Lue myös juttu Merimies-lehdestä 6/2011: RG I on ainoa matkustaja ...

Vaikea jäätalvikoetteli MerenkurkunlaivaliikennettäMerenkurkun laivaliikenne oli viime talvenasuurissa vaikeuksissa, kun Suomeen saapuijälleen normaali jäätalvi lauhempien ajanjaksojenjälkeen. Merenkurkussa oli motissauseita aluksia yhtä aikaa. Vahvat jäät hyydyttivätmyös <strong>RG</strong> I:n ajon. Alus joutui kääntymäänRuotsin puolella takaisin rantaan havaittuaan,että jäissä eteneminen on mahdotonta. Uudenyrityksen myötä laiva pääsi lopulta onnellisestiSuomeen. <strong>RG</strong> I:n liikennöinti oli pysähdyksissäreilun viikon verran, kunnes jäätilanne antoi jälleenmyöden jatkaa seilausta.Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote:Suomi ja Ruotsi sopivatjäänmurtoavustaSuomi ja Ruotsi sopivat maiden välisestä jäänmurtoyhteistyöstäelokuun lopulla. Sopimuksessamääritetään aikaisempaa tarkemmin sopimusalueja yhteistyön perusteet.Sopimuksen tarkoituksena on, että Pohjanlahdenja Ahvenanmaan alueen jäänmurtopalvelutjärjestetään kustannustehokkaasti ja ettämolempien maiden vastuuviranomaiset hallinnoivatyhteistyössä talvimerenkulun ohjausjärjestelmää.Sopimus on voimassa 20 vuotta. Sopimusedellyttää Suomelta viiden jäänmurtajan kapasiteettiä.Näistä neljän pitää olla nk. A-luokanmurtajia ja yhden B-luokan murtaja.Merenkurkun talviliikenteensujuvuus turvattavaMinisterit keskustelivat myös siitä, miten Merenkurkuntavara- ja henkilöliikenne turvataanparhaalla mahdollisella tavalla myös jatkossa.Vaasan ja Uumajan välisen laivaliikenteen jatkonvarmistaminen kohtuulliseen hintaan jakohtuullisella vuorovälillä on molempien maidentavoitteena.Kristiina Moliis antaa roskille kyytiäaluksen saavuttua Vaasaan.Moottorimies Filip Grönlund käy Vaasassa töissä Kaskisista.Nuori mies on tyytyväinen siihen, että Suomesta on löytynyt töitä,mutta palkkataso on yksi vaikuttava tekijä siihen jäävätkö nuoretmerenkulkijat Suomeen vai eivät, Filip kertoo vastavalmistuneidenajatuksista. ”Norjassa saattaisi olla tiedossa paremmat tienestit jatoisaalta myös maailman näkeminen kiinnostaa.”7

Teksti: Jouko Kahila kuvat: ShutterstockTyöyhteisön tukiauttaamasentunuttajaksamaanTyö kuormittaahenkisesti yhä enemmän<strong>Merimies</strong>ammateissa mielenterveysongelmatovat kasvussa. Masennusta, stressiäja burnoutia aiheuttavat mm. työmääränkuormittavuus sekä jatkuva kiire. Työyhteisön,työkavereiden ja johdon, ymmärtävätuki auttaa masentunutta jaksamaan.Matkustajalaiva Amorellan kokkinatyöskentelevä Jorma Luoma toimi laivantyösuojeluvaltuutettuna 12 vuotta. Hänenmielestään työsuojelussa on koneiden jalaitteiden käyttöturvallisuuden osalta mentyeteenpäin, mutta henkisessä työsuojelussaotettu pakkia.”Vaikka työmäärän kuormittavuus onkeskeinen masennusta ja työuupumustaaiheuttava tekijä, työsuojelussa on keskityttyenemmän työn mukanaan tuomiinfyysisiin ongelmiin kuin työn henkiseenkuormittavuuteen”, Luoma täsmentää.”Henkisistä kuormittajista ehkä yleisinon jatkuva kiire. Se stressaa ja masentaa.Ihminen ei ole pelkkä suorittaja. Onneksiomassa työpisteessäni on työväkeä tällähaavaa tarpeeksi, joten viikonlopun kiireethoituvat myös sujuvasti”, hän lisää.Niin henkisen kuin fyysisen työsuojelunon Luoman mielestä oltava elimellinen osatyörutiineita sekä sisällyttävä työn ja työtehtäviensekä -tilojen suunnitteluun. Kattavantyösuojelun on liityttävä myös nuorten jauusien työntekijöiden perehdyttämiseen.Nyt perehdyttämisessä korostetaan liiaksialusturvallisuutta.”Ikävä kyllä, työsuojeluasiat otetaanyleensä esille vasta kun tapahtuu jotainpoikkeavaa, kuten uuden työkoneen tai-tehtävän opettelua, työpaikkakiusaamistatai työtapaturma”, Luoma pahoittelee.Monissa laivoissa eimielenterveysongelmistakuitenkaan puhuta; omistaongelmista hävetään puhua,eikä kaverin ongelmistakehdata ja uskalleta kysyä.Masentunutta työkaveriatuettavaLuoma tietää omakohtaisesti kuinka työkavereidentuki ja välittäminen auttaa jaksamaan.Kun tytär joutui koulukiusaamisenuhriksi, Luoma masentui siinä määrin, ettäjoutui turvautumaan mielialalääkkeisiin.Työkavereiden tuki oli tuolloin tärkeätä.”Työkaverit kuuntelivat murheitani jajoillakin oli kerrottavanaan vastaavanlaisiakokemuksia, joten sain myös vertaistukea”,Luoma kertoo.Monissa laivoissa ei mielenterveysongelmistakuitenkaan puhuta; omista ongelmistahävetään puhua, eikä kaverin ongelmistakehdata ja uskalleta kysyä. Luoma korostaa,että masentuneelle on merkityksellistä,vaikka kyseltäisiin vain kuulumisia.88

