Energiewende - Saksan energiakäänne
Share Embed Flag
Download ePaper

Energiewende - Saksan energiakäänne

globalenergiewende
from globalenergiewende More from this publisher
13.03.2018 Views

Energiewende – Saksan energiakäänne

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong>

<strong>Energiewende</strong> –<br />

<strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

<strong>Saksan</strong> energiahuollon uudistus

02 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Tervetuloa näyttelyyn!<br />

Olemme iloisia, että haluat hankkia tietoa energiakäänteestä, joka on <strong>Saksan</strong> tärkeimpiä<br />

tulevaisuuden hankkeita.<br />

Olemme päättäneet uudistaa <strong>Saksan</strong> energiahuollon perusteellisesti niin, että se perustuu<br />

uusiutuviin energialähteisiin. Pyrkimyksenämme on toimia energia-asioissa yhä tehokkaammin.<br />

Tämä kannattaa taloudellisesti ja samalla Saksa antaa merkittävän panoksen ilmastonsuojeluun.<br />

Energiakäänne on meidän vastauksemme tähän kysymykseen: Miten voimme järjestää<br />

energiahuollon turvallisesti, kustannustehokkaasti ja kestävästi? Se on ainutlaatuinen tilaisuus<br />

Saksalle talouden toimintaympäristönä. Se avaa uusia liiketoiminta-alueita, kiihdyttää<br />

innovaatiota ja luo työpaikkoja ja kasvua. Samalla pyrimme vähentämään riippuvuuttamme<br />

ulkomaisesta öljystä ja kaasusta sekä turvaamaan maamme korkean elämänlaadun.<br />

© iStock/SilviaJansenx © Paul Langrock<br />

1971<br />

<strong>Saksan</strong> liittotasavallan hallitus hyväksyy ensimmäisen ympäristöohjelmansa.

© dpa/Westend61/Werner Dieter<br />

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 03<br />

Miksi tämä näyttely? Liittohallitus saa hyvin usein <strong>energiakäänne</strong>ttä<br />

koskevia yhteydenottoja eri puolilta maailmaa. Kiinnostus on niin<br />

suurta, että sanasta ”<strong>Energiewende</strong>”, <strong>energiakäänne</strong>, on tullut jo käsite<br />

monissa maailman kielissä. Olemme siitä hyvin iloisia.<br />

Samalla monet ihmiset ovat yllättyneitä siitä, miten mittava hanke<br />

<strong>energiakäänne</strong> on ja miten monia näkökohtia siihen liittyy. Energiakäänne<br />

ei myöskään onnistu aivan hetkessä. Energiakäänne on<br />

sukupolvien yli ulottuva monimutkainen prosessi jonka täytyy<br />

täyttää monenlaisia vaatimuksia. Toimenpiteiden on oltava harkittuja<br />

ja sopusoinnussa ilmastonsuojelun ja hyvinvoinnin tavoitteiden<br />

kanssa. Siksi aina välillä tulee vain hitaan etenemisen vaiheita. Tässä<br />

näyttelyssä haluammekin tuoda esiin juuri tehtävien ja haasteiden<br />

moninaisuutta.<br />

Energiakäänne on ankkuroitu kiinteästi kansainvälisiin puitteisiin.<br />

Pyrimme tiiviiseen ajatustenvaihtoon eurooppalaisten naapuriemme<br />

ja kansainvälisten kumppaniemme kanssa ja etsimme rajat ylittäviä<br />

yhteistyömuotoja ja ratkaisuja. Tarvitsemme yhteisiä ratkaisuja, jotta<br />

voimme vähentää maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä, rajoittaa<br />

maapallon lämpenemistä ja luoda turvallisen, kestävän ja kohtuuhintaisen<br />

energiahuollon.<br />

Energiakäänteellä Saksa kantaa vastuunsa maapallostamme ja sen<br />

asukkaista. Tervetuloa tutustumaan energiakäänteeseen ja saamaan<br />

tietoa siitä!<br />

Toivotamme teille paljon iloa ja innostavia keskusteluja.<br />

1972<br />

Eteläsaksalaisessa Penzbergin pikkukaupungissa syntyy yksi <strong>Saksan</strong> ensimmäisistä aurinkoenergiakylistä.

04 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Energiatehokkuus<br />

Energian säästöä ja<br />

tehokkaampaa hyödyntämistä<br />

Sähkön, lämmön ja polttoaineiden tehokas käyttö säästää rahaa, parantaa huoltovarmuutta<br />

ja suojelee ilmastoa. <strong>Saksan</strong> on tuotava suurin osa energiaraaka-aineistaan ulkomailta.<br />

1970-luvulla tuonnin osuus koko energiantarpeesta oli noin 50 prosenttia. Nykyisin se on<br />

lähes 70 prosenttia. Energiatehokkuus on siis energiakäänteen peruspilari yhdessä uusiutuvan<br />

energian kehittämisen kanssa.<br />

Tietoisuus tehokkaasta energiankäytöstä on kasvanut Saksassa vuosikymmenten aikana.<br />

Merkittävä sysäys oli ensimmäinen maailmanlaajuinen energiakriisi vuonna 1973. Se osoitti<br />

saksalaisille, miten riippuvaisia olemme fossiilisista luonnonvaroista. Tämän vuoksi silloinen<br />

liittohallitus käynnisti tiedotuskampanjan energian säästämiseksi ja sääti nopeusrajoitukset<br />

moottoriteille. Sen jälkeen on hyväksytty monia muita lakeja ja toteutettu toimia energiatehokkuuden<br />

parantamiseksi. Niihin kuuluu kolme elementtiä: kohdistettu tukeminen, tiedottaminen<br />

ja neuvonta sekä sitovat määräykset energiankulutuksen vähentämiseksi.<br />

© dpa/Jörg Carstensen © dpa/Westend61/Werner Dieter<br />

1973<br />

Jom kippur -sota (lokakuu 1973) laukaisee maailmanlaajuisen öljykriisin.<br />

Saksassa säädetään neljä autotonta sunnuntaita energian säästämiseksi koko maassa.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 05<br />

Näin Saksa aikoo säästää<br />

Primäärienergian kulutuksen säästötavoitteet<br />

vuoteen 2008 verrattuna<br />

Talous kasvaa, energiankulutus pienenee<br />

Bruttokansantuotteen ja primäärienergian kulutuksen kehitys<br />

1.958 14.905<br />

2.355<br />

14.766<br />

2.497<br />

14.217<br />

3.263<br />

13.525<br />

-50 % -6 %<br />

1990<br />

2000<br />

2010<br />

2017<br />

saavutettu<br />

2050 2017<br />

Bruttokansantuote, mrd. €<br />

Ø +1,4 %/a vuodesta 1990<br />

Primäärienergian kulutus, petajoulea 1990 2000 2010 2017<br />

Ø -0,3 %/a vuodesta 1990<br />

”Paras kilowattitunti on se,<br />

joka jää kuluttamatta.”<br />

Liittokansleri Angela Merkel<br />

Strategia on tuottanut tulosta: <strong>Saksan</strong> energiankulutus on laskenut<br />

vuodesta 1990 lähtien samaan aikaan kuin bruttokansantuote on<br />

noussut merkittävästi. <strong>Saksan</strong> teollisuus tulee toimeen yli kymmenen<br />

prosenttia vähemmällä energialla, vaikka sen tuotannon arvo<br />

on kaksinkertaistanut. Tekniikan edistymisen ansiosta kotitaloudet<br />

ja yritykset ovat voineet tehostaa energiankäyttöään. Nykyaikaiset<br />

kodinkoneet kuluttavat jopa 75 prosenttia vähemmän sähköä<br />

kuin vertailukelpoiset laitteet 15 vuotta sitten. Lisäksi energiaa voi<br />

säästää jo pelkästään muuttamalla päivittäisiä tottumuksiaan. Siksi<br />

koko maassa toimii kymmeniä tuhansia energianeuvojia, jotka<br />

osoittavat vuokralaisille, kiinteistönomistajille ja yrittäjille energian<br />

säästömahdollisuuksia energiasekkien avulla ja tiedottavat valtion<br />

tukiohjelmista.<br />

Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ovat sopineet primäärienergian<br />

kulutuksensa vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä<br />

ja 27 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Saksa haluaa pitkällä aikavälillä<br />

puolittaa energiankulutuksensa. Tämä velvoite sisältyy myös<br />

Pariisin ilmastosopimukseen.<br />

Energiatuottavuus noussut selvästi<br />

Näin paljon voidaan tuottaa yhdellä gigajoulella energiaa<br />

241,29 €<br />

+87%<br />

1 GJ<br />

128,80 €<br />

1 GJ<br />

1990 2017<br />

1975<br />

Energiavarmuuslailla säädetään energiavarantojen<br />

kasvattamisesta sekä nopeusrajoituksista <strong>Saksan</strong> teille.

06 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Lämpö<br />

Uudistuvaa mukavaa<br />

lämpöä tehokkaasti<br />

Energiakäänteen onnistuminen riippuu siitäkin, väheneekö lämmitykseen, ilmastointiin ja<br />

lämpimän veden tuottamiseen tarvittava energia. Tämän lisäksi ratkaisee se, missä määrin<br />

jäljelle jäävä tarve voidaan kattaa uusiutuvalla energialla. Lämmitykseen kuluu nimittäin<br />

noin puolet <strong>Saksan</strong> energiantarpeesta. Maan noin 40 miljoonaa kotitaloutta käyttävät lähes<br />

kaksi kolmasosaa tästä määrästä lämmitykseen ja lämpimän veden tuottamiseen.<br />

Lämpöenergian tarpeen vähentäminen<br />

Rakennusten lämpöenergian tarpeen säästötavoitteet<br />

2 152 petajoulea<br />

Tämän verran energiaa <strong>Saksan</strong> noin 40 miljoonaa kotitaloutta kuluttivat lämmitykseen<br />

ja lämpimään veteen vuonna 2016<br />

se vastaa seuraavia määriä:<br />

-80% -18,3% 14% 12,9%<br />

saavutettu<br />

saavutettu<br />

2050 2016 2020 2017<br />

ÓLEO<br />

Rakennusten primäärienergian tarve<br />

(suhteessa vuoteen2008)<br />

Uus. energian<br />

osuus lämmöntarpeesta<br />

50 miljardia<br />

litraa raakaöljyä<br />

kuusi kertaa<br />

<strong>Saksan</strong> lentoliikenteen<br />

vuotuinen energiantarve<br />

Uzbekistanin<br />

energiantarve<br />

© dpa/Jacobs University Bremen © dpa<br />

1975<br />

Liittohallitus aloittaa energiansäästöä koskevan tiedotuskampanjan.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 07<br />

Siksi liittohallitus haluaa vähentää öljyllä ja kaasulla tuotettavan<br />

energian määrää rakennuksissa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.<br />

Tätä varten on parannettava huomattavasti rakennusten energiatehokkuutta<br />

ja lisättävä uusiutuvan energian osuutta lämmityksestä<br />

ja ilmastoinnista. Vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus kattaa<br />

14 prosenttia lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeesta uusiutuvalla<br />

energialla. Saksa toteuttaa näin myös eurooppalaisia tavoitteita: EU:n<br />

nykyisen rakennusdirektiivin mukaan kaikkien Euroopan uusien<br />

rakennusten on oltava 2021 alkaen lähes nollaenergiarakennuksia.<br />

Saksa huomasi varhaisessa vaiheessa, millainen säästöpotentiaali<br />

rakennuksissa on. Jo vuonna 1976 silloinen liittohallitus hyväksyi<br />

öljykriisin vuoksi ensimmäisen energiansäätölain ja sen jälkeen<br />

ensimmäisen lämpöeristysasetuksen. Näitä määräyksiä kehitettiin<br />

jatkuvasti eteenpäin ja sopeutettiin tekniseen kehitykseen. Uusiutuvalla<br />

energialla tuotettavaa lämpöä koskevan lain mukaan kaikissa<br />

uusissa rakennuksissa on vuodesta 2009 lähtien täytynyt kattaa tietty<br />

vähimmäisosuus energiantarpeesta uusiutuvalla energialla. Tämä<br />

voidaan toteuttaa esimerkiksi aurinkokeräimeen yhdistetyllä kaasutai<br />

öljylämmityksellä tai pelkästään uusiutuvaa energiaa käyttävällä<br />

lämmitysjärjestelmällä, jollaisia ovat esimerkiksi lämpöpumppu ja<br />

pellettilämmitys.<br />

70 prosenttia kaikista <strong>Saksan</strong> asuinrakennuksista on yli 35 vuotta<br />

vanhoja. Ne ovat siis ajalta ennen ensimmäisen lämpöeristysasetuksen<br />

hyväksymistä. Monissa rakennuksissa ei ole riittävää eristystä,<br />

ja niitä lämmitetään usein vanhentuneilla kattiloilla ja fossiilisilla<br />

polttoaineilla, kuten öljyllä tai kaasulla. Keskimääräisen saksalaisen<br />

kotitalouden lämmitysenergian tarve on noin 145 kilowattituntia<br />

asuinpinta-alan neliömetriä kohti vuodessa. Tämä vastaa noin 14,5:tä<br />

litraa raakaöljyä. Erittäin energiatehokkaat uudisrakennukset tarvitsevat<br />

vain kymmenesosan siitä. Parhaimmillaan primaarienergian<br />

tarvetta voidaan pienentää jopa 80 prosenttia energiasaneerauksella<br />

ja siirtymällä uusiutuviin energianlähteisiin. Tämä vaatii rakennuksen<br />

vaipan parempaa eristämistä, rakenneosien uusimista, lämmityksen<br />

ja ilmastoinnin modernisointia ja optimoitua ohjaustekniikkaa.<br />

Pelkästään vuonna 2015 investoitiin noin 53 miljardia euroa<br />

energiasaneerauksiin. Liittohallitus tukee saneerauksia matalakorkoisilla<br />

lainoilla ja avustuksilla. Parantamalla energiatehokkuutta<br />

saksalaiset säästivät vuonna 2016 lähes 500 € henkeä kohden mikä on<br />

tämän hetken maailmanennätys.<br />

Erityisesti painotetaan vanhentuneiden lämmityslaitteiden uusimista<br />

ja siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin.<br />

Vielä vuonna 1975 noin puolet saksalaisasunnoista lämpeni<br />

öljyllä, nyt osuus on enää runsas neljännes. Vuonna 2016 valmistuneista<br />

uusista asunnoista 60 prosenttia lämmitetään uusiutuvalla<br />

energialla. Aurinkokeräimet, biomassalla toimivat lämmitysjärjestelmät<br />

ja ympäristön lämpöä hyödyntävät lämpöpumput tuottavat<br />

jo noin 12 prosenttia lämmöntarpeesta. Liittohallitus on tukenut<br />

lämmityksen saneerauksia vuodesta 2000 lähtien vauhdittaakseen<br />

järjestelmien uusimista.<br />

Näin paljon energiaa kuluu rakennuksissa<br />

Osuus <strong>Saksan</strong> koko energiankulutuksesta<br />

Uudet rakennukset kuluttavat vain kymmenyksen<br />

Vuotuinen lämmönkulutus litroina lämmitysöljyä asuinneliötä kohti<br />

eri rakennustyypeissä<br />

15–20 litraa<br />

vanha saneeraamaton rakennus<br />

36,0 %<br />

rakennuksissa<br />

5–10 litraa<br />

vanha saneerattu rakennus<br />

7 litraa<br />

uusi rakennus<br />

28,0 %<br />

lämmitys<br />

4,7 %<br />

lämmin vesi<br />

2,8 %<br />

valaistus<br />

0,4 %<br />

ilmastointi<br />

1,5 litraa<br />

passiivienergiatalo<br />

Päivitys: 2016<br />

1977<br />

Liittohallitus asettaa ensimmäisen kerran vaatimuksia<br />

rakennusten energiatehokkuudelle lämpöeritysasetuksella.

