Pohjanmaan Opettaja 2/2018

POHJANMAAN OPETTAJA 

ÖSTERBOTTENS LÄRARE 

2/2018 16.11.2018 

www.oajpohjanmaa.fi

Koulutussokkelo syksy 2018 

Sanat löytyvät sokkelosta: etuja takaperin, kulmasta 

kulmaan, ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Voit tarvittaessa 

vaihtaa a=ä ja o=ö. Kuinka monta kasvatukseen, koulutukseen 

ja tutkimukseen liittyvää sanaa löysit? 

Vastaa seuraavaan linkkiin: 

https://my.surveypal.com/sanasokkelo 

Kolmen oikeaa tai lähinnä oikeaa vastausta löytäneiden 

kesken arvotaan palkintoja. Voittajille ilmoitetaan 

sähköpostilla voitoista. Vastausaikaa on viikko lehden 

ilmestymisestä. Onnea sanojen etsintään! 

Tuula Ala-Lantela 

alueasiamies 

e c j s o i s o i k k b e t s i p s i m a a s o 

c y s x u z u r i t n i o i v r a e s t i q 

h w h u a t z z t f v y h m t l o p e t t a j a o 

u v g y y t e y e o p v p e r u s o p e t u s q c 

s b n r l y v p m e d t v g i m g t g i f u t j 

w i t l i o a k o f e h g p x i m r o f e r i l 

a o e o o h r o r i a e a h y k s q f i l s u 

t m k p p y h p a e h t x s g s y o a p a z v a o 

n a i a p v a p b s v a b z u u p c j a j l s t 

o m j l i i i i o u l q m v o a i t 

v m a k l n s m l t v j z p i a r m t b i v a 

l a n k a v k a o o v o a j g n t p p l s o i m 

a t o a s o a t o d o n r x e n g t o e i v s u 

v t i l k i s e y e o b j u u t o i y s j o u t s 

n i k i o n v r t i g h e k l y j s p w r p o y m 

u k e u e t a i e t c r s h g o x s o k a p s s i 

d o u k m i t a u j l u t v s y r w k j i i t e 

e u s u h k u a w d d l e p r u g u c j i s t o s 

i l m d r s l x e z g l a j o s m p t o y i m 

v u h a m v i z n g z y d i j t e t t t p o m d 

m t r a h o i t u s n n v k b e q r r b a i a i b 

m u k p g b k l e a w m l x c a o m m i m f 

x s c e n k p g u s f r d k u u q n w m u k y m 

b l d p h m q n e n i m a a s o i g i d a s a i f 

a j a t h o j n e e h u p a x m d h g b u o j 

Opettajan 

ydinbisnes 

OAJ:n uusi valtuusto ja hallitus aloittivat 

toimikautensa toukokuussa. 

Ensimmäisen valtuustokokouksen puheenaiheista 

kaksi nousivat ylitse muiden: 

opettajien vuosityöaika ja työhyvinvointi. 

Erityisesti tuleva perusopetuksen vuosityöaikakokeilu 

herätti paljon kysymyksiä ja 

huolta monissa valtuutetuissa. Se on täysin 

ymmärrettävää. Opetusvelvollisuustyöaika 

koetaan tutun turvallisena, vaikkakin 

monen mielestä epäoikeudenmukaisena. 

Vuosityöajan kokeilusopimus herätti paljon kysymyksiä 

ja myös epävarmuutta. Vastauksia huolta nostattaviin 

kysymyksiin saadaan aikanaan kokeilujen kautta, joita 

tullaan arvioimaan tarkasti. Vasta tämän jälkeen on aika 

miettiä, miten vuosityöajan suhteen edetään. 

Toinen keskustelua herättänyt aihe oli opettajien jaksaminen 

ja työolot. Epäkohdat nousivat esiin aiemmin 

keväällä julkaistussa OAJ:n tekemässä työolobarometrissä. 

Lähes 1200 opettajalle tehdyn kyselyn tulokset ovat 

pääosin murheellista luettavaa. Työn määrä on kasvanut 

huolestuttavasti, lähes joka toista kiusataan, yhä useampi 

kokee väkivaltaa työssään, työstressi piinaa yhä 

useampia ja työtyytyväisyys vähenee vauhdilla. Lisäksi 

sisäilmaongelmat, esimiesten toiminnan heikkeneminen 

suhteessa alaisiin ja vähentyneet resurssit kuormittavat 

opettajia aiempaa enemmän. 

OAJ:n valtuusto hyväksyi kevätkokouksessaan 

ponnen, missä se edellyttää OAJ:n hallitusta vahvistamaan 

työhyvinvoinnin huomioon ottamista kaikessa 

valmistelussa ja päätöksenteossa. Tähän mennessä 

OAJ:n hallitus on vahvistanut työhyvinvointityöryhmän 

kokoonpanoa sekä määritellyt työhyvinvoinnin 

yhdeksi toimikautensa painopistealueeksi. 

Työhyvinvointiteema kulkee OAJ:n toimikunnissa ja 

työryhmissä läpäisyperiaatteella, jolloin yhä useampi 

toimija pystyy tuomaan ideoita ja ottaa kantaa työhyvinvoinnin 

kehittämiseen. 

Työhyvinvointiin ja opetusalaan yleisestikin ovat 

suuresti vaikuttaneet vuosia kestäneet resurssileikkaukset. 

OAJ:n tulevien kuukausien toiminnan keskipisteessä 

onkin tulevat eduskuntavaalit. Valtiovallan 

tulee muuttaa kurssiaan ja lisätä tuntuvasti kasvatuksen, 

koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta. 

Lärarens 

kärnuppgift 

OAJ:s nya fullmäktige och styrelse 

inledde sin mandatperiod i maj. 

Av samtalsämnena på det första fullmäktigemötet 

framhävdes två teman: lärarnas 

årsarbetstid och välbefinnande i arbetet. I 

synnerhet det kommande försöket med årsarbetstid 

i den grundläggande undervisningen 

väckte många frågor och mycket 

bekymmer bland fullmäktigeledamöterna – 

vilket är helt förståeligt. Arbetstid med undervisningsskyldighet 

upplevs som bekant 

och trygg, även om många också tycker att den är orättvis. 

Försöksavtalet om årsarbetstid väckte många frågor och 

även osäkerhet. Svar på de frågor som oroar lärarna fås 

med tiden genom försöken, som kommer att utvärderas 

noggrant. Först efter detta är det dags att fundera på hur 

man ska gå vidare med frågan om årsarbetstid. 

Ett annat ämne som väckte diskussion var hur lärarna 

orkar i arbetet samt deras arbetsförhållanden. 

Missförhållandena togs upp tidigare under våren i OAJ:s 

arbetsförhållandebarometer. Resultaten från enkäten som 

gjorts för nästan 1 200 lärare är till största delen sorglig läsning. 

Arbetsmängden har ökat i oroväckande grad, nästan 

varannan är utsatt för mobbning, allt fler upplever våld i sitt 

arbete, allt fler lider av stress och belåtenheten över arbetet 

minskar snabbt. Dessutom belastas lärarna allt oftare av 

problem med inomhusluft, förmännens försämrade bemötande 

gentemot sina anställda och de minskade resurserna. 

På sitt vårmöte godkände OAJ:s fullmäktige en motion 

där den förutsätter att OAJ:s styrelse fastställer att 

välbefinnande i arbetet ska beaktas i all beredning och 

allt beslutsfattande. Hittills har OAJ:s styrelse förstärkt 

sammansättningen av arbetsgruppen för välbefinnande 

i arbetet samt fastställt välbefinnande i arbetet till ett 

ämne som ska prioriteras under dess mandatperiod. 

Välmåendetemat går som en röd tråd genom OAJ:s 

kommittéer och arbetsgrupper, vilket innebär att allt 

fler aktörer kan framföra idéer och ta ställning för att 

utveckla välbefinnande i arbetet. 

Välmåendet i arbetet och undervisningsbranschen 

har också i allmänhet påverkats starkt att nedskärningarna 

av resurserna, som pågått i flera år. Huvudtemat för 

OAJ:s verksamhet under de kommande månaderna är 

det kommande riksdagsvalet. Statsmakten måste 

2 2/2018 

2/2018 

3

OAJ:n eduskuntavaalimateriaalissa todetaan, 

että Suomessa eriarvoistuminen, syrjäytyminen 

tai esimerkiksi työttömyys ja kasvava osaajapula 

vaativat meiltä uutta ajattelua. Kun tulevaisuus 

tuntuu epävarmalta ja turvattomalta, tarvitsemme 

ratkaisuja, jotka rakentavat parempaa huomista ja 

tulevaisuutta. Epävarmuuteen ja turvattomuuteen 

parhaat lääkkeet ovat kasvatus, koulutus, tiede ja 

tutkimus. Viime vuodet ovat osoittaneet, että suunta 

on valitettavasti ollut päinvastainen. Yhä useampi 

nuori jää ilman riittävää varhaista oppimisen tukea 

ja on vaarassa jäädä mm. ilman toisen asteen tutkintoa. 

Nykyinen työelämä vaatii yhä enemmän 

koulutusta ja osaamista. Ilman koulutusta nuorella 

on suuri vaara syrjäytyä. Yhteiskunnan täytyy kantaa 

vastuunsa nuoristaan, ja taata heille tasa-arvoiset 

mahdollisuudet kouluttautumiseen taustasta ja kotipaikasta 

riippumatta. 

Meillä opettajilla on suuri vastuu tulevaisuudesta. 

Vastuuta emme pysty kantamaan ilman päättäjien tukea 

ja tekoja. Muistakaa kollegat: me teemme Suomen tulevaisuutta 

joka päivä jokaisessa päiväkodissa, koulussa ja 

oppilaitoksessa. Kun kyse on Suomen seuraavasta 100 

vuodesta, niin koulutus ratkaisee. Meidän opettajien 

ydinbisnestä on Suomen tulevaisuus. Ollaan aidosti 

ylpeitä siitä! 

Kari Nieminen 

puheenjohtaja 

OAJ Pohjanmaa 


Toimituskunta: 

Lasse Mansikka-aho 

päätoimittaja 

mansikkalasse@gmail.com 

040 559 4033 

ändra kurs och märkbart öka finansieringen av bildning, 

utbildning och forskning. 

I OAJ:s material om riksdagsvalet konstateras att 

ojämlikhet, marginalisering eller till exempel arbetslöshet 

och den ökande bristen på kunnig arbetskraft i 

Finland förutsätter ett nytt sätt att tänka. Då framtiden 

känns osäker och otrygg, behövs lösningar som skapar 

en bättre morgondag och framtid. Den bästa medicinen 

för osäkerheten och otryggheten är bildning, utbildning, 

vetenskap och forskning. De senaste åren har visat att 

riktningen tyvärr varit den motsatta. Allt fler unga blir 

utan tillräckligt tidigt stöd för sin inlärning och löper 

en risk att förbli utan till exempel en examen på andra 

stadiet. Dagens arbetsliv kräver allt mer utbildning och 

kompetens. Utan utbildningen löper den unga en stor 

risk för att bli utslagen. Samhället måste ta sitt ansvar 

för de unga och garantera dem likvärdiga möjligheter 

till utbildning oberoende av bakgrund och hemort. 

Vi lärare bär ett stort ansvar för framtiden. Vi kan inte 

bära ansvaret utan beslutsfattarnas stöd och handlingar. 

Jag ber mina kollegor att komma ihåg att vi är med och 

skapar framtidens Finland varje dag, i varje daghem, skola 

och läroinrättning. När det gäller de kommande 100 åren 

i Finland spelar utbildningen en avgörande roll. Vi lärare 

har som kärnuppgift att arbeta för Finlands framtid. Låt 

oss visa en äkta stolthet för vår uppgift! 

Kari Nieminen 

ordförande 

OAJ Österbotten 

16.11.2018 

Heli Katajamäki, YLL 

Merja Tomperi-Olkkonen, OAO 

Tiina Kankkonen, OAY 

Antti Hynönen, OAY 

Mikko Metsäranta, OAY 

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL 

Monika Koivumäki, LTOL 

Taina Saikkonen 

ISSN: 

0785-9260 

Painopaikka: 

Waasa Graphics Oy 

Kansikuva: 


OAJ:n edunvalvonnan 

painopiste 

on kirkas 

OAJ on jäsentensä edunvalvontajärjestö. 

Sen perustehtävänä on olla vahva 

koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan edun 

rakentaja ja valvoja. Tavoitteemme on olla 

osaamisen ja sivistyksen merkittävin vaikuttaja 

yhteiskunnassa. 

Tavoitteet ovat tärkeitä ja vaativia. 

Noihin OAJ:n valtuuston määrittämiin 

tavoitteisiin sisältyy monta tärkeää viestiä. 

