05.04.2013 Views

Muliaga Lafaitagata ia Pouli Ofataotagataola, faaee le gafa o Lafai ...

Muliaga Lafaitagata ia Pouli Ofataotagataola, faaee le gafa o Lafai ...

Muliaga Lafaitagata ia Pouli Ofataotagataola, faaee le gafa o Lafai ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Family History Library Digital Conversion Tape No. 681<br />

Western Samoa Tape 10, Part 1 Interview # 1 cont’d from previous tape<br />

Usu Si’uniu <strong>ia</strong> Saunagalo, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> teine o Uunu. Usu Uunu e Faasau, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong><br />

<strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> teine o Seve<strong>le</strong>fatafata. O Faasau <strong>le</strong>nei o<strong>le</strong> atalii o<strong>le</strong> Faatiuga a’o <strong>le</strong> tama o Laifata.<br />

Usu<strong>ia</strong> Seve<strong>le</strong>fatafata ese alii Matafaga, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> teine o Sagataetuga, usu<strong>ia</strong><br />

Sagataetuga e Tuasau i Vaisala, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> teine o <strong>Pouli</strong> Fataotagataola. Ua maua<br />

nei <strong>le</strong> faauga o<strong>le</strong> faasologa o<strong>le</strong> <strong>gafa</strong>, toe sosoo atu nei la<strong>ia</strong> i usuga <strong>ia</strong> na faasolo mai luga. Usu<br />

<strong>Mul<strong>ia</strong>ga</strong> <strong><strong>Lafai</strong>tagata</strong> <strong>ia</strong> <strong>Pouli</strong> <strong>Ofataotagataola</strong>, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o <strong>Lafai</strong> Ulusuati mai<br />

Ne<strong>ia</strong>fu, ae <strong>Lafai</strong>lagatila Gataivai, ae <strong>Lafai</strong>taulupoo i Fa<strong>le</strong>alili, o<strong>le</strong> tama lava <strong>le</strong>nei e tasi, a’o ona<br />

igoa te<strong>le</strong> ona o mea sa nofo ai atoa ma mea na <strong>ia</strong> fai. O Ulusuati o<strong>le</strong> fanua <strong>le</strong>a sa nofo ai i<br />

Ne<strong>ia</strong>fu, olana tila o<strong>le</strong> tila <strong>le</strong>a a<strong>le</strong> al<strong>ia</strong> na malaga toatasi o Taulupoo, o ulu <strong>ia</strong> o tama i Fa<strong>le</strong>alili, a<br />

tagi <strong>le</strong>a tama ua ta <strong>le</strong> ulu a <strong>Lafai</strong> i<strong>le</strong> laau, aua na avavaga faatasi ma lona tina ma lona tuafafine<br />

o Ulutogi Tupa’itea. Usu <strong>Lafai</strong> Taulupoo <strong>le</strong>nei <strong>ia</strong> Momoeitagumaga i Ne<strong>ia</strong>fu <strong>ia</strong> Ivaoto,<br />

<strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Lafa<strong>ia</strong>lii, o<strong>le</strong> alii <strong>le</strong>nei na usu <strong>le</strong> fono i malae te<strong>le</strong> ona alu atu <strong>le</strong>a ua pa<strong>ia</strong><br />

Papaofo, ona ta <strong>le</strong>a o lana lupe, ona pao mai loa <strong>le</strong>a i<strong>le</strong> Malae. Ona tagi <strong>le</strong>a olona tuafafine<br />

Leuatogi Tupa’itea poo Lauagematal<strong>ia</strong>, o<strong>ia</strong>ue tuagane ua <strong>le</strong> mau fono, ua laof<strong>ia</strong> lava <strong>le</strong>a na <strong>le</strong><strong>le</strong><br />

mai nei. A’o iu o fono a Salafai ua faapenei, faapenei o<strong>le</strong> a Tuuala Salafai ae susu <strong>le</strong> Tagaloa,<br />

ona faapea mai <strong>le</strong>a o<strong>le</strong> tane o lona tuafafine o Lauagatal<strong>ia</strong>, alii ie ma failauga aua <strong>le</strong> faaiua la<br />

tatou fono ae se’i faaiu i malae Fatu, ua faapea u’i o<strong>le</strong> fono, o<strong>le</strong> a Tuuala Salafai ae afio <strong>Lafai</strong> a’o<br />