08 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

”Tämä on öljyn<br />

valtakauden lopun alkua”<br />

Dieter Zetsche, Daimler AG<br />

© dpa/Paul Zinken<br />

1979 / 1980<br />

Iranin ja Irakin välinen sota laukaisee<br />

toisen maailmanlaajuisen öljykriisin.<br />

1984<br />

Enercon-niminen yritys kehittää <strong>Saksan</strong> ensimmäisen<br />

nykyaikaisen sarjavalmisteisen tuulivoimalan.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 09<br />

Liikenne<br />

Sähköautot tulevat<br />

Autot ovat <strong>Saksan</strong> tärkein vientituote; ala työllistää yli 750 000 ihmistä<br />

ja on maan suurimpia työnantajia. Liikenneala on myös suurimpia<br />

energian kuluttajia. Sen osuus <strong>Saksan</strong> energiankulutuksesta on noin<br />

kolmannes. Siksi liittohallitus tehostaa toimiaan kulutuksen vähentämiseksi.<br />

Ensimmäiset tulokset näkyvät jo: Tavara- ja henkilöliikenteessä ajettavien<br />

kilometrien määrä on noin kaksinkertaistunut vuodesta 1990<br />

vuoteen 2017, mutta kulutus on noussut samalla ajanjaksolla vain<br />

yhdeksän prosenttia.<br />

Energian säästön lisäämiseksi Saksa kehittää tehokasta ajoneuvotekniikkaa<br />

ja panostaa tieliikenneajoneuvojen sähköistämiseen. Sähkömoottorien<br />

käyttöön on tarkoitus siirtyä varsinkin henkilöautoissa,<br />

kaupunkien sisäiseen jakeluun ja julkiseen henkilöliikenteeseen käytettävissä<br />

hyötyajoneuvoissa sekä moottoripyörissä. Siksi liittohallitus<br />

tukee markkinoita ja tekniikan kehitystä monilla ohjelmilla.<br />

Polttokennoilla varustettuja ajoneuvoja pidetään tärkeänä täydennyksenä<br />

akkukäyttöisille sähköajoneuvoille. Vuoteen 2019 mennessä<br />

valtio on tukenut vety- ja polttokennohankkeita 1,65 miljardilla<br />

eurolla. Joidenkin <strong>Saksan</strong> suurkaupunkien lähiliikenteessä on jo<br />

käytössä vetykäyttöisiä hybridibusseja.<br />

Ilmastoystävällisen käyttövoiman lisäksi merkitystään lisäävät myös<br />

uudet liikkuvuustavat, kuten autojen, polku- ja moottoripyörien ja<br />

sähköskootterien yhteiskäyttö. Kun useat henkilöt käyttävät kulkuneuvoa<br />

yhteisesti, tieliikenne vähenee ja päästöt pienenevät. Liikennepalveluja<br />

tehostavat digitaaliset ratkaisut ja siirtyminen polkupyörän<br />

käyttöön tuovat lisähyötyä. Nykyisin Sakan 150 palveluntarjoajan<br />

rekistereissä on yli 2,1 miljoonaa carsharing-palvelujen käyttäjää.<br />

Energiakäänteen onnistuminen myös liikennealalla edellyttää muutoksia<br />

monilla jokapäiväisen elämän aloilla, politiikassa ja talouselämässä.<br />

Tämä muutosprosessi kohti kestäväpohjaista liikennettä ilman<br />

kansalaisten liikkuvuuden rajoituksia vaatiikin aikaa.<br />

<strong>Saksan</strong> tavoitteet ja edistyminen liikennealalla<br />

Energiatehokkuuden parantaminen<br />

Paljonko energiaa tarvitaan sadan kilometrin ajamiseen?<br />

1990<br />

66,1 megajoulea<br />

100 km<br />

2013<br />

35,6 megajoulea<br />

100 km<br />

Sähkökäyttöisen liikenteen kehittäminen<br />

82,8<br />

miljoonaa asukasta<br />

63,7<br />

miljoonaa rekisteröityä<br />

ajoneuvoa<br />

44 419<br />

sähköajoneuvoa<br />

Sähköajoneuvot<br />

2018<br />

+<br />

236 710<br />

hybridiajoneuvoa<br />

Saksa<br />

2018<br />

Sähkökäyttöisen liikenteen kehittäminen<br />

vuoteen 2022 mennessä<br />

1 miljoona<br />

ajoneuvoa<br />

1986<br />

Ukrainan Tšernobylissä tapahtuu vakava reaktorionnettomuus. <strong>Saksan</strong><br />

ympäristö, luonnonsuojelu- ja reaktoriturvallisuusministeriö perustetaan.<br />

1986<br />

Ensimmäinen tieliikenteeseen rekisteröity<br />

aurinkokäyttöinen ajoneuvo ajaa <strong>Saksan</strong> halki.

10 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Uusiutuva energia<br />

Sähköä tuulesta ja auringosta<br />

Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on energiatehokkuuden ohella energiakäänteen<br />

keskeinen tukipylväs. Tuuli, aurinko, vesivoima, biomassa ja geoterminen energia ovat kotimaisia<br />

ja ilmastoystävällisiä energianlähteitä. Niiden ansiosta Saksa on riippumattomampi<br />

fossiilisista polttoaineista ja antaa merkittävän panoksensa ilmastonsuojeluun.<br />

Sähköntuotannossa ollaan pisimmällä uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä:<br />

Vuodesta 2014 lähtien uusiutuvat energiamuodot ovat olleet <strong>Saksan</strong> sähköntuotannon tärkein<br />

lähde. Ne tuottavat yli kolmanneksen <strong>Saksan</strong> energiankulutuksesta. Kymmenen vuotta<br />

aiemmin osuus oli vasta yhdeksän prosenttia. Menestyksen perustana on määrätietoinen<br />

tukipolitiikka. Se alkoi vuonna 1991 sähkönsyöttölailla, jolla säädettiin ensimmäisen kerran<br />

kiinteä korvaus ja ostovelvoite markkinoiden avaamiseksi uusille teknologioille. Vuonna<br />

2000 seurasi uusiutuvien energialähteiden laki (Erneuerbare-Energien-Gesetz, EEG), jossa on<br />

kolme peruselementtiä: taatut syöttötariffit eri tekniikoille, etuoikeutettu syöttö verkkoon ja<br />

syntyvien lisäkustannusten jakaminen kaikille sähkön kuluttajille lisämaksun avulla.<br />

© aleo solar AG/Flo Hagena<br />

Uusiutuvat energianlähteet ovat<br />

sähkön tuotannon tärkein elementti<br />

Uusiutuvien energianlähteiden osuus sähkön bruttokulutuksesta<br />

Tuuli tuo eniten uusiutuvaa sähköä<br />

Osuus uusiutuvan energian kokonaistuotannosta vuonna 2017<br />

3,4%<br />

1990<br />

6,2%<br />

2000<br />

17,0%<br />

tuulivoima<br />

16,3 %<br />

2010<br />

33,3%<br />

2017<br />

aurinkovoima<br />

6,1 %<br />

vesivoima<br />

3,1 %<br />

biomassa<br />

6,9 %<br />

1987<br />

<strong>Saksan</strong> ensimmäinen tuulipuisto syntyy. Westküste-<br />

nimisessä tuulipuistossa 30 voimalaa tuottaa sähköä.<br />

1990<br />

Liittohallitus käynnistää tuhannen katon<br />

ohjelman aurinkovoimaloiden tukemiseksi.<br />

1990<br />

Itä- ja Länsi-Saksa<br />

yhdistyvät jälleen.

© dpa<br />

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 11<br />

Uusiutuvat energiamuodot vahvistavat energiantuotantoa ja ilmastonsuojelua<br />

Vuoden 2017 tunnusluvut<br />

1,7 miljoonaa<br />

EEG-lain perusteella<br />

tuettua sähköntuotantolaitosta<br />

217 terawattituntia<br />

sähköntuotanto<br />

Tämä vastaa lähes koko Indonesian sähköntuotantoa.<br />

179 miljoonaa tonnia<br />

hiilidioksidiekvivalenttia vältetty<br />

Tämä on enemmän kuin Chilen<br />

kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015.<br />

EEG-lain voimaantulosta lähtien vuotuiset investoinnit erityisesti<br />

uusiin tuulipuistoihin ja aurinkovoimaloihin mutta myös puulla<br />

toimiviin voimaloihin ja biokaasulaitoksiin ovat kasvaneet jatkuvasti.<br />

Suuren kysynnän ansiosta syntyi uusi talouden ala, jolla on<br />

yli 338 000 työpaikkaa pelkästään Saksassa. Se vauhditti uusiutuvan<br />

energian laitosten massatuotantoa, joka puolestaan laski laitosten<br />

hintoja huomattavasti. Esimerkiksi aurinkomoduuli maksoi vuonna<br />

2014 vain neljänneksen siitä, mitä hinta oli ollut viisi vuotta aiemmin.<br />

Kun kilowattitunnista aurinkosähköä maksettiin Saksassa noin 50<br />

senttiä vuonna 2000, nykyisin korvaus on keskimäärin 4 - 5 senttiä.<br />

Keski-Euroopan suhteellisen vaatimattomasta auringonsäteilystä<br />

huolimatta aurinkoenergia on kehittynyt maassamme merkittäväksi<br />

sähkön lähteeksi. Aurinkosähkölaitokset tuottavat nykyisin noin<br />

viidenneksen uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä.<br />

Tuulivoima on tällä hetkellä tärkein uusiutuvalla energialla tuotettavan<br />

sähkön lähde. Maa-alueilla sijaitsevien tuulivoimaloiden sähkö<br />

maksaa keskimäärin enää 1,9 - 2,5 senttiä kilowattitunnilta.<br />

<strong>Saksan</strong> haasteena on järjestää tuuli- ja aurinkoenergian lisärakentaminen<br />

siten, että niiden hinta pysyy kohtuullisena ja ne tukevat<br />

huoltovarmuutta. Siksi liittohallitus tarkisti uusiutuvien sähköenergiamuotojen<br />

tukijärjestelmää. Lisärakentamisessa keskitytään kustannuksiltaan<br />

edulliseen tuuli- ja aurinkovoimaan. Eri tekniikoiden<br />

lisärakentamiselle on asetettu vuotuiset raja-arvot, joiden ansiosta<br />

kehittämistä on helpompi suunnitella ja ohjata. Vähitellen siirrytään<br />

järjestelmään, jossa uusiutuvan energian laitosten omistajien on myytävä<br />

sähkönsä markkinoilla, kuten kaikkien muidenkin voimalaitosten.<br />

Näin he ottavat enemmän vastuuta energiahuoltojärjestelmästä.<br />

Vuodesta 2017 lähtien kaikkien yli 750 kW laitosten tuen suuruus on<br />

määritetty teknologiakohtaisilla tarjouskilpailuilla. Tämä koskee<br />

noin 80:tä prosenttia vuodessa syntyvästä uudesta voimalakannasta.<br />

Eri alueilla rakentaminen myös etenee eri tavoin. Siellä, missä<br />

sähköverkossa on niukkuutta, tarjouskilpailun piirissä olevat määrät<br />

ovat pienempiä. Näillä toimilla voidaan jatkaa uusiutuvan energian<br />

menestystarinaa sähköalalla. Näin syntyvillä kustannusten vähennyksillä<br />

tukijärjestelmän muutos parantaa myös energiakäänteen<br />

tuomien taloudellisten etujen hyödyntämistä.<br />

1990<br />

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC)<br />

julkaisee ensimmäisen ilmastoraporttinsa.<br />

1991<br />

Sähkönsyöttölaki velvoittaa kaikki <strong>Saksan</strong> sähköyhtiöt ostamaan uusiutuvalla<br />

energialla tuotettua sähköä ja syöttämään sen julkiseen verkkoon.

12 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Kustannukset<br />

”Eikö <strong>energiakäänne</strong> tule<br />

saksalaisille liian kalliiksi?”<br />

Ei, energiakäänteen tarkoituksena on myös huolehtia siitä, että energia pysyy kohtuuhintaisena<br />

tulevaisuudessakin. Samalla <strong>energiakäänne</strong> luo työpaikkoja ja vauhdittaa elinkeinotoimintaa.<br />

Sen kaksi peruspylvästä, uusiutuvan energian kehittäminen ja energiatehokkuus,<br />

vähentävät riippuvuutta tuontienergiasta, parantavat huoltovarmuutta ja mahdollistavat<br />

tuottavat investoinnit Saksassa. Energiakäänne maksaa itse itsensä.<br />

Paljonko perhe käyttää energiaan kuukaudessa<br />

Kuukausimenot vuonna 2003 ja vuonna 2016 vertailussa<br />

Lämmitys ja<br />

lämmin vesi<br />

66<br />

75<br />

Lämmitys ja<br />

lämmin vesi<br />

Ruuanlaitto<br />

Valaistus ja sähkö<br />

10<br />

22<br />

176<br />

€<br />

224<br />

€<br />

24<br />

40<br />

Ruuanlaitto<br />

Valaistus ja sähkö<br />

Polttoaineet<br />

78<br />

85<br />

Polttoaineet<br />

2003<br />

2016<br />

Vertailu: osuus kotitalouden menoista: 9%<br />

Raakaöljyn hinta on noussut kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Seuraus: kun<br />

saksalaisten täytyi viime vuosisadan lopulla käyttää energiaan alle kuusi prosenttia kaikista<br />

yksityisistä kulutusmenoistaan, vuonna 2016 osuus oli jo noin 7,5 prosenttia.<br />

© dpa/Philipp Dimitri © dpa/McPHOTO‘s<br />

1992<br />

YK:n Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi<br />

hyväksyy kestävän kehityksen periaatteen.