Ensinnäkin niissä todetaan, että OAJ 

toimii sekä koulutuksen ja kasvatuksen että 

tutkimuksen alueilla. Tämä on selvää siksi, että kaikki 

nuo kolme tärkeää osa-aluetta liittyvät toisiinsa, kun 

hyvää ja menestyksellistä tulevaisuutta rakennetaan. 

Jokaisella niistä toimii OAJ:n jäseniä. 

Tavoitteissamme näkyy osaamisen lisäksi sivistys. 

Sivistystä koulutuksen tehtävänä ja tavoitteena nostaa 

esiin aivan liian harva taho ja henkilö suomalaisessa koulutuspoliittisessa 

keskustelussa. OAJ haluaa sen tehdä. 

Kolmas tärkeä kirjaus on, että haluamme olla sekä 

rakentaja että valvoja. Haluamme arvojemme mukaisesti 

rakentaa tulevaisuutta ennakkoluulottomalla, 

aloitteellisella ja kehityskulkuja ennakoivalla otteella. 

Tarvittaessa puolustamme jäsenkuntamme oikeutettuja 

etuja myös voimakkain ottein. 

Etujen vahva puolustaminen on ammattijärjestön 

keskeinen tehtävä. Vaikka pyrimmekin aina rakentavasti 

löytämään ratkaisuja erilaisissa edunvalvonta-asioissa ja 

-tilanteissa, OAJ on valmis myös voimatoimiin. Tästä on 

ollut kysymys myös maan hallituksen irtisanomissuojan 

heikentämistä koskevan lakiesityksen vastustamisessa. 

Vaikka jäsenkunnastamme alle tuhat työskentelee 

sellaisissa päiväkoti- tai musiikkioppilaitosyhteisössä 

tai vapaan sivistystyön oppilaitoksessa, joita hallituksen 

esitys tosiasiallisesti koskee, on jokainen jäsen OAJ:lle 

aina tärkeä. Pelko irtisanomisesta esimerkiksi omien 

mielipiteiden tai ammattijärjestöön kuulumisen vuoksi 

ei voi olla oikein sen enempää pienillä kuin suurillakaan 

työpaikoilla. 

Olemme tehneet aloitteita, joilla vallitsevaan 

OAJ:s intressebevakning 

med klar 

tyngdpunkt 

OAJ är medlemmarnas intressebevakningsorganisation. 

Huvuduppgiften 

är att vara en stark byggare och övervakare 

av intressena inom utbildning, fostran och 

forskning. Vårt mål är att vara den mest 

betydande samhällspåverkaren inom kunnande 

och bildning. 

OAJ:s fullmäktige har definierat viktiga 

och krävande mål. Först och främst 

konstateras att organisationen verkar inom 

såväl utbildning och fostran som forskning. 

Det här är givet eftersom alla dessa tre viktiga 

områden är sammanlänkade när vi bygger en bra och 

framgångsrik framtid. Vi har medlemmar inom alla 

tre områden. 

I vår målsättning finns både kompetens och bildning. 

I den utbildningspolitiska debatten lyfter allt för få 

aktörer och personer fram bildning som utbildningens 

uppgift och mål. OAJ vill göra det. 

Den tredje viktiga saken är att vi vill vara både byggare 

och övervakare. I enlighet med våra värderingar 

vill vi bygga framtiden på ett fördomsfritt, initiativrikt 

och framåtblickande sätt. Men vid behov försvarar 

vi också kraftfullt våra medlemmars berättigade 

intressen. 

En central uppgift för en fackorganisation är att 

starkt försvara intressena. Även om vi alltid konstruktivt 

strävar efter att hitta lösningar i olika intressebevakningsfrågor 

och -situationer, så är OAJ också redo 

för kraftåtgärder. Det här har det varit fråga om då 

vi har motarbetat regeringens planer på att försämra 

uppsägningsskyddet. 

Även om färre än tusen av våra medlemmar arbetar 

i sådana daghem, musikläroanstalter eller läroanstalter 

inom fritt bildningsarbete som regeringens lagproposition 

de facto gäller, så är varje medlem viktig för OAJ. 

Rädsla för uppsägning, till exempel på grund av egna 

åsikter eller medlemskap i facket, hör inte hemma vare 

sig på små eller stora arbetsplatser. 

Vi har varit initiativrika för att hitta en lösning 



5

pattitilanteeseen löydettäisiin ratkaisu. Aloitteellisia 

olemme olleet aiemminkin vastaavan tyyppisissä tilanteissa 

ja olemme sitä vastakin. Suurin ja ratkaisevin osa 

työstämme tehdään poissa julkisuudesta, koska asiat 

ovat herkkiä ja monisyisiä. Julkisuus vain toisi lisää paineita, 

mikä vaikeuttaisi ratkaisun saavuttamista. 

On syytä muistaa, että ratkaisu on aina yhdessä rakennettu 

kompromissi. Ratkaisut syntyvät vain niin, 

että kaikki osapuolet kuuntelevat toisia osapuolia, ymmärtävät 

toisten tarpeet ja motiivit ja kunnioittavat 

niitä. Jos niin ei ole, luottamusta ei synny. Sen kaikki 

vähänkään pitempään työmarkkinaratkaisuissa mukana 

olleet tietävät. Luottamus lisää luottamusta, epäluottamus 

lisää ja ruokkii epäluottamusta. 

Irtisanomissuojaa koskevaan lainsäädäntöesitykseen 

sisältyy perusteluja, joiden todenperäisyydestä ei 

ole mitään näyttöä. Siksi niiden käyttäminen ei lisää 

luottamusta. Lain valmisteluun ja motiiveihin kohdistuu 

epäluuloja: arvellaan, että todellinen motiivi on 

aivan muuta kuin työllisyys. Se ei lisää luottamusta. 

Lakiesityksen jotkut puolustajat toimivat tai ovat käyttäytyneet 

niin, ettei sekään lisää luottamusta. 

Luottamus on aina ratkaisujen avain. Se syntyy vain 

yhdessä tekemällä. Jos siihen ei olla valmiita, syntyy 

konflikti. Konfliktin ratkaiseminen on aina helpompaa 

silloin, kun sen tulon voi ennakoida, vaikeampaa silloin 

kun se on päällä. Luottamuksellisella, rakentavalla yhteistyöllä 

sekin on kuitenkin ratkaistavissa. 

Olli Luukkainen 

Puheenjohtaja 

Kuntokortti 2018 

Kuntokorttikisan 2018 arvontavoitot (3): 

Taina Inkeri, Johanna Lohi ja Saara Kokko 

på det rådande dödläget i frågan, precis som hittills 

också i samma typ av situationer. Och så även i fortsättningen. 

Den största och mest avgörande delen sker 

utanför offentligheten, vilket måste göras för att frågorna 

är känsliga och komplexa. Publicitet skulle ge 

ännu mera press som skulle försvåra läget. 

En lösning är alltid en kompromiss som parterna 

tillsammans har utarbetat. Lösningar nås bara då alla 

parter lyssnar till varandra, förstår varandras behov 

och motiv samt respekterar dem. Om så inte är fallet 

uppstår inget förtroende. Alla som har varit lite längre 

med om arbetsmarknadsuppgörelser känner till det här. 

Förtroende ökar förtroendet, misstro ökar och göder 

misstro. 

Lagförslaget om uppsägningsskyddet innehåller 

motiveringar som saknar bevis på sanningsenlighet, 

vilket inte ökar förtroendet. Det råder misstankar om 

att motiven till lagberedningen är helt andra än sysselsättningen, 

vilket inte heller ökar förtroendet. En del 

som försvarar lagförslaget agerar eller har agerat så att 

inte heller det ökar förtroendet. 

Förtroende är alltid nyckeln till lösningar och förtroende 

uppstår bara genom att jobba tillsammans. 

Om man inte är beredd på det här, uppstår en konflikt. 

Konfliktlösning är alltid lättare när en konflikt är i 

sikte, men svårare under en pågående konflikt. Men 

med förtroendefullt konstruktivt samarbete kan också 

det lösas. 

Olli Luukkainen 

Ordförande 

Kuntokorttikisaan 2018 osallistuneiden Top 10 liikkujaa: 

Taina Inkeri 100,33 h 

Saara Kokko 95,10 h 

Tuula Sillanpää 75,10 h 

Mervi Anttila 68,5 h 

Susanne Kotkamaa 68 h 

Leena Koivisto 66,16 h 

Timo Järvinen 65,5h 

Minttu Koivunen 65,5h 

Ann-Marie Smeds 64h 

Felix De Silva 60 h 

Ammattikoulujen 

soveltuvuustestit 

tulossa takaisin? 

Osana ammatillisen koulutuksen uudistusta 

ovat vuonna 2015 käytöstä 

poistetut opiskelijoiden soveltuvuustestit 

tekemässä paluuta. Opiskelijoiden yhdenvertaisen 

kohtelun takaamiseksi poistetuttuja 

testejä on toki voitu uudistuksenkin 

jälkeen käyttää, mutta niiden perusteella 

ei ole voinut päättää, kuka pääsee opiskelemaan. 

Soveltuvuustestien puuttuminen 

on koettu ongelmaksi erityisesti hoito- ja 

turvallisuusalalla. Alan ammattiopettajien 

mukaan esimerkiksi lähihoitaja- ja vartijakoulutukseen 

valitaan henkilöitä, joita he eivät uskalla lähettää edes 

työharjoitteluun tai koulutussopimusjaksolle, kuten 

termi nykyään kuuluu. Opettajien mukaan lähihoitajakoulutuksessa 

on yhä enemmän opiskelijoita, joilla 

on isoja oppimisvaikeuksia ja heikot peruskoulussa 

hankitut pohjatiedot. Ammatillisten opettajien mukaan 

oppimisvaikeudet eivät kuitenkaan ole kaikkein 

suurin ongelma. Heikolla peruskoulun päättötodistuksella 

opiskelemaan pääsevien kanssa kyllä pärjättäisiin, 

jos oppitunteja olisi riittävästi käytössä. Ammatillisen 

koulutuksen uudistuksessa tapahtuneesta opetuksen 

siirrosta työpaikoille kärsivät erityisesti ne opiskelijat, 

joilla on heikko peruskoulun päättötodistus. 

Sekä hoitotyön että turvallisuusalan opettajien mielestä 

motivaation lisäksi myös soveltuvuus alalle on tärkeää. 

Tällä hetkellä liian moni opiskelee vaativaa alaa 

pakon edessä tai epämääräisin perustein. 

Tilannetta pahentaa entisestään ammatillisen koulutuksen 

uusi rahoitusmalli. Kun aiemmin ammatilliset 

oppilaitokset saivat rahaa opiskelijamäärien mukaan, 

OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto 

Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa 

ma–pe klo 9–16 

Puh. 050 533 9949 

taina.saikkonen@netikka.fi 

nyt yhä suurempi osa rahoituksesta määräytyy 

suoritettujen tutkintojen tai tutkinnon 

osien perusteella. Ajatus on sinänsä 

hyvä, mutta tilanne johtaa pahimmillaan 

ammattikoulutuksen laadun heikentymiseen. 

Tutkinnon suorittaneiden joukossa 

on silloin vääjäämättä sellaisia, jotka eivät 

ole osanneet kokeissa riittävän hyvin tai 

eivät sovellu alalle. 

Ammatillisen koulutuksen nykytila 

huolestuttaa myös opetusministeri Sanni 

Grahn-Laasosta. Grahn-Laasonen ilmoitti lokakuun 

lopulla Helsingin Sanomissa ilmestyneessä haastattelussa 

haluavansa palauttaa ammattikouluille mahdollisuuden 

valita opiskelijoita soveltuvuustesteillä 

vielä tämän hallituskauden kuluessa. Grahn-Laasosen 

mukaan oppilaitoksilta poistettu mahdollisuus jättää 

opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella 

todettiin toimimattomaksi heti tuoreeltaan. Granh- 

Laasosen mukaan ammattikoulutuksessa nykyään 

kohdattaviin oppimis- ja syrjäytymisongelmiin voidaan 

puuttua panostamalla enemmän varhaiskasvatukseen 

ja peruskouluun. Grahn-Laasonen haluaa myös 

vahvistaa erityispedagogiikan osuutta ammatillisessa 

opettajankoulutuksessa. 

Hyvää loppuvuotta kaikille Pohjanmaan opettajan 

lukijoille! 


päätoimittaja 

lassema@suomi24.fi 

www.oajpohjanmaa.fi 



7

In memoriam 

Jarmo Juupaluoma 

Vaasan pitkäaikainen pääluottamusmies ja OAJ:n 

aktiivinen järjestötoimija Jarmo Juupaluoma menehtyi 

24.4.2018. Vakavasta sairaudestaan huolimatta Jarmo 

huolehti viime hetkiin asti työtehtävistään ja lukuisista 

luottamustehtävistään. 

