Te Faufaa Apî

Te Faufaa Apî Te Faufaa Apî

15.12.2012 Views

Ua parau te Peresideni Thomas S. Monson e: “Tei roto i te faanahoraa [opuaraa] a to tatou Metua i te Ra◊i ra te mau faaiteraa tumu no te here mau. Te mau mea atoa ta tatou e tapea au nei—mai to tatou mau utuafare, to tatou mau hoa, to tatou oaoa, to tatou ite, to tatou mau iteraa papu—e mâ atoa ïa ahiri aita e vai ra to tatou Metua e Ta÷na Tamaiti, te Fatu Iesu Mesia. . . . Aita â te ao nei i ite papu a◊enei i te horo◊a rahi atu, aita hoi i ite a◊enei i te here mure ore rahi atu” (i roto Conference Report, Apr. 1993, 77; e aore ra Ensign, May 1993, 62–63). 2. Te mau faaiteraa no te here o te Faaora no tatou A aparau i te mau irava i papa◊ihia i raro nei. • A tai◊o i te 1 Ioane 3:16. Eaha te faaiteraa no te here o te Faaora ta Ioane i faahiti i roto i teie irava? Eaha te mau haamaitairaa te nehenehe ia tatou ia farii, no te tumu o te tusia taraehara o te Faaora? (A hi◊o 1 Ioane 1:7–9; 5:11–13; 2 Nephi 9:11–13; Alama 11:40–44. E hinaaro paha outou ia papa◊i i te mau pahonoraa a te mau melo o te piha haapiiraa i nia i te tabula ereere a aparau ai outou i teie mau irava.) • A tai◊o i te 1 Ioane 2:1–2. Eaha te faaiteraa no te here o te Faaora ta Ioane i faahiti i roto i teie mau irava? (Eaha te hoê arai? (Te hoê taata o te paruru i te tahi taata.) Eaha ta Iesu, ei arai, i rave no tatou? (A hi◊o PH&PF 45:3–5.) • Ua haapii o Ioane e, ua haere mai te Tamaiti a te Atua no te haamou i te mau ohipa a te diabolo (1 Ioane 3:8). E mea nahea te oraraa e te mau haapiiraa a te Faaora ia haamou i te mau ohipa a te diabolo? 3. Te faaiteraa i to tatou here no te Metua i te Ra◊i ra, ia Iesu Mesia, e ia vetahi ê Haapiiraa 44 A aparau i te mau irava i papa◊ihia i raro nei. E hinaaro paha outou ia haapoto i te aparauraa na roto i te papa◊iraa i nia i te tabula ereere, i te mau rave◊a ta tatou e nehenehe e faaite i te here no te Metua i te Ra◊i ra e no Iesu Mesia. • A tai◊o i te Ioane 2:3–6. Eaha ta tatou e nehenehe e haapii mai i roto i teie mau irava no nia i te huru ia faaite i to tatou here no te Atua? (A hi◊o Ioane 14:15; 1 Ioane 3:24; 5:3; 2 Ioane 1:6.) E mea nahea te haapa◊o ia faaite i to tatou here no te Atua? • A tai◊o i te 2 Ioane 1:4 e te 3 Ioane 1:4. E mea nahea to tatou haapa◊o maitai ia hopoi i te oaoa i to tatou Metua i te Ra◊i ra? • A tai◊o i te 1 Ioane 2:15–17. Eaha te nehenehe ia tatou ia haapii mai i roto i teie mau irava no nia i te huru ia faaite i to tatou here no te Atua? E mea nahea tatou i te tahi taime, ia faaite i te here no te ao nei ma te faaite ore i te here no te Atua? E mea nahea tatou ia faahuru-ê-hia ia faaite ana◊e tatou i te here no te ao nei? E mea nahea tatou ia upootia i nia i te here no te mau mea o teie nei ao? • A tai◊o i te 1 Ioane 4:7–8, 11. Eaha ta tatou e nehenehe ia haapii mai i roto i teie mau irava no nia i te huru ia faaite i to tatou here no te Atua? (A hi◊o atoa 1 Ioane 3:11, 23; 4:21.) E mea nahea ta Ioane faataaraa i te feia o te parau nei ia here i te Atua, tera râ aita e “here nei i te tahi e te tahi”? (A hi◊o 1 Ioane 2:9, 11; 3:14–15, 17; 4:20.) No te aha te here ia vetahi ê i riro ai ei faito no to tatou here i te Atua? E mea nahea e nehenehe ai ia ite e ia faaite atu i te here rahi atu no te tahi e te tahi? E mea nahea to outou haamaitairaahia na roto i te here o te tahi atu taata ia outou? 229