© dpa/Jens Büttner<br />

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 13<br />

Näin paljon kaikki <strong>Saksan</strong> kotitaloudet maksavat sähköstä<br />

Vuoden 2016 menot miljardia euroa<br />

106,4<br />

miljardia<br />

euroa<br />

35,7<br />

11,4<br />

19,0<br />

40,3<br />

Lämmitys ja lämmin vesi<br />

Ruuanlaitto<br />

Valaistus ja sähkö<br />

Polttoaineet<br />

Tämä vastaa 3% <strong>Saksan</strong> bruttokansantulosta.<br />

Suurin osa kotitalouksien energialaskusta kertyy lämmityksestä,<br />

lämpimästä vedestä, ruuanlaitosta ja fossiilisista tuontipolttoaineista.<br />

Vuoden 2014 lopulla öljyn hinta laski ja toi saksalaisillekin tervetulleita<br />

hinnanalennuksia mutta lähti taas nousuun vuonna 2018. Näin<br />

ollen kustannukset pysyvät vaikeasti ennakoitavissa, sillä fossiilisten<br />

polttoaineiden hinta ja saatavuus riippuvat aina öljyn toimittajien<br />

taloudellisista eduista.<br />

On totta, että <strong>energiakäänne</strong> vaatii myös aloituskustannuksia. On<br />

investoitava miljardeja uuden infrastruktuurin kehittämiseen ja tehokkuustoimien<br />

toteuttamiseen. Uusiutuvan energian kehittäminen<br />

onkin johtanut siihen, että kotitalouksien keskimääräiset sähkönhinnat<br />

ovat viime vuosina nousseet. Vuonna 2007 kilowattitunnin hinta<br />

oli keskimäärin noin 21 senttiä, nyt se on noin 29 senttiä. Kansalaiset<br />

osallistuvat uusiutuvan energian kehittämisen rahoitukseen<br />

maksamalla EEG-lain mukaisen lisämaksun jokaisen käyttämänsä<br />

kilowattitunnin hinnassa. Vuonna 2019 maksu on vajaat 6,4 senttiä.<br />

Kansalaisten lopulta maksama hinta riippuu kuitenkin erilaisten<br />

hintatekijöiden yhteisvaikutuksesta. Sähkön pörssihinta onkin<br />

laskenut voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että sähköpörssien kautta<br />

myytävän uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrä on noussut.<br />

Yhteen laskettuina molemmat hintatekijät, siis EEG-lisämaksu ja<br />

sähkön pörssihinta, ovat jo neljän vuoden ajan olleet laskussa. Siksi<br />

kotitalouksien sähkökustannukset ovat pysyneet samana ajanjaksona<br />

vakaina. Siirtyminen huutokauppajärjestelmään alentaa uusiutuvien<br />

energiamuotojen tukimenoja ja keventää kotitalouksien menoja.<br />

Ihmisille on myös tärkeää, ettei <strong>Saksan</strong> talous kuormitu liikaa.<br />

Korkeat energian hinnat siirtyvät kuluttajahintoihin ja vaikuttavat<br />

yritysten kilpailukykyyn. Siksi Saksa on joissakin tapauksissa vapauttanut<br />

erityisen energiavaltaisia yrityksiä EEG-lisämaksusta. Tämän<br />

helpotuksen edellytyksenä on, että yritykset lisäävät investointejaan<br />

energiatehokkuuteen.<br />

1994<br />

Euroopan ensimmäinen sarjavalmisteinen<br />

sähköauto tuodaan markkinoille.<br />

1995<br />

Berliinissä pidetään maailman ensimmäinen ilmastokonferenssi.<br />

Neuvottelut kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisesta vähentämisestä alkavat.

14 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Ilmastonsuojelu<br />

Kasvihuonekaasujen<br />

vähentäminen<br />

Energiakäänne on ilmastonsuojelun keskeinen osa. Yhteisenä tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutoksen<br />

ihmisille, luonnolle ja taloudelle aiheutuvat seuraukset kestävälle tasolle.<br />

Maailman ilmastopaneelin (IPCC) laskelmien mukaan maapallo saa lämmetä enintään 2 celsiusastetta<br />

esiteolliseen aikaan nähden. Siksi ilmakehään saa päästä enää vain rajallinen määrä<br />

kasvihuonekaasuja. Koska 65 prosenttia tuosta määrästä on jo ilmakehässä, tarvitaan merkittäviä<br />

maailmanlaajuisia ja kansallisia ponnisteluja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.<br />

Hiilidioksidi edistää voimakkaimmin ilmastonmuutosta. Sitä syntyy ennen kaikkea fossiilisten<br />

polttoaineiden poltossa. Yli kolmannes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy voimalaitoksissa,<br />

niin Saksassa kuin maailmanlaajuisestikin. Siksi ilmastonsuojelun tärkein elementti<br />

on siirtyminen ilmastoneutraaleihin luonnonvaroihin, kuten uusiutuviin energianlähteisiin.<br />

Ilmastotavoitteet ja edistyminen<br />

Suunnitellut ja saavutetut kasvihuonepäästöjen vähennykset (vertailuvuosi 1990)<br />

Missä kasvihuonekaasut syntyvät<br />

Kaikki luvut miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia 2017<br />

Tavoite<br />

2030<br />

-40% -23%<br />

Saavutettu<br />

2016<br />

Eurooppa<br />

(EU-28)<br />

Tavoite<br />

2030<br />

väh.<br />

-55% -28%<br />

Saksa<br />

Saavutettu<br />

2017<br />

905 miljoonaa tonnia<br />

...<br />

328<br />

91<br />

171<br />

39<br />

193<br />

72<br />

10<br />

energiatalous<br />

kotitaloudet<br />

liikenne<br />

elinkeinoelämänä, kauppa, palvelut<br />

teollisuus<br />

maatalous<br />

muut<br />

© dpa/Luftbild Bertram © dpa/MiS<br />

1996<br />

Eurooppa päättää avata sähkö- ja kaasumarkkinansa, jotka ovat tätä ennen jakautuneet maiden ja hallinta-alueiden rajojen<br />

mukaan. EU-komissio julkaisee ensimmäisen yhteisen eurooppalaisen strategian uusiutuvan energian kehittämiseksi.

© iStock/ querbeet<br />

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 15<br />

Näin Saksassa on vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä<br />

Kaikki luvut miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia<br />

1 250<br />

1990<br />

1 121<br />

1995<br />

1 046<br />

2000<br />

994<br />

2005<br />

910<br />

2010<br />

905<br />

2017<br />

Saksa sitoutui jo vuonna 1997 Kioton ilmastopöytäkirjan myötä<br />

vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2012 mennessä<br />

21 prosenttia vuoteen 1990 nähden. Sen jälkeen tavoitteessa on edistytty<br />

selvästi. Vuonna 2017 vähennystä oli saavutettu jo 28 prosenttia.<br />

<strong>Saksan</strong> yritykset synnyttävät miljardin euron arvoisessa tuotannossa<br />

nykyisin puolet vähemmän kasvihuonekaasuja kuin vuonna 1990.<br />

Vuoteen 2030 mennessä Saksa aikoo lisätä merkittävästi ponnistelujaan<br />

ja vähentää kansallisia kasvihuonekaasupäästöjä vähintään<br />

55 prosenttia. Vuoteen 2050 mennessä päästöjä on tarkoitus vähentää<br />

jopa 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Nämä kansalliset vähennystavoitteet<br />

ovat sidoksissa eurooppalaiseen ja kansainväliseen<br />

ilmastonsuojelupolitiikkaan: EU:n valtion- ja hallitustenpäämiehet<br />

ovat päättäneet pienentää maiden kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia<br />

vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 40 prosenttia vuoteen<br />

2030 mennessä. 195 valtiota hyväksyi Pariisin sopimuksen joulukuussa<br />

2015. Kullakin maalla on omat ilmastonsuojelutavoitteet, ja yhdessä<br />

ne aikovat rajoittaa maapallon lämpenemisen tämän vuosisadan<br />

aikana selvästi alle 2 asteeseen.<br />

Keskeinen eurooppalainen ilmastonsuojeluelementti on päästökauppa,<br />

jolla määrätään kiinteä yläraja kaikkien osallistujien yhteispäästöille.<br />

Se on pakollista kaikille suurille kasvihuonekaasupäästöjen<br />

aiheuttajille, ja sen piirissä on suurin osa energiatalouden ja teollisuuden<br />

hiilidioksidipäästöistä. Jokaista kasvihuonekaasutonnia kohti<br />

yrityksillä on oltava vastaava määrä sertifikaatteja. Jos niiden määrä<br />

ei riitä, yritykset voivat ostaa lisää päästösertifikaatteja tai investoida<br />

ilmastoystävällisempiin tekniikkoihin. Näin hiilidioksidipäästöjä<br />

vältetään siellä, missä se tulee edullisimmaksi. Tavoitteena on, että<br />

vuoteen 2030 mennessä kaikilla päästökaupan piiriin kuuluvilla<br />

aloilla syntyy 43 prosenttia vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin<br />

vertailuvuonna 2005.<br />

Jotta Saksa voisi saavuttaa kansalliset vähentämistavoitteensa, liittohallitus<br />

on hyväksynyt ”ilmastonsuojelun toimintasuunnitelman<br />

2020” ja ”ilmastonsuojelusuunnitelman 2050”. Toimintasuunnitelma<br />

sisältää erilaisia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi sekä<br />

ilmastoystävällisemmän liikenteen, teollisuuden ja maatalouden<br />

aikaansaamiseksi. Ilmastonsuojelusuunnitelmassa on muotoiltu pitkän<br />

aikavälin hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet eri aloille.<br />

1997<br />

Kasvihuonekaasujen maailmanlaajuiseen vähentämiseen tähtäävä Kioton<br />

pöytäkirja hyväksytään. 191 valtiota on sittemmin ratifioinut pöytäkirjan.

16 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Ydinvoima<br />

Ydinenergiasta<br />

luopuminen<br />

Ydinvoiman käyttö sähkön tuottamiseen aiheutti Saksassa vuosikymmenten ajan voimakkaita<br />

ristiriitoja. Monien saksalaisten mielestä teknologian riskejä on vaikea arvioida, ja he pelkäävät<br />

reaktorionnettomuuden seurauksia ihmisille, luonnolle ja ympäristölle. Pelot vahvisti Ukrainan<br />

Tšernobylissä tapahtunut onnettomuus (1986), joka aiheutti laskeumaa myös osiin Saksaa.<br />

Vuonna 2000 liittohallitus päätti luopua kokonaan ydinvoiman käytöstä sähköntuotannossa<br />

ja siirtyä sähköhuollossa uusiutuviin lähteisiin. Yhdessä voimalaitosyhtiöiden kanssa laaditun<br />

sopimuksen mukaan nykyisten laitosten käyttöikää rajoitettiin ja uusien laitosten rakentaminen<br />

kiellettiin.<br />

© dpa/Uli Deck<br />

Järjestelyä muutettiin vuonna 2010. Vielä käytössä olleiden ydinvoimaloiden käyttöaikaa oli<br />

tarkoitus pidentää, jotta ne toimisivat siirtymäkauden järjestelynä, kunnes uusiutuvat energiamuodot<br />

voivat korvata ne kokonaan. Maaliskuussa 2011 Japanin Fukushimassa tapahtuneen<br />

reaktorionnettomuuden jälkeen liittohallitus kumosi tämän päätöksen.<br />

Ydinvoimaloiden suuret riskit aiheuttavat korkeita vakuutusmaksuja ja turvallisuustoimien<br />

kustannuksia. Siksi ydinvoimasta luopuminen on myös taloudellisesti järkevää.<br />

Milloin ydinvoimalat suljetaan?<br />

<strong>Saksan</strong> ydinvoimaloiden suunniteltu tehon vähentäminen vuoden 2022 loppuun mennessä<br />

Ydinvoimaloiden<br />

kokonaisteho<br />

Fukushima<br />

43 %<br />

marraskuu 2003<br />

toukokuu 2005<br />

elokuu 2011<br />

57 %<br />

toukokuu 2015<br />

joulukuu 2017<br />

joulukuu 2019<br />

joulukuu 2021<br />

joulukuu 2022<br />

2000 2005 2010 2015 2020<br />

1998<br />

Saksa hyväksyy lain, jolla sen sähkö-<br />

ja kaasumarkkinat avataan kilpailulle.<br />

2000<br />

EU-komissio julkaisee ensimmäisen uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta<br />

ja ilmastonsuojelua koskevan eurooppalaisen strategian.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 17<br />

© dpa/Jens Wolf<br />

<strong>Saksan</strong> ydinvoimaloiden sijainti<br />

Suljetut ja käynnissä olevat voimalat<br />

Suurin vuosituotanto lukuina<br />

Vuotuisen sähköntuotannon huippuarvo terawattitunteina<br />

Unterweser<br />

2011<br />

Lingen<br />

1977<br />

Philippsburg 1<br />

2011<br />

Emsland<br />

2022<br />

Mühlheim-Kärlich<br />

2001<br />

Biblis A + B<br />

2011<br />

Stade<br />

2003<br />

Philippsburg 2<br />

2019<br />

Neckarwestheim 1<br />

2011<br />

Brunsbüttel<br />

2011<br />

Obrigheim<br />

2005<br />

Brokdorf<br />

2021<br />

Krümmel<br />

2011<br />

Grohnde<br />

2021<br />

Würgassen<br />

1994<br />

Grafenrheinfeld<br />

2015<br />

Neckarwestheim 2<br />

2022<br />

Isar 1<br />

2011<br />

Gundremmingen B<br />

2017<br />

Gundremmingen C<br />

2021<br />

Isar 2<br />

2022<br />

Rheinsberg<br />

1990<br />

Greifswald<br />

1990<br />

suunniteltu sulkemisvuosi<br />

sulkemisvuosi<br />

jo suljetut<br />

ydinvoimalat<br />

käytössä olevat<br />

ydinvoimalat<br />

171 TWh<br />

kaikki <strong>Saksan</strong> ydinvoimalat<br />

2001<br />

217 TWh<br />

kaikki uusiutuvat energiamuodot<br />

2017<br />

<strong>Saksan</strong> parlamentti päätti suurella ääntenenemmistöllä lopettaa<br />

ydinenergian käytön sähköntuotannossa mahdollisimman nopeasti.<br />

Useat voimalat joutuivat lopettamaan sähköntuotantonsa jo lain<br />

tullessa voimaan, ja loput ajavat tehonsa vähitellen alas vuoden 2022<br />

loppuun mennessä. Tällä hetkellä Saksassa toimii vielä seitsemän<br />

ydinvoimalaa. Ne vastaavat vajaasta 13 prosentista <strong>Saksan</strong> sähköntuotannosta.<br />

Radioaktiivisten jätteiden käsittelyn tarve osoittaa sekin, millaisia<br />

haasteita ydinenergian käyttöön liittyy. Väestön ja ympäristön suojaamiseksi<br />

niitä on säilytettävä erittäin pitkään biosfääristä erotettuina.<br />

Asiantuntijoiden mukaan tämä onnistuu parhaiten syvissä<br />

geologisissa muodostelmissa.<br />

<strong>Saksan</strong> on tarkoitus hoitaa ydinjätteensä maan rajojen sisällä. Sopivan<br />

loppusijoituspaikan löytäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.<br />

Mahdollisten tai jo selvitettyjen sijoituspaikkojen lähialueiden<br />

asukkaat ovat tähän mennessä reagoineet varsin torjuvasti.<br />

Siksi Saksassa kuljetaan uusia teitä ja otetaan kaikki yhteiskunnan<br />

osat mukaan avoimeen ja perustaltaan tieteelliseen etsintämenettelyyn.<br />

Vuoteen 2031 on löydettävä loppusijoituspaikka erityisesti<br />

korkea-aktiivisen jätteen säilyttämiseksi. Sen on tarjottava paras<br />

mahdollinen turvallisuus miljoonan vuoden ajanjaksolle. Tästä syystä<br />

loppusijoitus on ydinergian kustannuksia nostava lisätekijä.<br />

Matala- ja keskiaktiivisille jätteille Saksassa on jo hyväksytty loppusijoituspaikka.<br />

Konradin sijoituspaikka on tarkoitus ottaa käyttöön<br />

vuonna 2022.<br />

2000<br />

Uusiutuvien energialähteiden laki (EEG) tulee voimaan. Se vauhdittaa<br />

ratkaisevasti uusiutuvan energian kehittämistä Saksassa.<br />

2000<br />

Liittohallitus päättää ydinenergiasta luopumisesta;<br />

laitoksen enimmäiskäyttöaika: 32 käyttövuotta.