Jarmo aloitti OAJ:n valtuutettuna 1998 ja Vaasan 

yleissivistävän opetuksen pääluottamusmiehenä 

2007. Näihin tehtäviin hänet valittiin yhä uudelleen 

yhtäjaksoisesti. Muun muassa näihin kiteytyy se arvostus 

ja luottamus, jonka Jarmo oli toiminnallaan saanut 

opettajajäseniltä. OAJ:n valtuustokausilla Jarmo toimi 

monissa tehtävissä niin valtuuston puheenjohtajana 

kuin hallituksen jäsenenä sekä useissa toimikunnissa. 

Jarmo kuuluu niiden harvojen joukkoon, joka on saanut 

OAJ:n kultaisen ansiomerkin – ansioituneesti. 

Ennen JUKO:n päätoimiseksi pääluottamusmieheksi 

siirtymistään Jarmo toimi Vaasan lyseon lukion englannin 

lehtorina. Opiskeltuaan Jyväskylän yliopistossa 

aloitti Jarmo opettajauransa Pietarsaaressa englannin ja 

ranskan lehtorina, missä myös hänen ay-toimintansa sai 

alkunsa monen muun tavoin perinteiseen tapaan osallistumalla 

vuosikokoukseen. Kiinnostunut Jarmo sai heti 

paikan opettajayhdistyksen sihteerinä ja varajäsenenä. 

Vastaava uusien järjestötoimijoiden tunnistaminen 

ja mukaan ottaminen yhdistyksien jatkuvuuden takaamiseksi 

näkyi Jarmon paikallisyhdistys- ja opettajayhdistystoiminnassa 

Vaasassa. Paikallistasolla Jarmo toimi 

molemmissa yhdistyksissä useissa rooleissa muun muassa 

pitkään aiemmin puheenjohtajana. Hän kuitenkin 

piti huolen järjestötoiminnan jatkuvuudesta ja korosti 

tätä muillekin toimijoille. Vaasassa ei ole rakennettu 

hidasteita uusille toimijoille, vaan päinvastoin avattu 

mahdollisuuksia hallitustoimintaan. Tätä periaatetta 

pitää meidän nykyisten aktiivitoimijoiden pitää yllä 

niin Vaasassa kuin muissakin yhdistyksissä. Jarmon 

sanoin ”Yksittäisen jäsenen kannalta oma aktiivinen 

yhdistys ja järjestö ovat ehdoton turva. Vahvan OAJ:n 

ansiosta jäsenistömme voi keskittyä kaikista ammateista 

hienoimpaan ja merkityksellisempään.” (Pohjanmaan 

Opettaja-lehti 2/2016). 

Jarmo oli herrasmies, jolla riitti aina aikaa muille. Hän 

oli taitava neuvottelija, joka pystyi keskustelemaan vaikeistakin 

asioista asiallisesti ja kiihkottomasti. Hän oli 

kyvykäs kuuntelemaan ja kuulemaan toisia ihmisiä 

ja ymmärtämään keskustelukumppanin näkemyksiä 

sekä sanoittamaan osapuolten näkemykset niin, että 

kumpikin osapuoli oivalsi ja ymmärsi toisen ajatukset 

ja motiivit. Tämä loi luottamuksen ihmisten välille ja 

halun löytää yhteinen päämäärä. 

Jarmon pääluottamusmieskaudella Vaasassa rakennettiin 

vuorovaikutteinen yhteistyö yleissivistävän opetuksen 

työnantajaedustajien ja opetusalan edunvalvontajärjestön 

välille. Erimielisyyksien ja riitojen sijaan luottamukselliset 

suhteet kantoivat paikallisesti sovittaviin tuloksiin 

opettajien eduksi. Myös yhteistyö ammattijärjestöjen 

Talentian ja Superin kanssa yhteisillä vapputempauksilla 

vahvisti opetus- ja kasvatusalan näkyvyyttä. 

Yleissivistävän opetusalan sisällä Jarmo myötävaikutti 

vahvan ja yhtenäisen jäsenryhmän rakentamiseen vähentämällä 

vastakkainasettelua kuulemalla niin opettajia 

kuin rehtoreita. Vaikka Jarmo on poissa, on jokaisen 

opettajan ja rehtorin tärkeää vaalia tätä perintöä ja jatkaa 

vuoropuhelua, nähdä toisin silmin tilanne, kuulla 

toisen viesti ja yhdessä löytää ratkaisut. 

Jarmolla oli myös tärkeä rooli OAJ Pohjanmaan 

alueyhdistyksen perustamisessa. Jarmon asioihin 

perehtyminen ja asiantuntijuus tulivat esille ja 

avasivat näkemään aluetoiminnan mahdollisuudet 

kaikille jäsenryhmille. Oli paljolti hänen ansiotaan, 

että OAJ Pohjanmaa aloitti toimintansa 2009 ja nyt 

Pohjanmaan kaikilla opettajaryhmillä on yhteistyötä 

aluetasollakin. 

Jarmo oli ratkaisukeskeinen ja eteenpäin pyrkivä. 

Paikallistasolla hän havahdutti muutkin huomaamaan, 

ettei vain valittamalla opetusalan ongelmista päästä 

eteenpäin, vaan on löydettävä ratkaisuvaihtoehtoja, 

tehtävä töitä niiden eteen, neuvoteltava ja etsittävä tarvittaessa 

uusia ratkaisuvaihtoehtoja. Ovien sulkemisen 

sijaan ne on jätettävä avoimeksi, vaikka yhteistä tulosta 

ei ensi yrittämällä saavuteta. 

Jarmolla oli avoin suhtautuminen opetusalaa ja järjestötoimintaa 

edistäviin muutoksiin tai kokeiluihin, mutta 

samalla hänellä oli harkitseva mieli. Muutostarpeen 

ja muuttuvien työmarkkinoiden keskellä Jarmo eteni 

opettajien edunvalvonta edellä tiukoissakin tilanteissa. 

Pääluottamusmiehenä Jarmo neuvotteli useista paikallisesti 

sovittavista asioista ja toi neuvottelutulokset 

paikallishallituksen käsittelyyn. Tarvittaessa hän esitti 

itse neuvottelutuloksen hylkäämistä, jos se ei vielä ollut 

riittävän hyvä kokonaisvaikutuksiltaan. 

Vaikka opetusalan edunvalvonta oli isossa osassa Jarmon 

elämässä, hänellä riitti aikaa muuhunkin yhdistystoimintaan, 

harrastuksiin ja perheelleen. Hän oli aviomies, 

isä ja isoisä, joka kertoi usein innostuneesti tyttärentyttäriensä 

oppimista uusista taidoista. Jarmo juoksi 

toista kymmentä maratonia eri puolilla Eurooppaa. 

Jalkapallon seuraaminen oli tärkeä harrastus. Erityisesti 

Englannin liigaa hän seurasi niin paikan päällä kuin 

kotikatsomossa. Jarmo kouluttautui ja ehti toimia 

lyhyen ajan työyhteisösovittelijana sekä rikosasioiden 

sovittelijana. 

Suurin menetys on kohdannut Jarmon perhettä, mutta 

yhtä lailla useat jäivät kaipaamaan Jarmoa OAJ:ssä. 

Emme jää kaipaamaan vain hänen kiistatonta työpanostaan, 

vaan häntä henkilönä, joka otti huomioon 

jokaisen kohtaamansa ihmisen. 

Riina Mäkelälammi, Olli Autio, 

Jyrki Jokinen ja Ari Rousu 



9

Ledare för en lärande organisation 

– reflektioner från ESHA 2018 

Vi lever i en värld i ständig förändring. 

Som ett resultat av all förändring 

möter vi helt annorlunda elever än vad vi 

tidigare mötte. Elever av i dag lever i en 

digital värld med ständiga intryck, vilket 

gör att deras sätt att bygga kunskap totalt 

skiljer sig från tidigare generationers 

kunskapsbyggande. Det här får många 

lärare att fundera över hur man lär elever 

lära. Det här är frågor som våra tutorer 

i Korsholms högstadium tagit sig an och 

analyserat för att vår skola genom små steg ska kunna 

följa LP2016 och se digitaliseringen som vägen till individuella 

lärstigar, formativ bedömningskultur och 

stimulerande inlärningsmiljö. 

Tidigare har vi i skolvärlden kunnat fortsätta utan 

desto större förändringar, men nu går utvecklingen i 

det omgivande samhället oerhört fort. Skolans största 

utmaning blir att förbereda ungdomar för förändringar 

och globalisering samt att i samma grad ge lärarna nödvändiga 

redskap för den här processen. Utvecklingen 

går i en rasande fart, men det kan vara bra att beakta 

att utveckling ändå aldrig någonsin kommer att gå 

så långsamt som den gör nu. Under den europeiska 

ledarskapskonferensen ESHA 2018 gavs Korsholms 

högstadiumutrymme att presentera vår strategi för 

digitalisering. Skolan har enats kring en inlärningsplatform 

som betjänar elevers individuella lärstigar. 

Platformen ger mångsidiga möjligheter i bygget av en 

foormativ bedömningskultur. Eleverna äger sitt lärande 

och feedbackas av lärare, vårdnadshavare och kamrater 

Platformen inkluderar föräldrar i lärandet på ett naturligt 

sätt. Tutorerna fungerar som mentorer, inspiratörer 

och handledare. All digitalisering bottnar sig i en klar 

vision och strukturerat arbete mot tydliga målsättningar 

som är välförankrade i läroplanen. De delområden som 

vi identifierat och jobbat kring fick glädjande nog positiv 

feedback då de framfrdes under konferensen i Tallinn 

ESHA 2018 -konferensen var en ögonöppnare för 

mig som rektor i en lärande organisation. Den fick mig 

att se vikten av att göra utveckling planenligt, med små 

steg och kontinuerligt. Utveckling är en av ledarens 

viktigaste uppgifter, en förutsättning för att framtidens 

skola ska kunna svara på framtidens behov. 

Framtidens skola får inte missa förändringar 

som sker utanför skolan, vi måste 

vara tillräckligt sensitiva för att se dem och 

förutspå hurudana konsekvenser de får för 

lärande. Noterar vi inte förändringar har 

vi alltid förlorat, då springer verkligheten 

ifrån skolan. 

Ungdomar klarar av teknik, beskyll 

inte tekniken utan lär istället ungdomar 

att använda tekniken smart. Lär dem att 

tekniken stöder och låt dem se tekniken 

som ett möjligt stöd i lärande. Samtidigt måste vi inse 

att maskiner är bra men maskiner är inte anpassade 

till det sociala livet. Robotar kan programmeras för att 

utföra diverse uppgifter och ersätta många monotona 

arbetsprocesser. Men robotar kommer aldrig någonsin 

till insikt och kan därmed aldrig generera nytt kunnande, 

om inte någon ”lär dem tänka”. 

Ett välutbrett fenomen som ofta i förlängningen 

hamnar på rektorns bord är kampen mot bristande 

motivation. Då vi i skolan pratar omotiverade elever 

refererar vi gärna till tiden före internet, tiden då boken 

var källan till kunskap. För i ärlighetens namn så har 

hon lite rätt den estländska presidenten Kersti Kaljulaid 

då hon i inledningsorden till ESHA 2018 konstaterar: 

Bok, vem är intresserad av en bok? Alla kan prata engelska 

som på you-tube, vem är då intresserad av en bok? 

Pratar du flytande engelska och kan din you-tube så är 

det svårt att skriva engelska. Svårt och tråkigt, ja till och 

med väldigt omotiverat. 

Skolans uppgift är även i framtiden att förse elever med 

grundfärdigheter, att träna hjärnan som en föreläsare 

under ESHA-dagarna så sakligt poängterade. Monotont 

nötande ger utrymme för hjärnan att utvecklas, de möjligheterna 

måste skolan även framöver ta vara på. 

Det är förändringens tider som möter skolan. Ett 

smart samhälle byggs av smarta människor med öppet 

sinnelag , ett samhälle där utbildningen spelar roll. 

Varje land måste ha den bästa läroplanen som speglar 

omgivande samhällets behov, ingenting annat duger. 

Men framtiden är något vi måste ta oss an med små steg 

och inte låta ivern övervinna nyttan av förändringar. 

Inger Damlin 

I lärarnas tjänst 

Det fanns bara allmänbildande lärare 

i Finlands svenska lärarförbund FSL 

och lärarfacket OAJ, när jag trädde i tjänst 

som redaktör hösten 1985. Jag anställdes 

som redaktör för tidningen Läraren, som på 

den tiden utkom med 30 (!) nummer per år. 

Tiderna var andra. Vi skrev på skrivmaskiner 

och använde oss av fax för kommunikation 

med tryckeriet. Utbildningsväsendet 

var väldigt reglerat av lagstiftningen och dåvarande 

Skolstyrelsens bindande normer. 

Också den statliga finansieringen var väldigt rigid och kommunernas 

utrymme var väldigt begränsat. Universiteten 

drevs av staten. 

Men det började röra på sig så småningom. 

