Te Faufaa Apî

Te Faufaa Apî Te Faufaa Apî

15.12.2012 Views

Te Aparauraa Papa◊iraa Mo◊a e te Faaohiparaa ora tiamâ i to oe mau haamaitairaa. Te hinaaro nei au ia haapapu ia oe e, tei ô noa mai Oia e e pahono mai oia i ta oe mau pure e to oe mau hinaaro no to oe maitai atu” (i faatiahia e Marvin J. ashton, “Kow He is There,” Ensign, Feb. 1994, 50). A haamaramarama e, i roto i teie nei haapiiraa e haapii mai tatou i te mau aamu pae varua o te nehenehe e tauturu ia tatou ia faatupu rahi atu i te faaroo, oia hoi te ite nei e te here nei to tatou Metua i te Ra◊i ra e o Iesu Mesia ia tatou tataitahi. A maiti ma te aau pure i te mau irava o te papa◊iraa mo◊a, te mau uiraa, e te tahi atu mau materia no te haapiiraa o te tauturu rahi atu i te mau hinaaro o te mau melo o te piha haapiiraa. A aparau e mea nahea ia faatano i te mau papa◊iraa mo◊a i maitihia mai no to tatou ora i te mahana tataitahi. A faaitoito i te mau melo o te piha haapiiraa ia faaite mai i te mau iteraa i tupu o te tuati i te mau parau tumu i te pae papa◊iraa mo◊a. 1. Te horo◊a nei Iesu i te parabole o te haava parau tia ore e te vahine ivi. A tai◊o e a aparau i te Luka 18:1–8. A haamaramarama e, ua horo◊a o Iesu i teie parabole i te hoê p∂p∂ taata Pharisea. • I au i te Luka 18:1, no te aha Iesu i horo◊a ai i te parabole o te haava parau tia ore e te vahine ivi? E mea nahea teie parabole ia haapii e, “e tamau maite ratou i te pure eiaha e fiu”? (A hi◊o Luka 18:1–8.) Ua haapii o Elder James E. Talmage, “Aita o Iesu i faaitee, mai ta te haava ino i titau u◊ana atu i te pae hopea, ia na reira atoa ïa te Atua; tera râ ua faaite mai Oia e, ahiri noa÷tu â te huru taata ia au i teie haava, o te ore e mata◊u i te Atua, e ore atoa ai e haapa◊o i te taata, e faaroo noa mai a◊e e, e faatia i te taparu a te vahine ivi, aita roa◊tu e taata e mana◊o feapiti e, e faaroo mai e e pahono mai te Atua, o Oia te Parau tia e te Atua Aroha rahi” (Jesus the Christ, 3rd ed. [1916], 436). • Eaha te auraa o te parau ia pure eiaha e fiu [tiaoro atu i te rui e te ao]? (A hi◊o Luka 18:7; Alama 34. 27.) Eaha te mau haamaitairaa o te tae mai ia tatou ia pure noa [tiaoro noa] tatou? (A hi◊o Luka 18:7–8; 2 Nephi 32:9; PH&PF 90:24.) • E mea nahea te tautoo-noa-raa i roto i te pure e riro ai ei ohipa no te faaroo? Eaha te tia ia tatou ia rave mai te mea ua tautoo noa tatou i roto i te pure e ua ite tatou e, aita tatou i farii i te pahonoraa? Ua parau o Elder Richard G. Scott e: “E hape ïa ia mana◊o e, i te mau pure atoa ta tatou e pûpû atu, e pahonohia ïa i tera ra ihoa taime. E titau te tahi mau pure i te itoito rahi roa ia tatou. . . . Ia haamaramarama ana◊e tatou i te hoê fifi e te hoê pahonoraa i mana◊ohia mai [e to tatou Metua i te Ra◊i ra], e pahono Oia i te tahi mau taime ê, e te tahi taime ra, aita. E mea pinepine e tapea noa Oia i te hoê pahonoraa, eiaha no te mea te ere ra te feruriraa, no te mea râ te here nei Oia ia tatou—ma te maitai roa. Te hinaaro nei oia ia faaohipa tatou i te mau parau mau Ta÷na i horo◊a ia tatou. No to tatou tupuraa, e tia ia tatou ia tiaturi i to tatou aravihi no te raveraa i te mau faaotiraa afaro. E tia ia tatou ia rave i te mea ta tatou e ite i roto i te aau e parau tia. I te tahi taime, e pahono Oia. Eita oia e vaiiho noa ia tatou” (i roto Conference Report, Oct. 1989, 38; e aore ra Ensign, Nov. 1989, 30–31). 97

