Te Faufaa Apî
Te Faufaa Apî Te Faufaa Apî
Ua parau te Peresideni Thomas S. Monson e: “Tei roto i te faanahoraa [opuaraa] a to tatou Metua i te Ra◊i ra te mau faaiteraa tumu no te here mau. Te mau mea atoa ta tatou e tapea au nei—mai to tatou mau utuafare, to tatou mau hoa, to tatou oaoa, to tatou ite, to tatou mau iteraa papu—e mâ atoa ïa ahiri aita e vai ra to tatou Metua e Ta÷na Tamaiti, te Fatu Iesu Mesia. . . . Aita â te ao nei i ite papu a◊enei i te horo◊a rahi atu, aita hoi i ite a◊enei i te here mure ore rahi atu” (i roto Conference Report, Apr. 1993, 77; e aore ra Ensign, May 1993, 62–63). 2. Te mau faaiteraa no te here o te Faaora no tatou A aparau i te mau irava i papa◊ihia i raro nei. • A tai◊o i te 1 Ioane 3:16. Eaha te faaiteraa no te here o te Faaora ta Ioane i faahiti i roto i teie irava? Eaha te mau haamaitairaa te nehenehe ia tatou ia farii, no te tumu o te tusia taraehara o te Faaora? (A hi◊o 1 Ioane 1:7–9; 5:11–13; 2 Nephi 9:11–13; Alama 11:40–44. E hinaaro paha outou ia papa◊i i te mau pahonoraa a te mau melo o te piha haapiiraa i nia i te tabula ereere a aparau ai outou i teie mau irava.) • A tai◊o i te 1 Ioane 2:1–2. Eaha te faaiteraa no te here o te Faaora ta Ioane i faahiti i roto i teie mau irava? (Eaha te hoê arai? (Te hoê taata o te paruru i te tahi taata.) Eaha ta Iesu, ei arai, i rave no tatou? (A hi◊o PH&PF 45:3–5.) • Ua haapii o Ioane e, ua haere mai te Tamaiti a te Atua no te haamou i te mau ohipa a te diabolo (1 Ioane 3:8). E mea nahea te oraraa e te mau haapiiraa a te Faaora ia haamou i te mau ohipa a te diabolo? 3. Te faaiteraa i to tatou here no te Metua i te Ra◊i ra, ia Iesu Mesia, e ia vetahi ê Haapiiraa 44 A aparau i te mau irava i papa◊ihia i raro nei. E hinaaro paha outou ia haapoto i te aparauraa na roto i te papa◊iraa i nia i te tabula ereere, i te mau rave◊a ta tatou e nehenehe e faaite i te here no te Metua i te Ra◊i ra e no Iesu Mesia. • A tai◊o i te Ioane 2:3–6. Eaha ta tatou e nehenehe e haapii mai i roto i teie mau irava no nia i te huru ia faaite i to tatou here no te Atua? (A hi◊o Ioane 14:15; 1 Ioane 3:24; 5:3; 2 Ioane 1:6.) E mea nahea te haapa◊o ia faaite i to tatou here no te Atua? • A tai◊o i te 2 Ioane 1:4 e te 3 Ioane 1:4. E mea nahea to tatou haapa◊o maitai ia hopoi i te oaoa i to tatou Metua i te Ra◊i ra? • A tai◊o i te 1 Ioane 2:15–17. Eaha te nehenehe ia tatou ia haapii mai i roto i teie mau irava no nia i te huru ia faaite i to tatou here no te Atua? E mea nahea tatou i te tahi taime, ia faaite i te here no te ao nei ma te faaite ore i te here no te Atua? E mea nahea tatou ia faahuru-ê-hia ia faaite ana◊e tatou i te here no te