Te Faufaa Apî
Te Faufaa Apî Te Faufaa Apî
Te Mau Tauturu na te Orometua Haapii I muri a◊e i to te Fatu i tia faahou mai faaiteraa÷tu ia÷na iho i to÷na mau Aposetolo, ua fâ faahou oia i te hoê p∂p∂ o ratou i te hiti o te roto i Galilea ra. A parahi ai oia e ratou ra, ua ani atu oia ia Petero i te hoê uiraa e toru taime: “Te rahi na to oe hinaaro ia÷u?” I te taime atoa, ua pahono maira o Petero, “Ua ite oe e, te hinaaro atu nei au ia oe.” I ta Petero faaiteraa, ua parau atura te Fatu e: “A faaamu i ta÷u mau arenio. . . . A tiai i tau mau mamoe. . . . A tiai i tau mau mamoe” (Ioane 21:15–17). Ei orometua haapii no te Parau Haapiiraa o te Evanelia, e nehenehe oe e faaite i to oe here no te Fatu na roto i te faaamuraa i ta÷na mamoe, na roto i te haapapuraa e, te melo tataitahi o ta oe piha haapiiraa ia “haamana◊ohia e ia faaamuhia ïa oia i te parau maitai a te Atua ra” (Moroni 6:4). Te hoê tumu faufaa o te parau a te Atua, te tautururaa “ia faaroo tatou e, o Iesu te Mesia te Tamaiti a te Atua, e ia noaa hoi to tatou ora i to÷na i◊oa i te faarooraa” (Ioane 20:31). A arata◊ihia ai oe e te Varua, e nehenehe oe e tauturu i te mau melo o te piha haapiiraa ia haapuai i to ratou mau iteraa papu no te Faaora, to ratou faaroo ia÷na, e ta ratou fafauraa ia ora i ta÷na evanelia. E nehenehe atoa oe e tauturu ia ratou ia farii i te tahi atu mau haamaitairaa o te tae mai na roto i te haapiiraa ma to ratou aau atoa i te Faufaa Apî, mai ta te Peresideni Thomas S. Monson i faaite: “Na te parau poro◊i taatoa o te Faufaa Apî e hopoi mai i te hoê varua faaara i te varua taata. E haamo◊e-ê-hia te mau ata pouri o te ati e te mau hihi mahana o te tia◊i (tiaturiraa), e titau te oto i te oaoa, e te mana◊o maoti ra aita e mapiharaa i roto i te nahoa taata o teie nei oraraa e mâ ê ïa, e te iteraa mau ra, oia hoi te feruri ra to tatou Metua i te Ra◊i ra ia tatou tataitahi” (“The Spirit Giveth Life,” Ensign, June 1997, 2). Te Haapiiraa na roto i te Varua Ia faaineine ana◊e oe no te piha haapiiraa o Te Parau Haapiiraa no te Evanelia, e mea faufaa ia imi maite oe i te faaûrûraa e te arata◊iraa no ô mai i te Varua Maitai ra. “E e horoahia÷tu te Varua ia outou na roto i te pure faaroo,” ta te Fatu i parau, “e mai te mea e ore roa outou e farii i te Varua ra e ore hoi outou e haapii atu” (PH&PF 42:14). A haamana◊o e o te Varua Maitai te orometua haapii i roto i ta oe piha haapiiraa. E nehenehe oe e imi i te Varua na roto i te pure, te haapaeraa maa, te haapiiraa i te mau papa◊iraa mo◊a i te mahanaha tataitahi, e te haapa◊oraa i te mau faaueraa. A faaineine ai oe no te piha haapiiraa, a pure no te Varua ia tauturu ia oe ia maramarama i te mau papa◊iraa mo◊a e i te mau hinaaro o te mau melo o te piha haapiiraa. E nehenehe atoa te Varua e tauturu ia oe ia faanaho i te mau rave◊a au maitai no te aparau atu i te mau papa◊iraa mo◊a e no te faaohipa i te reira no ratou i teie nei (a hi◊o 1 Nephi 19:23). Na roto i te arata◊iraa a te Varua, e riro mai oe ei mauhaa. 1. A ani i te mau melo o te piha haapiiraa ia horo◊a i te mau pure hou e i muri v
a◊e i te haapiiraa. I roto i te haapiiraa, a pure i roto i to oe aau iho no te Varua ia arata◊i ia oe, ia iriti i te aau o te mau melo o te piha haapiiraa, e ia faaite papu e ia faaûrû hoi. 2. A faaohipa i te mau papa◊iraa mo◊a (a hi◊o “Te Hi◊o-maite-raa i te Papa◊iraa Mo◊a” i nia i te ap¥ vi). 3. A faaite i te iteraa papu i te taime atoa e haapûtapû te Varua ia oe, eiaha i te pae hopea noa o te haapiiraa. A faaite papu no Iesu Mesia. A ani pinepine i te mau melo o te piha haapiiraa ia faaite i to ratou mau iteraa papu. 4. A faaohipa i te mau himene, te mau himene rii a te Paraimere, e te tahi atu mau pehe mo◊a no te faaineine i te aau o te mau melo o te piha haapiiraa ia ite i te Varua. 