18 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

© dpa/Jens Büttner<br />

2002<br />

Ensimmäinen energiansäästöasetus tulee voimaan:<br />

se koskee uusien ja nykyisten rakennusten kokonaisenergiatehokkuutta.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 19<br />

Talous ja lisäarvo<br />

”Eikö <strong>energiakäänne</strong><br />

vie monilta työpaikan?”<br />

Suuria investointeja kaikkien uusiutuvien<br />

energiamuotojen uusiin voimaloihin<br />

Vuotuiset investoinnit tuotantolaitoksiin Saksassa, mrd. €<br />

Uusiutuvan energian ala tarjoaa<br />

näin paljon työpaikkoja<br />

Työpaikat Saksassa, 2016<br />

338 600<br />

työpaikkaa<br />

160 200<br />

105 600<br />

45 200<br />

tuulivoima<br />

biomassa<br />

aurinkoenergia<br />

4,6<br />

2000<br />

27,3<br />

2010<br />

15,1<br />

2016<br />

20 300<br />

geoterminen energia<br />

7 300<br />

vesivoima<br />

Ei, päinvastoin. Energiakäänne on myös taloudellisesti tuottoisa. Se<br />

vähentää ympäristön kuormitusta ja kasvihuonekaasujen päästöjä,<br />

edistää innovaatioita, kasvattaa Saksassa luotavaa lisäarvoa ja<br />

vähentää energian tuontikustannuksia. Kun rakennetaan uusiutuvaa<br />

energiantuotantoa tai saneerataan rakennuksia, suuri osa liikevaihdosta<br />

jää alueelle: paikalliset yritykset hoitavat työvoimavaltaisimmat<br />

tehtävät, kuten asennuksen ja huollon.<br />

Uusiutuvan energiantuotannon kehittäminen ja investoinnit energiatehokkuuteen<br />

synnyttävät uusia työnkuvia ja työpaikkoja tulevaisuuden<br />

aloilla. Teollisuuden ja elinkeinoelämän energiatehokkuuden<br />

parantamistoimet sekä rakennusten saneeraus ovat synnyttäneet<br />

yli 560 000 uutta työpaikkaa. Investoinnit uusiutuvaan energiaan<br />

ovat myös yli kaksinkertaistaneet alan työntekijöiden lukumäärän<br />

kymmenessä vuodessa.<br />

Nämä työpaikat korvaavat osittain työpaikkojen vähenemistä voimakkaasti<br />

fossiilisista raaka-aineista riippuvaisilla aloilla – erityisesti<br />

öljyn, kaasun ja hiilen tuotannossa sekä sähköntuotannossa. Lisäksi<br />

tulevat yleiset rakennemuutokset. Esimerkiksi Euroopan energiamarkkinoiden<br />

avaaminen lisää kilpailua, mikä puolestaan pakottaa<br />

yritykset tehostamaan toimintaansa. Kaikki nämä tekijät yhdessä<br />

johtavat myös työpaikkojen sopeuttamiseen. Perinteisen energiatalouden<br />

työntekijöiden määrä onkin laskenut viime vuosina.<br />

2003<br />

Euroopassa päätetään pakollisesta kasvihuonekaasujen<br />

päästöoikeuksien kaupasta.<br />

2004<br />

Saksassa työskentelee jo 160 000 ihmistä<br />

uusiutuvan energian alalla.

20 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Energiakäänne kansainvälisestä näkökulmasta<br />

”Ehkä <strong>energiakäänne</strong><br />

voi toimia Saksassa –<br />

mutta entä taloudeltaan<br />

heikommissa maissa?”<br />

© dpa/epa Business Wire<br />

Energiakäänne ei ole ylellisyyttä, vaan se tukee kestävää ja taloudellisesti menestyksekästä<br />

kehitystä. Energiakäänne on innovaatioiden vauhdittaja, ja se edistää tulevaisuuden<br />

alojen kasvua, hyvinvointia ja työllisyyttä. Ei ole siis yllätys, että nykyään oikeastaan<br />

maailman kaikki maat haluavat saattaa energiajärjestelmänsä kestävämmälle pohjalle.<br />

Tuuli- ja aurinkovoiman sekä muiden innovatiivisten uusiutuvien energiamuotojen hinnat<br />

ovat laskeneet viime vuosina voimakkaasti koko maailmassa. Tätä ovat edistäneet merkittävästi<br />

varhaiset investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä uusiutuvan energian tukeminen<br />

markkinoiden avaamisessa eri teollisuusmaissa, ennen kaikkea Saksassa.<br />

Lähes kaikki maat aikovat kehittää uusiutuvaa energiaa<br />

Maat, joissa on käytössä poliittisia välineitä uusiutuvan energian kehittämiseksi<br />

Enemmän kuin tukimekanismi<br />

Syöttökorvaus/palkkio<br />

Uusiutuvien energiamuotojen<br />

vähimmäisosuudet<br />

Kilpailuttaminen<br />

Nettomittaus (net metering) –<br />

kulutus ja pienten, usein yksityisten<br />

aurinkovoimaloiden syöttö netotetaan<br />

keskenään<br />

Taloudelliset houkuttimet<br />

Ei tukipolitiikkaa tai ei tietoja<br />

Uusiutuvan energian käyttökustannukset ovat pieniä, ja investointikustannuksetkin ovat<br />

laskeneet. Tämän ansiosta uusiutuvat energiamuodot ovat joillakin maailman alueilla jo nyt<br />

kilpailukykyisiä ilman tukia. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikan tuulipuistot ja suuret aurinkovoimalat<br />

tuottavat edullisempaa sähköä kuin uudet fossiiliset voimalat. Kiina, Brasilia,<br />

Etelä-Afrikka ja Intia kuuluvat uusiutuvan energian kehittämisen johtaviin maihin. Uusiutuvan<br />

energian leviämistä vaikeuttaa kuitenkin osin se, että maat tukevat fossiilisia polttoainei-<br />

2005<br />

Euroopan päästökauppa<br />

alkaa. Kaikki EU-maat<br />

osallistuvat siihen.<br />

2007<br />

EU hyväksyy energia- ja ilmastopaketin vuodelle 2020;<br />

se sisältää sitovat tavoitteet uusiutuvan energian<br />

kehittämiselle, ilmastonsuojelulle ja energiatehokkuudelle.<br />

2007<br />

Louis Palmer aloittaa maailmanympärimatkan<br />

”aurinkotaksillaan”. Auto kulkee pelkällä<br />

aurinkoenergialla. Matka kestää 18 kuukautta.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 21<br />

© dpa<br />

ta pitääkseen kuluttajahinnat alhaalla. Näiden tukien määrä on noin<br />

325 miljardia dollaria vuodessa eli yli kaksinkertaisesti uusiutuvan<br />

energian tukien verran. Jos rahat käytettäisiin sen sijaan energiatehokkuuden<br />

parantamiseen, siihen olisi käytettävissä kolminkertainen<br />

summa.<br />

Kotimaisina luonnonvaroina uusiutuvat energianlähteet vähentävät<br />

riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisten energianlähteiden<br />

heilahtelevista markkinahinnoista. Ne voivat edistää merkittävästi<br />

kehittyvien maiden kasvavan energiantarpeen kattamista lisäämättä<br />

kasvihuonepäästöjä ja aiheuttamatta paikallisia ympäristövahinkoja.<br />

Uusiutuva energia on edullisempi vaihtoehto myös alueilla, joilla<br />

infrastruktuuri on kehittymätöntä ja sähkö joudutaan tuottamaan<br />

kalliisti dieselgeneraattoreilla. Aurinkovoimalat ja tuulipuistot<br />

voidaan asentaa melko nopeasti. Niihin tarvitaan paljon lyhempi<br />

suunnitteluvaihe ja rakennusaika kuin hiili- ja ydinvoimaloihin. Siten<br />

ne tarjoavat monille ihmisille ensimmäisen mahdollisuuden sähkön<br />

saamiseen. Tämänkin vuoksi monissa maissa on luotu uusiutuvan<br />

energian tukiohjelmia.<br />

Saksa edistää maailmanlaajuisesti kestävää, innovatiivista ja kohtuulliset<br />

hinnat takaavaa energiapolitiikkaa ja välittää energiakäänteestä<br />

saamiaan kokemuksia eteenpäin. Näin syntyy tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten<br />

naapurien ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Saksa<br />

osallistuu aktiivisesti monenkeskisiin elimiin ja organisaatioihin<br />

ja pitää yllä monia kahdenvälisiä energiakumppanuuksia esimerkiksi<br />

Intian, Kiinan, Etelä-Afrikan, Nigerian ja Algerian kanssa.<br />

Missäpäin maailmaa on eniten voimalaitoksia?<br />

Sähköntuotantolaitosten kapasiteetti vuoteen 2017<br />

1 | USA<br />

1 | Iso-Britannia<br />

biomassa<br />

2 | Kiina<br />

3 | Intia<br />

tuulivoimalat<br />

merellä<br />

2 | Saksa<br />

3 | Tanska<br />

1 | USA<br />

1 | Kiina<br />

geoterminen<br />

energia<br />

2 | Filippiinit<br />

3 | Indonesia<br />

tuulivoimalat<br />

maalla<br />

2 | USA<br />

3 | Saksa<br />

1 | Kiina<br />

1 | Kiina<br />

vesivoima<br />

2 | Brasilia<br />

3 | USA<br />

aurinkovoima<br />

2 | Japani<br />

3 | Saksa<br />

2008<br />

Saksa ottaa käyttöön rakennusten energiatodistuksen. Se sisältää tiedot<br />

rakennusten energiankulutuksesta ja energiataloudellisesta laadusta.<br />

Uusiutuvalla energialla tuotettavaa lämpöä koskevalla lailla säädetään,<br />

että tietyn osan lämmöntuotannosta on tultava uusiutuvista lähteistä.<br />

2009<br />

75 valtiota perustaa kansainvälisen<br />

uusiutuvan energian järjestön (IRENA).

22 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Sähköverkko<br />

Älykäs verkko<br />

© dpa/Stefan Sauer<br />

Energiakäänne tarvitsee nykyaikaisen ja tehokkaan infrastruktuurin. Siksi sähköjohtoja<br />

on kehitettävä ja koko järjestelmä saatava joustavammaksi. Kun <strong>Saksan</strong> ydinvoimalat<br />

suljetaan, erityisesti Pohjois- ja Itä-<strong>Saksan</strong> uusiutuvan energian laitokset huolehtivat maan<br />

sähköntuotannosta. Tätä energiaa tarvitaan maan eteläosassa. Siellä olevia ydinvoimaloita<br />

on korvattava, siellä on myös paljon asukkaita ja suuria teollisuusyrityksiä. Siksi tuulisähköä<br />

halutaan siirtää Pohjois- ja Itä-Saksasta suoraan etelään erityisen tehokasta tekniikkaa<br />

käyttäviä sähkön valtateitä pitkin.<br />

<strong>Saksan</strong> sähköverkon pituus<br />

on 1,8 miljoonaa kilometriä<br />

Täällä sähköverkkoa rakennetaan<br />

<strong>Saksan</strong> suurjänniteverkon suunnitellut ja uudet linjat<br />

Lupamenettely vielä aloittamatta<br />

HAMPURI<br />

Lupamenettely aloitettu<br />

BREMEN<br />

Toimilupa saatu / rakenteilla<br />

Toteutettu<br />

HANNOVER<br />

BERLIINI<br />

Verkkoliitäntäpiste<br />

Merituulipuistojen klusteri<br />

Merituulipuistojen verkkoliityntäjohto<br />

DORTMUND<br />

LEIPZIG<br />

DÜSSELDORF<br />

DRESDEN<br />

KÖLN<br />

FRANKFURT<br />

a. M.<br />

Se ulottuisi<br />

45<br />

kertaa maapallon ympäri<br />

Päiväntasaajan kohdalta<br />

STUTTGART<br />

NÜRNBERG<br />

MÜNCHEN<br />

Toinen <strong>Saksan</strong> sähköverkkojen rakentamista vauhdittava tekijä ovat energian eurooppalaiset<br />

sisämarkkinat. Mailla ja niiden välillä on oltava vahva infrastruktuuri, jotta sähkö voi virrata<br />

esteettä kaikkialla Euroopassa ja pitää kuluttajahinnat edullisina. Eurooppalaiset siirtoverkkoyhtiöt<br />

esittävät kahden vuoden välein yhteisen verkon kehittämissuunnitelman. Se sisältää<br />

kaikki <strong>Saksan</strong> hankkeet.<br />

2009<br />

Energiajohtojen rakentamista koskeva laki vauhdittaa<br />

uusien suurjännitejohtojen hyväksymismenettelyä.<br />

2010<br />

Liittohallitus hyväksyy energiasuunnitelman, johon kuuluu <strong>Saksan</strong><br />

energiahuollon pitkäaikainen strategia vuoteen 2050 saakka.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 23<br />