unokirjallisestaApteekkilaiva (2006),an maailma on äkkikatistensisäinen traagisuusanisiin mittoihin. (…)älleen maalla ja merellä.levata aiheista, kutensestä tai erikoisistasa. Pilkkeeseen liittyya. Hän ei tuomitse,ksi myös keplottelio,merimieskirkkoaistelivat elämästään,taistelevat arvokkuuutjohtavat toisinaankoomisiinkin seuraukämensäavarana.»sson, turun sanomaten ihmisen ymmärikinnovelleissa elääaailmasta. Kertomuslmansa,joita kohti heavalla.»pohjolan sanomatRahaton ja passiton Eero Jokela pestautuu syksyllä 1948Kööpenhaminassa ikäloppuun Sonja­laivaan päästäkseenkoti­Suomeen. Arvoituksellisia »avustustavaroita»kuljettavan vuotavan kaljaasin matkasta läpi miinojavilisevän Itämeren kehkeytyy surkuhupaisa taival, joka päättyypuolisokean luotsin virheestä karille ajoon Perämerellä.Miehistö ja laivuri jättävät Sonjan. Eero jää vartijaksi ja salakuljetuslastinkauppiaaksi laivaan. Mikään ei tunnu onnistuvan:varkaat kähveltävät kiikarin ja kompassin, kauppa kangertaaja entinen tyttöystävä on penseä. Vieläpä Valtiollinen poliisikiinnostuu liittoutuneiden aluksilla sota­aikana seilanneestaEerosta.Valpon etsivät kyselevät petsamolaisen Marian katoamisestakeväällä 1941 Ergo­laivalla, jolla Eero teki ensipurjehduksensa.Itsesyytösten piinaamalta perämieheltä tivataan myös tietojatorpedoidun, sotakieltolastia natsi­Saksaan kuljettaneens/s Oscar Midlingin ja jääkärieversti Ragnar Nordströminosuudesta tapahtumiin.Joni Skiftesvikin romaanissa levoton aika koettelee merenkulkijaa.Toisen maailmansodan ankarista saattuetaisteluistaselvinnyt mies kokee suurimmat haasteensa kotivesillä lähestyväntalven piirittäessä vanhaa alusta.isbn 978-951-0-38257-8 84.2 www.wsoy.fiJONISKIFTESVIKPERÄMIES JOKELAN KOTIINPALUUJONISKIFTESVIKWSOYPERÄMIESJOKELANKOTIINPALUUjoni skiftesvik (s. 1948) on ollut vapaanakirjailijana vuodesta 1988. Hän on julkaissutniin lyhyttä kuin pitkää proosaa sekä kirjoittanutmm. kuunnelmia, näytelmiä ja tvjakokoillan elokuvia. Skiftesvikin novellikokoelmaPuhalluskukkapoika ja taivaankorjaajasai J. H. Erkon palkinnon vuoden1983 parhaana esikoisteoksena. KirjallisuudenFinlandia­palkintoehdokkaana hän on ollutvuosina 1984, 1990 ja 1997. Tasavallan presidenttimyönsi hänelle Pro Finlandia ­mitalin2005.Skiftesvikin laajaa tuotantoa on käännettyruotsiksi, norjaksi, venäjäksi, englanniksi,saksaksi, unkariksi, tšekiksi, ranskaksi, hollanniksi,viroksi, sorbiksi ja bulgariaksi.© Heikki SarviahoWSOYRomaanisi päähenkilö ajautuu leivänperässä aluksesta toiseen ja seilaamyös liittoutuneiden laivoissa, mitähaluat viestiä tällä?”Sota heitteli ihmisiä mitä kummallisimpiintilanteisiin. Suomalaisia merimiehiäinternoitiin eri puolille maailmaa. Vastaaivan viime vuosina heidän vaiheistaan ontoden teolla kiinnostuttu. Sodan jälkeenmaailmalta kotiin palailevia miehiä pidettiinkummajaisina. Heitä ei rinnastettusotavankeihin, mutta heitä kuulusteltiin jalähipiirikin oudosteli ja kuiskutteli heidänsota-aikaisista vaiheistaan. Natsi-Saksassasuomalaiset merimiehet joutuivat keskitysleirilleja julmuuksien kohteeksi. Englantiininternoidut pääsivät helpommalla,mutta monet joutuivat henkensä pitimiksipestautumaan liittoutuneiden, siis vihollisenlaivoihin.”Jokela onnistuu lopulta mönstrautumaanKööpenhaminassa rähjäiseenkaljaasi Sonjaan Suomeen päästäkseen.Mistä löysit aiheen?”Kirjan tarina on yhdistelmä useasta pitkäänmielessäni muhineesta aiheesta.Usein kirjan ns. punainen lanka lähteekehittymään jonkin yksittäisen tapahtumantai sattumuksen ympärille. LuullakseniEero Jokelan tarinan alkuidea pohjautuukaljaasi Jukuraan (ex. Helmi). Sekävi 1960-luvun alkupuolella kotikyläniredillä ja soudin siihen jobin ottaneita poikia.Muistan miettineeni, miten tuollainenuiva ruumisarkku yleensä pysyy pinnalla.Pianhan Jukura sitten upposi Utön lähellä.Kirjassa ”päähenkilönä” on kaljaasi Sonja,mutta kyllä sen ilmiasu on kuitenkin Jukuran.”Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa.Kaljaasi Sonja salakuljettaa Suomeentavaraa. Onko sinulla näistä puuhistaomia havaintoja?”Kirjan toinen alkuidea pohjautuu syksyllä1949 myrskyn karille Martinniemessä paiskaamaanhöyryalus Lahteen. Kylällä puhuttiin,että redillä olleen saksalaislaivan väkirosvosi Lahdesta venelasteittain tavaraa astioitamyöten. Lahti talvehti jäissä ja naapurimmepalkattiin laivan vahdiksi.”<strong>Lue</strong> haastattelu kokonaisuudessaan:www.smu.fi > viestintä > lukuloossi > Joni SkiftesvikRomaanissa on paljon aineksia tositapahtumista:pystyykö lukija erottamaanfaktan ja fiktion?”Mummoni, joka oli luotsin leski, muisteliusein erästä huononäköistä ikämiesluotsia,joka ajoi 1930-luvulla laivan karille ja yrittisen jälkeen itsemurhaa hukuttautumalla.Tapahtuma on kuvattuna kirjassa melkeinsellaisenaan. Kun noihin sattumuksiin vielälisätään isäni ja isäpuoleni sota-ajan jasodan jälkeisen ajan kokemuksia ja heidänkertomuksiaan mm. internoitujen merimiestenvaiheista maailmalla, niin koossaalkaa olla se keitos, josta kirjani alkoi syntyä.Mielikuvituksella oli tietenkin kirjoitustyössämerkittävä asema. Jos kysytään,mikä kirjassa on faktaa ja mikä fiktiota,niin minun on sanottava, etten sitä oikeinitsekään osaa erottaa. Asiat ovat tarinassaniin limittäin ja lomittain."Miesten välinen dialogi on väkevääja värikästä merimieskieltä, jonkahuumori osuu ja uppoaa! Miten kirjojesihenkilöhahmot syntyvät?”Minulle on usein