Lagstiftningen avreglerades och kommunerna fick friare 

händer, när det gällde ordnandet av undervisningen. 

Skolnätet påverkades också, så att många kommuner 

valde att dra in små skolor. 

I slutet av 1980-talet började OAJ växa. Många små 

lärarförbund, som tidigare hade varit självständiga medlemsförbund 

i Akava, valde att söka sig till OAJ. I första 

vågen handlade det om universitetslektorer samt lärare 

och rektorer inom den fria bildningen. 

Därefter följde bl.a. musiklärare och handelslärare. 

En stor nyhet var sedan när yrkeslärarna i AOL sökte 

sig bort från dåvarande tjänstemannacentralen TOC 

till Akava-anslutna OAJ. Också lärarna vid tekniska 

läroanstalter valde att ansluta sig till OAJ-fronten. 

I början av 1990-talet var verket i stora drag fullbordat, 

när Barnträdgårdslärarförbundet valde bli en del av OAJ. 

Jag blev chefredaktör för Läraren år 1987 och hade möjlighet 

att följa med allt detta på första parkett. Plötsligt 

hade FSL inte längre monopol gällande de svenskspråkiga 

lärarna. En del grupper kom för all del till FSL, medan 

andra, t.ex. yrkeslärarna och barnträdgårdslärarna, 

valde att hållas kvar i sina organisationer 

i moderorganisationen OAJ. 

När jag började jobba på lärarfacket på 

1980-talet var FSL en del av Lärarnas fackorganisation 

LFO. På finska Opettajien 

ammattijärjestö OAJ. 

Så långt var allt gott och väl, men i början 

av 1990-talet uppstod en diskussion om 

huruvida namnet Opettajien ammattijärjestö 

var i linje med medlemskårens sammansättning. 

Slutresultatet blev att namnet byttes till 

Opetusalan ammattijärjestö och finska förkortningen 

förblev OAJ. 

På svenska blev det nya namnet Undervisningssektorns 

fackorganisation. 

Men hur göra med förkortningen? Lilly Hollstén, 

dåvarande ordförande för FSL, tog i frågan. Jag deltog 

också i diskussionerna och så vände vi oss till professionella 

språkvårdare. Om man vill hålla fast vid svenskan 

skulle förkortningen ha blivit UF eller UFO, fick vi veta. 

De förkortningarna var redan upptagna, så därför 

beslöt vi, för all del i samråd med OAJ, att den finska 

förkortningen också används på svenska. 

Vid årsskiftet går jag i pension. Såväl FSL som OAJ 

har utvecklats enormt under dessa tre decennier jag 

har tjänat lärarna. Professionalismen och bredden har 

ökat explosionsartat. 

I dag är OAJ otvetydigt en samhällelig maktfaktor. 

Den positionen har inte kommit till av sig självt, utan 

är ett resultat av hårt arbete och framsynta beslut. 

C-E Rusk 

Chefredaktör 

Läraren 



11

Pohjalaisten OAJvaltuutettujen 

terveiset 

1. Miten valtuustotyö on kohdaltasi alkanut? 

2. Mitkä asiat koet tärkeäksi ajaa eteenpäin tai pitää esillä tulevan valtuustokautena? 

Piia Latomäki: 

Valtuustokausi alkoi mukavasti, olihan minulla jo 

kokemusta muutamasta valtuustosta varajäsenenä. 

Varsinaisena valtuutettuna olo tuntuu kuitenkin 

erilaiselta, vastuu painaa hartioita. Koulutuskenttä 

on isossa murroksessa vähän joka tavalla, meiltä 

opettajilta vaaditaan koko ajan enemmän ja enemmän. 

Edunvalvonnassa riittää siis työtä. Meidän 

on yhteistyöllä löydettävä sellaisia järkeviä ja hyvin 

mietittyjä ja valmisteltuja ratkaisuja, jotka eivät 

pitkälläkään tähtäimellä heikennä opettajan etuja. 

Opettajan työn on myös jatkossa oltava houkutteleva 

ammatti. 

Näen edelleen tärkeäksi sen, että opettajan on saatava 

keskittyä olennaiseen eli kasvattamiseen ja opettamiseen. 

Nyt tuntuu siltä, että kaiken muun kanssa 

menee aikaa kasvatus- ja opetustyön kustannuksella. 

Huomiota tulee kiinnittää myös ryhmäkokoihin; 

myös pienryhmistä tulee pitää kiinni. Muutoksen 

tuulet puhaltavat monella tapaa – ei tehdä hätiköityjä 

päätöksiä. Mietitään rauhassa ja kuunnellaan 

kokeilujen tuloksia! 

Kyösti Pihlajamäki: 

Mielestäni aivan hyvin. Ensikertalaiselle on kyllä tullut 

paljon uusia käytänteitä, esim. valtuuston kokouksissa, 

vaikka asioiden valmistelu ja päätöksenteko on tuttua 

erilaisista organisaatioista. 

Pyrin kokoamaan aluetapaamisissa eväitä tuleviin 

valtuuston kokouksiin. Listalla on mm. opettajien jaksaminen, 

työhyvinvointi, työmäärän kasvun katkaiseminen 

sekä OVTES-kaksoiskelpoisuuden laajentaminen. 

Meillä Pohjanmaan valtuutetuilla on hyvä tekemisen 

meininki! 

Jaksamista ja onnistumisia tärkeässä työssä jokaiselle 

opettajalle! 

Paula Kotirinta: 

Mielestäni valtuustotyö on alkanut suhteellisen hyvin. 

On hienoa, että alueeltamme on päässyt läpi paljon valtuutettuja 

eri opettajaryhmistä. Niin ikään alueeltamme 

on mukana konkareita opastamassa meitä noviiseja. 

Heti ensikertalaiselle ei napsahtanut toimikuntapaikkaa, 

joten yritän vaikuttaa ns. rivivaltuutettuna esim. 

valtuustoaloitteiden kautta. 

Tärkeimpänä teemana on työhyvinvoinnin esillä pitäminen 

joka sektorilla. Se, että opettajat jaksavat työssään 

ja opettajan ammatti on jatkossakin houkutteleva 

ammatti, on hyvä pitää keskiössä koko ajan. Pyrin 

työskentelemään alueemme ysiläisten esiin nostamien 

epäkohtien korjaamiseksi. Verkostoituminen ja 

oman alueen valtuutettujen yhteiset edunvalvontapalaverit 

koen tärkeiksi asioiden eteen päin viemisen 

onnistumiselle. 

Kari Nieminen: 

Vauhdikkaasti. Uudet pestit niin OAJ:n hallituksessa 

kuin tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan puheenjohtajana 

ovat erittäin kiinnostavia ja myös aika työllistäviä. 

On ollut hienoa huomata, että merkittävästi 

uudistunut valtuusto on ottanut aktiivisen roolin asioiden 

eteenpäin viemisessä. Olen hyvin iloinen siitä, 

että OAJ Pohjanmaan alueen uudet valtuutetut ovat 

ottaneet aktiivisen roolin valtuustotyössä. 

Omassa roolissani sopimusten kehittäminen ja 

erityisesti työhyvinvoinnin edistäminen ovat itselleni 

tärkeimpiä asioita. Paljon keskustelua herättäneet vuosityöaikakokeilut 

sekä niiden seuranta ja arviointi ovat 

tärkeitä tällä valtuustokaudella. 

Maija Huuki-Anthopoulou: 

Omalta osaltani voin vastata, että ensimmäisen kokousrupeaman 

perusteella valtuustotyö vaikuttaa kiinnostavalta 

ja avaa uusia näkökulmia OAJ:n toimintaan. 

On mielenkiintoista tavata uusia ihmisiä ja meiltä 

Pohjanmaalta on varsin tehokas ja hyvä valtuustoryhmä. 

Työnantajataustaltani edustan pientä kuntaa 

ja koen hyväksi sen, että myös pienistä kunnista on 

OAJ-valtuutettuja. 

Koen tärkeäksi ajaa eteen päin jäsenten esille nostamia 

asioita. Olen toiminut pääluottamusmiehenä 

pitkään, ja nyt viime aikoina on noussut esille erityisesti 

opettajien työssäjaksaminen. Työn sisällöt ovat 

muuttuneet ja työhön on tullut opettamisen lisäksi 

paljon muuta, joka ei aina välttämättä työhömme kuulu. 

Koulutuspoliittiset asiat kiinnostavat erityisesti ja 

haluan olla ns. kuusalla koulutuspolitiikan uusimmista 

tuulista. 

Linda Felixson: 

Som ny i fullmäktige är det mycket att ta in när perioden 

börjar. Jag har redan hunnit delta i några av 

TuPas möten. Det är verkligen intressant och givande. 

Jag ser fram emot att lära känna ännu flera människor 

under perioden. 

Som huvudförtroendeman ligger avtalsfrågor och 

lönepolitik nära hjärtat. Men den stora utmaningen 

tror jag ligger i lärarnas välmående och ork i arbetet. 

Jag hoppas att vi hittar lösningar som gör att alla orkar 

bättre och känner att de räcker till i det viktiga 

jobb de gör. 

Jaakko Syrjälä: 

Sain kutsun JärVi-toimikuntaan ja siellä työskentely 

on ollut mielenkiintoista ja silmiä avartavaa. Asioita 

on ollut ainakin riittävästi. 

Olen aina vain vakuuttunut siitä, että jotain täytyy 

tehdä työaikakokeilujen saralla. Nykyinen VES 

ei palvele tämän päivän vaatimuksia. Yritän parhaani 

mukaan vaikuttaa alueyhdistysrahoitusmallin rakentamiseen 

siten, että se paremmin vastaisi erilaisten 

alueiden vaatimuksiin. Työhyvinvointi on noussut 

kärkiteemaksi, mutta konkreettisia tekoja ja avauksia 

vielä kaivataan. Siihen jos pystyn ja kykenen vaikuttamaan, 

niin hyvä. 

Inger Damlin: 

Fullmäktigeperioden har börjat bra. Vi har ett energiskt 

gäng med brett kunnande som representerar region 

Österbotten. Jag känner att det här kommer att bli en 

riktigt intressant period i gott sällskap. 

Jag är orolig över den ökade arbetsbelastningen 

bland lärare som konstateras i undersökning efter undersökning. 

Ibland upplever jag att det saknas gränser 

för lärarnas arbete. För att läraryrket även framöver 

ska vara ett attraktivt yrke måste den här frågan snarast 

lösas. 

Jussi Kuoppala: 

Kiitos kysymästä. En oikein osannut asettaa odotuksia, 

koska minulla ei ollut aiempaa kosketuspintaa valtuuston 

toimintaan. Keväinen valtuusto oli kiireinen, monia 

päällekkäisiä toimintoja ryhmäkokouksia jne. lyhyessä 

ajassa. Nautin siitä! Suurin yllätys on ehkä ollut se, 

että valtuutettuna olen päässyt mukaan esim. OAJ:n 

alueyhdistyksen toimintaan ja olen saanut mahdollisuuden 

osallistua ammatillisen puolen valtuutettujen 

keskusteluihin reformista ja vuosityöaikaan siirtymisen 

haasteista. 

Moni asia vaatisi huomiota. Erityisen tärkeänä 

pitäisin paikallisella tasolla työnantajakohtaisten 

paikallisyhdistysten saamista aikaiseksi. Siirrymme 

esim. Seinäjoella Sedussa saman virkaehtosopimuksen 

piiriin vuoden vaihteessa, jolloin perusteet 

erillisiin opettajayhdistyksiin ovat puhtaasti pelkästään 

pedagogisia, jollaisia ne voisivat jatkossa olla. 

Edunvalvonnan näkökulmasta hajanainen ja useaportainen 

kenttä on heikko puolustamaan työntekijän 

oikeuksia. 

Monika Koivumäki: 

Valtuustotyössä oli ilo huomata, kuinka paljon uusia 

jäseniä valtuustossa oli konkareiden rinnalla. 

Ensimmäisessä valtuustossa oli aikaa tutustua, verkostoitua 

ja opetella kokouskäytäntöjä. Erityisesti puheenvuorot 

ja vierailijat jäivät mieleen. 

Varhaiskasvatuksen muuttuvassa kentässä aion puolustaa 

opettajuutta ja sitä, että varhaiskasvatus on osa 

koulutuspolkua ja että uuden varhaiskasvatuslain mukaan 

kentällä opettajien määrää lisätään, palkkakehityksestä 

huolehditaan ja paikallisia toimijoita ja luottamusmiehiä 

tuetaan. Pohjanmaan OAJ-valtuutettuna aion 

olla kentän käytettävissä eri tilaisuuksissa sekä osallistua 

aktiivisesti kokouksiin. 