© dpa/euroluftbild.de/Hans Blossey<br />

”Energiakäänne on <strong>Saksan</strong><br />

oma kuulentohanke.”<br />

Frank-Walter Steinmeier, liittopresidentti<br />

Asiasta vastaavat verkkoyhtiöt selvittävät omalla menetelmällään,<br />

millaisia sähkölinjoja Saksa tarvitsee 10–20 vuoden aikajänteellä.<br />

<strong>Saksan</strong> sähköverkoista vastaava virasto tarkastaa niiden ehdotukset<br />

monivaiheisessa prosessissa, jossa kansalaiset ovat tiiviisti mukana.<br />

Virasto tarkastelee vuoropuhelun avulla, millainen ratkaisu palvelee<br />

parhaiten ihmisten, ympäristön ja talouden tarpeita.<br />

Myös jakeluverkko on saatettava energiakäänteen edellyttämään<br />

kuntoon. Alun perin se oli tarkoitettu vain sähkön jakeluun kuluttajille.<br />

Se toimi yksisuuntaisen kadun tapaan. Nykyisin lähes kaikki<br />

aurinkovoimalat ja monet tuuliturbiinit syöttävät tuottamaansa<br />

sähköä jakeluverkkoon. Sähkö, jota ei tarvita paikallisesti, virtaa<br />

vastakkaiseen suuntaan. Lisäksi uusiutuvilla energiamuodoilla toteutettava<br />

sähköntuotanto vaihtelee sään mukaan. Auringon paistaessa<br />

aurinkovoimalat tuottavat paljon sähköä, pilvisellä säällä teho laskee<br />

nopeasti. Jakeluverkoista on tehtävä älyverkkoja, jotta ne pysyvät<br />

vakaina myös tuotannon heilahdellessa. Älyverkossa kaikki toimijat<br />

viestivät keskenään: tuotannossa, kuljetuksessa, syötössä ja jakelussa<br />

aina loppukäyttäjälle saakka. Näin sähkön tuotanto ja kulutus voidaan<br />

sovittaa paremmin yhteen ja sopeuttaa tuotantoa lyhyellä aikavälillä.<br />

Näin älyverkko toimii<br />

Toimijat, infrastruktuuri ja viestintäkanavat yksinkertaistettuna esityksenä<br />

Siirtoverkko, jakeluverkko<br />

Ohjaus ja viestintä<br />

Smart meter<br />

Sähköntuotanto<br />

perinteiset ja uusiutuvat energiamuodot<br />

Kuluttajat<br />

kotitaloudet,<br />

teollisuus, elinkeinoelämä<br />

Kaupankäyntipaikka<br />

energiatoimitukset,<br />

-palvelut, -kauppa<br />

Välitys<br />

EU-naapurimaihin<br />

Liikenne<br />

autot,<br />

julkinen lähiliikenne<br />

Varastointilaitokset<br />

akut, varastointilaitokset<br />

2010<br />

EU hyväksyy rakennusten energiatehokkuusdirektiivin. Vuodesta 2021<br />

lähtien kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia.<br />

2010<br />

<strong>Saksan</strong> energiavirasto julkaisee tutkimuksen sähköverkkojen<br />

rakentamistarpeesta siinä tapauksessa, että noin 40 % <strong>Saksan</strong><br />

energiantarpeesta tuotettaisiin uusiutuvalla energialla.

24 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Huoltovarmuus<br />

”Eihän sähköhuolto voi olla<br />

enää varmaa, jos käytetään<br />

noin paljon tuulija<br />

aurinkovoimaa?”<br />

© dpa/Moravic Jakub<br />

Saksalaiset voivat luottaa siihen, että tulevaisuudessakin saadaan varmasti sähköä. <strong>Saksan</strong><br />

energiahuolto on maailman parhaita. Vuoden 8 760 tunnin aikana sähköt ovat keskimäärin<br />

poissa vain 12,8 minuutin ajan. Tämä lukema on jopa parantunut viime vuosina tuuli- ja<br />

aurinkovoiman osuuden kasvusta huolimatta.<br />

Sähkökatkot ovat Saksassa erittäin harvinaisia<br />

Sähkönsaannin keskimääräinen keskeytymisaika minuutteina, 2013<br />

10,0 Luxemburg<br />

11,3 Tanska<br />

12,8 Saksa (2016)<br />

15,0 Sveitsi<br />

15,3 Saksa (2013)<br />

23,0 Alankomaat<br />

68,1 Ranska<br />

70,8 Ruotsi<br />

254,9 Puola<br />

360,0 Malta<br />

Sähkökatkot johtuvat harvoin sähköntuotannon heilahteluista. Useimmiten syy on ulkoinen<br />

tai ihmisen aiheuttama. Näin oli myös 4. marraskuuta 2006, kun osissa Saksaa oli viimeksi<br />

laaja sähkökatko. Tuntikausia kestäneen katkon syy oli virran tarkoituksellinen katkaiseminen<br />

yhdestä johdosta. Tämä johti muiden johtojen ylikuormittumiseen ja ketjureaktioon<br />

Euroopan sähköverkossa. Tapahtuman jälkeen turvamekanismeja on edelleen parannettu<br />

Saksassa ja eurooppalaisissa naapurimaissa.<br />

Pullonkaulojen välttämiseksi Saksalla on nyt esimerkiksi jatkuvasti käytettävissään varavoimaloita.<br />

Ne ovat erityisen tärkeitä talvikuukausina. Talviaikaan kulutus on erityisen suurta,<br />

ja <strong>Saksan</strong> tuulivoimalat tuottavat tuolloin eniten sähköä. Jos sähköverkot kuormittuvat liikaa,<br />

koska pohjoisesta etelään virtaa paljon sähköä, on käytettävä Etelä-<strong>Saksan</strong> varavoimaloita.<br />

2011<br />

Japanin Fukushimassa tapahtuu vakava ydinvoimalaonnettomuus.<br />

Saksa päättää luopua ydinenergiasta sähköntuotannossa nopeutetulla<br />

aikataululla vuoteen 2022 mennessä. Kahdeksan vanhaa laitosta suljetaan heti.<br />

2011<br />

EU-komissio julkaisee energiapoliittisen suunnitelman<br />

”Energy Roadmap 2050”, joka sisältää Euroopan ilmastonsuojelun<br />

ja energiahuollon pitkän aikavälin strategian.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 25<br />

© dpa/euroluftbild.de/Hans Blossey<br />

Uusiutuvat energiamuodot tuottavat tiettyinä tunteina jo nyt yli 60<br />

prosenttia <strong>Saksan</strong> sähköhuollosta. Nämä luvut nousevat edelleen lähivuosina.<br />

Erilaiset uusiutuvan energian muodot täydentävät toisiaan.<br />

Mallikokeet ovat osoittaneet, että laitosten tuotanto voidaan yhdistää,<br />

jolloin ne toimittavat yhdessä sähköä paljon luotettavammin. Kun ei<br />

ole aurinkoa eikä tuulta, joustavat perinteiset voimalat käynnistyvät.<br />

Tähän soveltuvat varsinkin kaasuvoimalat, mutta myös pumppuvoimalaitokset<br />

ja biokaasuvoimalat voivat tuottaa nopeasti sähköä verkkoon.<br />

Pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä sähkönhuolto varmistetaan<br />

tällaisina aikoina myös sähkön varastoinnin avulla.<br />

Sähkönkuluttajilla itsellään on tärkeä rooli. Heitä voidaan kannustaa<br />

painottamaan sähkönkulutustaan aikoihin, joina sitä on käytettävissä<br />

paljon, esimerkiksi erittäin tuulisina aikoina. Suurkuluttajat, kuten<br />

tehtaat ja jäähdyttämöt, voivat näin vähentää kokonaisjärjestelmän<br />

kuormitusta huomattavasti.<br />

Sähkömarkkinoiden uudelleenorganisointi on suuri tehtävä. Saksa on<br />

aloittanut tässä asiassa oman uudistusprosessinsa ja toteuttanut sen<br />

ensimmäiset askeleet. Tärkeä piirre on joustavuus. Kaikkien sähkömarkkinoiden<br />

toimijoiden on reagoitava mahdollisimman hyvin<br />

tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon heilahteluihin. Samalla verkot<br />

tarvitsevat eri tasausmahdollisuuksien välistä kilpailua, jotta kokonaiskustannukset<br />

pysyvät alhaisina.<br />

Ennen kaikkea Euroopan tähän saakka erillisten alueellisten sähkömarkkinoiden<br />

yhteenkasvaminen ja rajat ylittävien verkkojen rakentaminen<br />

lisää vakautta ja joustavuutta myös Saksassa.<br />

Uusiutuvan energian tuotannon vaihtelu<br />

Kaikkien energiamuotojen sähköntuotanto ja sähkönkulutus Saksassa vuoden 2017 aikana.<br />

100 GW<br />

80 GW<br />

sähköntuotanto ja -kulutus<br />

60 GW<br />

40 GW<br />

20 GW<br />

0 GW<br />

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi<br />

perinteiset voimalat<br />

aurinko tuulivoimalat maalla tuulivoimalat merellä vesivoima biomassa<br />

sähkönkulutus<br />

2012<br />

Kioton pöytäkirjaa jatkettiin Dohan<br />

konferenssissa vuoteen 2020 saakka.<br />

2013<br />

Saksa hyväksyy ensimmäisen liittovaltion siirtoverkon<br />

rakentamistarvetta käsittelevän lain, tarvesuunnittelulain.

26 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Varastointilaitokset<br />

Energian varastointi<br />

© dpa/Hannibal Hanschke<br />

80 prosenttia sähköstä on määrä saada uusiutuvista lähteistä vuonna 2050, tästä suurin osa<br />

tuuli- ja aurinkovoimaloista. Kun Saksassa sitten tulee aikoja, jolloin ei ole aurinkoa eikä<br />

tuulta, tarvitaan sähköjärjestelmä, joka voi sopeutua tilanteeseen nopeasti ja joustavasti. Yksi<br />

mahdollisuus ovat energian varastointilaitokset. Ne voivat varastoida sähköä silloin, kun tuulta<br />

ja aurinkoa on runsaasti. Ne luovuttavat sen taas tarpeen mukaan, kun on tyyntä ja pimeää<br />

tai taivas pilvessä.<br />

Varasto omassa talossa: akut<br />

Aurinkovoimalan ja akun yhdistelmä omaa<br />

käyttöä ja verkkoon syöttöä varten.<br />

Luonnon varastojen hyödyntämistä:<br />

pumppuvarastointi<br />

Pumppuvarastointijärjestelmän rakenne<br />

yläallas<br />

Aurinkovoimala<br />

moottori/<br />

generaattori<br />

pumpputurbiini<br />

1.<br />

2.<br />

Sähkövarasto<br />

muuntaja<br />

ala-allas<br />

Oma käyttö:<br />

suora aurinkosähkön<br />

käyttö tai varastointi<br />

Ylimääräisen sähkön<br />

syöttö verkkoon<br />

1.<br />

Energian varastointi<br />

(ylimääräinen) sähkö pyörittää turbiinia,<br />

pumppu nostaa vettä yläaltaaseen<br />

2.<br />

Varastoidun energian luovuttaminen<br />

Vesi virtaa alas ja pyörittää turbiinia, turbiini<br />

tuottaa sähköä ja syöttää sen verkkoon<br />

100 000 sähkövarastoa käytössä 9,2 GW tehoa käytössä, 4,5 GW rakenteilla<br />

Varastointiratkaisuja on useita: Lyhytaikaiset varastot, kuten akut, kondensaattorit ja vauhtipyörät,<br />

voivat varastoida ja luovuttaa sähköenergiaa useita kertoja saman päivän aikana.<br />

Niiden kapasiteetti on kuitenkin pieni.<br />

Saksassa käytetään erityisesti pumppuvarastointilaitoksia sähkön varastoimiseksi pitemmäksi<br />

aikaa. Tällä hetkellä <strong>Saksan</strong> verkkoon on liitetty noin yhdeksän gigawattia pumppuvarastointitehoa.<br />

Osa laitoksista sijaitsee Luxemburgissa ja Itävallassa. Saksalla on siten Euroopan<br />

unionin suurin kapasiteetti, mutta se voi kehittää sitä vain rajallisesti. Siksi tehdään tiivistä<br />

yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, joilla on suuri varastointikapasiteetti. Näitä ovat ennen<br />

kaikkea Itävalta, Sveitsi ja Norja.<br />

2013<br />

Saksassa tuotetaan ensimmäinen sarjavalmisteinen<br />

täysin sähköllä toimiva auto.<br />

2013<br />

Maailman ensimmäisen teollisen<br />

mittakaavan power to gas -laitoksen<br />

toiminta käynnistyy Saksassa<br />

2014<br />

Laki uusiutuvasta energiasta uudistetaan Saksassa.<br />

Siihen kirjataan ensimmäisen kerran vuotuiset<br />

kehittämistavoitteet ja markkinaehtoinen myynti.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 27<br />