98 • Eaha ta outou i haapii mai a tautoo noa ai outou i roto i te pure? 2. Te faaite nei te taata matapô i to÷na faaroo e ua faaorahia e Iesu. A taio e a aparau i te Luka 18:35–43. A faaite i te hoho◊a o Iesu o te faaora nei i te matapô. • E mea nahea to te taata matapô i pihai iho i Ieriko faaiteraa e, e faaroo to÷na i roto i te Fatu? (A hi◊o Luka 18:38–42.) E mea nahea to outou haamaitairaahia a faaohipa ai outou i te faaroo i roto ia Iesu Mesia? • E mea nahea to teie taata faaiteraa i te aau mehara i te taime ua ite to÷na mata? (A hi◊o Luka 18:43; a hi◊o atoa Mareko 10:52.) E mea nahea tatou ia faaite i to tatou aau mehara i te Fatu? 3. Ua fariihia Iesu i roto i te fare o Zakaio. A tai◊o e a aparau i te Luka 19:1–10. • O vai o Zakaio? (A hi◊o Luka 19:2. A haamaramarama e, e mau Ati Iuda te mau telona o te rave ra i te ohipa ei mau titau tute no te hau Roma. I te pae rahi, aita te Ati Iuda i au roa i te mau telona e ua feruri ia ratou ei mau taata haavare e ei mau taata hara.) • E mea nahea to Zakaio faaiteraa i to÷na hinaaro rahi ia ite ia Iesu? (A hi◊o Luka 19:3–4.) Eaha ta Iesu i parau atu ia Zakaio i muri a◊e i to÷na iteraa atu ia÷na i nia i te sukamino [tumu raau]? (A hi◊o Luka 19:5.) E mea nahea to Zakaio pahonoraa i te mau parau a Iesu? (A hi◊o Luka 19:6.) Eaha te nehenehe ia tatou ia rave no te farii ma te oaoa rahi i te Faaora i roto i to tatou mau utuafare? • E mea nahea te mau taata i te ohiparaa i te taime ua haere o Iesu e faaea i pihai iho ia Zakaio? (A hi◊o Luka 19:7.) E mea nahea ta Iesu pahono ia Zakaio i te taa ê i te pahono a te tahi pae? (A hi◊o Luka 19:5.) Eaha ta tatou e haapii mai na roto mai i te hi◊oraa o Iesu i roto i teie aamu? • Ua ape te mau taata e rave rahi ia Zakaio no ta÷na ohipa ei telona (Luka 19:2, 7; Bible Dictionary [Ditionare o te Bibilia], “Publicans,” 755). I roto i tehea mau rave◊a e rave ai tatou, i te tahi mau taime i te mau haavaraa mai te reira te huru ia vetahi ê? No te aha e mea faufaa no tatou ia ore e vaiiho i rapae ia vetahi ê e aore ra ia ore e mana◊o e, e mea maitai a◊e tatou ia ratou? (A hi◊o Alama 5:54–56; 38:13–14.) E mea nahea tatou ia upooti◊a i nia i teie mau mana◊o ino ia vetahi ê ra? Ua parau o Elder Joe J. Christensen e: “Te vai ra te feia o te tia mai i te mau po◊ipo◊i atoa, faatautau ai ia haere i te fare haapiiraa, e aore ra i te ohipa faaoaoaraa atoa hoi a te Ekalesia, no te mea te haape◊ape◊a nei ratou i te ohipa e ravehia i nia ia ratou. Te vai ra ia outou te puai no te taui i to ratou oraraa no te hoê tei maitai atu. . . . Te tiaturi nei te Fatu ia outou ia riro ei taata patu e ia horo◊a ia ratou te hoê faateiteiraa. A mana◊o iti mai ia outou iho e ia hau atu no nia i te puai e vai ra ia outou no te tauturu atu ia vetahi ê, e tae noa÷tu i te mau taata i roto i to outou iho utuafare” (i roto Conference Report, Oct. 1996, 54; e aore ra Ensign, Nov. 1996, 39). 4. Te faatia nei Iesu ia Lazaro mai te pohe mai A tai◊o e a aparau i te mau irava i maitihia mai i roto i te Ioane 11:1–54. A haamaramarama e, i muri noa iho i haere atu ai o Iesu i te fare o Zakaio, ua farii

98<br />

• Eaha ta outou i haapii mai a tautoo noa ai outou i roto i te pure?<br />

2. <strong>Te</strong> faaite nei te taata matapô i to÷na faaroo e ua faaorahia e Iesu.<br />