sanottu, että kirjoissanion tunnistettavia hahmoja; että siellä onaivan selvästi se ja se. Minun on täytynyttuottaa sanojalle pettymys ja ilmoittaa, etteisiellä ole ainakaan tarkoituksellisestitunnistettavia ihmisiä. Siellä voi olla tutunoloisia hahmoja siksi, että samoja ominaisuuksialöytyy monista ympärillämme olevistahenkilöistä. On lihavia ja laihoja, kitsaitaja ahneita, anteliaita ja köyhiä, hyviäja pirullisia ihmisiä. Yritän kuvata elävääelämää ihmisineen ja kaikkineen mahdollisimmanaidosti, ja jos paperille on syntynytsellainen tarina, joka panee lukijan miettimään,josko hän lukee todella tapahtuneistaasioista, niin kyllä se on kiitoksen hetkikirjailijalle.”Perämies Jokelan kotiinpaluuon saatavilla kirjakaupoissa ja senvoi hankkia myös suoraan WSOYkustantamosta:www.wsoy.fi/yk.11

Työttömyyskassa tiedottaa:Kuljetusalan TyöttömyyskassaKäyntiosoite:Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, HelsinkiPostiosoite:PL 65, 00531 HelsinkiPuhelinpäivystysp. (09) 613 111ma–pe klo 9.00–12.00Faksi: (09) 6131 1333Työttömyyskassanasiakaspalvelu avoinna:Arkipäivisin klo 8.30–16.00 (syys–huhtikuu)ASIOINTI KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSASSAJos jäät työttömäksi– ohjeita työttömyyspäivärahan hakemiseen– Ilmoittaudu paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon(te-toimisto) viimeistäänensimmäisenä työttömyyspäivänä.– Ansiopäivärahan hakemuslomakkeet saatte-toimistosta tai Kuljetusalan Työttömyyskassankotisivuilta: www.kuljetusalantk.fi.– Hakemuksen voi lähettää kassaan sähköisestikirjautumalla kassan sähköiseen palveluunosoitteessa: www.kuljetusalantk.fitai postitse: Kuljetusalan Työttömyyskassa,PL 65, 00531 HELSINKI.– Hakemuksen voit tulostaa myös TyöttömyyskassojenYhteisjärjestön, TYJ:nsivuilta www.tyj.fi. Näiltä sivuilta löydätpaljon ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta,kuten esimerkiksi ansiosidonnaisentyöttömyyspäivärahan suuruudesta, sovitellustapäivärahasta, vuorottelukorvauksesta,sosiaalietuuksien vaikutuksista päivärahaanja päivärahalaskurin.– Myös työttömyyskassa lähettää sinullepäivärahahakemuksen infopaketin mukana,kun se on saanut työttömyydestäsilausunnon te-toimistolta. Lausunto saapuukassaan yleensä parin päivän sisälläsiitä, kun olet jäänyt työttömäksi ja ilmoittautunutte-toimistoon.– Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljänkalenteriviikon jaksoissa. Viimeinenhaettava päivä on sunnuntai. Ensimmäisenhakemuksen voit lähettää, kun työttömyyson jatkunut vähintään kaksi (2)kokonaista kalenteriviikkoa.– Jos teet osa-aikatyötä tai sivutyötä, haepäivärahaa tilikausiesi mukaan, neljänkalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa.– Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettäätyöttömyyskassaan etukäteen ennenjakson päättymistä.– Täytä päivärahahakemus huolellisestilomakkeessa olevien ohjeiden mukaisestija hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisestitäytetyt hakemukset palautetaan, jolloinpäiväraha-asiasi käsittely viivästyy.– Työttömyyspäivärahaa on haettava viimeistäänkolmen (3) kuukauden kuluessatyöttömyyden alusta lukien. Kolmen kuukaudenmääräaika koskee myös jatkohakemustaja lapsikorotuksen hakemista.Hakemuksen liitteeksitarvitaan seuraavat liitteet:- Alkuperäinen palkkatodistus työnantajaltavähintään 34 työssäoloviikolta. Todistuksessatulee olla eriteltynä lomaraha, lomakorvausja palkattomat ajat.– Lomautusilmoitus, jos lomautusta ei oletoteutettu ryhmälomautuksena.– Palkkatodistus, jos olet tehnyt hakemusjaksonaikana osa-aikatyötä.– Jos sinulla on yritystuloa tai olet maa- ja/tai metsätilan omistaja, hakemukseenliitetään verottajan todistus viimeksi vahvistetustaverotuksesta.– Päätös ja viimeinen maksukuitti päivärahanmäärään vaikuttavasta sosiaalietuuksista(esim. lasten kotihoidontuesta(myös puolison saamasta).– Tarkista, että jäsenmaksusi ovatkunnossa. Jos olet itsemaksava jäsen(ei työnantajaperintä), liitä hakemukseenviimeinen jäsenmaksukuittisi.Kuljetusalan Työttömyyskassa > www.kuljetusalantk.fi12

Suomi tarvitseesisävesistrategianSuomessa on paljon erikoistunutta sisävesiosaamista,mutta tieto-taito on hajallaanympäri maata. Suomelle on laadittava mitäpikimmiten monipuolinen sisävesistrategia,totesivat alan asiantuntijat Lappeenrannassaelokuun lopulla järjestetyssä Sisävesiltä merille-seminaarissa.Sisävesistöissämme piilee paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Viimeaikoina kotimaan teollisuus on osoittanut kasvavaa kiinnostusta sisävesikuljetuksiakohtaan. Mikäli tuote pystytään kuormaamaan esimerkiksisuoraan tehtaan satamassa laivan kyytiin ja puretaan seuraavassa tehtaansatamassa, lastinkäsittely jää minimiin. Sisävesistöjä voisi hyödyntäänykyistä tehokkaammin myös muihin elinkeinoihin, kuten turismiin.Sisävesiliikennettä halutaan kehittää myös EU:ssaMyös Euroopan unionissa osoitetaan tällä hetkellä suurta kiinnostustasisävesiä kohtaan, kertoi Euroopan sisävesisatamien liiton (EuropeanFederation of Inland Ports) johtaja Isabelle Ryckbost kotimaisille alanasiantuntijoille Lappeenrannan seminaarissa. Ryckbost kannusti Suomeaottamaan rohkeasti oman paikkansa EU:n sisävesiasioissa, sillähän näki maallamme olevan siihen hyvät mahdollisuudet.Erityisen kiinnostunut Ryckbost oli Lappeenrannan kaupungista,joka on syntynyt vesistön ääreen ja sijaitsee kuljetusreittien solmukohdassaSuomen ja Venäjän rajalla. Rahdin kuljetus Vuoksen vesistöltäSaimaan kanavan kautta maailmalle muodostaa yhden vahvan haaranEuroopan sisävesiväyläverkostossa, Ryckbost korosti.Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämän seminaarinyhteenvetona ilmoille heitettiin ajatus, että Euroopan sisävesiasioistavastaavat päättäjät voitaisiin kutsua vierailulle Lappeenrantaan.Esitys sai kannatusta myös Ryckbostilta, jonka mukaan EU:n päättäjilläolisi paljon nähtävää ja opittavaa Lappeenrannan seudusta niin kuljetus-kuin talousvyöhykkeenä.Lähetäjouluterveisetsähköpostillalehteen<strong>Merimies</strong>-lehden joulukuun numerossajulkaistaan joulutervehdyksiä, jotka ovatUnionin jäsenille ja eläkeläisille maksuttomia.Myös ne päällystöliittoihin kuuluvatmerenkulkijat, jotka haluavat tervehtiäseilauskavereitaan, voivat tehdä sen maksutta.Ammattiosaston tai työpaikan luottamusmiestai yhdyshenkilö kerää listoille työpaikoittainniiden henkilöiden nimet, jotka haluavattervehtiä tuttaviaan. Työttömät jäsenet voivatlähettää tervehdyksensä suoraan <strong>Merimies</strong>lehteenmieluiten sähköpostitse:katja.grasbeck@smu.fi tai<strong>Merimies</strong>-lehti / Suomen <strong>Merimies</strong>-UnioniJohn Stenbergin ranta 600530 HelsinkiLähetä terveiset mitä pikimmiten tai viimeistäänmarraskuun 10. päivään mennessä.Toimita terveiset Word-tiedostona tai Excelilläsiten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessaja etunimi toisessa.SAK:n kulttuurirahasto julistaavuoden 2012 apurahat haettaviksiApurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeenyksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät.Myös <strong>Merimies</strong>-Unionin jäsenet voivat hakea apurahaa.Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät 1.11.<strong>2011</strong> alkaen KansanSivistysrahaston nettiosoitteesta www.sivistysrahasto.com.Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemusliitteineen toimitetaan 31.12.<strong>2011</strong> mennessä <strong>Merimies</strong>-Unioniin osoitteella:Kulttuuriapuraha / Suomen <strong>Merimies</strong>-UnioniJohn Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKIApurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla:www.sak.fi viimeistään 15.2.2012 sekä Palkkatyöläisessä jaLöntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myöshenkilökohtaisesti.14

Ledare:innehåll:Det inhemska tonnaget växer– sjöfartens förutsättningarmåste tryggas18 <strong>RG</strong> I & dyningarpå Kvarken22 Arbetet blirallt mer psykiskt tungt24 Joni Skiftesviks nya romanPerämies JokelankotiinpaluuDen europeiska ekonomiska krisens inverkanpå den finska ekonomin är än så längesvår att utvärdera. Ekonomiska förändringarsyns snabbare i utrikeshandeln och sjötransporterna.Transporter längs finska huvudlederär beroende av ekonomisk utveckling,och en förändring i dem påverkas av flera faktorer,som det ekonomiska läget för handelssamarbetspartnerssom är viktiga för Finland.Försämrade ekonomiska utsikter återspeglasdirekt på transporterna. Tillväxteninom utrikes sjötransporter som har fortsattunder hela början av året stannade till i somrasför exportens del. Exporten framför allthar en stor inverkan på den finska ekonomin,då den står för omkring 40 procent av bruttonationalprodukten.I landets regeringsprogram konstaterasdet att det är absolut nödvändigt att tryggasjöfartens förutsättningar eftersom denfinska utrikeshandeln är mycket beroendeI landets regeringsprogramkonstateras det att det är absolutnödvändigt att trygga sjöfartensförutsättningar eftersom denfinska utrikeshandeln ärmycket beroende av transportertill sjöss.av transporter till sjöss. Det är viktigare ännågonsin i dessa svåra ekonomiska tider, dåde finska industritransporterna är beroendeav sjötransporter.Mängden inhemskt tonnage har för förstagången på länge börjat växa i år och vi har fåttin helt nya fartyg under finsk flagg. Samtidigthar det skapats flera arbetsplatser inom denfinska sjöfarten. Det finns alltså ljus i slutetav tunneln om det nuvarande läget förblirstabilt.Det inhemska tonnaget börjar bli gammaltoch måste förnyas de närmaste åren. Rederiernahar visat intresse för att ta in nya fartygunder finsk flagg om verksamhetsförutsättningarnaför den inhemska sjöfarten tryggas.Svaveldirektivet som behandlas i Europeiskakommissionen i höst och ett eventuelltikraftträdande år 2015 av direktivet ställer deninhemska sjöfarten inför en svår utmaning.Rederierna har meddelat att den föreslagnatidtabellen är alltför snäv och att de önskar engrundligare utredning av saken.Det går säkert att övervinna de svåra utmaningarnagenom att fatta rätt och långtgåendebeslut för det finska tonnaget. Tålamodär en vinstfaktor såväl på europeisk nivåsom i den finska regeringens förhandlingar.Finlands aktiviteter är helt beroende av sjötransporter:sjöfartens verksamhetsförutsättningarmåste tryggas.26 TransportbranchensArbetslöshetskassainformerar28 Kongressen närmar sig:kandidera i valet17