© Paul Langrock<br />

Paineilmavarastot ovat vaihtoehtoinen tapa varastoida energiamääriä<br />

pitkäaikaisesti. Tässä tekniikassa ylimääräisellä energialla puristetaan<br />

ilmaa maanalaisiin varastoihin, esimerkiksi onttoihin suolamuodostelmiin.<br />

Tarvittaessa paineilmalla pyöritetään generaattoria<br />

ja tuotetaan siten sähköä.<br />

Vielä lupaavampi menetelmä sähköenergian pitkäaikaiseen varastointiin<br />

on power to gas -tekniikka. Siinä uusiutuvista energialähteistä<br />

saatavalla sähköllä tuotetaan elektrolyysin avulla vetyä tai synteettistä<br />

maakaasua. Edut: Vetyä tai maakaasua voi varastoida, käyttää<br />

suoraan tai syöttää maakaasuverkkoon. Niitä on helppo kuljettaa ja<br />

niitä voidaan käyttää monipuolisesti. Voimalaitoksissa ne voidaan<br />

muuttaa taas sähköksi ja lämmöksi, tai loppukäyttäjät voivat käyttää<br />

niitä ruuanlaittoon, lämmitykseen tai ajoneuvojen kuljettamiseen.<br />

Siksi liittohallitus edistää tutkimusta ja kehitystä tavoitteena alentaa<br />

energiavarastojen hintoja. Vuonna 2011 käynnistyi sähkön varastointitekniikan<br />

edistämisaloite. Lisäksi liittohallitus on tukenut<br />

vuodesta 2013 lähtien aurinkovoimaloiden yhteydessä toimivia<br />

pieniä, hajautettuja varastointilaitoksia. Akkujen uusi sovellusalue on<br />

sähköverkon pienten epätasapainotilojen tasoittaminen. Sen avulla<br />

myös sähköautot jotka eivät ole ajossa voivat omalta osaltaan parantaa<br />

sähköhuollon vakautta. Tällaisten akkujärjestelmien markkinoille<br />

tuonnilla pyritään vauhdittamaan tutkimusta ja innovointia ja laskemaan<br />

kustannuksia.<br />

Lähivuosina erityisesti sähköajoneuvoihin tarkoitettujen sähkövarastojen<br />

kysynnän odotetaan kasvavan. Edullisia varastointitekniikoiden<br />

järjestelmäkustannuksia sähköverkoissa voidaan odottaa<br />

vasta pitemmällä aikavälillä, kun uusiutuvien energiamuotojen osuus<br />

on kasvanut merkittävästi. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on<br />

edullisempaa panostaa muihin toimiin, esimerkiksi sähköverkkojen<br />

kehittämiseen tai tuotannon ja kulutuksen ohjaukseen energian<br />

käytön tehostamiseksi.<br />

Sähköä kaasuksi<br />

Elektrolyysin ja metanaation toimintaperiaate sekä mahdolliset käyttötavat<br />

uusiutuvan energian<br />

ylimääräinen tuotanto<br />

elektrolyysi<br />

metanaatio<br />

H 2 (vety)<br />

CH 4 (metaani)<br />

H 2 (vety)<br />

H 2 (vety)<br />

maakaasuverkko<br />

kaasusäiliö<br />

teollisuuskäyttö liikenne<br />

sähköntuotanto lämpöhuolto<br />

15 pilottihanketta käytössä, kuusi rakenteilla ja valmisteluvaiheessa<br />

2014<br />

EU päättää energia- ja ilmastotavoitteista, jotka on tarkoitus saavuttaa<br />

vuoteen 2030 mennessä: kasvihuonekaasujen vähentäminen<br />

40 prosentilla, uusiutuvan energian osuus vähintään 27 prosenttia ja<br />

energiankulutuksen pienentäminen vähintään 27 prosentilla.<br />

2014<br />

Saksa hyväksyy kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelman<br />

ja käynnistää ”ilmastonsuojelun toimintasuunnitelman 2020”.<br />

Uusiutuvat energiamuodot ovat ensimmäistä kertaa <strong>Saksan</strong> tärkein<br />

energianlähde 27,4 prosentin osuudella sähkönkulutuksesta.

28 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Kansalaiset ja <strong>energiakäänne</strong><br />

”Entä miten kansalaiset<br />

hyötyvät energiakäänteestä?”<br />

Energiakäänne voi olla menestys vain, jos sillä on kansalaisten tuki. Se taas riippuu<br />

olennaisesti siitä, pysyykö energian hinta kohtuullisena yksityiselle kuluttajalle. Kansalaiset<br />

voivat kuitenkin hyötyä energiahuollon muutoksesta myös suoraan. Monet kysyvät<br />

esimerkiksi neuvoja energian säästämiseen kotioloissa.<br />

He voivat hyödyntää edullisia lainoja ja valtion tukia vanhan lämmityslaitteiston uusimiseen<br />

tai talon saneeraukseen. Vuokra-asunnon hankkija saa automaattisesti tiedot asunnon<br />

energiankulutuksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Uuden pesukoneen, tietokoneen tai<br />

valaisimen ostaja puolestaan näkee tarrasta, miten energiatehokas laite on.<br />

Kuinka paljon laitoksia on yksityisten omistuksessa?<br />

Sähköntuotantoon käytettävien uusiutuvan energian laitosten osuudet omistajaryhmien mukaan<br />

42 %<br />

Kansalaiset<br />

(yksittäiset omistajat,<br />

yksityiset energiayhteenliittymät, energiaosuuskunnat)<br />

16 %<br />

Energiayhtiöt<br />

41 %<br />

Sijoittajat<br />

(institutionaaliset ja strategiset sijoittajat)<br />

© dpa/Westend61/Tom Chance © dpa/Bodo Marks<br />

2015<br />

Maailman ilmastokonferenssi kokoontuu Pariisissa. 195 valtiota päättää<br />

maapallon lämpenemisen rajoittamisesta enintään kahteen asteeseen.<br />

2016<br />

Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan 4. marraskuuta.<br />

Saksa uudistaa uusiutuvan energian tukemisen: vuodesta<br />

2017 alkaen kaikista tekniikoista pidetään tarjouskilpailu.

dpa/Marc Ollivier<br />

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 29<br />

Kansalaiset ovat aktiivisia myös perinteisessä energiakaupassa.<br />

Sähköä ja lämpöä eivät enää tuota vain pienet ja suuret energiayhtiöt<br />

vaan kansalaiset itse. He omistavat aurinkovoimaloita, ovat osallisina<br />

tuulipuistoissa tai käyttävät biokaasulaitoksia. <strong>Saksan</strong> yli 1,5 miljoonasta<br />

aurinkovoimalasta monet on asennettu omakotitalojen katolle.<br />

Yksityishenkilöt ovat taloudellisesti osallisina noin puolessa kaikista<br />

<strong>Saksan</strong> tuulivoimaloista. Bioenergian alalla maanviljelijät toteuttavat<br />

lähes puolet kaikista investoinneista.<br />

Jos ei ole mahdollisuutta rakentaa itse uusiutuvan energian laitosta tai<br />

rahoittaa sitä yksin, voi toimia yhteistyössä muiden kanssa. Saksassa<br />

toimiikin noin 850 energiaosuuskuntaa, joissa on yli 180 000 jäsentä;<br />

osuuskuntien jäsenet investoivat yhdessä energiakäänteen hankkeisiin.<br />

Yksityishenkilöt voivat osallistua jo sadan euron panoksella.<br />

Lisäksi kansalaiset voivat vaikuttaa monin tavoin energiakäänteen<br />

konkreettiseen toteuttamiseen. He voivat esittää toiveitaan ja<br />

pelkojaan, kun heidän alueelleen suunnitellaan esimerkiksi uutta<br />

tuulipuistoa. He osallistuvat erityisesti keskusteluun suunnitelluista<br />

suurista sähkölinjoista, joiden on tarkoitus kuljettaa suuria määriä<br />

sähköä <strong>Saksan</strong> halki. Tässä kohden kansalaiset voivat osallistua jo<br />

verkonrakentamistarpeen selvittämiseen ja esittää kannanottojaan.<br />

Kansalaiset pääsevät osallistumaan myös kaikkiin muihin suunnittelun<br />

vaiheisiin linjan konkreettista reittiä koskevaa päätöstä myöten.<br />

Lisäksi kansalaiset saavat jo ennen muodollisten menettelyjen alkua<br />

perusteelliset tiedot sähkölinjahankkeista <strong>Saksan</strong> sähköverkkovirastolta<br />

ja sähköverkkoyhtiöiltä.<br />

Näitä toimia täydentää aloite nimeltä ”sähköverkkoa koskeva kansalaisten<br />

vuoropuhelu”. Aloite toimii kansalaistoimistojen kautta ja<br />

tarjoaa vuoropuhelumahdollisuuksia suoraan niillä alueilla, joilla<br />

suunnitellaan verkkohankkeita, sekä pysyvät keskustelukumppanit<br />

kaikissa verkkojen rakentamista koskevissa asioissa. Kun energiahankkeita<br />

käsitellään varhaisessa vaiheessa, niiden toteutus ja hyväksyntä<br />

paranevat.<br />

Miten kansalaiset voivat hyötyä energiakäänteestä kotona?<br />

Energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet ja uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet,<br />

esimerkkinä 1970-luvun omakotitalo<br />

-13 % energiaa<br />

katon eristys<br />

60–70 % omasta tarpeesta (sähkö)<br />

Akulla varustettu aurinkovoimala<br />

-10% energiaa<br />

kolminkertaiset ikkunat<br />

-22% energiaa<br />

julkisivun eristys<br />

-80% energiaa<br />

LED-valaistus hehkulamppujen sijaan<br />

-5% energiaa<br />

kellarin katon eristys<br />

-15% energiaa<br />

lämmityslaitteiston modernisointi<br />

100 % omasta tarpeesta (lämpö)<br />

lämpöpumppu tilojen lämmitykseen ja vedenlämmitykseen<br />

2018<br />

Euroopan unionin neuvosto ja parlamentti hyväksyvät asetuksen energiaunionin uudesta<br />

hallintojärjestelmästä jolla pyritään edistämään uusiutuvien energiamuotojen lisärakentamista ja hyödyntämistä.

30 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Sanasto<br />

Älyverkko (smart grid)<br />

Älyverkko on jakeluverkko, jossa kaikki komponentit<br />

viestivät keskenään tuottajasta johtoihin<br />

ja varastointiin aina loppukäyttäjälle saakka.<br />

Tämä taataan automatisoidulla, digitaalisella<br />

tiedonsiirrolla. Nopea viestintä auttaa välttämään<br />

sähköntuotannon pullonkauloja ja ylituotantoa<br />

ja sovittamaan energiahuollon kaikkien<br />

osapuolten tarpeisiin. Erityisesti uusiutuvista<br />

energianlähteistä tulevan sähkön epäsäännöllinen<br />

syöttö vaatii tällaisia ratkaisuja. Samalla<br />

älyverkot mahdollistavat tarpeen ohjaamisen<br />

joustavilla sähkönhintamalleilla.<br />

Akku<br />

Akut varastoivat sähkövarausta kemiallisesti.<br />

Kun ne liitetään virtapiiriin, akut purkautuvat<br />

ja sähköä virtaa. Akut ovat uudelleen ladattavia<br />

paristoja, joita käytetään esimerkiksi sähköautoissa<br />

ja matkapuhelimissa. Niitä käytetään<br />

myös uusiutuvan energian yhteydessä, esimerkiksi<br />

aurinkovoimaloihin liitettynä. Silloin puhutaan<br />

energian varastointijärjestelmistä. Akut<br />

voivat varata sähkövarausta ampeeritunteina<br />

(Ah) ilmaistavan kapasiteettinsa verran.<br />

Autojen yhteiskäyttö (carsharing)<br />

Carsharing merkitsee, että ajoneuvolla on useita<br />

käyttäjiä. Useimmiten heistä tulee ajoneuvot<br />

omistavan yrityksen asiakkaita. Autoa tarvitessaan<br />

he voivat vuokrata sen. Perinteiseen<br />

autonvuokraukseen nähden erona on, että auto<br />

voidaan vuokrata myös hyvin lyhyeksi ajaksi,<br />

esimerkiksi 30 minuutiksi. Monissa kunnissa on<br />

yhteiskäyttöautoille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja.<br />

Ne voivat myös sallia yhteiskäyttöautoille<br />

bussikaistojen käytön.<br />

Bruttosähkönkulutus<br />

Maan bruttosähkönkulutus saadaan laskemalla<br />

yhteen maassa tuotettu sähkö ja tuontisähkö.<br />

Tästä määrästä vähennetään maasta viedyn<br />

sähkön määrä.<br />

maassa tuotettu sähkö<br />

+ sähköntuonti<br />

- sähkönvienti<br />

----------------------------------------------<br />

= bruttosähkönkulutus<br />

Energiankulutus<br />

Loppuenergialla tarkoitetaan energian sitä<br />

osuutta, joka päätyy tosiasiallisesti loppukäyttäjälle<br />

saakka. Tästä tunnusluvusta on<br />

vähennetty mm. tehohäviöt ja voimaloiden<br />

hyötysuhteen mukaiset häviöt. Jos taas kuluttajalla<br />

itsellään syntyy häviöitä esimerkiksi<br />

verkkolaitteen lämmönkehityksen vuoksi, ne<br />

sisältyvät loppuenergiankulutukseen.<br />

Energiaosuuskunnat<br />

Nykyisin Saksassa toimivat osuuskunnat<br />

ovat vakiinnuttaneet asemansa 1800-luvulla<br />

syntyneen idean perustalle. Friedrich Wilhelm<br />

Raiffeisen ja Hermann Schulze-Delitzsch<br />

perustivat samanaikaisesti <strong>Saksan</strong> ensimmäiset<br />

osuuskunnat. Osuuskunnassa useat henkilöt,<br />

joilla on samankaltaiset taloudelliset intressit,<br />

liittyvät yhteen ja saavat siten suuremman<br />

painoarvon markkinoilla. Esimerkkinä tästä<br />

voidaan pitää osto-osuuskuntaa. Tästä erityisestä<br />

yritysmuodosta on säädetty Saksassa<br />

erillisessä laissa. Energiahuollossa on jo pitkään<br />

toiminut osuuskuntia. Sähköistymisen edetessä<br />

Saksassa syrjäseudut eivät pysyneet suurkaupunkien<br />

vauhdissa, joten siellä perustettiin<br />

osuuskuntia, jotta alueet voisivat itse tuottaa<br />

oman sähkönsä. Jotkin näistä energiaosuuskunnista<br />

ovat yhä toiminnassa. Energiakäänteen<br />

myötä osuuskuntamalli on lähtenyt uuteen<br />

nousuun. Suurin osa osuuskuntien jäsenistä on<br />

yksityishenkilöitä, jotka rahoittavat esimerkiksi<br />

aurinko- tai tuulivoimaloiden rakentamista.<br />

Energiatehokkuus<br />

Energiatehokkuus ilmaisee, kuinka paljon<br />

hyötyä saadaan suhteessa käytettyyn energiaan,<br />

toisin sanoen, kuinka paljon energiaa on<br />

käytettävä tietyn hyödyn saavuttamiseksi. Mitä<br />

parempi energiatehokkuus, sitä vähemmän<br />

energiaa tarvitaan kyseisen hyödyn saamiseksi.<br />

Esimerkiksi energiatehokas rakennus tarvitsee<br />

lämmitykseen tai jäähdytykseen vähemmän<br />

energiaa kuin rakenteeltaan samankaltainen<br />

rakennus, jolla on heikompi energiatehokkuus.<br />

Energiatehokkuus on yhä tärkeämpää myös<br />

teollisuustuotannossa ja liikenteessä. Yrityksille<br />

energiatehokkuustoimet ovat kiinnostavia<br />

silloin, kun ne säästävät niillä enemmän rahaa<br />

kuin toimien toteuttaminen on maksanut.<br />

Yksityiset kuluttajatkin voivat edistää energiansäästöä<br />

käyttämällä erityisen energiatehokkaita<br />

laitteita. Monissa maissa jääkaapit, televisiot,<br />

pesukoneet ym. varustetaan kulutusmerkinnällä,<br />

josta näkee nopeasti, miten energiatehokas<br />

laite on.<br />

Energiatuottavuus<br />

Energiatuottavuus ilmaisee, millainen kansantaloudellinen<br />

arvo (bruttokansantuotteen<br />

osa) saadaan aikaan käytettyä energiayksikköä<br />

kohti. Laskennan perustana käytetään primäärienergiaa<br />

suhteessa kansantalouteen.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 31<br />