<strong>le</strong> pa Aliinuu Tagaloa, o i’u <strong>ia</strong> <strong>le</strong> fono i Malaefatu o Salafai. Usu Lafa<strong>ia</strong>lii <strong>ia</strong> Fogavai, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong><br />

<strong>gafa</strong> o <strong>Lafai</strong>natau, usu <strong>Lafai</strong>natau <strong>ia</strong> Mooui i Fogasavaii, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> Sauoaiga


Family History Library Digital Conversion Tape No. 681<br />

Western Samoa Tape 10, Part 1 Interview # 2<br />

Usuga a Fanunutete<strong>le</strong><br />

O<strong>le</strong> <strong>gafa</strong> <strong>le</strong>nei o<strong>le</strong> usuga a Fanunutete<strong>le</strong>, na usu Fanunutete<strong>le</strong> <strong>ia</strong> Atu, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Faga,<br />

usu Faga <strong>ia</strong> To, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Tu<strong>ia</strong>ana Letava’ete<strong>le</strong>, toe <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> teine o<br />

Sina<strong>le</strong>tafua, na usu<strong>ia</strong> Sina<strong>le</strong>tafua ise Tagatamatua i Taula, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> teine o<br />

Fulis<strong>ia</strong>ilagi, usu Fulis<strong>ia</strong>ilagi i O<strong>gafa</strong>nuatete<strong>le</strong> i Matatao, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> teine o<br />

Faasil<strong>ia</strong>ilagi, usu<strong>ia</strong> Faasil<strong>ia</strong>ilagi e<strong>le</strong> Tu<strong>ia</strong>aga<strong>le</strong>uote<strong>le</strong>, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> gaf o<strong>le</strong> teine o<br />

Faalulumaga. O<strong>le</strong> Tama’ita’i <strong>le</strong>nei na ifo <strong>ia</strong>i Aaga o<strong>le</strong> taua o<strong>le</strong> Silisiliganuu <strong>ia</strong> Safotulafai, aua<br />

na sii atu <strong>le</strong> taua <strong>le</strong>nei ona taunuu atu lava <strong>le</strong>a i Safotulafai taua lao. Ona tul<strong>ia</strong> lava <strong>le</strong>a o<strong>le</strong><br />

Sa<strong>le</strong><strong>le</strong>aga ua lafo<strong>ia</strong>’e i uta, a’o seu lupe <strong>le</strong> alii o Tufuga, ona tago loa <strong>le</strong>a o Tufuga gagau<br />

Lanamaa, ona momo’e ifo <strong>le</strong>a ma<strong>le</strong> ulu o Lanamaa, ona fas<strong>ia</strong> lava <strong>le</strong>a o Aana. Ua pasamai Aana<br />

ua faapea ai Tu<strong>ia</strong>ana<strong>le</strong>uaote<strong>le</strong>, o ai <strong>le</strong>a e maaloalo mai i<strong>le</strong> vao? On tali <strong>le</strong>a o Aana, o<strong>le</strong> Tufuga,<br />

ona maua ai <strong>le</strong>a o<strong>le</strong> igoa o<strong>le</strong> Tufugaalomaivao. Ona toe sasa <strong>le</strong> o<strong>le</strong> Sa<strong>le</strong><strong>le</strong>aga i uta e<strong>le</strong> Tufuga, e<br />

aua <strong>le</strong> tul<strong>ia</strong>loa ina Aana i<strong>le</strong> sami, ona <strong>ia</strong>i fo’i <strong>le</strong>a o<strong>le</strong> Tufugapu<strong>le</strong>. O Upu uma lava a<br />