Mai te mea ua faaohipa outou i Te Faahi’oraa Ohipa, a faaite faahou atu i te hoho◊a o te utuafare e a ani i te mau uiraa i muri nei: • Eaha te mau haamaitairaa no te oraraa i roto i te hoê utuafare, e mea here anei te mau melo i te tahi e te tahi e te here atoa ra anei i te Atua? E mea nahea tatou e nehenehe ai ia tauturu ia vetahi ê ia oaoa i taua â mau haamaitairaa ra ei tuhaa no te utuafare o te Atua? Te Faahopearaa A faaite papu i te here rahi o ta te Metua i te Ra◊i ra e Iesu Mesia i farii no tatou. A faaitoito i te mau melo o te piha haapiiraa ia haamana◊o i te mau haapiiraa a Ioane a tutava ai ratou ia faaite i to ratou here no te Metua i te Ra◊i ra e no Iesu Mesia e no te tahi atu mau taata. Te Tahi Atu Mau Mana◊o no te Haapiiraa E puoi te materia i muri nei i te faanahoraa haapiiraa i mana◊ohia mai. E hinaaro paha outou ia faaohipa hoê e aore ra hau atu o teie mau mana◊o ei tuhaa no te haapiiraa. 230 1. “Ia haere râ tatou na te maramarama” (1 Ioane 1:7) A tai◊o i te 1 Ioane 1:6–7. • Eaha te auraa no te parau “ia haere i roto i te pouri”? Eaha te auraa no te parau “ia haere i roto i te maramarama”? (Ei tuhaa no ta oe aparauraa no teie mau uiraa, e hinaaro paha oe e ani i te mau melo o te piha haapiiraa ia himene mai “Haapii Ia÷u ia Ite i te Maitai.” A hi◊o Te Mau Hime, numera 189, e aore ra Children’s Songbook, 177.) 2. Te faaara nei o Ioane i nia i te varua no te aneti-Mesia • I roto i teie mau episetole, ua tataipiti te faaararaa a Ioane i te Feia Mo◊a ia pato◊i i te mau aneti-Mesia. Eaha ta Ioane i parau, oia hoi eaha ta te aneti- Mesia e tamata ia rave? (A hi◊o 1 Ioane 2:22–23; 4:1–3; 2 Ioane 1:7.) No te aha outou e mana◊o ai e, te tamata nei te enemi ia haamou i to tatou mau iteraa papu no te Faaora? Eaha te nehenehe ia tatou ia rave no te tapea puai i to tatou mau iteraa papu? Ua haapii o Elder M. Russel Ballard: “Te iteraa papu o te taata iho, te iteraa papu o te taata tataitahi no te parau mau o te evanelia, no nia ihoa ra i te oraraa hanahana e te misioni a te Fatu Iesu Mesia, e mea faufaa rahi ïa no to tatou oraraa mure ore. . . Ua tohuhia te ora mure i nia i to tatou iho ite, oia hoi to te taata iho e to te taata tataitahi ite, no to tatou Metua i te Ra◊i ra e no Ta÷na Tamaiti Mo◊a. Na roto noa i te iteraa no nia i te reira, eita e rava◊i. E mea tia roa râ ia tatou ia farii i te mau iteraa i tupu i te pae varua, te iteraa o te taata iho no te tutau ia tatou. E tae mai te reira na roto i te imiraa i roto i taua â rave◊a aano, e te feruriraa hoê mai ta te hoê taata poiâ e imi i te maa” (i roto Conference Report, Apr. 1996, 111; e aore ra Ensign, May 1996, 80). 3. “Aita e taata i hi◊o i te Atua” (1 Ioane 4:12) Mai te mea e, te maere nei te mau melo o te piha haapiiraa, oia hoi te auraa no te 1 Ioane 4:12, eita te taata e hi◊o i te Atua, a ani ia ratou ia hi◊o i te mau irava i roto i te Joseph Smith Translation [Tatararaa a Iosepha Semita], o te na ô ra e,