Euroopan sisämarkkinat<br />

Euroopan unionin jäsenvaltiot muodostavat<br />

sisämarkkinat. Sisämarkkinat takaavat tavaroiden,<br />

palvelujen, pääoman ja tietyin rajoituksin<br />

myös henkilöiden vapaan liikkuvuuden yli valtioiden<br />

rajojen. Esimerkiksi tavaroista ja palveluista<br />

ei peritä tulleja tai muita maksuja niiden<br />

siirtyessä maiden rajojen yli. Myös sähkö, kaasu<br />

ja öljy virtaavat maasta toiseen. Nykyinen sähkö-<br />

ja kaasujohtojen infrastruktuuri ei kuitenkaan<br />

vielä riitä takaamaan toimivia eurooppalaisia<br />

energian sisämarkkinoita. Tarvitaan myös<br />

yhtenäistä, rajat ylittävää sääntelyä. Molemmat<br />

edellytykset on tarkoitus täyttää lähivuosina,<br />

jotta voidaan taata tasapainoiset sähkönhinnat<br />

EU:ssa ja parantaa huoltovarmuutta.<br />

Hiilidioksidiekvivalentti<br />

Hiilidioksidiekvivalentti on vertailuluku, jolla<br />

kuvataan kemiallisen yhdisteen vaikutuksia<br />

kasvihuoneilmiöön, yleensä sadan vuoden<br />

aikajaksolla tarkasteltuna. Hiilidioksidin (CO 2<br />

)<br />

vertailuluku on yksi. Jos aineen hiilidioksidiekvivalentti<br />

on 25, yhden kilogramman päästö<br />

kyseistä ainetta on ilmastolle 25 kertaa niin<br />

vahingollinen kuin yhden hiilidioksidikilon<br />

päästö. Tärkeää: Hiilidioksidiekvivalentti ei kerro<br />

mitään yhdisteen todellisesta vaikutuksesta<br />

ilmastonmuutokseen.<br />

Kasvihuonekaasut<br />

Kasvihuonekaasut muuttavat ilmakehää niin,<br />

että maanpinnalta heijastuvat auringonsäteet<br />

eivät palaudu avaruuteen vaan heijastuvat ilmakehästä<br />

takaisin maapallolle. Siten ne edistävät<br />

ratkaisevasti ilmastonmuutosta. Tämä vaikutus<br />

muistuttaa kasvihuoneen toimintaperiaatetta,<br />

ja maapallo lämpenee. Tunnetuin kasvihuonekaasu<br />

on hiilidioksidi, jota syntyy ennen kaikkea<br />

poltettaessa fossiilisia raaka-aineita, kuten<br />

öljyä, kaasua ja hiiltä. Muita kasvihuonekaasuja<br />

ovat esimerkiksi metaani ja fluorikloorihiilivedyt<br />

eli CFC-yhdisteet (freonit).<br />

Kehittämisen raja-arvot<br />

Raja-arvoilla huolehditaan siitä, että uusiutuvan<br />

energian kehittäminen on ennustettavampaa,<br />

liittäminen sähköverkkoon onnistuu<br />

paremmin ja kuluttajille syntyvät lisäkustannukset<br />

pysyvät kohtuullisina. Uusiutuvaa<br />

energiaa koskevassa laissa on säädetty omat<br />

tavoitearvot kullekin uusiutuvan energian tekniikalle.<br />

Jos uusi asennettu teho ylittää jonakin<br />

vuonna ylärajan, seuraavana vuonna maksetaan<br />

pienempiä tukia. Jos tehoa asennetaan vähemmän<br />

kuin raja-arvojen mukaan olisi toivottavaa,<br />

tukia pienennetään vähemmän tai ei lainkaan.<br />

Kilpailutus<br />

Vuodesta 2017 uusien tuulipuistohankkeiden<br />

ja suurten aurinkovoimaloiden tukitariffit määritetään<br />

tarjouskilpailuilla. Useita hankkeita<br />

kilpailutetaan samanaikaisesti, ja kiinnostuneet<br />

voivat tehdä kustakin hankkeesta tarjouksen,<br />

joka koskee aluksi maksettavaa korvausta.<br />

Näin saadaan uusiutuvalla energialla tuotetulle<br />

sähkölle käypä markkinahinta lakisääteisen<br />

korvauksen sijaan. Vuonna 2015 pidettiin jo<br />

kolme tarjouskilpailukierrosta menettelyn<br />

testaamiseksi ja optimoimiseksi.<br />

Kioton pöytäkirja<br />

YK:n ilmastonmuutoskonventin (UNFCCC)<br />

jäsenmaat sopivat vuonna 1997 Japanin<br />

Kiotossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen<br />

tavoitearvoista vuoteen 2012 mennessä.<br />

Vertailuvuotena oli vuosi 1990. Yli 190<br />

valtiota on ratifioinut sopimuksen. YK:n Dohan<br />

ilmastokonferenssissa päätettiin vuoteen 2020<br />

saakka ulottuvasta toisesta velvoittavasta<br />

jaksosta. Kioton pöytäkirja on joulukuussa 2015<br />

solmitun Pariisin ilmastosopimuksen edeltäjä.<br />

Pariisin sopimuksella jo 196 UNFCCC-maata on<br />

sopinut maapallon lämpenemisen rajoittamisesta<br />

alle kahteen asteeseen.<br />

Kondensaattorit<br />

Kondensaattoreihin voidaan varata sähköä lyhytaikaisesti.<br />

Kondensaattori koostuu kahdesta<br />

komponentista, esimerkiksi metallipalloista<br />

tai -levyistä. Toisella komponenteista on<br />

positiivinen lataus, toisella negatiivinen. Kun<br />

komponentit yhdistetään, niiden välillä kulkee<br />

virta, kunnes lataukset tasoittuvat.<br />

Lähes nollaenergiatalo<br />

Lähes nollaenergiataloiksi kutsutaan rakennuksia,<br />

jotka kuluttavat erityisen vähän energiaa.<br />

Euroopan unionissa kaikkien uusien rakennusten<br />

on täytettävä tätä vastaava standardi<br />

vuodesta 2021 alkaen. Direktiivi koskee julkisia<br />

rakennuksia jo vuodesta 2019 alkaen. Saksassa<br />

tällaisten talojen primäärienergian tarve ei saa<br />

ylittää 40:tä kilowattituntia neliömetriä kohti.<br />

Lämpöpumppu<br />

Lämpöpumput ottavat termistä energiaa<br />

ympäristöstä, esimerkiksi alemmista maakerroksista.<br />

Saatua lämpöä käytetään lämpimän<br />

veden tuottamiseen tai rakennuksen lämmittämiseen.<br />

Prosessiin tarvittava sähkö voidaan

32 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

saada uusiutuvista energianlähteistä. Periaate<br />

on sama kuin jääkaapissa, joka tosin jäähdyttää<br />

sisäpuolta ja luovuttaa lämpöä ulospäin.<br />

Päästökauppa<br />

Hiilidioksidipäästöillä on Euroopassa markkina-arvo.<br />

Energiantuottajien ja suuren<br />

osan teollisuutta on esitettävä sertifikaatit<br />

jokaisesta kasvihuonekaasutonnista, jonka ne<br />

päästävät ilmakehään. Jos sertifikaatit eivät<br />

riitä, yritysten on ostettava niitä erityisistä<br />

pörsseistä. Jos yritykset pienentävät päästöjään,<br />

ne voivat myydä yli jäävät sertifikaatit.<br />

Koska kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva<br />

sertifikaattien määrä laskee vuosi vuodelta,<br />

yritysten kannattaa investoida energiansäästötoimiin<br />

tai hyödyntää muita, vähemmän<br />

ilmastolle haitallisia energiamuotoja.<br />

Paineilmavarasto<br />

Paineilmavarastossa varastoidaan ilmaa sähköenergian<br />

avulla paineistettuna maanalaiseen<br />

luolastoon. Paineilmaa voidaan tarvittaessa<br />

päästää turbiinin läpi ja tuottaa näin taas<br />

sähköä. Toistaiseksi tämän tekniikan käyttö on<br />

ollut vähäistä. Se on kuitenkin mahdollisuus<br />

varastoida uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua<br />

ylimääräistä sähköä. Varastoinnin kannalta<br />

turvallisina pidetään onttoja, ilmatiiviitä<br />

suolamuodostelmia. Varaston perustamisessa<br />

on selvitettävä joitakin geologisia haasteita.<br />

Jos järjestelmä näet osoittautuu jälkikäteen<br />

epävakaaksi, sitä ei enää voida vakauttaa. Rakentamiseen<br />

käytetyn kiviaineksen jännitystila<br />

ei myöskään saa häiriintyä.<br />

Pellettilämmitys<br />

Puupelletit ovat pieniä puulastuista tai sahanpurusta<br />

puristettuja palloja tai sauvoja. Niitä<br />

poltetaan erityisissä lämmityslaitoksissa. Puristamisen<br />

vuoksi niillä on suuri energiatiheys<br />

mutta ne vaativat vähemmän varastotilaa kuin<br />

esimerkiksi polttopuu. Puupellettilämmitykset<br />

ovat ilmastoneutraaleja, sillä poltossa vapautuu<br />

vain sen verran hiilidioksidia kuin kasviin<br />

on sitä ennen sitoutunut.<br />

Pimeät, tuulettomat ajat<br />

On aikoja, joina tuuli- ja aurinkovoimalat eivät<br />

voi tuottaa sähköä. Ääritapauksia ovat tyynet,<br />

pilviset yöt uudenkuun aikaan. Tällaisina aikoina<br />

on käytettävä muita energianlähteitä tai<br />

aiemmin varastoitua energiaa sähkön tarpeen<br />

kattamiseksi.<br />

Power to gas (elektrolyysi, metanaatio)<br />

Power to gas on tekniikka, jolla ylimääräistä<br />

sähköenergiaa voidaan varastoida pitkäaikaisesti.<br />

Sähköstä tuotetaan kaksivaiheisessa<br />

menettelyssä kaasua, joka varastoidaan kaasusäiliöissä<br />

ja voidaan jakaa kaasuverkon kautta.<br />

Ensimmäisessä vaiheessa käytetään sähköä<br />

veden muuntamiseksi vedyksi ja hapeksi elektrolyysin<br />

avulla. Tuotettua vetyä voidaan syöttää<br />

pieninä määrinä suoraan kaasuverkkoon<br />

tai muuttaa toiseksi kaasuksi eri reaktiolla<br />

(metanaatiolla). Metanaatiossa vedystä ja hiilidioksidista<br />

syntyy metaania ja vettä. Metaani<br />

on maakaasun pääkomponentti, ja sitä voidaan<br />

syöttää ongelmitta kaasuverkkoon.<br />

Primäärienergia / primäärienergian kulutus<br />

Primäärienergia on hiilessä, öljyssä, auringossa,<br />

tuulessa tai muussa energianlähteessä käytettävissä<br />

oleva energia. Loppuenergiaksi (ks.<br />

loppuenergia) muutettaessa syntyy alkuperäisestä<br />

energianlähteestä riippuen enemmän tai<br />

vähemmän häviöitä, esimerkiksi sähköntuotannossa<br />

ja kuljetuksessa. Niinpä primäärienergian<br />

kulutus on aina suurempi kuin loppuenergian<br />

kulutus.<br />

Polttokenno<br />

Polttokennot ovat pieniä voimaloita, jotka<br />

muuttavat kemiallista energiaa sähköenergiaksi.<br />

Niitä käytetään esimerkiksi sähköauton<br />

käyttövoimana tai alueilla, joilla ei ole<br />

sähköverkkoa. Usein raaka-aineiksi tarvitaan<br />

vain vetyä ja happea. Tässä energiantuotantotavassa<br />

ei synny ilmastolle haitallisia kaasuja<br />

vaan pelkkää vesihöyryä. Sähköntuotantoon<br />

tarvittavaa vetyä voidaan tuottaa uusiutuvista<br />

energianlähteistä saatavalla sähköllä (ks.<br />

power to gas). Joissakin polttokennoissa käytetään<br />

muita lähtöaineita, kuten metanolia.<br />

Pumppuvarastointi<br />

Pumppuvarastointi eli pumppuvoimalaitokset<br />

on hyväksi havaittu tekniikka energian varastointiin.<br />

Siinä käytetään verkon ylimääräistä<br />

energiaa veden pumppaamiseen korkeammalla<br />

sijaitsevaan altaaseen. Jos sähköä tarvitaan<br />

enemmän, vesi päästetään virtaamaan alas. Tällöin<br />

se pyörittää turbiinia, joka tuottaa sähköä.<br />

Radioaktiiviset jätteet<br />

Radioaktiivisia jätteitä syntyy esimerkiksi<br />

ydinenergian hyödyntämisessä sähköntuotannossa.<br />

Ydinenergian tuotannossa materiaalit<br />

hajoavat polttoainesauvoissa ja muuttuvat<br />

toisiksi aineiksi. Tietyssä vaiheessa niitä ei enää<br />

voida käyttää, mutta ne ovat edelleen radioaktiivisia.<br />

Aluksi ne ovat uraanin, plutoniumin,<br />

neptuniumin, jodin, cesiumin, strontiumin,<br />

amerikiumin, koboltin ja muiden alkuaineiden<br />

isotooppeja. Ajan kuluessa syntyy muita<br />

radioaktiivia aineita hajoamisketjujen kautta.<br />

Näitä jätteitä on varastoitava pitkän aikaa<br />

turvallisesti, jotta ne eivät aiheuta vahinkoja<br />

ihmisille ja luonnolle. Korkea-aktiivisia jätteitä<br />

on säilytettävä turvallisesti vähintään miljoona<br />

vuotta. Keskiaktiiviset jätteet vaativat vähemmän<br />

suojatoimia ja matala-aktiiviset eivät<br />

juuri lainkaan. Nekin on kuitenkin varastoitava<br />

pitkäaikaisesti ja turvallisesti.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 33<br />