Tu<strong>ia</strong>ana<strong>le</strong>uote<strong>le</strong>, e <strong>ia</strong>i fo’i <strong>le</strong> Tufugatoatama’i, e <strong>ia</strong>i ona avane <strong>le</strong> teine <strong>le</strong>nei o Faalumaga I<br />

faanofo i<strong>le</strong> alii <strong>le</strong>a o<strong>le</strong> Tufuga. Usu <strong>ia</strong> Faalumaga I nei e<strong>le</strong> Tufuga, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> teine o<br />

Faalulumaga II, usu<strong>ia</strong> Faalulumaga II <strong>le</strong>nei e Papalii Nagauaisavaii, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong><br />

teine o Fitimaula, usu<strong>ia</strong> Fitimaula e<strong>le</strong> Tagaloa Faanofonuu, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Tu<strong>ia</strong>ana<br />

Salaginato.


Family History Library Digital Conversion Tape No. 681<br />

Western Samoa Tape 10, Part 1 Interview 3<br />

Gafa o Malietoa Saveatuvaelua<br />

Na usu Malietoa Savea <strong>ia</strong> Amaamaula, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Gagasavea, <strong>faaee</strong> o<br />

Umuosavea, toe <strong>faaee</strong> o Upolusavea. Gagasavea na usu <strong>ia</strong> Luafatasaga Taemanutava’e<br />

i<strong>le</strong> nuu o Sili, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Malietoa Faiga. Malietoa Faiga na usu <strong>ia</strong> Saaimoana i<br />

Vaimauga, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Malietoa Uitualagi, usu Malietoa Uitualagi <strong>ia</strong><br />

Gatoloa<strong>ia</strong>oo<strong>le</strong>lagi Tugavaete<strong>le</strong>, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Laauli. O<strong>le</strong> tama <strong>le</strong>nei na ta’ua o<strong>le</strong> tama<br />

a<strong>le</strong> Susumafanafana aua e noto mai <strong>le</strong> tama’ita’i <strong>ia</strong> Malietoa Uitualagi aua to i lona tuagane o<br />

Tunamana<strong>ia</strong>, e <strong>ia</strong>i <strong>le</strong> upu <strong>le</strong>nei; a teu <strong>ia</strong> mateu, a fai <strong>ia</strong> mafai. E alu ane lona tuagane <strong>le</strong>a o Tuna<br />

mana<strong>ia</strong> o moe te<strong>le</strong>noa lona tuafafine na alu ane ma<strong>le</strong> sua taumafa, ona faalavalava <strong>le</strong>a o<strong>le</strong><br />

tama’ita’i e Tunamana<strong>ia</strong>, ae fai a’e <strong>le</strong> tama’ita’i, se a teu <strong>ia</strong> mateuteu, a fai <strong>ia</strong> mafai. Ona faapea<br />

<strong>le</strong>a o Malietoa Uitualagi, Sagaga e lo outou alii <strong>le</strong>na, ae tali Sagaga matou te mumusu matou te<br />

tali Fuao<strong>le</strong>toelau, ona toe fanau ai <strong>le</strong>a o Gatoloa<strong>ia</strong>oo<strong>le</strong>lagi <strong>ia</strong> Malietoa Uitualagi, <strong>faaee</strong><br />

loa <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Fuao<strong>le</strong>toelau.<br />

Ua matutua nei Laauli ma Fuao<strong>le</strong>toelau ona sauniuni ai <strong>le</strong>a o<strong>le</strong> aumoega a Sagaga, e ave <strong>ia</strong><br />

Fuao<strong>le</strong>toelau i<strong>le</strong> fanau a Tuisamoa i Fa<strong>le</strong>alii, ua Totogata ma Gauifa<strong>le</strong>ai. Ona ui <strong>le</strong>a o<strong>le</strong><br />