5. A faaite i te here no te mau melo o te piha haapiiraa, no vetahi ê e no te Metua i te Ra◊i ra e no Iesu Mesia. 6. A faaite i te mea e vai ra i roto ia oe, te mau mana◊o, te mau iteraa i tupu o te faatuati i te haapiiraa. A ani i te mau melo o te piha haapiiraa ia rave atoa i te reira huru. E nehenehe atoa te piha haapiiraa e faaite e mea nahea ratou i te faaohiparaa i te mau parau tumu i aparauhia i roto i te mau haapiiraa i muri a◊enei. Te Hi◊o-maite-raa i te Mau Papa◊iraa Mo◊a Ua haapii o Elder Boyd K. Packer, “Ia maramaramahia te parau haapiiraa mau e taui te reira i te mau huru e te peu” (i roto Conference Report, Oct. 1986, 20; e aore ra Ensign, Nov. 1986, 17). I roto i ta oe faaineineraa e i roto i te taime haapiiraa, a hi◊o maite i nia i te mau parau haapiiraa faaora o te evanelia ia au i tei vauvauhia i roto i te mau papa◊iraa mo◊a e i roto i te mau haapiiraa a te mau peropheta o te mau mahana hopea nei. E titau te reira ia haapii oe i te mau papa◊iraa mo◊a ma te itoito e ma te pure. Ua faaue te Fatu, “Eiaha e titau i te faaite i ta÷u nei parau, ia na mua râ i te noaa i ta÷u parau, ei reira to oe arero e matara÷i; ei reira, mai te mea te hinaaro ra oe, e noaa ïa ia oe ta÷u varua e ta÷u nei parau, oia ïa, te mana o te Atua e tae noa÷tu i te haapapuraa÷tu i te mana◊o o te taata nei” (PH&PF 11:21). A faaitoito i te mau melo o te piha haapiiraa ia afa◊i mai i ta ratou mau papa◊iraa mo◊a i roto i te piha haapiiraa i te mau hebedoma atoa. A tai◊o amui i te mau irava o te mau papa◊iraa mo◊a i maitihia a aparau ai oe i te reira. Mai te mea e nehenehe, a faaohipa i te mau buka o te mau papa◊iraa mo◊a a te Feia Mo◊a i te Mau Mahana Hopea Nei. E tia ia horo◊ahia i te melo tataitahi o te piha haapiiraa te hoê hoho◊a o Te Faufaa Ap¥, Buka Arata◊i Haapiiraa a te Melo o te Piha Haapiiraa (35682). E tauturu teie nei buka iti i te mau melo o te piha haapiiraa ia haamaitai i to ratou mau aravihi haapiiraa e ia hi◊o atu i roto i te mau papa◊iraa mo◊a no te mau pahonoraa i ta ratou mau uiraa. E tauturu te reira ia ratou ia maramarama i nia i te mau papa◊iraa mo◊a, ia faaohipa i te reira, ia faaineine no te aparau atu i te reira i roto i te piha haapiiraa, e ia faaohipa i te reira i roto i te mau aparauraa a te utuafare. Te Faaohiparaa i Teie nei Buka Ua riro teie nei buka ei mauhaa no te tauturu ia oe ia haapii i te mau parau vi
- Page 1 and 2: Te Faufaa Apî Te Buka a te Orometu
- Page 3 and 4: Te hoho◊a i mua i te buka: Te A
- Page 5: iv 24 “Teie Hoi te Ora Mure Ore
- Page 9 and 10: A hi◊opoa i te haapiiraa tataitah
- Page 11 and 12: haapiiraa i te mau periota, te mau
- Page 13 and 14: Te Aparauraa o te Mau Papa’iraa M
- Page 15 and 16: haapiiraa i nia i teie nei uiraa, e
- Page 17 and 18: Haapiiraa 2 6 “Ua Faarahi Tau Var
- Page 19 and 20: 8 1;59-63. Ua mairi raua o Elisabet
- Page 21 and 22: 10 1:3-4. No te tauturu ia Teophilo
- Page 23 and 24: Te Tatararaa o te Haapiiraa i Mana
- Page 25 and 26: 4. Ma te arata◊ihia e te Metua, t
- Page 27 and 28: Haapiiraa 4 16 “E Haamaitai Outou
- Page 29 and 30: 18 muri a◊era e rave rahi mau mat
- Page 31 and 32: 4. Te faaoti ra te tahi o te mau p
- Page 33 and 34: Haapiiraa 5 22 “Ia Fanau Faahou
- Page 35 and 36: 24 5:14-35; 22:15-18. E hinaaro pah
- Page 37 and 38: 26 riroraa ei p¥p¥ mau? E mea nah
- Page 39 and 40: Te Aparauraa e te Faaohiparaa o te
- Page 41 and 42: tabula ereere te mau pahonoraa a te
- Page 43 and 44: Haapiiraa 7 32 “[Oia] Iho Tei Rav
- Page 45 and 46: 34 • E mea nahea tatou ia faaite
- Page 47 and 48: 36 c. Te faaora nei te peropheta El