Mai te mea ua faaohipa outou i <strong>Te</strong> Faahi’oraa Ohipa, a faaite faahou atu i te<br />

hoho◊a o te utuafare e a ani i te mau uiraa i muri nei:<br />

• Eaha te mau haamaitairaa no te oraraa i roto i te hoê utuafare, e mea here anei<br />

te mau melo i te tahi e te tahi e te here atoa ra anei i te Atua? E mea nahea<br />

tatou e nehenehe ai ia tauturu ia vetahi ê ia oaoa i taua â mau haamaitairaa ra<br />

ei tuhaa no te utuafare o te Atua?<br />

<strong>Te</strong> Faahopearaa A faaite papu i te here rahi o ta te Metua i te Ra◊i ra e Iesu Mesia i farii no tatou.<br />

A faaitoito i te mau melo o te piha haapiiraa ia haamana◊o i te mau haapiiraa a<br />

Ioane a tutava ai ratou ia faaite i to ratou here no te Metua i te Ra◊i ra e no Iesu<br />

Mesia e no te tahi atu mau taata.<br />

<strong>Te</strong> Tahi Atu<br />

Mau Mana◊o<br />

no te Haapiiraa E puoi te materia i muri nei i te faanahoraa haapiiraa i mana◊ohia mai. E hinaaro<br />

paha outou ia faaohipa hoê e aore ra hau atu o teie mau mana◊o ei tuhaa no te<br />

haapiiraa.<br />

230<br />

1. “Ia haere râ tatou na te maramarama” (1 Ioane 1:7)<br />

A tai◊o i te 1 Ioane 1:6–7.<br />

• Eaha te auraa no te parau “ia haere i roto i te pouri”? Eaha te auraa no te parau<br />

“ia haere i roto i te maramarama”? (Ei tuhaa no ta oe aparauraa no teie mau<br />

uiraa, e hinaaro paha oe e ani i te mau melo o te piha haapiiraa ia himene mai<br />

“Haapii Ia÷u ia Ite i te Maitai.” A hi◊o <strong>Te</strong> Mau Hime, numera 189, e aore ra<br />

Children’s Songbook, 177.)<br />

2. <strong>Te</strong> faaara nei o Ioane i nia i te varua no te aneti-Mesia<br />

• I roto i teie mau episetole, ua tataipiti te faaararaa a Ioane i te Feia Mo◊a ia<br />

pato◊i i te mau aneti-Mesia. Eaha ta Ioane i parau, oia hoi eaha ta te aneti-<br />

Mesia e tamata ia rave? (A hi◊o 1 Ioane 2:22–23; 4:1–3; 2 Ioane 1:7.) No te aha<br />

outou e mana◊o ai e, te tamata nei te enemi ia haamou i to tatou mau iteraa<br />

papu no te Faaora? Eaha te nehenehe ia tatou ia rave no te tapea puai i to<br />

tatou mau iteraa papu?<br />

Ua haapii o Elder M. Russel Ballard: “<strong>Te</strong> iteraa papu o te taata iho, te iteraa<br />

papu o te taata tataitahi no te parau mau o te evanelia, no nia ihoa ra i te<br />

oraraa hanahana e te misioni a te Fatu Iesu Mesia, e mea faufaa rahi ïa no to<br />

tatou oraraa mure ore. . . Ua tohuhia te ora mure i nia i to tatou iho ite, oia<br />

hoi to te taata iho e to te taata tataitahi ite, no to tatou Metua i te Ra◊i ra e no<br />

Ta÷na Tamaiti Mo◊a. Na roto noa i te iteraa no nia i te reira, eita e rava◊i. E mea<br />

tia roa râ ia tatou ia farii i te mau iteraa i tupu i te pae varua, te iteraa o te taata<br />

iho no te tutau ia tatou. E tae mai te reira na roto i te imiraa i roto i taua â<br />

rave◊a aano, e te feruriraa hoê mai ta te hoê taata poiâ e imi i te maa” (i roto<br />

Conference Report, Apr. 1996, 111; e aore ra Ensign, May 1996, 80).<br />

3. “Aita e taata i hi◊o i te Atua” (1 Ioane 4:12)<br />

Mai te mea e, te maere nei te mau melo o te piha haapiiraa, oia hoi te auraa no<br />

te 1 Ioane 4:12, eita te taata e hi◊o i te Atua, a ani ia ratou ia hi◊o i te mau irava<br />

i roto i te Joseph Smith Translation [Tatararaa a Iosepha Semita], o te na ô ra e,

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!