Rummukainen i däcksarbete framme i Vasa.På <strong>RG</strong> I arbetar sjömän från mångaPå <strong>RG</strong> I arbetar orter. sjömän Bland från hemorterna många hittar manorter. Bland till hemorterna exempel hittar Lahtis, man Maxmo, Korsholm,till exempel Nurmijärvi, Lahtis, Maxmo, Saarijärvi, Korsholm, TammerforsNurmijärvi, Saarijärvi, och Åbo samt Tammerfors givetvis Vasa.och Åbo samt givetvis Vasa.18

<strong>RG</strong> I ersatte <strong>RG</strong> Line-rederiets fartyg M/s Casino Expres,också känt under namnet M/s Fennia, som hade gjort sitt.Den svåra isvintern satteKvarkens fartygstrafik på provFartygstrafiken i Kvarken hade stora svårigheterförra vintern då Finland fick en normal isvinterefter perioder med blida vintrar. I Kvarkenhade flera fartyg fastnat samtidigt. Denstarka isen fick även <strong>RG</strong> I:s resor att frysa till.Fartyget måste vända tillbaka till Sverige närman upptäckte att det var omöjligt att ta sigfram genom isen. Vid ett nytt försök kom fartygetäntligen lyckligt fram till Finland. <strong>RG</strong> I:strafik stod stilla drygt en vecka till dess att islägettillät trafikering igen.Begravningför en spindelUnder sommarsäsongen kan det på en resaåka med upp emot tre hundra passagerarepå <strong>RG</strong> I. Då rinner svetten speciellt på däcksochhushållsavdelningarna.”Resan över Kvarken tar drygt fyra timmar.Köket är öppet under hela sjöresan”, berättarKristiina Moliis som fungerar som värdinnai caféet.I motsats till fördomarna har pizzakungensfartyg en mångsidig meny.”Många är förvånade över att man kan fåannat än pizza här. Det finns många alternativpå menyn, allt från hawaii-schnitzel till lax.”I restaurangen kommer beställningarnapå olika biffar tätt, åtminstone när det stårhungriga långtradarchaufförer i kön.”Många är glada över att man också fårtraditionell husmanskost här. Varje dag ärBesättningens godasammanhållning är detsom håller rederietuppe under stress ochständiga hot.det en ny dagens rätt. Det får den resandemannens hjärta att smälta och slår lätt allaMcDonald’s de möter på vägen.”Besättningens goda sammanhållning ärdet som håller rederiet uppe under stressoch ständiga hot. Svart humor är den bästasortens humor när mörka moln fyller himlen.”Om inget annat så har vi ordnat begravningför en spindel”, skämtar man i kabyssen.Kommunikationsministeriets meddelande:Finland och Sverige ingickavtal om isbrytarassistansFinland och Sverige har undertecknat ett avtalom isbrytarsamarbetet mellan Finlandoch Sverige den 29 augusti på Island. I avtaletdefinieras avtalsområdet och grundernaför samarbetet noggrannare än hittills.Syftet med avtalet är att ordna isbrytartjänsternai Bottniska viken och på Ålandshav kostnadseffektivt. Dessutom säkras attde ansvariga myndigheterna i båda länderna isamverkan förvaltar det system som användsför styrning av service till vintersjöfarten.Avtalet gäller i 20 år. Avtalet förutsätter attFinland har en kapacitet på fem isbrytare. Avdessa ska fyra vara isbrytare av kategori A ochen av kategori B.Smidig vintertrafik i Kvarken måste säkrasMinistrarna diskuterade också hur gods- ochpersontrafiken i Kvarken kan tryggas på bästamöjliga sätt även i fortsättningen. Bäggeländer vill säkerställa att färjetrafiken mellanVasa och Umeå fortsätter till ett rimligt prisoch med tillräckligt frekventa avgångar.21

Trots att en stor arbetsmängd är en avde främsta orsakerna till depression ochutbrändhet har man fokuserat mer på defysiska problemen i arbetet än på den psykiskabelastningen.”Jorma LuomaArbetsledningenhar en nyckelrollLuoma efterfrågar mer vilja och kunskapfrån arbetsledningen att diskutera personalenspsykiska problem och beredskapatt bemöta och identifiera en anställd medpsykiska hälsoproblem. Nackdelen är attförmännen alltför ofta får byta mellan olikafartyg. Då hinner de inte sätta sig in i arbetsavdelningens,för att inte tala om denenskilda arbetarens, problem och behov itillräcklig omfattning.Det förekommer även mobbing på fartygen.Trots att alla ska bemötas på ett jämliktsätt i arbetslivet försöker arbetsledningenibland ”mobba” personal som de irriterarsig på genom att t.ex. bara ge negativ feedback.Enligt Luoma är mobbingen oftastmycket komplicerad. Den mobbade kan tilloch med anses ha orsakat mobbingen själv.”Därför ska man ta itu med mobbingfallså snabbt som möjligt. Fallet utreds ofta genomdiskussioner mellan personen i