Rakennusten saneeraus<br />

Rakennusten energiasaneerauksessa poistetaan<br />

heikkouksia, joissa energiahäviöt ovat<br />

suurempia kuin nykytekniikalla olisi välttämätöntä.<br />

Mahdollisia parannustoimia ovat<br />

esimerkiksi seinien ja katon eristäminen sekä<br />

uudet, lämpöeristetyt ikkunat. Toinen toimenpide<br />

on lämmityslaitteiston uudistaminen.<br />

Sähköverkko – suurjänniteverkot –<br />

jakeluverkko<br />

Sähköverkko on sähkövirran kuljetusreitti.<br />

Saksassa ja monissa muissa maissa sähköverkko<br />

koostuu neljästä tasosta, joissa käytetään<br />

erilaisia jännitteitä: erittäin suuri jännite (220<br />

tai 380 kV), suurjännite (60–220 kV), keskijännite<br />

(6–60 kV) ja pienjännite (230–400 V).<br />

Pienjänniteverkko palvelee sähkön kuluttajia,<br />

kuten kotitalouksia. Erittäin suuren jännitteen<br />

verkoissa on siihen verrattuna noin<br />

tuhatkertainen jännite. Niissä kuljetetaan<br />

suuria sähkömääriä pitkien matkojen päähän.<br />

Suurjännitteellä sähköä jaetaan edelleen kohti<br />

keski- tai pienjänniteverkkoja. Keskijänniteverkoilla<br />

sähköä jaetaan edelleen, mutta niillä<br />

toimitetaan sähköä myös suurille käyttäjille,<br />

kuten teollisuudelle ja sairaaloille. Kotitaloudet<br />

saavat sähkönsä pienjänniteverkosta.<br />

Syöttötariffi<br />

Uusiutuvaa energiaa koskeva laki takaa tuuli- ja<br />

aurinkovoimaloiden omistajille tietyksi ajaksi<br />

vähimmäiskorvauksen niiden tuottamasta<br />

sähköstä. Korvauksen suuruus riippuu käyttöönottovuodesta.<br />

Korvaus pienenee vuosi<br />

vuodelta, koska tekniikan kehittyminen ja<br />

laajempi käyttö pienentävät jatkuvasti investointikustannuksia.<br />

Tarjouskilpailumenettely<br />

(ks. kilpailutus) korvaa Saksassa lähivuosina<br />

nykyiset kiinteät syöttötariffit.<br />

Uusiutuvan energian lisämaksu/<br />

lisämaksujärjestelmä<br />

Kaikki <strong>Saksan</strong> sähköntuottajat rahoittavat<br />

uusiutuvien energialähteiden lain (EEG)<br />

mukaisesti uusiutuvalla energialla tuotettavan<br />

sähkön lisäkustannukset lisämaksulla, joka<br />

peritään sähkön hinnassa. Lisämaksun suuruus<br />

saadaan sähkön tuottajalle maksettavien korvausten<br />

ja sähkön energiapörssistä saatavien<br />

myyntitulojen erotuksesta. Erittäin paljon<br />

sähköä tarvitsevien yritysten ei tarvitse maksaa<br />

täysimääräistä lisämaksua.<br />

Uusiutuva energia<br />

Uusiutuviin energiamuotoihin kuuluvat<br />

tuulivoima, aurinkovoima (aurinkosähkö ja aurinkolämpö),<br />

geoterminen energia, biomassa,<br />

vesivoima ja merienergia. Vesivoimassa erotetaan<br />

pienet ja suuret voimalat. Pienet vesivoimalat<br />

luetaan monissa tilastoissa uusiutuviin<br />

energiamuotoihin, suuria vesivoimaloita, joiden<br />

asennettu teho on vähintään 50 megawattia, ei<br />

monesti lueta niihin.<br />

Uusiutuvat energiamuodot eroavat perinteisistä<br />

energianlähteistä, kuten hiilestä, öljystä,<br />

kaasusta ja ydinvoimasta, siten, että niistä voidaan<br />

tuottaa sähköä ilman rajallisia raaka-aineita.<br />

Poikkeuksena on biomassa. Sitä pidetään<br />

ilmastoneutraalina vain siinä tapauksessa, että<br />

raaka-ainetta ei käytetä enempää kuin samassa<br />

ajassa kasvaa.<br />

Geotermistä energiaa arvostellaan usein.<br />

Geologiset toimenpiteet voivat aiheuttaa muun<br />

muassa maanjäristyksiä tai nostaa maanpintaa<br />

niin voimakkaasti, että rakennukset muuttuvat<br />

asumiskelvottomiksi.<br />

Varavoimala<br />

Varavoimalat käynnistyvät, kun sähköhuollossa<br />

on äkillistä niukkuutta. Koska varavoimalat<br />

on voitava käynnistää ja pysäyttää nopeasti,<br />

tähän tarkoitukseen sopivat ennen kaikkea<br />

kaasuvoimalat.<br />

Vauhtipyörävarastointi<br />

Vauhtipyörävarastot voivat varastoida lyhytaikaisesti<br />

verkosta tulevaa ylimääräistä sähköä.<br />

Sähköenergia varastoidaan mekaanisesti.<br />

Sähkömoottori pyörittää vauhtipyörää. Sähköenergia<br />

muuntuu pyörimisenergiaksi. Sen<br />

takaisinsaamiseksi pyörä pyörittää tarvittaessa<br />

sähkömoottoria. Vauhtipyörät soveltuvat akkujen<br />

tavoin modulaariseen rakenteeseen. Tekninen<br />

perusperiaate on tunnettu jo keskiajalta<br />

lähtien, joskaan ei tuolloin vielä yhdistettynä<br />

sähkövirtaan. Vauhtipyörät soveltuvat ennen<br />

kaikkea lyhytaikaisten tuotantohuippujen varastointiin,<br />

jolloin energia voidaan tarvittaessa<br />

syöttää taas nopeasti verkkoon.

34 | <strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong><br />

Lähdeluettelo<br />

AG Energiebilanzen e.V. (2017):<br />

Energieverbrauch in Deutschland im Jahr 2016.<br />

Agora <strong>Energiewende</strong> (2017): Agorameter –<br />

Stromerzeugung und Stromverbrauch.<br />

Auswärtiges Amt (2015): Rede von Frank-<br />

Walter Steinmeier zur Eröffnung des Berlin<br />

Energy Transition Dialogue 2015.<br />

BMWi und BMBF: Energiespeicher –<br />

Forschung für die <strong>Energiewende</strong>.<br />

Bundesamt für Strahlenschutz (2016):<br />

Kernkraftwerke in Deutschland:<br />

Meldepflichtige Ereignisse seit Inbetriebnahme.<br />

Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz,<br />

Bau und Reaktorsicherheit (2015):<br />

Atomenergie – Strahlenschutz.<br />

Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz<br />

und nukleare Sicherheit (2018): Klimaschutz<br />

in Zahlen.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2014): Die Energie der Zukunft.<br />

Erster Fortschrittsbericht zur <strong>Energiewende</strong>.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2014): Zweiter Monitoring-Bericht<br />

„Energie der Zukunft“.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2015): Die Energie der Zukunft.<br />

Fünfter Monitoringbericht zur <strong>Energiewende</strong>.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2015): Eckpunkte Energieeffizienz.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2015): Erneuerbare Energien<br />

in Zahlen. Nationale und Internationale<br />

Entwicklung im Jahr 2014.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2015): EU-Energieeffizienz-Richtlinie.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2016): Bruttobeschäftigung durch<br />

erneuerbare Energien in Deutschland und<br />

verringerte fossile Brennstoffimporte durch<br />

erneuerbare Energien und Energieffizienz.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2016): Energiedaten: Gesamtausgabe.<br />

Stand November 2016.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2016): Erneuerbare Energien auf<br />

einen Blick.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2017): Energieeffizienz zahlt sich für<br />

deutsche Haushalte aus.<br />

Bundesministerium für Wirtschaft und<br />

Energie (2018): Energie der Zukunft – Sechster<br />

Monitoringbericht zur <strong>Energiewende</strong>.<br />

Bundesnetzagentur (2015): EEG-Fördersätze<br />

für PV-Anlagen. Degressions- und Vergütungssätze<br />

Oktober bis Dezember 2015.<br />

Bundesnetzagentur (2017): EEG in Zahlen.<br />

Bundesnetzagentur; Bundeskartellamt (2016):<br />

Monitoringbericht 2016.<br />

Bundesregierung (2015): Die Automobilindustrie:<br />

eine Schlüsselindustrie unseres<br />

Landes.<br />

Bundesverband CarSharing (2018):<br />

Aktuelle Zahlen und Daten zum CarSharing in<br />

Deutschland.<br />

Bundesverband der Energie- und Wasserwirtschaft<br />

(2014): Stromnetzlänge entspricht<br />

45facher Erdumrundung.<br />

Bundesverband der Energie- und Wasserwirtschaft<br />

e.V. (2016): BDEW zum Strompreis der<br />

Haushalte. Strompreisanalyse Mai 2016.<br />

Council of European Energy Regulators (2015):<br />

CEER Benchmarking Report 5.2 on the<br />

Continuity of Electricity Supply – Data update.<br />

BSW-Solar (2018): Meilenstein der Energie -<br />

wende: 100.000ster Solarstromspeicher<br />

installiert.<br />

Deutsche Energie Agentur GmbH (2012):<br />

Der dena-Gebäudereport 2012. Statistiken<br />

und Analysen zur Energieeffizienz im<br />

Gebäudebestand.<br />

Deutsche Energie Agentur GmbH (2018):<br />

Der dena-Gebäudereport 2018. Statistiken<br />

und Analysen zur Energieeffizienz im<br />

Gebäudebestand.<br />

Deutsche Energie-Agentur (2013): Power to<br />

Gas. Eine innovative Systemlösung auf dem Weg<br />

zur Marktreife.<br />

Deutsche Energie-Agentur (2015):<br />

Pilotprojekte im Überblick.<br />

Deutscher Bundestag (2011): Novelle des<br />

Atomenergiegesetzes 2011.<br />

DGRV – Deutscher Genossenschafts- und<br />

Raiffeisenverband e.V. (2014): Energiegenossenschaften.<br />

Ergebnisse der Umfrage<br />

des DGRV und seiner Mitgliedsverbände.<br />

EnBW (2015): Pumpspeicherkraftwerk Forbach<br />

– So funktioniert ein Pumpspeicherkraftwerk.<br />

Energy Information Administration (2018):<br />

International Energy Statistics.<br />

entsoe (2014): 10-year Network Development<br />

Plan 2014.<br />

European Environment Agency (2016):<br />

Annual Euro pean Union greenhouse gas<br />

inventory 1990-2014.<br />

Filzek, D., Göbel, T., Hofmann, L. et al. (2014):<br />

Kombikraftwerk 2 Abschlussbericht.<br />

GWS (2013) Gesamtwirtschaftliche Effekte<br />

energie- und klimapolitischer Maßnahmen der<br />

Jahre 1995 bis 2012.<br />

Heinrich-Böll-Stiftung (2018):<br />

Energieatlas 2018.<br />

IEA (2016): World Energy Outlook 2016<br />

Summary, November 2016.<br />

Intergovernmental Panel on Climate Change<br />

(2014): Climate Change 2014. Synthesis Report.<br />

International Renewable Energy Agency<br />

(2015): Renewable Power Generation Costs<br />

in 2014.

<strong>Energiewende</strong> – <strong>Saksan</strong> <strong>energiakäänne</strong> | 35<br />

IRENA (2015): Renewable power generation<br />

cost in 2014.<br />

KfW (2015): Energieeffizient bauen und<br />

sanieren. KfW-Infografik.<br />

Kraftfahrt-Bundesamt (2018): Fahrzeugbestand<br />

in Deutschland.<br />

Merkel, A. (2015): Rede von Bundeskanzlerin<br />

Merkel zum Neujahrsempfang des Bundesverbands<br />

Erneuerbare Energie e.V. (BEE) am<br />

14. Januar 2015.<br />

Ratgeber Geld sparen (2015):<br />

Kühlschrank A+++ Ratgeber und Vergleich.<br />

Stand November 2015.<br />

REN21 (2017): Renewables 2017. Global Status<br />

Report. 2017.<br />

Statistische Ämter des Bundes und der Länder<br />

(2014): Gebiet und Bevölkerung – Haushalte.<br />

Statistisches Bundesamt (2017):<br />

Bevölkerungsstand.<br />

Statistisches Bundesamt (2018):<br />

Bruttoinlandsprodukt 2017 für Deutschland.<br />

Statistisches Bundesamt (2015): Preise.<br />

Erzeugerpreise gewerblicher Produkte (Inlandsabsatz)<br />

Preise für leichtes Heizöl, schweres<br />

Heizöl, Motorenbenzin und Dieselkraftstoff.<br />

Lange Reihen.<br />

Statistisches Bundesamt (2015): Umsätze<br />

in der Energie-, Wasser- und Entsorgungswirtschaft<br />

2013 um 1,6% gesunken.<br />

Statistisches Bundesamt: Umweltökonomische<br />

Gesamtrechnungen, Werte für 2015 unter<br />

https://www.destatis.de/<br />

trend:reseach Institut für Trend- und<br />

Marktforschung, Leuphana Universität<br />

Lüneburg (2013): Definition und Marktanalyse<br />

von Bürgerenergie in Deutschland.<br />

Umweltbundesamt (2015): Emissionsberichterstattung<br />

Treibhausgase Emissionsentwicklung<br />

1990-2013 – Treibhausgase.<br />

Umweltbundesamt (2015): Nationale Trendtabellen<br />

für die deutsche Berichterstattung<br />

atmosphärischer Emissionen 1990-2013.<br />

Umweltbundesamt (2015): Presseinfo<br />

14/2015: UBA-Emissionsdaten 2014 zeigen<br />

Trendwende beim Klimaschutz.<br />

Umweltbundesamt (2016): Treibhausgas-<br />

Emissionen in Deutschland.<br />

Umweltbundesamt (2016): UBA-Emissionsdaten<br />

für 2015 zeigen Notwendigkeit für<br />

konsequente Umsetzung des Aktionsprogramms<br />

Klimaschutz 2020.<br />

Umweltbundesamt/Arbeitsgemeinschaft<br />

Energiebilanzen (2018):<br />

Indikator Energieverbrauch.<br />

Zetsche, D. (2009): Rede auf dem World<br />

Mobility Forum in Stuttgart, Januar 2009.

© dpa/Catrinus Van Der Veen<br />

Julkaisutiedot<br />

Herausgeber<br />

Auswärtiges Amt<br />

Werderscher Markt 1<br />

D-10117 Berlin<br />

Puh.: +49 30 1817-0<br />

www.diplo.de<br />

Toimitus/taitto<br />

Edelman.ergo GmbH, Berlin<br />

Diamond media GmbH, Neunkirchen-Seelscheid

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!