ao nei? E mea nahea tatou ia upootia i nia i te here no te mau mea o teie nei ao? • A tai◊o i te 1 Ioane 4:7–8, 11. Eaha ta tatou e nehenehe ia haapii mai i roto i teie mau irava no nia i te huru ia faaite i to tatou here no te Atua? (A hi◊o atoa 1 Ioane 3:11, 23; 4:21.) E mea nahea ta Ioane faataaraa i te feia o te parau nei ia here i te Atua, tera râ aita e “here nei i te tahi e te tahi”? (A hi◊o 1 Ioane 2:9, 11; 3:14–15, 17; 4:20.) No te aha te here ia vetahi ê i riro ai ei faito no to tatou here i te Atua? E mea nahea e nehenehe ai ia ite e ia faaite atu i te here rahi atu no te tahi e te tahi? E mea nahea to outou haamaitairaahia na roto i te here o te tahi atu taata ia outou? 229
Mai te mea ua faaohipa outou i Te Faahi’oraa Ohipa, a faaite faahou atu i te hoho◊a o te utuafare e a ani i te mau uiraa i muri nei: • Eaha te mau haamaitairaa no te oraraa i roto i te hoê utuafare, e mea here anei te mau melo i te tahi e te tahi e te here atoa ra anei i te Atua? E mea nahea tatou e nehenehe ai ia tauturu ia vetahi ê ia oaoa i taua â mau haamaitairaa ra ei tuhaa no te utuafare o te Atua? Te Faahopearaa A faaite papu i te here rahi o ta te Metua i te Ra◊i ra e Iesu Mesia i farii no tatou. A faaitoito i te mau melo o te piha haapiiraa ia haamana◊o i te mau haapiiraa a Ioane a tutava ai ratou ia faaite i to ratou here no te Metua i te Ra◊i ra e no Iesu Mesia e no te tahi atu mau taata. Te Tahi Atu Mau Mana◊o no te Haapiiraa E puoi te materia i muri nei i te faanahoraa haapiiraa i mana◊ohia mai. E hinaaro paha outou ia faaohipa hoê e aore ra hau atu o teie mau mana◊o ei tuhaa no te haapiiraa. 230 1. “Ia haere râ tatou na te maramarama” (1 Ioane 1:7) A tai◊o i te 1 Ioane 1:6–7. • Eaha te auraa no te parau “ia haere i roto i te pouri”? Eaha te auraa no te parau “ia haere i roto i te maramarama”? (Ei tuhaa no ta oe aparauraa no teie mau uiraa, e hinaaro paha oe e ani i te mau melo o te piha haapiiraa ia himene mai “Haapii Ia÷u ia Ite i te Maitai.” A hi◊o Te Mau Hime, numera 189, e aore ra Children’s Songbook, 177.) 2. Te faaara nei o Ioane i nia i te varua no te aneti-Mesia • I roto i teie mau episetole, ua tataipiti te faaararaa a Ioane i te Feia Mo◊a ia pato◊i i te mau aneti-Mesia. Eaha ta Ioane i parau, oia hoi eaha ta te aneti- Mesia e tamata ia rave? (A hi◊o 1 Ioane 2:22–23; 4:1–3; 2 Ioane 1:7.) No te aha outou e mana◊o ai e, te tamata nei te enemi ia haamou i to tatou mau iteraa papu no te Faaora? Eaha te nehenehe ia tatou ia rave no te tapea puai i to tatou mau iteraa papu? Ua haapii o Elder M. Russel Ballard: “Te iteraa papu o te taata iho, te iteraa papu o te taata tataitahi no te parau mau