fråga,arbetarskyddsfullmäktige, förtroendemannenoch arbetsledningen. Om man inteDärför ska man ta itu med mobbingfall så snabbtsom möjligt. Fallet utreds ofta genom diskussionermellan personen i fråga, arbetarskyddsfullmäktige,förtroendemannen och arbetsledningen."lyckas lösa det finns risken att mobbingenfortsätter. Det gör den mobbade ännu merdeprimerad och kan leda till relationsproblemoch överdriven alkoholkonsumtion”,förklarar Luoma.Företagshälsovården på passagerarfartygsköts på en läkarmottagning i hamnoch av en sjuksköterska på fartyget. Sjuksköterskanmåste även ha kunskap om psykiskahälsoproblem och förmåga att lösapsykiska problem.”Företagshälsovården tar lika allvarligtpå psykiska problem som fysiska besvär.Det är bra, eftersom man ofta befinnersig i samma lokaler med samma personerunder långa perioder på ett fartyg. Det kangå vem som helst på nerverna” förklararLuoma.Antalet psykiska problem ökarEnligt professor Juhani Juntunen, överläkarepå Sjömanspensionskassan SPK, ökarantalet psykiska problem inom sjömansyrkena.Det beror delvis på att man fästerännu större uppmärksamhet på personalenspsykiska hälsa vid utvärderingen av derassjöduglighet.Arbetsoförmögenhetssiffror visar att psykiskastörningar är något vanligare inom vissasjömansyrken, som t.ex. bland 50–60-årigakvinnor som arbetar i fartygsrestauranger.Juntunen berättar att depression är det vanligastepsykiska besväret. Typiska sympton pådepression är nedsatt humör, brist på intresseoch tillfredsställelse samt trötthet.”Det kan leda till symptom på utbrändhet,något som stämningen på arbetsplatsen bidrartill att utveckla. För att komma till rättamed dessa problem måste man vända sig tillföretagshälsovården i ett tidigt skede”, betonarJuntunen och berättar att personer somär utbrända oftast är arbetsnarkomaner ochperfektionister i arbetet.Projektet TrimMare, som syftade till attförbättra sjömännens arbetshälsa och arbetsförmåga,undersökte även arbetshälsan hospersoner som arbetar i sjömansyrken genomen enkätundersökning. Man gjorde en kartläggning,som följdes av en ettårig uppföljning.Två grupper ingick i uppföljningen.”Den ena gruppen fick guidning och rådgivningnär det gäller arbetshälsa, men inteden andra. I gruppen som fick rådgivningvar arbetshälsan och relationerna med arbetskamraternamycket bättre än i gruppensom inte fått rådgivning”, berättar Juntunen.2323

jag och havetIntervjun: Saana Lamminsivubild: © WSOY / Heikki SarviahoJoni Skiftesviks nya romanPerämies Jokelan kotiinpaluuär en träffande och humoristisk överlevnadshistoria från efterkrigets FinlandFlera av dina romaner skildrarsjömanslivet. Varifrån kommer dittintresse för ämnet?”Jag kommer från en såg- och hamnby,Martinniemi i Haukipudas, granne medUleåborg. Min familj och hela min släkt tjänadesitt levebröd på havet och på fartygen.Min pappa och min styvfar var sjömän,min farfar arbetade som lots i hela sitt livoch min mamma var stuvare och segladeockså hon på vintrarna som ung. Min fasteroch farbror seglade också.”Det finns alltså en hel del sjöfarare idin släkt. Har du själv varit på sjön?”Mina första slantar tjänade jag genom attro sjömän från fartyg på redden in till land.Under de livligaste somrarna kom det ettpar hundra fartyg till Martinniemi. Ro fickjag göra så det räckte. Under gymnasieårenarbetade jag i hamnen. Mina fritidsintressenhar alltid anknutit till havet: segling,fiske, sjöräddning m.m. Jag har slukatböcker om havet ända sedan jag var barn.Jag har även gjort långa resor på fraktfartyg,bl.a. till Brasilien och Argentina på AL:sAurora.”Kan man säga att du tolkarsjömännens själsliv?”För det mesta skriver en författare om sådantsom han själv känner till och tycker ärviktigt. För mig har det handlat om havet.Jag skriver gärna om människor som på etteller annat sätt har en koppling till havet.Om jag hade vuxit upp vid till exempel enjärnvägsknut skulle mina böcker säkert hahandlat om visslande tåg. Nu handlar de iställetom fartyg.”Perämies Jokelan kotiinpaluu utspelarsig under de så kallade farans år iefterkrigets Finland. Vad är det somintresserar dig med den perioden?”Jag föddes år 1948, under farans år. Mittminne sträcker sig till början av 50-talet.Man kunde fortfarande känna närhetentill kriget. Det fanns krigsinvalider, dystraoch tysta män, varav en del fortfarande påsätt och vis befann sig vid fronten. Mångakom aldrig därifrån. Det fanns färgstarkapersoner i hamnstaden. Som nyfiken pojkparvelgick jag med öronen på helspänn ibyn och i hamnen. Ryktena gick. Närhetentill Sovjetunionen skrämde. De flesta bybornavar kommunister, de var starka. Vårfamilj hade ingen partibok. Det gjorde livetsvårt. Hamnförmännen var som gudar. Derasnyckfullhet avgjorde huruvida mammaskulle kunna ta sig till jobbet eller inte.”Tiderna var hårda efter kriget, manbörjade bygga upp landet igen.Hur tog byborna emot sjömännensom kom till hamnen?”Sjömännen tog med sig en fläkt av denstora