13

Vuoden 2018 Luokanopettaja 

Suomessa Sari Salo Alajärveltä 

Sari Salo, Myllykankaan koulun 3–4 lk opettaja, 

Alajärveltä, valittiin marraskuussa 2017 vuoden Pohjaiseksi 

Luokanopettajaksi ja Pohjanmaan Luokanopettajat ry 

ehdottivat häntä Suomen Luokanopettajien hallitukselle 

vuoden 2018 Luokanopettajaksi. 

Vuoden luokanopettajalta toivotaan seuraavia asioita; 

Oivallinen, Pedagogi, Empaattinen, Taitavasti 

Toimiva, Ajantasalla Ja Aktiivinen. Nämä kriteerit Sari 

kirkkaasti täyttää. 

Hän on aktiivinen luokanopettaja, joka on kehittänyt 

jatkuvasti omaa työtänsä ja antanut lukuisia ideoitansa 

muiden opettajien käyttöön eri opettajafoorumien kautta. 

Tämän johdosta hän sai tänä syksyllä 2016 merkittävän 

Campus Awards-palkinnon . Tämä on valtakunnallinen 

huomionosoitus, joka annetaan pyyteettömästä 

työstä koulujen ja opettajien hyväksi. 

Sari on kehittänyt ilmiöpohjaista oppimista omassa 

työssään. Lisäksi hän käyttää opetuksessaan pelillistämistä, 

jossa hän on myös edelläkävijä. Arvioinnissaan 

hän käyttää mm. Seesaw-menetelmää, jossa oppilas 

kerää pisteitä pelihahmolleen. Sari on ollut tekemässä 

Classcraft-pelin suomenkielistä versiota. Hän on kouluttanut 

opettajien ilmiöpohjaisessa oppimisessa ja opetuksen 

pelillistämisessä useilla paikkakunnilla. 

Sari on julkaissut Peppu irti -kirjan syksyllä 2017, josta 

on tullut myyntimenestys. Tämän kirjan innoittamana 

hän on kouluttanut opettajia ilmiöpohjaisen oppimiseen 

ja koulutuskutsuja satelee koko ajan lisää. Uusi 

kirja on tulossa – Digihiki, joka on valmis, menee marraskuussa 

painoon ja ilmestyy tammikuussa. 

Sari on myös ammattiyhdistyksessä aktiivinen ja hän 

on ollut useita vuosia Alajärven Opy:n hallituksessa, 

jolloin hän toimi aktiivisesti jäsenistön edunvalvonnassa 

ja erityisesti jäsenistön virkistystoiminnassa. 

Tämän kaiken lisäksi Sari on omistautunut pilatekselle 

ja toimii pilatesohjaajana, sekä on mahdoton puutarhuri 

ja leipuri, kun seuraa hänen sosiaalisen median 

päivityksiä. 

Karita Koskinen 

Pohjanmaan Luokanopettajat ry pj 

Kuva: Jorma Heikkilä 

Onnea Kirsi Rintamäki 

– Vaasan Vuoden Opettaja! 

OAJ:n Vaasan paikallisyhdistys valitsee joka toinen vuosi Vaasan Vuoden Opettajan. 

Arjessa ei välttämättä tule sanottua työkaverille, miten 

tärkeä hänen olemuksensa ja toimensa ovat koko työyhteisölle. 

Vaativan työn keskellä hyvät työyhteisötaidot 

ovat arvokasta osaamista. Luotettava ja reilu työkaveri 

ylläpitää viihtyisää työympäristöä. Vuonna 2018 paikallisyhdistyksen 

hallitus painotti valinnassaan hyviä 

työyhteisötaitoja, kuten omista vastuista huolehtimista, 

arvostavaa kohtaamista ja osaamisen jakamista. 

Opettajilta tulleiden ehdotusten pohjalta tehty 

valinta julkaistiin yhdistyksen syysjuhlassa 21.9.2018. 

Vaasan Vuoden Opettaja on erityisluokanopettaja Kirsi 

Rintamäki Hietalahden koululta. 

Kirsi Rintamäkeä ehdotti Hietalahden koulun rehtori 

työyhteisön tukemana. Kuvaus Kirsistä ja työyhteisön 

yhteinen ehdotus vakuuttivat hallituksen valinnasta. 

Ehdotuksessa Kirsistä kerrottiin yhteistyökykyisenä työkaverina, 

joka kertoo rohkeasti mielipiteensä ja haluaa 

kehittää koulua. Kirsi on valmis ottamaan vastuuta, kun 

jaetaan koulun vastuutehtäviä, sekä kannustaa ja jakaa 

aina hyviä juttuja, joita on luokkansa kanssa tehnyt. 

Erityisluokanopettaja Kirsi puhuu kauniisti oppilaista. 

Hän ottaa aina myös yleisopetuksen oppilaita luokkaan, 

jos tuen tarvetta on. 

Kuten Kirsi itse totesi kiitospuheessaan, erityisluokanopettajan 

työssä yhteistyötaidot ovat keskeinen osa 

ammattia. Moniammatillinen ja kodin ja koulun kanssa 

tehtävä yhteistyö ovat koko ajan keskeisempiä kaikessa 

kasvatus- ja koulutustyössä. Tässä lähin yhteistyökumppani 

on juuri ammattitaitoinen erityisopettaja, joka voi 

auttaa niin lasta tai nuorta kuin työkaveria. 

Riina Mäkelälammi 

puheenjohtaja 

OAJ:n Vaasan paikallisyhdistys 

Kuva: Matti Teerimäki 



15

En ny huvudförtroendemans 

erfarenheter 

För ungefär ett år sedan blev jag huvudförtroendeman 

i Korsholm. Jag 

representerar allt från lärare och veterinärer 

till läkare och hälsovårdare. Man kunde 

ju tycka att ingen vill ta sig an ett sådant 

uppdrag. Det ville jag inte först heller. 

När den avgående huvudförtroendemannen 

tyckte jag skulle ta över sa jag nej. 

Absolut nej! Jag hade inte tid. Jag hade inte 

kunskap. Jag var ju för ung och oerfaren. 

Så vi satte igång processen med att hitta en 

ny huvudförtroendeman. Men det var lättare sagt än 

gjort. Det fanns inte en enda person i hela kommunen 

som visade intresse för uppdraget. 

Många trodde dessutom att det var självklart att jag 

skulle ta mig an uppgiften. Jag hade ju ändå varit förtroendeman 

i många år. Efter många om och men frågade 

jag försiktigt människor i min närhet om de trodde 

att jag skulle klara av uppdraget. Och till slut blev det 

så att jag blev vald. Jag hade mer än 400 personer att 

representera. Att hjälpa, svara på frågor och tolka avtal. 

Ibland låg jag vaken och funderade på vad jag gett 

mig in på. Men jag visste att jag hade ett stort kontaktnät 

och stöd att ta till. Men jag ville ju klara mig. 

Jag ville lära mig. 

Och visst är det genom att ta sig an saker man lär sig. 

Jag har suttit många timmar och läst avtalsböckerna, 

googlat och också frågat om hjälp. Och en hel del kunde 

jag ju redan. Jag visste bara inte om det. Mina år inom 

FSL och den lokala lärarföreningen hade gett mig en 

enorm kunskap som jag inte visste att jag hade. 

I våras tog jag också utmaningen att ställa upp i 

OAJ-valet. Jag tänkte mig att som huvudförtroendeman 

kan jag ha nytta av den kanalen. Jag blev invald i OAJfullmäktige 

och fick också en plats i den löne politiska 

kommittén. Där tror jag verkligen att jag kommer att 

lära mig massor. Jag får också ett större kontaktnät som 

numera går över språkgränserna. 

Vilka utmaningar möter man då som ny 

huvudförtroendeman? Självklart stöter jag 

på frågor jag inte genast kan svara på. Jag 

måste läsa avtalet, tolka det och ta reda på 

bakgrundsinformation. 

Ibland måste man också göra medlemmar 

besvikna eftersom de kanske inte får 

det svar de önskat. 

Men den största utmaningen för mig 

själv är att jobba med fördomar. Både mina 

egna och andras. Ibland blir jag bemött 

på ett tråkigt sätt. Ofta är det män som nedvärderar 

en och som inte tror att en ung kvinna kan vara hård i 

förhandlingar eller helt enkelt ha kunskapen som krävs. 

Men jag får också jobba med mina inre fördomar. 

Jag måste lita på att mina kunskaper räcker, att jag 

är tillräckligt tuff men också rättvis. Jag måste ibland 

klappa mig själv på axeln och säga: Bra gjort! För det här 

är inget eftertraktat jobb. Just därför vill jag tro att jag 

gör skillnad. Att jag behövs. Och att jag är uppskattad 

Den bästa delen med att vara huvudförtroendeman 

är ändå alla mänskliga möten. Jag träffar många olika 

människor i mitt uppdrag. Jag uppskattar dialogen jag 

för med var och en av dem. Jag är också glad över att 

samarbetet med arbetsgivaren fungerar relativt bra. 

Vi har en ömsesidig respekt för varandra och vill 

ha en öppen och bra dialog. Jag har ett fått kontakter 

inom ledningen i kommunen, bland politiker och har 

ett gott och nära samarbete med de andra huvudförtroendemännen. 

Som kuriosa kan nämnas att alla huvudförtroendemän 

i Korsholm är kvinnor. 

Höstens mål är att jobba vidare med bland annat lönepolitiska 

frågor, engagera mig i mina medlemmars arbete 

och stolt bära titeln som huvudförtroendeman. 

Linda Felixson, 

FOSU:s huvudförtroendeman i Korsholm 

Kickoff-möte för Karleby svenska lärarförening. Från vänster Heidi Åbacka (skolombud och föreningens representant 

i OAJ:s lokalförening) Milka Mattila (förtroendeman), Gun-Maj Fredlund (vice-ordförande), Tomas Tiainen 

(kassör), Cia Björk (medlemssekreterare), Anna Store (sekreterare) och Minna Pöyhtäri (styrelsemedlem). 

På schemat i Karleby 

Karleby svenska lärarförening rf grundades 1979. lärar café där 37 medlemmar deltog. I november erbjuds 

Föreningen ser alltså fram emot sitt 40-årsjubileum medlemmarna möjligheten att motionera på olika gym 

år 2019. Antalet medlemmar är ca 100. Medlemmarna i Karleby. Sedan har vi att se fram emot höstmötet. 

kommer från ett gymnasium, ett högstadium och sju Föreningens styrelse ordnar i november ett möte med 

svenskspråkiga lågstadier, varav ett är ett språkbad. I styrelsen 

sitter ordförande: Nancy Bäck, vice-ordförande: Syftet med mötet är att informera beslutsfattare om vad 

den svenska sektionen för utbildningstjänster i Karleby. 

Gun-Maj Fredlund, sekreterare: Anna Store, kassör: lärarna i de svenskspråkiga skolorna diskuterar, men 

Tomas Tiainen, styrelsemedlemmar: Minna Pöyhtäri också ge beslutsfattare möjlighet att ställa frågor till 

och Anna Lainio. 

oss. Lärarnas arbete har förändrats och det är viktigt 

Höstens verksamhet drogs igång med ett kickoffmöte att informera beslutsfattare om hur dessa förändringar 

i augusti dit styrelsen, förtroendeman, medlemssekreterare 

och skolombud inbjöds. Vi planerade tillsam- 

påverkar lärarna. 

mans läsårets verksamhet. På världslärardagen ordnades Text och bild: Nancy Bäck 



17

Ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen 

opettajien seminaari 5.-6.10.2018 Härmässä 

OAJ Pohjanmaa järjesti seminaarin 

ammatillisille ja korkeakoulujen 

opettajille 

Lokakuussa pidettiin ensimmäinen OAJ Pohjanmaan 

korkea-asteen ja toisen asteen ammatillisille opettajille 

kohdennettu seminaari. OAJ Pohjanmaan omien 

puhujien lisäksi seminaarissa luennoivat OAJ:n koulutusasianpäällikkö 

Nina Lahtinen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun 

rehtori, toimitusjohtaja Tapio Varmola. 

Nina Lahtinen OAJ:stä kertoi ammatillisten opettajien 

työn haasteista laajasti. 

– Amisopetuksen muutokset ovat saaneet paljon 

huomiota mm. ajankohtaisissa TV-ohjelmissa – kaikkiaan 

200–300 miljoonan leikkaukset uhkaavat osaavan 

työvoiman rekrytointia jo nyt. Tulevissa eduskuntavaaleissa 

tähän on tultava huomattava korjausliike, toteaa 

ammatillisen jaoston pj. Antti Ylinen. 

Opetuksen kehittämisen alkuvuosikymmenet 

Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja 

Tapio Varmola kuvasi puheessaan, miten ammattikorkeakoulu 

on elinkaarensa aikana kehittynyt 

erityisesti asioissa, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat 

opettajan urapolkuun ammattikorkeakoulussa. 

