Te Faufaa Apî

“E Mata na râ Outou i te
Imi i te Basileia o te Atua”
Mataio 6–7
Haapiiraa
9
Te Tumu No te faaitoitoraa i te mau melo o te piha haapiiraa ia riro mai ei mau p¥p¥ hau
atu i te maitai na Iesu Mesia.
Te Faaineineraa 1. A tai◊o, a feruri hohonu, e a pure no nia i te mau papa◊iraa mo◊a i muri nei, oia
hoi te hoê faahaereraa i mua o te A◊o i nia i te Mou◊a:
a. Mataio 6:1–6, 16–21. Te haapii nei Iesu i ta÷na mau p¥p¥ ia rave i te mau
horo◊a riirii, ia pure, e ia haapae i te maa e ia haapue i te tao◊a i te ra◊i ra
eiaha ra i te fenua nei.
b. Mataio 6:7–13; 7:7–11. Te faaite nei oia i ta÷na mau p¥p¥ e mea nahea ia pure
e te haapii nei e, e haamaitai te Metua i te Ra◊i ra i te feia o te ani ia÷na no te
mea ta ratou e hinaaro mau ra [no te oraraa].
c. Mataio 6:14–15; 7:1–16, 12. Te haapii nei Iesu i ta÷na mau p¥p¥ ia faaore i te
hara a vetahi ê ra, ia haava ma te parau tia, e ia rave maitai no vetahi ê mai
te au i ta ratou e hinaaro ia na reirahia ratou.
d. Mataio 6:22–34; 7:13–29. Te haapii nei oia i ta÷na mau p¥p¥ e, e haamaitaihia
ratou no to ratou taviniraa i te Metua i te Ra◊i ra e no te raveraa i to÷na
hinaaro.
2. Te tahi atu tai◊oraa: Luke 6:37–49; 11:1–13, 34–36; 12:22–34; 16:13; 3 Nephi
13–14.
3. Mai te mea e, te vai ra te mau materia i muri nei, a faaohipa i te reira i roto i te
haapiiraa:
a. Te hoho◊a te A◊o i nia i te Mou◊a (62166; Afata Hoho◊a no te Evanelia 212).
b. Te hoê tuhaa poto (eiaha i hau atu i te ono e aore ra hitu minuti) no “Te A◊o
i nia i te Mou◊a ra, “ te tuhaa 4 o te videocassette Te Faaora: Mau Matahiti
Matamua (53163). A maiti i te tuhaa o te faaite maitai atu i te mau parau
tumu o ta outou e haapii nei.
4. E hinaaro paha outou i te faaineine no te himene mai “The Wise Man and the
Foolish Man” (Children”s Songbook, 281) e te mau melo o te piha haapiiraa.
5. Te mana◊o no te haapiiraa: E nehenehe te mau aamu e faahoho◊a i te mau
parau tumu no te evanelia e ia tapea mai i te feruriraa o te mau melo o te piha
haapiiraa [i nia i te haapiiraa] mai te au i te tahi atu mau raveraa no te
haapiiraa. Ua faaohipa pinepine Iesu i te mau aamu no te haapii i te mau
haapiiraa faufaa e aore ra no te haamaramarama i te mau mana◊o ite-ore-hia i
te mata. A faaineine ai outou i ta outou mau haapiiraa, a feruri na outou e mea
nahea outou ia faaohipa i te mau aamu no te tauturu i te mau melo o te piha
haapiiraa ia maramarama i te mau parau tumu o te evanelia. Ia faatia ana◊e
outou i te hoê aamu, a haapapu ia maramarama maitai te mau melo o te piha
haapiiraa, e aamu mau anei e aore ra e aamu noa o ta outou iho i hamani no
te faaiteraa i te hoê ohipa (Haapiiraa—Aore e Piiraa Teitei Atu 17.)
43