världen till den fattiga hamnbyn. Dehade fina kläder och tycktes även ha pengar.När min styvfar som vanligt kom hem efteratt ha seglat i ett år och bredde ut sin resväskaoch lyfte ut gobelänger, sjalar, tobakskartongeroch choklad och berättade om tivoliti Köpenhamn, apelsinerna i Spanien, miljonärernai Amerika och märkvärdigheternai Australien började den lille pojken sebilder framför sig som han inte ens sett påbioduken i Folkets hus. Det var en specielltid – fattig, men ändå full av förhoppningaroch drömmar om något bättre.”Din roman handlar om förstestyrmanJokelas överlevnad, från världen ochhem till Finland. Vad tycker du attden tidens och dagens händelser hargemensamt?”Livet handlar alltid om att överleva, lätt ärdet aldrig. Vägen är sällan täckt med guld.Min pappa, en norsk sjökapten, sade atthan gick till havs helt enkelt för att männenpå Asköy i Bergens skärgård var antingenfiskare eller sjömän. Under kriget segladehan på engelska och norska fartyg och varmed bl.a. vid landstigningen på Sicilien,som jag skriver om i min bok. Han hannockså vara med i en räddningsbåt underkriget och klarade med nöd och näppelivhanken efter att på grund av en konstigföraning ha lämnat tankern Sveve, som torpederadesav den berömda ubåten U96.”En otrolig historia – riktigt så manfår kalla kårar. Och din styvfar kominte mycket lättare undan?”Min styvfar gick, enligt vad han själv sagt,till havs på grund av hunger. Hans förstafartyg var segelfartyget Passat. Han arbetadesom båtsman och snickare. På äldredagar kunde han ibland ångra att han gicktill sjöss, han sade att han sett mycket avvärlden under femtio års tid, men mestbara hamnar.Världen lockar ändå sjömän. Mankanske behöver vara lite kosmopolitför att ge sig in i ett sådant yrke?”Jag har märkt att sjömän är överlevare.Oväntade situationer kanske lär dem att blisådana, eller så kommer de från en släktmed överlevare. De globaliserades långtinnan ordet ens uppfanns. När jag skrevmin pjäs ”Laiva Toivo, Oulo”, som utspelarsig på 1870-talet, undersökte jag de dåvarandefinska sjömännens förehavandeni världen när jag gjorde min research. Jagförvånades över hur många av dem somfanns på olika håll i världen utefter de asiatiskahamnarna. Sjömännen var tvungnaatt ha anpassningsförmåga, mod och självtillit.Samma egenskaper krävs idag när sjöfartenhar blivit ännu mer multinationell.”24

ARBETSLÖSHETSKASSAN INFORMERAR:TransportbranschensArbetslöshetskassaTransportbranschensArbetslöshetskassaBesöksadress:Broholmsgatan 3–5, gatuplan, HelsingforsPostadress:PB 65, 00531 HelsingforsTelefonjourtel. (09) 613 111mån–fre kl 9.00–12.00fax:(09) 6131 1333Arbetslöshetskassanskundtjänst är öppen:Vardagar kl. 8.30–16.00 (september–april)ÄRENDEN HOS TRANSPORTBRANSCHENS ARBETSLÖSHETSKASSAOm du blir arbetslös– anvisningar för hur du ansöker om arbetslöshetsdagpenning– Anmäl dig på din lokala arbets- ochnäringsbyrå (TE-byrå) senast första dagendu är arbetslös.– Blanketter för ansökan om inkomstrelateraddagpenning finns på TE-byrån ellerTransportbranschens Arbetslöshetskassashemsidor: www.kuljetusalantk.fi/se– Du kan skicka in ansökan till kassanelektroniskt genom att logga in på kassanselektroniska tjänst påwww.kuljetusalantk.fi/seeller skicka den via post till TransportbranschensArbetslöshetskassa, PB 65,00531 HELSINGFORS.– Du kan även skriva ut ansökan på ArbetslöshetskassornasSamorganisations (TYJ)hemsida på www.tyj.fi. Där hittar du ävenen hel del aktuell information om arbetslöshetsskyddet,som till exempel storlekenpå inkomstbunden arbetslöshetsdagpenning,tillämpad dagpenning, alterneringsersättning,sociala förmåners effekt pådagpenningen och en dagpenningräknare.– Arbetslöshetskassan skickar också ettinformationspaket för ansökan om dagpenningnär den har tagit emot ett utlåtandeom din arbetslöshet från TEbyrån.Utlåtandet ankommer oftast inomett par dagar efter att du har blivit arbetslösoch har anmält dig på TE-byrån.– Man ansöker om dagpenning i efterhandi perioder om fyra kalenderveckor. Den sistasökbara dagen är söndag. Du kan skickain din första ansökan när du har varitarbetslös i minst två (2) hela kalenderveckor.– Om du arbetar deltid eller extra ska duansöka om dagpenning enligt din löneperiodi perioder om fyra kalenderveckoreller en månad.– Ansökan får inte undertecknas eller skickasin till arbetslöshetskassan i förväginnan perioden är slut.– Fyll noggrant i ansökan om dagpenningenligt anvisningarna på blanketten ochskaffa de nödvändiga bilagorna. Bristfälligtifyllda ansökningar returneras, varmedhanteringen av ditt dagpenningsärendefördröjs.– Du måste ansöka om arbetslöshetsdagpenningsenast tre (3) månader efter attdu blivit arbetslös. Tidsfristen på tremånader gäller också vidareansökningaroch ansökan om barntillägg.Bifoga följande bilagormed din ansökan:– Löneintyg i original från arbetsgivaren förminst 34 veckor i arbete. Intyget ska specificerasemesterpenning, semesterersättningoch perioder utan lön.