Fuao<strong>le</strong>toelau ma Sagaga i tai, a’o Laauli ua ui ane i uta e seugogo ai. Na teena Fuao<strong>le</strong>toelau ae<br />

faaifo loa Laauli o taee<strong>le</strong> tama’ita’i i vai o Fiso ma lo laua a luga, ona faapea <strong>le</strong>a o tama’ita’i ma<br />

teine, aue aue se alii e ua faapea <strong>le</strong> tino ua lafolafo, ae tali atu Laauli, e lafulafu lava ae lafulafu<br />

ise tama Siugogo. Ua ave ifo faga a Laauli o <strong>ia</strong>i vi, ona tuu <strong>le</strong>a i luga o<strong>le</strong> vai, laga atu loa teine e<br />

taufao vi asi alii, fai atu loa Laauli, tama’ita’i <strong>ia</strong> se’i o’u alu atu <strong>ia</strong>i, tou te <strong>le</strong> silasila fua i<strong>le</strong><br />

valavala ae valavalva tumana <strong>le</strong> mena e<strong>le</strong> mafai. Ona momo’e mai <strong>le</strong>a o Laauli <strong>ia</strong> Sagaga ua<br />

teega Fuao<strong>le</strong>toelau ma faapea atu, ana <strong>le</strong> seanoa <strong>le</strong> mata’u i<strong>le</strong> mea na maliu mai ai lo tatou nuu<br />

ma lau afioga, poo ua ou sii ina lua mai <strong>le</strong> fafina faatauvaa, ona tali atu <strong>le</strong>a o Sagaga ma<strong>le</strong><br />

Fuao<strong>le</strong>toelau, se ua faafetai, afai e mafai <strong>ia</strong> te oe, faafetai lava, o<strong>le</strong> lau o<strong>le</strong> fiso o<strong>le</strong> lau o<strong>le</strong> tolo.<br />

Ua ui ifo i Li’u tau i Fuiono ua o<strong>le</strong> ala e tasi <strong>le</strong> mauga i olo. E i Fa<strong>le</strong>alupo mauga e lua o Li’u ma<br />

Fuiono. E <strong>ia</strong>i fo’i <strong>le</strong> mea e ala tasi ai mauga e tau i olo, ona alu <strong>le</strong>a o Laauli ma sii lua mai<br />

tama’ita’i e matua la <strong>le</strong><strong>le</strong>i lava <strong>ia</strong> tama’ita’i. Usu loa Laauli <strong>ia</strong> To’ato’agata, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong><br />

teine o Gatoaite<strong>le</strong>. Toe usu Laauli <strong>ia</strong> Nauiifa<strong>le</strong>ai ma Gasolo lona uso, ona si’i mai loa <strong>le</strong>a<br />

o<strong>le</strong> Fa<strong>le</strong>tautu i Fa<strong>le</strong>ata <strong>ia</strong> Gatoaite<strong>le</strong> e sii mai <strong>ia</strong> Folasaitu, ae alu ane fo’i Sagalala <strong>ia</strong> i<strong>le</strong> mea na<br />

musa ai i Fogaa. Ua loto Malietoa ma Sagaga <strong>ia</strong> Folasauitu, ae loto Gatoaite<strong>le</strong> <strong>ia</strong> Sagalala, ona<br />

fai ane <strong>le</strong>a o Gatoaite<strong>le</strong> <strong>ia</strong> Gasolo e alu ane <strong>ia</strong> e momoli Folasaitu ma Fa<strong>le</strong>ata e tusa ma<strong>le</strong> loto o


Malietoa ma Sagaga, a’o <strong>ia</strong>i e mana’o te<strong>le</strong> <strong>ia</strong> Sagalala. Aga<strong>le</strong>againa Gasolo e Folasaitu ona alu<br />

ane <strong>le</strong>a la te tau faanonofo uma <strong>ia</strong> Sagalala. Na aga<strong>le</strong>aga ina Gasolo e Folasaitu, ua toe fanau <strong>le</strong><br />

toalua muamua o Folasaitu, ona sola ai <strong>le</strong>a o Gasolo ua nonofo uma ma Gatoaite<strong>le</strong> <strong>ia</strong> Sagalala.<br />