o te evanelia, no nia ihoa ra i te oraraa hanahana e te misioni a te Fatu Iesu Mesia, e mea faufaa rahi ïa no to tatou oraraa mure ore. . . Ua tohuhia te ora mure i nia i to tatou iho ite, oia hoi to te taata iho e to te taata tataitahi ite, no to tatou Metua i te Ra◊i ra e no Ta÷na Tamaiti Mo◊a. Na roto noa i te iteraa no nia i te reira, eita e rava◊i. E mea tia roa râ ia tatou ia farii i te mau iteraa i tupu i te pae varua, te iteraa o te taata iho no te tutau ia tatou. E tae mai te reira na roto i te imiraa i roto i taua â rave◊a aano, e te feruriraa hoê mai ta te hoê taata poiâ e imi i te maa” (i roto Conference Report, Apr. 1996, 111; e aore ra Ensign, May 1996, 80). 3. “Aita e taata i hi◊o i te Atua” (1 Ioane 4:12) Mai te mea e, te maere nei te mau melo o te piha haapiiraa, oia hoi te auraa no te 1 Ioane 4:12, eita te taata e hi◊o i te Atua, a ani ia ratou ia hi◊o i te mau irava i roto i te Joseph Smith Translation [Tatararaa a Iosepha Semita], o te na ô ra e,
- Page 189 and 190: 178 A ani i te mau melo o te piha h
- Page 191 and 192: 180 • Eaha ta Paulo i haapii no n
- Page 193 and 194: Haapiiraa 35 182 “E Faafaaite Out
- Page 195 and 196: 184 • Ua faaite o Paulo i te hina
- Page 197 and 198: Te Tahi Atu Mau Mana◊o no te Haap
- Page 199 and 200: Te Aparauraa no te Papa◊iraa Mo
- Page 201 and 202: 190 • Eaha te fafauraa rahi ta Pa
- Page 203 and 204: Haapiiraa 37 192 Iesu Mesia: “Te
- Page 205 and 206: 194 o te parau ia tomo i roto i te
- Page 207 and 208: • Ua haapii atoa o Paulo e, e neh
- Page 209 and 210: Te Tatararaa o te Haapiiraa i Mana
- Page 211 and 212: 200 3. Te faaite papu nei o Paulo i
- Page 213 and 214: Haapiiraa 39 202 “Ei Faaau i te F
- Page 215 and 216: 204 • A faaau i te Ephesia 2:12 e
- Page 217 and 218: Te Tahi Atu Mau mana◊o no te Haap
- Page 219 and 220: Te Aparauraa Papa◊iraa Mo◊a e t
- Page 221 and 222: 210 mau taata ia “tamau maite i t
- Page 223 and 224: Haapiiraa 41 212 “Ua Oti Ta÷u Ho
- Page 225 and 226: 214 • Ua haapapu o Paulo i te fau
- Page 227 and 228: 216 • Eaha ta Paulo i haapii i ro
- Page 229 and 230: Te Aparauraa o te Papa◊iraa Mo◊
- Page 231 and 232: faufaa no te tapea-mâ-raa i ta rat
- Page 233 and 234: Haapiiraa 43 222 “E U◊i Maitihi
- Page 235 and 236: 224 • O vai te u◊i maitihia o t
- Page 237 and 238: 226 • Eaha te a◊o ta Petero i h
- Page 239: Te Aparauraa o te Papa◊iraa Mo◊
- Page 243 and 244: Haapiiraa 45 232 “O Tei Riro Ia÷
- Page 245 and 246: 234 I roto i na pene e toru o te om
- Page 247 and 248: 236 Ia Saradi (Apokalupo 3:1-6) •
- Page 250 and 251: “E Parahi Oia i Roto ia Ratou ra,
- Page 252 and 253: “Te tamau noa nei â te tama◊i.
