104 vuosikerta årgång
17_01_02_Tilastollinen_vuosikirja_2016_Askelo
17_01_02_Tilastollinen_vuosikirja_2016_Askelo
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
7.11 Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot 2015........................ 172<br />
Studerande och examina vid yrkeshögskolorna i huvudstadsregionen<br />
Students and degrees at polytechnics in Helsinki Metropolitan Area<br />
7.12 Pääkaupunkiseudun yliopistojen opiskelijat ja tutkinnot 2015.............................................. 172<br />
Studerande och examina vid universiteten i huvudstadsregionen<br />
Students and degrees at universities in Helsinki Metropolitan Area<br />
7.13 Opiskelijoiden määrät eri koulutusasteilla Helsingissä 2000–2014........................................ 173<br />
Antal studerande på olika utbildningsnivåer i Helsingfors<br />
Numbers of students at various levels of education in Helsinki<br />
7.14 Kansalaisopistot 2000–2014........................................................................................................... 174<br />
Medborgarinstituten<br />
Adult education centres<br />
Koulutus Utbildning<br />
7<br />
Käsitteet ja määritelmät<br />
Väestön koulutusrakennetilastoissa on tiedot henkilön korkeimmasta suoritetusta<br />
tutkinnosta ja samantasoisista tutkinnoista viimeksi suoritettu ammatillinen<br />
tutkinto. 15 vuotta täyttänyt väestö jaetaan perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen<br />
tutkinnon suorittaneisiin. Keskiasteen tutkinnon suorittaneet sisältävät<br />
lukiokoulutuksen sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneet.<br />
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet sisältävät alimman korkea-asteen, alemman<br />
korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen sekä tutkijakoulutusasteen suorittaneet.<br />
Väestön koulutustasoa mitataan myös väestön koulutustasomittaimella<br />
(VKTM), joka kuvaa väestön koulutustasoa keskimääräisen teoreettisen koulutusajan<br />
pituuden mukaan. Se kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen<br />
keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246<br />
osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen<br />
jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään 20<br />
vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi<br />
suoritetun tutkinnon mukaan.<br />
Perusasteen koulutus on yleissivistävää, koko ikäluokalle oppivelvollisuudella<br />
annettavaa koulutusta. Peruskoulutus on pääasiallisesti yhdeksänvuotinen. Perusasteen<br />
jälkeistä toisen asteen koulutusta ovat lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus.<br />
Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää, ja sen voi suorittaa nuorten<br />
tai aikuisten opetussuunnitelman mukaan, tai suorittamalla kansainvälinen ylioppilastutkinto.<br />
Ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa ammatillista<br />
peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Ammatillinen peruskoulutus on toisen<br />
asteen perustutkintoihin johtavaa, joko opetussuunnitelmaperusteista tai näyttötutkintoon<br />
valmistavaa koulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavat<br />
koulutukset ovat tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulutusta. Nämä<br />
koulutukset ovat aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkinnot ovat<br />
näyttötutkintoja. Ammatillista koulutusta järjestetään sekä oppilaitosmuotoisena<br />
koulutuksena että oppisopimuskoulutuksena.<br />
Ammattikorkeakoulukoulutus on ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa<br />
ammatillista korkeakoulutusta. Ammattikorkeakoulutuksessa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon<br />
tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.<br />
Yliopistojen perustutkintoja ovat alempi ja ylempi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintoja<br />
ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.<br />
162 HELSINGFORS STATISTISKA ÅRSBOK 2016
Change language