Fanau Gasolo ae <strong>le</strong> fanau Gatoaite<strong>le</strong> <strong>ia</strong> Sagalala.<br />

Usu <strong>ia</strong> Gasolo e Sagalala, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o teine o Vaeotamasoa, toe <strong>faaee</strong> o<strong>le</strong> teine o<br />

Atogaugaa<strong>le</strong>tuitoga, toe <strong>faaee</strong> o Lalovimama. Soo nei la <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> <strong>ia</strong> Selaginato.<br />

Usu <strong>ia</strong> nei e Vaeotamasoa <strong>ia</strong> Selaginato, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o Tu<strong>ia</strong>ana Tama<strong>le</strong>lagi. O<strong>le</strong> tama<br />

<strong>le</strong>nei e <strong>ia</strong>i Sa o Tutuila ma Ape e aoao nei <strong>ia</strong> Samoa uma. O<strong>le</strong> alii <strong>le</strong>nei na fai ana tofiga i<strong>le</strong><br />

Leulumoega i Paepaepuga. O Tutuila ma Ape e oo tu lo oulua ati i Samoa uma, afai se lagi o la<br />

oulua auala e fai tutu, e fai tutu fo’i la oulua faatatau, e pito <strong>ia</strong>i lo oulua va<strong>le</strong> gase, ona fai ai <strong>le</strong>a<br />

o<strong>le</strong> lauga tu. O niu e toli e ave <strong>le</strong> niu e tasi i<strong>le</strong> fa<strong>le</strong> e <strong>ia</strong>i <strong>le</strong> oti, e inu tutu ai ma a ’ai Letavaelua.<br />

O tofiga nei, o alofaaga lava <strong>le</strong> Tama<strong>le</strong>lagi nai ona tama, ina ne’i faavae ina lava laua ese tasi, e<br />

<strong>ia</strong>i fo’i la laua To ise s<strong>ia</strong>po poo se ie toga e afu se oti o solo a la alii, o<strong>le</strong> faiga <strong>le</strong>a o<strong>le</strong> To.<br />

Usu <strong>ia</strong> nei Atogaugaa<strong>le</strong>tuitoga e<strong>le</strong> Sauoaiga, <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> gfa o Tauiliili, toe <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<br />

Tupa’i<strong>le</strong>vaililigi, toe <strong>faaee</strong> <strong>le</strong> <strong>gafa</strong> o<strong>le</strong> teine o Valasi. O<strong>le</strong> Valasi <strong>le</strong>nei e Valasi i Maota i<br />

Ne<strong>ia</strong>fu, Valasi i Afega, i Fogasavaii, e Valasi i Fa<strong>le</strong>toi Satupa’itea, ae Sooaema<strong>le</strong>lagi i Vaitupu i<br />

Leulumoega, o<strong>le</strong> uiga <strong>le</strong>a a<strong>le</strong> upu a Tama<strong>le</strong>lagi, e Tama<strong>le</strong>lagi a’u nei ae Sooaema<strong>le</strong>lagi oe, Valasi<br />

e fai <strong>le</strong> lagi o ta igoa. O<strong>le</strong> tama’ta’i <strong>le</strong>nei o Sooaema<strong>le</strong>lagi, na sau <strong>ia</strong>i <strong>le</strong> Fa<strong>le</strong>fuafua Leifi ma<br />

Mautolotua ilo alii o Mataut<strong>ia</strong>. Ona sau ai <strong>le</strong>a o<strong>le</strong> aumoega ona tu <strong>le</strong>a o Mata’ut<strong>ia</strong> e To’a, maua<br />

ai <strong>le</strong> igoa o Mata’ut<strong>ia</strong>tuito’a.<br />

This same history & geneology will be continue on the other side of this same tape.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!