Tällaisia on esimerkiksi lainsäädännölliset muutokset, 

jotka säätelevät opettajan kelpoisuuksia yliopettajiksi 

ja opettajiksi. Tällä hetkellä esimerkiksi laki ei edellytä 

ammattikorkeakoulun opettajalta pedagogista pätevyyttä, 

vaikka pyrkimyksiä vaatimuksen palauttamiseksi 

on ollut. 

Varmola kuvasi myös pedagogiikan kehitystä ammattikorkeakoulun 

kolmena vuosikymmenenä. Vaikka 

ammattikorkeakouluissa opettajat alkuvuosikymmenenä 

kouluttautuivat ja kehittivät opinnäytetöissään 

vahvan pohjan ammattikorkeakoulujen pedagogialle, 

myös yliopistoista haettiin pedagogiikan mallia. AMKpedagogiikan 

lähtökohdaksi nähtiin sosiokonstruktivismi, 

mikä näkyi opetuksessa teorian ja käytännön 

integrointina ja reflektointina. 

2000-luvulla alettiin kehittää rakenteiden asemesta 

erityisesti ammattikorkeakoulujen omaleimaisuutta 

sisältöjen kautta. Ammattikorkeakoulujen tehtäväksi 

asetettiin opettaminen, kehittäminen ja tutkiminen, 

ja 2000-luvun puolivälissä erityisesti innovaatiot. 

Erityisesti Learning by Doing -ajattelua kehitettiin 

eteenpäin. Varmola luonnehtii, että tällöin AMKopettajasta 

tuli pedagoginen osaaja korkeakoulun ja 

työelämän rajapinnalla. 

Korkeakoulupedagogiikan aika? 

2010-luvun taitteessa pedagogiikan muutosta alkoi 

ohjata koulutukseen kohdistuvat säästöt: opetusajattelussa 

korostuivat osaamisperustaisuuden ja aiemmin 

hankitun osaamisen huomioinen. Nyt opetuksen kehittämisessä 

puhutaan opinnollistamisesta eli opiskelijoiden 

opintojen aikaisen työssäkäynnin opetukseen 

integroimisesta. Tämä heijastuu opettajan rooliin, jossa 

korostuu oppimisprosessin ohjaajana ja valmentajana 

toimiminen, työelämäläheisyys ja osaamisen arviointi. 

Myös korkeakoulutuksen rakenteet ovat jälleen 

muutoksessa, sillä meneillään on eri korkeakoulujen 

fuusioitumiset. Varmola kysyikin, olisiko jo aika puhua 

ammattikorkeakoulupedagogiikan sijaan korkeakoulupedagogiikasta. 

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat 

lähentyneet toisiaan, ei vain fuusioitumisen kautta vaan 

myös opetustavoiltaan, sillä molempien tutkinnoissa 

usein korostuu työelämälähtöisyys. Silti Varmola näkee, 

että duaalimallia tarvitaan edelleen. Puheesta oli 

tulkittavissa, että duaalimallin säilyttämisen edellytys 

on sen järkevyys, mikä syntyy siitä, että yliopistoissa 

painottuu perustutkimus, kun taas ammattikorkeakouluissa 

korostuu työelämälähtöisyys. 

Seminaari saa jatkoa vuonna 2020 

Vuonna 2015 OAJ Pohjanmaa järjesti seminaarin korkea-asteen 

opettajille. Seminaarissa vierailivat yliopistoasiamies 

Hanna Tanskanen ja erityisasiantuntija Reijo 

Viitanen OAJ:sta. Koska seminaari sai hyvää palautetta, 

jäi järjestäjille kytemään ajatus siitä, että korkea-asteen 

opettajille pitäisi olla oma Pohjanmaalla järjestettävä 

seminaarinsa. 

– Viime syksynä OAJ Pohjanmaan hallitus hyväksyi 

koulutuskalenteriinsa seminaarin, joka on tarkoitettu 

Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmolan mukaan modernit opetusympäristöt vievät eteenpäin 

opetustakin. 

korkea-asteen opettajille. Ja nyt kun seminaari on koulutuskalenterissa, 

se toivottavasti saa jatkoa ja järjestetään 

aina joka toinen vuosi, toteavat YLL-jaoston pj. Heli 

Katajamäki ja ammatillisen jaoston pj. Antti Ylinen. 

– Nyt OAJ Pohjanmaa järjestää seminaarin kaikille 

eri opettajaryhmille. Tähän pääsemiseksi alkuperäistä 

suunnitelmaa korkea-asteen opettajille suunnatusta 

Nina Lahtinen on koonnut kaavioon ne asiat, jotka 

ammatillisen koulutuksen muutoksessa aiheuttavat 

paineita opetuksessa ja opettajan työssä. 

OAJ Pohjanmaan ammatilliseen jaostoon 

kuuluvat AMK-opettajat, ammatillisen 

toisen asteen opettajat ja aikuisopettajat ja 

jäsenmäärä on noin 1 700 opettajaa. 

YLL-jaostoon kuuluu hieman alle 40 jäsentä, 

jotka työskentelevät Vaasan yliopistossa. 

seminaarista muutettiin siten, että seminaari kohdennettiin 

myös toisen asteen ammatillisille opettajille. 

Vaikka kohderyhmän laajentuessa seminaarin sisällöt 

ovat tietenkin jonkinasteisia kompromisseja, on hienoa, 

että tasapuolisuus toteutuu, puheenjohtajat toteavat. 

Teksti ja valokuvat: Heli Katajamäki 

OAJ Pohjanmaan koulutussihteeri Miia Raunio esitteli 

yleisölle OAJ:n koulutusasianpäällikön Nina Lahtisen. 



19

Barnträdgårdslärarseminarium 

i Härmä 

5–6.10 2018 

Närmare 60 både svensk- och finskspråkiga barnträdgårdslärare 

från regionen samlades i Härmä för seminarium. 

Seminariet öppnades av skolningssekreteraren 

Miia Raunio och sektionens ordförande Christel 

Sandell. En kort stund diskuterades aktuella saker som 

t. ex. den nya lagen om småbarnspedagogik och planeringstiden 

med anledning av det nya AKTA-avtalet. 

Skolningssekreteraren Miia Raunio avtackades för sitt 

långa engagemang i olika roller inom regionföreningen av 

sektionen. Vi önskar henne lycka till med nya utmaningar 

Bilderboken – ett viktigt verktyg i småbarnspedagogiken 

var rubriken för Ann-Christin Furus föreläsning 

som hölls på fredag kväll. Genom att läsa högt 

för barnet gynnas bl. a. barnets kommunikation och 

språkutveckling. Låt barnet vara delaktig i läsningen, 

låt hen kommentera det du läser och ställ öppna frågor 

om innehållet eller vad hen tänker på när sagan läses. 

Läsupplevelser utvecklar även barnets fantasi, känsloliv 

och inlärningsförmåga samt skolgången. Tidig läsning 

påverkar också barnets framtida läsvanor. 

Gemensam middag åts tillsammans 

med yrkes- och universitetslärarna 

i Internationella Lärardagens 

tecken på kvällen. 

På lördag morgon inledde regionföreningens 

ord förande Kari Nieminen 

och regionombudsmannen Tuula Ala- 

Lantela med aktuella saker. Bl. a. diskuterades 

regionföreningens verksamhet 

samt kommande riksagsval – OAJ:s 

mål som t. ex. precisering och definition 

av pedagogik inom småbarnspedagogik. 

Som avslutning på deras 

presentation avlades Comenius ed. 

Sari Smedman fortsatte med föreläsningen 

Muotoiluajattelu varhaiskasvatuksessa. 

Målet för upplevelsen 

av servicen skall vara bra både för 

köparen och säljaren. Kundens serviceupplevelse 

består av servicens 

Ann-Christin Furu 

kontaktpunkter, kontaktstunder 

och servicestig. Om det finns ett 

problem/en utmaning skall information 

insamlas varefter man prövar de 

bästa ideerna och sedan kan konstatera 

att det fungerade eller så inte. 

Lösningsfokuserad process m. a. o. 

Man kan också analysera hur olika 

delar av Planen för småbarnspedagogik 

fungerar i barngruppen. 

Elämyksiä, iloa ja voimavaroja työhön 

– en interaktiv föreläsning hölls 

av Taina Inkeri. Måst´jag – en berättelse 

om arbetstagare och arbetsgemenskap. 

Ett bra och tänkvärt avslut 

på seminariet. 

Text: Christel Sandell 

btl sektionens ordförande 

Foto: Tuula Ala-Lantela och 

Miia Raunio 

• Förbundets nuvarande ordförande Anitta Pakanen kommer till Karleby 27.11.2018 – kom med och 

diskutera aktuella saker. 

• I september 2019 ordnas jubileums Barnträdgårdslärardagar i Lahtis och det är väl självklart att även DU 

kommer med! Regionföreningens btl-sektion ordnar busstransport. 

Barn trädgårds lärar förbundet 

firar 100 år 2019 

Barn trädgårds lärarinne föreningen i Finland höll sitt 

stiftande möte 11 januari 1919 i Helsingfors. Föreningens 

syfte var att främja barnträdgårdsarbetets utveckling 

och arbeta för att höja barnträdgårdslärarnas nivå i 

pedagogiskt, samhälleligt och ekonomiskt hänseende. 

På det stiftande mötet inskrevs 129 medlemmar. Till 

ordförande valdes Elisabeth Alander. 

1947 beslöts att Finlands Barnträdgårds lärarinneförenings 

verksamhet skulle nedläggas och att det skulle 

grundas ett förbund bestående av regionala föreningar. 

1948 stiftades Suomen Lastentarhanopettajaliitto – 

Finlands Barnträdgårdslärarinneförbund. 

1972 anslöts sig Barnträdgårdslärarinneförbundet 

sig till Akava. OAJ grundades 1973 men anslöt sig till 

Akava först 1976. 

Förbundet fick nytt namn 1976 Lasten tarhanopettajaliitto 

– Barn trädgårdslärarförbundet. Förbundet 

hade nu blivit en ren intressebevakningsorganisation. 

Dess syfte var att arbeta för att trygga dagvården och 

förskoleundervisningen samt den rättsliga ställningen 

för dem som arbetade med pedagogiska och administrativa 

uppgifter i dessa branscher. 

Från och med 1991 är Btlf en riksomfattande krets i 

undervisningssektorns fackförbund OAJ. 

Sedan dess har det hänt en hel del men syftet består. 

Källa: Arbetet är vår glädje lönen är vår sorg 

Christel Sandell 

Btl sektionens ordförande 



21

Jaksaa, jaksaa 

– vaan miten jaksaa? 

Pohjanmaan opettajien lauantaisen syyskoulutuspäivän (6.10.) teemana oli opettajien 

jaksaminen ja työhyvinvointi. Lähes 200 pohjalaisopettajaa tuli Seinäjoelle hakemaan 

eväitä työssä jaksamiseensa. 

Professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen nosti esiin 

sen, että siinä missä työntekijöistä yleensä puhutaan 

arvokkaana työelämän resurssina, opetusministeriössä 

tätä keskustelua ei käydä, vaikka siellä puhutaan oppilaiden 

hyvinvoinnista. Keltikangas-Järvisen mukaan 

opettajat nähdään enemmänkin joustavina ja luovina 

robotteina, jotka ovat aina valmiita tekemään, mitä 

uutta heiltä kulloinkin vaaditaan. Jaksamiskeskustelu 

vaiennetaan hehkutuksella maailman parhaista opettajista 

– ikään kuin jaksamisesta ei tämän vuoksi tarvitsisi 

kantaa huolta. 

Professorin mukaan nykytrendi tuntuu olevan opettajan 

substanssiauktoriteetin hävittäminen ja voimakas 

persoonallisuuksien arvottaminen. 

– Työelämä on muuttumassa ekstrovertiksi, jolloin 

se syrjäyttää asiaosaajia. Ei ymmärretä, mitä seuraa, kun 

asiantuntevuutta väheksytään valmennuksen ja ohjauksen 

painottuessa. Kun substanssiarvostus laskee, syntyy 

vaikutelma, ettei opettajaa tarvita, luennoitsija totesi. 

Puhujan mielestä nykykoulussa kehityspsykologinen 

tieto ja uusin aivotutkimus ohitetaan. Esimerkiksi jos 

johtajuus ei luokassa ole ammattilaisella, tuon tilan 

ottaa oppilas, jolla on siihen sopiva temperamentti. 

Keltikangas-Järvinen havainnollisti myös, miten 

ihmisen temperamentti vaikuttaa siihen, miksi koemme 

stressiä eri asioista ja eri tavoin – niin opettajat kuin 

oppilaatkin. 

Tavallinen riittää ja talvehtimista tarvitaan 

Rehtori Kaisa Isotalo muistutti, että tavallinen tekeminen 

riittää opettajankin työssä eikä kaikkien 

tarvitse innostua kaikesta. 

