Wasa Footballcup, s. 2-3 - Vifk

4
”Älä elä muistojen,
vaan unelmien takia”
Vaikka VIFK perustettiin tasan 110
vuotta sitten ei tämä VIFK Magazine-numero
ole mikään historiikki.
Toisaalta tuntuu luonnolliselta hiukan
katsoa menneisyyteen, ja yksityiskohtaisemman
selostuksen seurahistorian
pääkohdista löydät lehden
sisältä. Mutta on muutakin, jokavie
takaisin menneisiin vuosiin. Ehkä
tämä on kaikista mielenkiintoisinta
vanhemmille ruotsinkielisille vaasalaisille?
Ehkä. En osaa sanoa.
Mutta toivon että kaikki saavat irti
jotain kertomuksesta siitä marssista,
jokasoi kun joukkueet marssivat kentälle
VIFK:n kotiotteluissa.
Ilman leveyttä ei löydy huippua.
Vaikka henkilökohtaisesti olenkin kilpailullisempi
kuin mitä liiton Kaikki
Pelaa-ohjelma sallisi, olen kuitenkin
sitä mieltä että olisi hyvä jos seuramme
pystyisi tarjoamaankuntoilujoukkueet
vanhemmille junioreille. Siksi
on myönteistä, että tänä vuonna ei ole
vain kahta joukkuetta B-pojille vaan
lisäksi kokonaista kolme miesten
joukkuetta. Meillä on edustusjouk-
kue 2. divisioonassa, kehitysjoukkue
4. divisioonassa ja juuri perustettu
kuntoilujoukkue 6. divisioonassa.
Ihan kuin nais- ja tyttöpuolella, mistä
löytyy joukkueita joka lähtöön.
B-tytöissä VIFK:lla onkin ainutlaatuista
leveyttä. Tätä on mielenkiintoista
seurata jatkossa.
Historia on mielenkiintoista. Mutta
tulevaisuus, se on olennaista.
Ruotsista löytyy joukkue nimeltään
Åtvidabergs FF. Kyseessä on pieni
paikkakunta, jossa oli Ruotsin paras
joukkue 1970-luvun alussa. Nyt ollaan
takaisin Allsvenskanissa. Fanien
kotisivuilta löytyi otsikko ”Lev inte på
minnena, lev för drömmarna”, joka
vapaasti suomennettuna on suunnilleen
”Älä elä muistojen, vaan unelmien
takia”. Minusta niin hyvin sanottu,
että varastin sen tämän jutun
otsikoksi.
Historiaa ja perinteitä tulee kunnioittaa.
VIFK:n otteluissa kuuluttajakopin
kaverit laittavat soimaan
kappaleen ” Alte Kameraden”, kun
joukkueet marssivat kentälle. Kuinka
2010
vanha perinne on, sitä en tiedä. Suomennos
”toverit” on epäonnistunut,
koska sanalla on poliittinen merkitys
joka ei sovi VIFK:lle. Olisiko ”kaverit”
parempi? Marssin on kirjoittanut
vuonna 1889 saksalainen Carl Teike,
joka on minulle tuntematon suuruus.
Vuosiluku on kiinnostava. Oltuaan
pirstoutunut suureen määrään pieniä
valtioita Saksan keisarikunta
yhdistyi 1870-luvun alussa. Kansallistunto
kukoisti ja Saksasta tuli nopeasti
suurvalta.
Sekä sotilaallisesti että taloudellisesti.
Marssi on säilynyt ilman poliittisia
painolasteja. Sitä ei yhdistetä natsien
hirmutekoihin. Tästä on todisteena
se, että brittiläinen laivastosoittokunta
soitti marssin Wembleyllä ennen
FA-cupin loppuottelua vuonna 1959.
Vuonna 1952 Helsingin olympialaisissa
60.000 ihmistä vihelsi marssin
tahtiin. Vainettä tiedätte.
Claus Stolpe
VIFK:n seuralehden toimittaja aivan liian
monen vuoden takaa