A taio e a aparau i te Luka 18:35–43. A faaite i te hoho◊a o Iesu o te faaora nei i te<br />

matapô.<br />

• E mea nahea to te taata matapô i pihai iho i Ieriko faaiteraa e, e faaroo to÷na i<br />

roto i te Fatu? (A hi◊o Luka 18:38–42.) E mea nahea to outou haamaitairaahia a<br />

faaohipa ai outou i te faaroo i roto ia Iesu Mesia?<br />

• E mea nahea to teie taata faaiteraa i te aau mehara i te taime ua ite to÷na mata?<br />

(A hi◊o Luka 18:43; a hi◊o atoa Mareko 10:52.) E mea nahea tatou ia faaite i to<br />

tatou aau mehara i te Fatu?<br />

3. Ua fariihia Iesu i roto i te fare o Zakaio.<br />

A tai◊o e a aparau i te Luka 19:1–10.<br />

• O vai o Zakaio? (A hi◊o Luka 19:2. A haamaramarama e, e mau Ati Iuda te mau<br />

telona o te rave ra i te ohipa ei mau titau tute no te hau Roma. I te pae rahi,<br />

aita te Ati Iuda i au roa i te mau telona e ua feruri ia ratou ei mau taata haavare<br />

e ei mau taata hara.)<br />

• E mea nahea to Zakaio faaiteraa i to÷na hinaaro rahi ia ite ia Iesu? (A hi◊o Luka<br />

19:3–4.) Eaha ta Iesu i parau atu ia Zakaio i muri a◊e i to÷na iteraa atu ia÷na i nia<br />

i te sukamino [tumu raau]? (A hi◊o Luka 19:5.) E mea nahea to Zakaio<br />

pahonoraa i te mau parau a Iesu? (A hi◊o Luka 19:6.) Eaha te nehenehe ia tatou<br />

ia rave no te farii ma te oaoa rahi i te Faaora i roto i to tatou mau utuafare?<br />

• E mea nahea te mau taata i te ohiparaa i te taime ua haere o Iesu e faaea i pihai<br />

iho ia Zakaio? (A hi◊o Luka 19:7.) E mea nahea ta Iesu pahono ia Zakaio i te taa<br />

ê i te pahono a te tahi pae? (A hi◊o Luka 19:5.) Eaha ta tatou e haapii mai na<br />

roto mai i te hi◊oraa o Iesu i roto i teie aamu?<br />

• Ua ape te mau taata e rave rahi ia Zakaio no ta÷na ohipa ei telona (Luka 19:2,<br />

7; Bible Dictionary [Ditionare o te Bibilia], “Publicans,” 755). I roto i tehea<br />

mau rave◊a e rave ai tatou, i te tahi mau taime i te mau haavaraa mai te reira te<br />

huru ia vetahi ê? No te aha e mea faufaa no tatou ia ore e vaiiho i rapae ia<br />

vetahi ê e aore ra ia ore e mana◊o e, e mea maitai a◊e tatou ia ratou? (A hi◊o<br />

Alama 5:54–56; 38:13–14.) E mea nahea tatou ia upooti◊a i nia i teie mau<br />

mana◊o ino ia vetahi ê ra?<br />

Ua parau o Elder Joe J. Christensen e: “<strong>Te</strong> vai ra te feia o te tia mai i te mau<br />

po◊ipo◊i atoa, faatautau ai ia haere i te fare haapiiraa, e aore ra i te ohipa<br />

faaoaoaraa atoa hoi a te Ekalesia, no te mea te haape◊ape◊a nei ratou i te ohipa<br />

e ravehia i nia ia ratou. <strong>Te</strong> vai ra ia outou te puai no te taui i to ratou oraraa no<br />

te hoê tei maitai atu. . . . <strong>Te</strong> tiaturi nei te Fatu ia outou ia riro ei taata patu e ia<br />

horo◊a ia ratou te hoê faateiteiraa. A mana◊o iti mai ia outou iho e ia hau atu<br />

no nia i te puai e vai ra ia outou no te tauturu atu ia vetahi ê, e tae noa÷tu i te<br />

mau taata i roto i to outou iho utuafare” (i roto Conference Report, Oct. 1996,<br />

54; e aore ra Ensign, Nov. 1996, 39).<br />

4. <strong>Te</strong> faatia nei Iesu ia Lazaro mai te pohe mai<br />

A tai◊o e a aparau i te mau irava i maitihia mai i roto i te Ioane 11:1–54. A<br />

haamaramarama e, i muri noa iho i haere atu ai o Iesu i te fare o Zakaio, ua farii

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!