– Ei kelloja pidä koko ajan vetää, niiden pitää antaa 

myös käydä. Jaksaakseen opettaja – myös rehtori – tarvitsee 

mm. hyväksyntää omana itsenään, aitoja kohtaamisia, 

myötäelämistä, arvostusta, luottamusta, kouluttautumismahdollisuuksia 

ja työrauhaa. Verkostojen 

voima, kiitos, kehu ja höpöttely, yhteistyö ja ilon jakaminen 

saavat työn sujumaan. Joskus voi kokea myös 

hurmaavaa stressiä, kun ponnistelu ja onnistuminen 

tuottavat hyvän olon. 

Jaksaminen on yksilöllistä, joten huolet tarvitsevat 

kuulijansa ja tukea kannattaa hakea eri suunnista. 

Itse kunkin kannattaa miettiä, mihin laariin se työ 

sataa, johon energiansa laittaa. Isotalo vertasi koulua 

puutarhaan: opettajankin tulee saada talvehtia, 

ja nuorille pitää antaa kasvurauha, jotta he voivat 

aikanaan kukoistaa. Työparina Isotalon luontokuvin 

taustoitetussa esityksessä oli koulunjohtaja Timo 

Saarimäki, joka loi elävällä taustamusiikillaan lempeää 

tunnelmaa. 

Huokaile, haukottele, hyräile 

Vokologi Terhi Meriläinen antoi vinkkejä äänenhuoltoon, 

jotta puheääni kestäisi ja kuuluisi hyvin. 

Äänihuulet pitävät siitä, että huokailemme, haukottelemme 

ja hyräilemme. Lempeää huoltoa ovat myös 

irvistely, venyttely, veden juominen, maiskuttelu ja 

mutustelu. Osallistujat saivatkin kokeilla kaikkia näitä 

luennon aikana. Meriläinen muistutti lisäksi äänen 

työsuojeluajattelusta: hoito kuuluu työnantajalle, jos 

ongelmat ovat tulleet töissä puhumisesta. 

OAJ:n terveiset koulutuspäivään toi pääluottamusmies, 

OAJ-aktiivi Kari Nieminen, joka viittasi vuoden 

2017 työolobarometriin, jonka mukaan opettajien työviikot 

venyvät yhä enemmän ja työstä innostuminen 

on huolestuttavasti laskussa. Yli puolet tekee viikonloppuisin 

töitä molempina päivinä ja työstressin määrä on 

kasvussa. Vuosityöaikamalli on kokeiltavana joissakin 

Vokologi Terhi Meriläinen antoi konkreettisia neuvoja 

äänenhuoltoon: venyttely vaikuttaa äänihuuliinkin 

myönteisesti. 

alakouluissa – tulevaisuudessa kenties myös yhdessä 

vaasalaisessa yläkoulussa. 

Koulutuspäivän avasi rehtori Teijo Päkkilä, joka 

alusti käsiteltäviä aiheita toteamalla, että opettajat 

kokevat kaiken hankkeistamisen, teemoittamisen, 

suunnitelmallistamisen ja digitaalistamisen keskellä 

voimakasta riittämättömyyttä. Veso-kelpoinen 

koulutuspäivä päättyi iloisiin tunnelmiin, kun 

Laitakaupungin orkesteri esitti rytmimusiikkia lakeudelta 

sadan vuoden ajalta ja sai yleisön varauksettoman 

suosion. 

Tauoilla oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia osallistujien 

kesken sekä tutustua oppimateriaaleihin ja 

hyvin vointipalveluihin. Järjestelyistä vastasivat yhdessä 

Etelä-Pohjanmaan aineopettajat ry, Etelä-Pohjanmaan 

äidinkielenopettajat ry, Etelä-Pohjanmaan kieltenopettajat 

ry ja Etelä-Pohjanmaan historian ja yhteiskuntaopin 

opettajien kerho. 

Kaija Mäkinen 

Etelä-Pohjanmaan äidinkielen opettajat ry. 

Rehtori Kaisa Isotalon ja koulunjohtaja Timo 

Saarimäen viesti opettajille on, että tavallinen riittää 

koulussakin. 

Seinäjokinen Laitakaupungin orkesteri on 

ammattilais poppoo, joka tempasi kuulijat mukaansa 

rytmimusiikilla lakeudelta. 

Rehtori Teijo Päkkilä avasi Pohjanmaan opettajien 

syyskoulutuspäivän ja piti tärkeänä, että opettajat 

luottavat muutosten keskellä omiin vahvuuksiinsa. 

Professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen sai 

kiittävää palautetta luennostaan. 

Lähes 200 opettajaa kuunteli kiinnostuneena ajatuksia 

opettajien jaksamisen tukemisesta. 



23

Seminaarista potkua 

paikalli seen edunvalvontaan 

OAY-jaoston aktiivit kokoontuivat syyskuussa 

Tampereelle pohtimaan paikallisen palkkausjärjestelmän 

kehittämistä ja paikallista vaikuttamista. 

Jaoston puheenjohtaja Kari Nieminen avasi TVAkriteerien 

ja järjestelyvaraerän jakamisen liittyviä yksityiskohtia. 

Ryhmissä vertailtiin eri kunnissa olevia 

palkkausjärjestelmiä, saatiin monenlaisia vinkkejä ja 

lisärohkeutta paikalliseen kehittämistyöhön. 

Viestinnästä ja vaikuttamisesta kertoili alueasiamies 

Tuula Ala-Lantela. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä 

on yrittää vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon ja turvata 

koulutuksen resurssit. Toimivan vuorovaikutuksen 

rakentamiseen kannattaa käyttää aikaa ja resursseja. 

Paikallisen palkkausjärjestelmän kehittämisen kautta 

opettajille saataisiin myös kaivattua palkkaa vaativoituneesta 

työstä. Jokaisen opettajan oma ja paikallinen 

edunvalvonta on tärkeää. 

Seminaarin antia vahvistivat yhdessäolo, nauraminen ja 

hyvä ruoka. Erityisen mieleenpainuvia olivat stand upvitsit 

ja viikinkiravintola Haraldin tarjoilu. Junamatkat 

hyödynnettiin Survey-kyselyiden kautta alueellisten 

käytänteiden keräämiseen sekä seminaarin annin kokoamiseen. 

OAY- jaoston toimijat vahvistivat osaamistaan 

ja työhyvinvointiaan. Hieno seminaari! 

Väistyvän koulutussihteerin 

mietteitä 

Enimmäkseen koulutustilaisuuksista 

annettu palaute on ollut koulutussihteerivuosinani 

kesästä 2014 tämän 

vuoden 2019 loppuun hyvin myönteistä. 

Kriittisempi palaute on liittynyt muun 

muassa jonkin opettajaryhmän kokemukseen 

eriarvoisesta koulutustarjonnasta, 

koulutusten maantieteelliseen sijaintiin 

tai ruotsinkielisen koulutuksen vähäiseen 

tarjontaan. Tämä annettu palaute on ollut 

kirjallista, mutta palautettahan voi antaa 

hyvin monella eri tavalla. Opettajat, jotka osallistuvat 

alueyhdistyksen toimintaan tavalla tai toisella, ovat hyvin 

innostuneita ja aktiivisia yleensä elämässä. Heidän 

antamansa palaute on tulla paikalle, osallistua keskusteluun 

ja antaa jotain itsestään. Keskusteluun voi osallistua 

enemmän tai vähemmän julkisesti tai vaikka vain 

viedä terveisiä omalle työpaikalle. 

Vuosien varrella olen oppinut, että ei ole tärkeintä 

aina miettiä, mitä minä itse saan tästä tilaisuudesta. Voi 

ottaa huomioon myös sen, mitä minä voin antaa tälle 

tilaisuudelle. Siellä, missä minä olen paikalla, voin huolehtia 

siitä, että siellä on riittävästi sitä kieltä käytössä, 

jota haluan käyttää. Voin vaikuttaa asiaan niin, että tilaisuus 

on toivomallani paikkakunnalla. Haasteellisinta 

on ehkä se, miten saada oman viiteryhmäni opettajat 

liikkeelle, jos kaipaan juuri heitä. 

Alueyhdistys on kooltaan suuri, koska tavoitteena 

on koota joukkoja ja toimia useamman edun puolesta. 

Jos jokin opettajaryhmä on vaitonainen, he ovat joko 

tyytyväisiä tai lopen uupuneita. Molemmissa tilanteissa 

tarvitaan johtajuutta, strategia ja tavoite. Sellaiset 

kaikki löytyvät OAJ Pohjanmaalta. Koulutuksia on 

suunniteltu pitkälle tulevaisuuteen, jotta se palvelisi 

vuorollaan kaikki opettajaryhmiä maantieteellinen 

sijainti huomioiden. Koulutusta järjestetään, 

jotta edunvalvonnasta paikallistasolla 

vastaavat opettajat tietävät, miten 

toimia. On huomioitu, että tilaisuuksia 

perutaan tai osallistujia on vähän. Se on 

palaute. Näiden asioiden kanssa työskennellään 

jatkuvasti ja yhdistyksemme aktiivit 

käyttävät valtavasti työtunteja siihen, 

että alueemme opettajien etuja valvotaan, 

kuten kuuluukin. OAJ Pohjanmaa huolehtii 

alueen opettajien edunvalvonnasta, 

olivat he sitten paikalla koulutustilaisuuksissa tai eivät. 

Tarvittaessa koulutustilaisuus viedään sinne, mistä kutsu 

käy ja tehdään yhteistyötä paikallisyhdistyksen kanssa. 

Edunvalvontaan kuuluu viestintä ja koulutus on keskeinen 

viestinnän foorumi. Jokaisella on erilaiset motiivit 

osallistua koulutukseen ja jokainen, joka osallistuu, 

on ainakin hivenen valmis oppimaan. OAJ:n strategian 

painopiste on tulevaisuuden jatkuva analysointi. Missä 

sitä muualla tehtäisiin kuin koulutustilaisuuksissa? 

Kannustan jokaista opettajaa osallistumaan, siitäkin 

huolimatta, että tilaisuus on kaukana, toisella kielellä, 

enemmistö osallistujista työskentelee eri koulutusasteella 

tai löytyy kritisoitavaa. Jos kaikki alueyhdistyksen 

jäsenyhdistysten 8000 opettajaa osallistuisivat, vaikka 

vain kerran, olisi palautteen määrä jo moninkertainen 

ja joukossa alkaisi olla voimaa. 

OAJ Pohjanmaan toimihenkilörakenne on uudistumassa 

ja tulevaisuudessa näitä mielenkiintoisia ja 

opettavaisia koulutussihteerin tehtäviä hoitaa järjestöassistentti. 

Minä teen näköalapaikalle tilaa ja jatkan 

osallistujana. 

Väistyvä koulutussihteeri Miia Raunio 

Tuula Ala-Lantela, 

alueasiamies 



25

Kuulumisia ystävyyskoulumatkalta 

Kieliin 

”Luentomatkalla Keski-Euroopassa” olisi tietysti hyvä otsikko, mutta se kuulostaa 

ehkä liian hienolta … 

Pohjoissaksalainen Kiel on Vaasan ystävyyskaupunki ja 

Kielin Humboldt Schule Vaasan lyseon lukion ystävyyskoulu. 

Niinpä kun tuossa kuulun kanavan kaupungissa 

järjestetään jokin kansanjuhlaksi paisunut tapahtuma, 

sanotaan vaikkapa digitalisaation ilosanomaa kaikelle 

kansalle ilmoittava viikon mittainen Digitale Woche 

Kiel (8.–15.9.2018), on mukaan kutsuttava – ainakin 

muodon vuoksi – pari vaasalaista koulumaailman 

edustajaa. Näin päästään lämmittelemään vuosien 

saatossa vähän väljähtäneitä suhteita ja kuullaan ehkä 

pari mukavaa anekdoottia saunahullun kansan edesottamuksista 

tässä digitalisoituvassa maailmassa. Kun 

toinen kutsuvieras on rehtori, hän on mies paikallaan 

selittämään vielä kerran juurta jaksain, miten ihmeessä 

suomalaisnuoret saadaan vuosi toisensa jälkeen hilattua 

erilaisten koulututkimusten kärkisijoille ja vieläpä viihtymään 

koulussa. Toinen puhuja taas voisi olla vaikkapa 

joku riviopettaja, joka kertoisi siitä, miltä tuntuu olla ja 

opettaa koulussa, jonne erilaiset älylaitteet ja äpit ovat 

vähitellen soluttautumassa, elleivät jo soluttautuneet, 

Nokian ja Linuxin kotimaasta kun puhutaan. 