- Page 254 and 255: Te Faahopearaa A faaite e, te faaho
- Page 258: 4 02356 81895 35681 895 5
Mai te mea ua faaohipa outou i <strong>Te</strong> Faahi’oraa Ohipa, a faaite faahou atu i te<br />
hoho◊a o te utuafare e a ani i te mau uiraa i muri nei:<br />
• Eaha te mau haamaitairaa no te oraraa i roto i te hoê utuafare, e mea here anei<br />
te mau melo i te tahi e te tahi e te here atoa ra anei i te Atua? E mea nahea<br />
tatou e nehenehe ai ia tauturu ia vetahi ê ia oaoa i taua â mau haamaitairaa ra<br />
ei tuhaa no te utuafare o te Atua?<br />
<strong>Te</strong> Faahopearaa A faaite papu i te here rahi o ta te Metua i te Ra◊i ra e Iesu Mesia i farii no tatou.<br />
A faaitoito i te mau melo o te piha haapiiraa ia haamana◊o i te mau haapiiraa a<br />
Ioane a tutava ai ratou ia faaite i to ratou here no te Metua i te Ra◊i ra e no Iesu<br />
Mesia e no te tahi atu mau taata.<br />
<strong>Te</strong> Tahi Atu<br />
Mau Mana◊o<br />
no te Haapiiraa E puoi te materia i muri nei i te faanahoraa haapiiraa i mana◊ohia mai. E hinaaro<br />
paha outou ia faaohipa hoê e aore ra hau atu o teie mau mana◊o ei tuhaa no te<br />
haapiiraa.<br />
230<br />
1. “Ia haere râ tatou na te maramarama” (1 Ioane 1:7)<br />
A tai◊o i te 1 Ioane 1:6–7.<br />
• Eaha te auraa no te parau “ia haere i roto i te pouri”? Eaha te auraa no te parau<br />
“ia haere i roto i te maramarama”? (Ei tuhaa no ta oe aparauraa no teie mau<br />
uiraa, e hinaaro paha oe e ani i te mau melo o te piha haapiiraa ia himene mai<br />
“Haapii Ia÷u ia Ite i te Maitai.” A hi◊o <strong>Te</strong> Mau Hime, numera 189, e aore ra<br />
Children’s Songbook, 177.)<br />
2. <strong>Te</strong> faaara nei o Ioane i nia i te varua no te aneti-Mesia<br />
• I roto i teie mau episetole, ua tataipiti te faaararaa a Ioane i te Feia Mo◊a ia<br />
pato◊i i te mau aneti-Mesia. Eaha ta Ioane i parau, oia hoi eaha ta te aneti-<br />
Mesia e tamata ia rave? (A hi◊o 1 Ioane 2:22–23; 4:1–3; 2 Ioane 1:7.) No te aha<br />
outou e mana◊o ai e, te tamata nei te enemi ia haamou i to tatou mau iteraa<br />
papu no te Faaora? Eaha te nehenehe ia tatou ia rave no te tapea puai i to<br />
tatou mau iteraa papu?<br />
Ua haapii o Elder M. Russel Ballard: “<strong>Te</strong> iteraa papu o te taata iho, te iteraa<br />
papu o te taata tataitahi no te parau mau o te evanelia, no nia ihoa ra i te<br />
oraraa hanahana e te misioni a te Fatu Iesu Mesia, e mea faufaa rahi ïa no to<br />
tatou oraraa mure ore. . . Ua tohuhia te ora mure i nia i to tatou iho ite, oia<br />
hoi to te taata iho e to te taata tataitahi ite, no to tatou Metua i te Ra◊i ra e no<br />
Ta÷na Tamaiti Mo◊a. Na roto noa i te iteraa no nia i te reira, eita e rava◊i. E mea<br />
tia roa râ ia tatou ia farii i te mau iteraa i tupu i te pae varua, te iteraa o te taata<br />
iho no te tutau ia tatou. E tae mai te reira na roto i te imiraa i roto i taua â<br />
rave◊a aano, e te feruriraa hoê mai ta te hoê taata poiâ e imi i te maa” (i roto<br />
Conference Report, Apr. 1996, 111; e aore ra Ensign, May 1996, 80).<br />
3. “Aita e taata i hi◊o i te Atua” (1 Ioane 4:12)<br />
Mai te mea e, te maere nei te mau melo o te piha haapiiraa, oia hoi te auraa no<br />
te 1 Ioane 4:12, eita te taata e hi◊o i te Atua, a ani ia ratou ia hi◊o i te mau irava<br />
i roto i te Joseph Smith Translation [Tatararaa a Iosepha Semita], o te na ô ra e,