- Page 49 and 50: Te Aparauraa Papa◊iraa Mo◊a e t
- Page 51 and 52: 40 • Ua parau Iesu e, e tia i te
- Page 53 and 54: tei nia ïa tatou i taua e◊a ra n
- Page 55 and 56: Te Tatararaa o te Haapiiraa i Mana
<strong>Te</strong> Mau Tauturu na<br />
te Orometua Haapii<br />
I muri a◊e i to te Fatu i tia faahou mai faaiteraa÷tu ia÷na iho i to÷na mau<br />
Aposetolo, ua fâ faahou oia i te hoê p∂p∂ o ratou i te hiti o te roto i Galilea ra. A<br />
parahi ai oia e ratou ra, ua ani atu oia ia Petero i te hoê uiraa e toru taime: “<strong>Te</strong><br />
rahi na to oe hinaaro ia÷u?” I te taime atoa, ua pahono maira o Petero, “Ua ite oe<br />
e, te hinaaro atu nei au ia oe.” I ta Petero faaiteraa, ua parau atura te Fatu e: “A<br />
faaamu i ta÷u mau arenio. . . . A tiai i tau mau mamoe. . . . A tiai i tau mau<br />
mamoe” (Ioane 21:15–17).<br />
Ei orometua haapii no te Parau Haapiiraa o te Evanelia, e nehenehe oe e faaite i<br />
to oe here no te Fatu na roto i te faaamuraa i ta÷na mamoe, na roto i te<br />
haapapuraa e, te melo tataitahi o ta oe piha haapiiraa ia “haamana◊ohia e ia<br />
faaamuhia ïa oia i te parau maitai a te Atua ra” (Moroni 6:4). <strong>Te</strong> hoê tumu faufaa<br />
o te parau a te Atua, te tautururaa “ia faaroo tatou e, o Iesu te Mesia te Tamaiti a<br />
te Atua, e ia noaa hoi to tatou ora i to÷na i◊oa i te faarooraa” (Ioane 20:31). A<br />
arata◊ihia ai oe e te Varua, e nehenehe oe e tauturu i te mau melo o te piha<br />
haapiiraa ia haapuai i to ratou mau iteraa papu no te Faaora, to ratou faaroo<br />
ia÷na, e ta ratou fafauraa ia ora i ta÷na evanelia. E nehenehe atoa oe e tauturu ia<br />
ratou ia farii i te tahi atu mau haamaitairaa o te tae mai na roto i te haapiiraa ma<br />
to ratou aau atoa i te <strong>Faufaa</strong> <strong>Apî</strong>, mai ta te Peresideni Thomas S. Monson i faaite:<br />
“Na te parau poro◊i taatoa o te <strong>Faufaa</strong> <strong>Apî</strong> e hopoi mai i te hoê varua faaara i te<br />
varua taata. E haamo◊e-ê-hia te mau ata pouri o te ati e te mau hihi mahana o te<br />
tia◊i (tiaturiraa), e titau te oto i te oaoa, e te mana◊o maoti ra aita e mapiharaa i<br />
roto i te nahoa taata o teie nei oraraa e mâ ê ïa, e te iteraa mau ra, oia hoi te<br />
feruri ra to tatou Metua i te Ra◊i ra ia tatou tataitahi” (“The Spirit Giveth Life,”<br />
Ensign, June 1997, 2).<br />
<strong>Te</strong> Haapiiraa na<br />
roto i te Varua Ia faaineine ana◊e oe no te piha haapiiraa o <strong>Te</strong> Parau Haapiiraa no te Evanelia, e<br />
mea faufaa ia imi maite oe i te faaûrûraa e te arata◊iraa no ô mai i te Varua Maitai<br />
ra. “E e horoahia÷tu te Varua ia outou na roto i te pure faaroo,” ta te Fatu i parau,<br />
“e mai te mea e ore roa outou e farii i te Varua ra e ore hoi outou e haapii atu”<br />
(PH&PF 42:14). A haamana◊o e o te Varua Maitai te orometua haapii i roto i ta oe<br />
piha haapiiraa.<br />
E nehenehe oe e imi i te Varua na roto i te pure, te haapaeraa maa, te haapiiraa i<br />
te mau papa◊iraa mo◊a i te mahanaha tataitahi, e te haapa◊oraa i te mau faaueraa.<br />
A faaineine ai oe no te piha haapiiraa, a pure no te Varua ia tauturu ia oe ia<br />
maramarama i te mau papa◊iraa mo◊a e i te mau hinaaro o te mau melo o te piha<br />
haapiiraa. E nehenehe atoa te Varua e tauturu ia oe ia faanaho i te mau rave◊a au<br />
maitai no te aparau atu i te mau papa◊iraa mo◊a e no te faaohipa i te reira no<br />
ratou i teie nei (a hi◊o 1 Nephi 19:23). Na roto i te arata◊iraa a te Varua, e riro mai<br />
oe ei mauhaa.<br />
1. A ani i te mau melo o te piha haapiiraa ia horo◊a i te mau pure hou e i muri<br />
v
Change language