Näine – myönnettäköön, hieman kyynisine – odotuksinemme, 

saksaksi käännettyine PowerPointteinemme 

ja matkatavaroihin sullottuine Abitti-härpäkkeinemme 

lähdimme syyskuisena maanantaiaamuna matkaan, 

Vaasan lyseon lukion rehtori Jaakko Perttu ja minä, 

saksan kielen taitoinen digitutor. Perille päästyämme 

huomasimme, että olimme aivan hakoteillä, väärässä 

siis: Jos me pidimme itseämme lähinnä kuriositeetteina 

tapahtuman kotisivuilla lueteltujen nimekkäiden puhujien 

joukossa (joita oli lähes 200, suurimmaksi osaksi 

professoreita, tutkijoita ja muita alan huippuosaajia), 

saksalaiset isäntämme ja emäntämme vastaavasti eivät 

pitäneet. He olivat aidon kiinnostuneita niin meidän 

osaamisestamme kuin suomalaisesta, maailman parhaaksi, 

tasa-arvoisimmaksi ja oikeudenmukaisimmaksi 

tituleeratusta koulujärjestelmästä (suora lainaus flaierista, 

jolla tapahtuman järjestävät mainostivat rehtori 

Pertun luentoa) ja siitä, miten erityisesti suomalaisopettajat 

kokevat joka puolelta yhteiskunnasta ja mediasta 

tulevan paineen digitalisoitua ja miten heistä on tullut 

näinkin lyhyessä ajassa digiosaajia. 

Digital schools – das 

Schulsystem Finnlands 

Fair and digital? 

Dienstag, 11.9.2018 

19.00 Uhr, Aula 

der Humboldt-Schule 

digitalewochekiel.de 

Jo ennen tiistai-iltapäiväksi ja illaksi 

sovittuja puolitoistatuntisia 

luentojamme ja workshoppejamme 

saimme vastata erinäisissä käytävä- 

ja kahvipöytäkeskusteluissa 

kysymyksiin, jotka osoittivat, 

että vaikka saksalaisissa kouluissa 

onkin viime vuosina yhtä lailla 

loikittu (ja kompuroitu) älytaulujen, 

sähköisten oppimisalustojen 

ja oppilashallinto-ohjelmien viitoittamalla 

tiellä, suhtautuminen 

digitalisaatioon on edelleen vähintäänkin 

hyvin kriittistä, ellei peräti 

nuivaa. Tämä ei vaikuttaisi johtuvan 

yksistään käytössä olevista 

rajallisista taloudellisista resursseista 

vaan pikemminkin paikallisesta lainsäädännöstä 

ja työmarkkinasopimuksista, joihin keskustelu kääntyi 

aina jossakin vaiheessa. Toki workshoppini yleisö 

(jota oli enemmän kuin olin osannut toivoa tai pelätä) 

hämmästeli esittelemääni koulumme digivälineistöä ja 

haikaili valmiiden, kustantajien tarjoamien sähköisten 

opetusaineistojen perään (heille näitä ei kuulemma vielä 

ollut juurikaan tarjolla), mutta eniten ihmetystä tuntui 

herättävän se, kuinka suomalaiset opettajat ovat mukisetta 

olleet valmiita ottamaan käyttöön digikirjoja, 

sähköisiä oppimisalustoja ja koeympäristöjä ja ylipäätään 

suostuneet opettelemaan niinkin monimutkaiselta 

näyttävän systeemin kuin Abitin käytön. En keksinyt 

muuta sanoa kuin että täytyyhän sitä, kun OPSissa kerran 

lukee. Siihen ei kukaan sanonut mitään. 

Sanotaan, että matkustaminen avartaa. Me ainakin 

opimme näinä kolmena digitalisaation päivänä yhtä 

jos toista. Ensinnäkin suomalainen opettaja (ja tietysti 

rehtori myös!) voivat kulkea keskieurooppalaisen 

kollegan rinnalla yhtään häpeämättä rinta rottingilla, 

sillä suomalaista osaamista ilmiselvästi arvostetaan. Me 

emme ole täyteohjelmaa. Meillä on sellaista (ei vain 

digitaalista) osaamista ja painavaa sanottavaa, jota muut 

ovat valmiita kuuntelemaan (jopa pitkän työpäivän jälkeen) 

ja josta muut ovat valmiita ottamaan mallia, oli 

kyse sitten koulujärjestelmästä, kolmiportaisesta tuesta, 

kansainvälisyys- ja yrittäjyyskasvatuksesta, suomalaisten 

In Kooperation mit der Humboldt-Schule 

kielitaidosta, digiosaamisesta tai opettajien sopeutumiskyvystä 

ja joustavuudesta. Harvoin tällaisena riviopettajana 

olen tullut ajatelleeksi, että meillä on OVTES, 

joka mahdollistaa paljon sellaista, mistä muut voivat 

vain haaveilla. Ehkä saksalaiset kollegat ansaitsevat 

reilusti enemmän kuussa, mutta 

meillä on mahdollisuuksia vaikuttaa 

arkiseen työhömme, työyhteisöömme, 

opetukseemme ja 

Mit Jaakko Perttu, 

Schulleiter in Kiels 

Partnerstadt Vaasa 

Vortrag auf Englisch 

(mit Übersetzung) 

Moderierte Diskussion 

Eintritt frei 

und 

opettajuuteemme aivan eri lailla. 

Tämä havainto oli ehdottomasti 

reissun paras anti. 

Mukavaa oli tietysti myös se, että 

yhteistyö ystävyyskoulumme 

Humboldt Schulen kanssa laajenee 

näillä puheilla pitkäaikaisesta 

opiskelijavaihdosta myös 

opettaja- ja asiatuntijavaihdoksi; 

tähän ollaan parhaillaan hakemassa 

rahoitusta. Lisäksi eräs rehtori 

Pertun luennolla ollut kieliläisen 

alakoulun rehtori otti heti pian 

kotiinpaluumme jälkeen yhteyttä 

ja toivoi pääsevänsä tekemään yhteistyötä jonkin vaasalaisen 

alakoulun kanssa. Näin tulimme edistäneeksi 

myös ystävyyskaupunkisuhteita. Ehkäpä onnistuimme 

viemään myös suomalaista yo-osaamista Saksaan, sillä 

eräs workshopissani läsnä ollut paikallisesta yo-tutkinnosta 

vastaava virkamies innostui Abitti-järjestelmästä 

– muiden kauhuksi – oikeinkin kovasti. 

https://digitalewochekiel.de/programm/ 

digitale-schulbildung-in-finnland-konkret/ 

https://digitalewochekiel.de/programm/ 

justice-and-digitalization-in-finnish-school-system/ 

Teksti ja kuvat: 

Tiina Kankkonen, saksan sekä äidinkielen ja 

kirjallisuuden lehtori, Vaasan lyseon lukio 



27

OAJ POHJANMAA KOULUTTAA 

22.−23.3.2019 

OAJ X-files, järjestöstartti sekä kokeneille että uusille ammattiyhdistysaktiiveille, 

Vaasa 

30.3.2019 Liikettä Keholle, kaikille jäsenille, Kuortane 

Maalis–huhti 2019 

Maalis–huhti 2019 

Muutosten ja kriisien johtaminen, rehtoreille ja lähiesimiehille kaikilla 

kouluasteilla, Vaasa 

Puhtia paikallisyhdistystoimintaan, puheenjohtajille, sihteereille ja 

taloudenhoitajille tai sellaisiksi aikoville. Yhteistyössä OAJ Keski-Suomen kanssa. 

12.3.2019 Tekijänoikeuskoulutus, kaikille jäsenille, Seinäjoki 

Tulossa syksyllä 2019 

• Yleissivistävien rehtorien kesäpäivä 

• Varhaiskasvatuksen opettajien opintopäivät Lahdessa 

• Yleisöluento 

• Eläketietous, Seinäjoki 

OAJ Pohjanmaan opettajien yhteinen kirkkopyhä Lapualla 6.10.2019 

Lisäksi järjestetään koulutustilaisuuksia tarpeen mukaan. 

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.oajpohjanmaa.fi 

Kenestä vuoden 

2018 

Pohjalainen 

Luokanopettaja? 

Oivallinen 

Pedagogi, 

Empaattinen, 

Taitavasti 

Toimiva, 

Ajantasalla 

Ja 

Aktiivinen 

TEKIJÄNOIKEUDET OPETUKSESSA -KUTSU 

OAJ Pohjanmaan jäsenyhdistysten jäsenille 

VALINTAPERUSTEET: 

Vuoden luokanopettajaksi esitetty henkilö on: 

• Suomen luokanopettajat ry:n jäsen 

• Toimii luokanopettajana ja kehittää luokanopettajuutta 

• Toimii opettajien eettisten ohjeiden mukaisesti 

• On valmis esiintymään julkisuudessa 

• On valmis sitoutumaan Suomen luokaopettajien tavoitteisiin 

AIKA Tiistai 12.3.2019 klo 17.00–20.00 

PAIKKA 

KOULUTTAJA 

Hotelli Lakeus, Torikatu 2, 60100 Seinäjoki 

Juha Kallaranta, Kopiosto 

ILMOITTAUTUMISET 

Ilmoittautuminen koulutustilaisuuteen tiistaihin 19.2.2019 klo 12.00 mennessä sähköisen linkin kautta 

https://my.surveypal.com/Ilmoittautuminen-koulutukseen-Tekijanoikeudet-12.3.2019-Seinajoki 

Ehdotukset perusteluineen 30.11.2018 mennessä epluokanopettajat@gmail.com 

TERVETULOA KOULUTUKSEEN! 



29

OAJ Pohjanmaa/Österbotten 

Yhteystiedot 2018 

Hallitus: 

Kari Nieminen, puheejohtaja Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi 0405779984 

Christel Sandell, vice ordförande Jakobstad christel.sandell(at)jakobstad.fi 

Inger Damlin, vice ordförande Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi 

Heli Katajamäki, varapuheenjohtaja Tervajoki heli.katajamaki(at)uva.fi 

Antti Ylinen , varapuheenjohtaja Tuomikylä antti64.ylinen(at)gmail.com 

Paula Kotirinta, sihteeri ja jäsen Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

Felix de Silva, jäsen Alajärvi felix.desilva(at)alajarvi.fi 

Tiina Hagström, jäsen Kokkola tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi 

Dieter Heiermann, jäsen Kokkola dieter.heiermann(at)kpedu.fi 

Marika Horila, jäsen Halkosaari marika.horila(at)seinajoki.fi 

Cecilia Hägglund-Nygård, medlem Jakobstad cecilia.hagglund-nygard(at)kokkola.fi 

Jyrki Jokinen, jäsen Vaasa jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi 

Pia Latomäki, jäsen Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi 

Kyösti Pihlajamäki, jäsen Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi 

Marja-Liisa Saariaho, jäsen Seinäjoki marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi 

Aino Sillanpää-Heikkilä, jäsen Kokkola aino.sillanpaa(at)edu.veteli.fi 

Seppo Säätelä, jäsen Mustasaari seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi 

Alueasiamies: 

Tuula Ala-Lantela Ala-Seppä tuula.alantela(at)gmail.com 040 842 1484 

Toimihenkilöt: 

Paula Kotirinta, sihteeri Jalasjärvi paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

Lasse Mansikka-aho, tiedotussihteeri Lehtimäki mansikkalasse(at)gmail.com 

Miia Raunio, koulutussihteeri Isokyrö miia.raunio(at)vaasa.fi 

Outi Pyykkö, yhdistystietouskoul. Seinäjoki outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi 

Sirpa Kotamäki, taloudenhoitaja Vaasa kotamaki58(at)gmail.com 

Antti Hynönen, nettivastaava Hakojärvi antti.hynonen(at)alavus.fi 

Risto Haverinen, liikuntavastaava Marinkainen risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi 

Valtuutetut: 

Martin Ahlskog, FSL Nedervetil martin.ahlskog(at)pedersore.fi 

Inger Damlin, FSL Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi 

Linda Felixson, FSL Vaasa linda.felixson(at)korsholm.fi 

Maija Huuki-Anthopoulou, OAJ-YSI Kannus maija.huuki-anthopoulou(at)edu.kannus.fi 

Monika Koivumäki, LTOL Sundom monika.koivumaki(at)vaasa.fi 

Paula Kotirinta, OAJ-YSI Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

Jussi Kuoppala, AO Seinäjoki jussi.kuoppala(at)sedu.fi 

Pia Latomäki, OAJ-YSI Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi 

Kari Nieminen, OAJ-YSI Seinäjoki Kari.nieminen(at)seinajoki.fi 

Kyösti Pihlajamäki, OAJ-YSI Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi 

Jaakko Syrjänen, OAJ-YSI Kauhajoki jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi 

Maaret Siltanen, LTOL Isokoski maaret.siltanen(at)seinajoki.fi 

Margareeta Verronen, AO Vaasa margareeta.verronen(at)vamia.fi 

OAJ:n hallitus: 

Inger Damlin Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi 

Kari Nieminen Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi 

OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto 

Kauppa-puistikko 4 as 20 

65100 Vaasa 

050 533 9949 

taina.saikkonen(at)netikka.fi 

www.oajpohjanmaa.fi 



31

2/2018

Pohjanmaan Opettaja 2/2018

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?