03.01.2017 Views

104 vuosikerta årgång

17_01_02_Tilastollinen_vuosikirja_2016_Askelo

17_01_02_Tilastollinen_vuosikirja_2016_Askelo

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

2<br />

Väestö l Befolkning<br />

kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen<br />

helsinkiläinen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan Helsingin<br />

väestöön.<br />

Ulkomaan kansalaisella on kotipaikka Helsingissä, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu<br />

kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan<br />

vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.<br />

Väestön määrä. Vuodenvaihteesta 1993/94 lähtien väestön määrä on ollut väestötietolain<br />

(507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukasluku. Tieto korvasi vuodesta 1875 käytetyn<br />

tammikuun 1. päivän tilanteen. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa<br />

eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Ennen<br />

vuotta 1990 käytettiin henkikirjoitettua väestöä koskevaa tietoa. Väestötiedon lähde<br />

ovat vuosina 1875–1989 olleet henkikirjat ja vuodesta 1990 lähtien Väestörekisterikeskus.<br />

Väestörakenteen lähteenä ovat vuoteen 1984 asti olleet henkikirjat, vuosina 1985–1994<br />

Helsingin väestötietojärjestelmä ja vuodesta 1995 alkaen Tilastokeskus. Selvyyden vuoksi<br />

taulukoiden otsikoinnissa käytetään 1.1.-ajankohtaa.<br />

Keskiväkiluku on tilastovuoden alun ja lopun väkilukujen aritmeettinen keskiarvo.<br />

Väkiluvun muutos on tilastovuoden alun ja lopun väkilukujen erotus.<br />

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat<br />

henkilöt.<br />

Perheisiin kuuluvat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa<br />

(vuodesta 2003 alkaen) olevat henkilöt ja heidän naimattomat lapsensa, jompikumpi vanhemmista<br />

naimattomine lapsineen sekä lapsettomat avio- tai avoparit tai rekisteröidyssä<br />

parisuhteessa elävät. Perheen muodostavat vain yhdessä asuvat henkilöt, yksinäinen henkilö<br />

on perheisiin kuulumaton. Perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea.<br />

Jos yhdessä asuu useampia sukupolvia, muodostetaan perhe nuorimmasta sukupolvesta<br />

lähtien. Kukin henkilö voi kuulua vain yhteen perheeseen. Avoparit on muodostettu<br />

samassa asunnossa vakituisesti asuvista ja eri sukupuolta olevista puolisottomista aikuisista,<br />

jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Väestön perherakennetta<br />

koskevat tilastotiedot perustuvat väestö- ja asuntolaskentojen lisäksi VRK:n väestötietojärjestelmän<br />

tietoihin.<br />

Väestönmuutokset<br />

Väestörekisterikeskus (VRK) kerää keskitetysti kaikki väestönmuutoksia – syntymää, kuolemaa,<br />

avioliiton solmimista ja avioeroa sekä muuttoliikettä – koskevat ilmoitukset. Väestörekisterikeskus<br />

saa muutosilmoitukset väestörekisterin pitäjiltä, maistraateilta, tuomioistuimilta<br />

ym. Väestörekisterikeskus käsittelee ja tarkistaa aineiston sekä päivittää väestötietojärjestelmänsä<br />

jatkuvasti. Väestötietoja saadaan tilastomuodossa sekä Tilastokeskuksesta<br />

että Helsingin väestötietojärjestelmästä, joihin ne hankitaan VRK:sta.<br />

Elävänä syntynyt lapsi on ilmoitettava VRK:n väestötietojärjestelmään kahden kuukauden<br />

kuluessa syntymästä. Syntynyt lapsi tilastoidaan sen rekisterin mukaan, johon lapsi<br />

on kirjattu.<br />

Yleinen hedelmällisyysluku ilmaisee, kuinka monta elävänä syntynyttä lasta tuhatta<br />

15–49-vuotiasta naista kohti on syntynyt vuoden aikana.<br />

Kokonaishedelmällisyysluku saadaan laskemalla yhteen yhdelle ikävuodelle lasketut<br />

hedelmällisyysluvut. Näin saatu luku tarkoittaa laskennallista lasten määrää, jonka nainen<br />

synnyttää kyseisen vuoden hedelmällisyyden pysyessä voimassa naisen koko hedelmällisen<br />

kauden edellyttäen, ettei hän kuole ennen tämän kauden päättymistä.<br />

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut ilmaisevat, kuinka monta elävänä syntynyttä<br />

lasta tuhatta naista kohti on kussakin ikäluokassa syntynyt vuoden aikana.<br />

Yleinen syntyneisyysluku kertoo, kuinka monta elävänä syntynyttä lasta on kunakin<br />

vuonna syntynyt 1 000 keskiväkiluvun asukasta kohti.<br />

24 HELSINGFORS STATISTISKA ÅRSBOK 2016

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!