LUCWANINGO LOLUNZULU LOLUMAYELANA NEKUBALULEKA ...

LUCWANINGO LOLUNZULU LOLUMAYELANA NEKUBALULEKA ... LUCWANINGO LOLUNZULU LOLUMAYELANA NEKUBALULEKA ...

uzspace.uzulu.ac.za
from uzspace.uzulu.ac.za More from this publisher
06.05.2013 Views

ekutseni kusibopho kubo bobabili kwenta njengobe bebenta, ngeke bamane bahlukaniswe tintfo letilula letingasho lutfo. Umlobokati nave uba nekutibophela etintfweni takhe nasekwenteni kahle kwakhe kulelikhaya langena kulo. Kubeketela kwemlobokati emendvweni wakhe kuyintfo lesuka khashane futsi lehlanganisa bantfu labanyenti emndenini. Kubeketela lokukhulu kucala khona ekucaleni uma umlobokati asangena kulomuti. Eva Ntandane (2002) ukufakazela kanjena: Kubonakala ngako kutsi amelane nenyongo latawunikwa yona lekhishwe kulenkhomo yenhlambisamtsimba. Lijaha litawunikwa inyongo yalenkhomo kutsi Iiyilungise kahle. Labaphetse umtsimba nabo batawunikwa Iitfuba lekutsi bakhombise lijaha lemlobokati kutsi liyijube kanjani lenyongo. Umlobokati utawubitwa bantfu bemtsimba bamtjele kutsi akahlale njengalesikhatsi bekagcotjiswa ngelibovu. Utawuhlala phasi enabei. Lijaha litawube seliyilungise kahle inyongo, layijuba. Lijaha litawucela umlobokati kutsi akhamise umlomo. Litayitsela emlonyeni lenyongo. Kumele kutsi umlobokati ayinatse lenyongo nobe ibaba. Lokunatsa lenyongo ibaba kusifungo sekutsi utawuhlala kulelo khaya langena kulo. Jim Gama (2002) uchaza kanjena: Lijaha litawuchubeka lijojotele umlobokati ngalenyongo wonkhe umtimba lize Iiyofika elugalweni lolukhulu bese lijaha liyayiminyela lenyongo. Loko kusifungo salalababili. Lijaha batalitjela labatiko kutsi lenyongo Iiyivule kanjani. Litayigocota kahle nalingati batayigocotela yona lenyongo. Lenyongo itawutsatfwa ifakwe esandleni semlobokati. Ngiyona ndandatho yesintfu. Lenyongo itawuhlala esandleni ize idzabuke. 207

Emva kwaloko kutawuta bafanyana nemantfombatanyana lamanyentane afike ahlale bucadlwana. Atawufike abute libito leyise ngobe lemlobokati sebalati. Labantfwana batawutjelwa kutsi libito leyise ngubani (basho Iibito leyise njengobe linjalo). Labantfwana kutawutsi bangatjelwa lamabito bese bonkhe kanye kanye batsi: Ayabonga, ayabonga emankankazane Atsi hhe! Atsi hhe! Bani (basho /igama /em/obokati) /abani (basho /igama /eyise wem/obokati) Kumele kutsi belikhaya uma umlobokati afika atiwe emagama akhe nekutsi uyise ngubani lakakhe ligama. Nanobe asagugile umlobokati utakwatiwa kutsi Iibito lakhe ngubani nekutsi utalwa ngubani. Akumelanga kutsi kulahleke kulaba bekhakhakhe kutsi Iigama lemlobokati ngubani nekutsi utalwa ngubani. Umlobokati nemtsimba batawuphuma bayewutfota. Gozolo usuke asalutfotile lubandze, kufike-nje babophe tinkhuni nje letincane benta inyandza. Batawubuya nato letinkhuni bese batetfula egumeni lemtsimba. Kutawuletfwa kudla, bese kuyadliwa. Nasewucedzile kudla umtsimba kutawubese kukhulunywa umtsetfo. Indvodza lephetse umtsimba ibeka umtsetfo itsi: Nine bakazibani (isho sibongo sakhabojaha) batsite bakabani (isho sibongo sem/obokati) nibobabhasobhe/a /itsambo taboo Na/apho inja iyawungena ehhokweni ningayibu/a/i, inh/oko yeyise. Batsite bakabani nine bakabani (isho sibongo) egameni /ebayeni babeka nasi sikhatsi (singaba sedvute nobe khashane). Nendvuku nayi. " Lendvodza lephetse umtsimba inika belikhaya lendvuku. Nabo belikhaya bayayitsatsa bese bayatibala tonkhe letinkhomo. Belikhaya batatiphendvulela basho kutsi bayeni bangaphuma ngesikhatsi lesitsite, 208

ekutseni kusibopho kubo bobabili kwenta njengobe bebenta, ngeke bamane<br />

bahlukaniswe tintfo letilula letingasho lutfo. Umlobokati nave uba<br />

nekutibophela etintfweni takhe nasekwenteni kahle kwakhe kulelikhaya<br />

langena kulo. Kubeketela kwemlobokati emendvweni wakhe kuyintfo lesuka<br />

khashane futsi lehlanganisa bantfu labanyenti emndenini. Kubeketela<br />

lokukhulu kucala khona ekucaleni uma umlobokati asangena kulomuti. Eva<br />

Ntandane (2002) ukufakazela kanjena:<br />

Kubonakala ngako kutsi amelane nenyongo<br />

latawunikwa yona lekhishwe kulenkhomo<br />

yenhlambisamtsimba.<br />

Lijaha litawunikwa inyongo yalenkhomo kutsi Iiyilungise kahle. Labaphetse<br />

umtsimba nabo batawunikwa Iitfuba lekutsi bakhombise lijaha lemlobokati<br />

kutsi liyijube kanjani lenyongo. Umlobokati utawubitwa bantfu bemtsimba<br />

bamtjele kutsi akahlale njengalesikhatsi bekagcotjiswa ngelibovu.<br />

Utawuhlala phasi enabei. Lijaha litawube seliyilungise kahle inyongo,<br />

layijuba. Lijaha litawucela umlobokati kutsi akhamise umlomo. Litayitsela<br />

emlonyeni lenyongo. Kumele kutsi umlobokati ayinatse lenyongo nobe<br />

ibaba. Lokunatsa lenyongo ibaba kusifungo sekutsi utawuhlala kulelo khaya<br />

langena kulo. Jim Gama (2002) uchaza kanjena:<br />

Lijaha litawuchubeka lijojotele umlobokati ngalenyongo<br />

wonkhe umtimba lize Iiyofika elugalweni lolukhulu bese<br />

lijaha liyayiminyela lenyongo.<br />

Loko kusifungo salalababili. Lijaha batalitjela labatiko kutsi lenyongo Iiyivule<br />

kanjani. Litayigocota kahle nalingati batayigocotela yona lenyongo.<br />

Lenyongo itawutsatfwa ifakwe esandleni semlobokati. Ngiyona ndandatho<br />

yesintfu. Lenyongo itawuhlala esandleni ize idzabuke.<br />

207

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!