– Meddelande om permittering, om permitteringeninte har genomförts i form avgruppermittering.– Löneintyg, om du har arbetat deltid underansökningsperioden.– Om du har en näringsinkomst eller ägerett jord- och/eller skogsbruk ska du bifogaett intyg från skattemyndigheten över densenaste fastställda beskattningen.– Beslutet och det sista utbetalningskvittotpå sociala förmåner som påverkar storlekenpå dagpenningen (t.ex. stöd för vårdav barn i hemmet, även makens/makansstöd).– Kontrollera att du har betalat dinmedlemsavgift. Om du betalar din medlemsavgift själv (arbetsgivaren debiterasinte), bifoga det senaste medlemsavgiftskvittot.Transportbranschens Arbetslöshetskassa> www.kuljetusalantk.fi/se26

LAGRÅDGIVNING I ÄRENDEN RÖRANDEPRIVATLIVET SOM MEDLEMSFÖRMÅNSjömans-Unionens medlemmar har sommedlemsförmån rätt att få telefonrådgivningpå Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärendensom rör privatlivet. Tjänsten är gratis förmedlemmar.Stylingav radhusgårdBützow tel.Helsingfors (09) 431 531Tavastehus (03) 612 5501 eller (03) 612 1944Tammerfors (03) 3138 2800Åbo (02) 274 2000Nu är det modernt att inreda.”Styling” av bostaden sträckersig även utanför bostaden, dåden gamla gården skriker efterförnyelse. Inrednings- och trädgårdstidningarnasidéer lockar och järnhandlarnaerbjuder alla slags broschyrer. Tänk omman skulle ta och göra om allt på en gång?Lägga sten, bygga trappor och anlägga nyarabatter istället för de gamla buskarna.Skulle det gå?Först gäller det att titta på bostadsaktiebolagetsbolagsordning. Om man villatt gårdsområdet ska jämställas med lägenheternai delägarförvaltningen ska detnämnas i bolagsordningen. Delägaren fårendast göra önskade underhålls- och ändringsarbetenpå utrymmen som delägarenförvaltar över, inklusive gårdsområdet,naturligtvis under vissa förutsättningar(medgivande från husbolaget, byggnadselleråtgärdstillstånd?).Å andra sidan gäller det att komma ihågatt aktieägaren skriftligen ska informerastyrelsen eller disponenten om underhållsarbeteti förväg om det påverkar en del aven fastighet, byggnad eller lägenhet sombolaget eller en annan aktieägare ansvararför eller användningen av bolagets eller enannan aktieägares aktielägenhet. Bolagetska övervaka att byggnaden och fastigheteninte skadas och kan fastställa villkor för arbetet.Underhållsarbetet får inte skada bolagetsplanteringar, staket eller till exempelregnvattenbrunnar. Vid ändringsarbete ärvillkoren naturligtvis strängare.Om gårdsarbetet juridiskt sett ingår ibolagets förvaltning ansvarar bolaget förunderhållet av gårdsområdet. I sådanaområden kan aktieägaren inte göra någraändringar utan tillstånd från bolagets styrelse,även om gårdsområdet i praktikenanvänds av aktieägaren. Det kommer somen total överraskning för många radhusinvånare.Beslut om sådana underhållav gårdsområdet kan fattas på bolagsstämmangenom en enkel röstmajoritetoch kostnaderna kan täckas med bolagsvederlagsmedel.Det lönar sig alltså att granskabolagsordningen innan man påbörjararbetet och kontakta disponenteneller styrelseordföranden.I praktiken har invånarnaofta format sin gård eftersina egna behov och önskemål,trots att gårdsområdetjuridiskt sett ingår i bolagetsförvaltningsområden.Enligt likabehandlingsprincipen kan bolagetdärmed inte avfärda allt gårdsunderhåll.Bostadsaktiebolagets huvudsakligasyfte är att uppfylla aktieägarnas boendebehov,och aktieägarens ärende främjas avatt han/hon alltid presenterar sakliga planeröver de planerade ändringsarbetena vidansökan om tillstånd.Johanna Tolppanenjur.kand., vicehäradshövdingAdvokatbyrå Bützow Oywww.butzow.com27

Kongressennärmar sig:Kandiderai valet1.10–15.11.<strong>2011</strong>Kandidatnominering påarbetsplatserna ochi fackavdelningarnaLäs mera: www.smu.fi > på svenska > Kongressens webbsidorFFC:s kulturfondsstipendier för 2012FFC:s kulturstipendier kan sökas av medlemmar ochfria grupper inom Finlands Sjömans-Union.Från och med den 1.11.<strong>2011</strong> finns ansökningsblankettenoch närmare instruktioner på Folkets Kulturfondswebbplats: www.sivistysrahasto.fi. Blanketten bör fyllasi på nätet, skrivas ut och undertecknas och därefterskickas till det egna fackförbundet, d.v.s. Sjömans-Unionen senast den 31.12.<strong>2011</strong> på adressen:KulturstipendierFinlands Sjömans-UnionJohn Stenbergs strand 600530 HelsingforsFördelningen av kulturstipendierna kungörs 15 februari2012 på FFC:s webbplats, www.sak.fi, samt i FFC:stidningar Löntagaren och Palkkatyöläinen. Samtligasökande får också ett personligt meddelande.Skicka din julhälsningtill tidningenper e-postI decembernumret av Sjömannen publicerasjulhälsningar, som är gratis för Unionens medlemmaroch pensionärer. Även de sjöfarare som hörtill befälsförbunden och som vill skicka hälsningartill sina kollegor kan göra detta utan kostnad.Fackavdelningens eller arbetsplatsens förtroendemaneller kontaktperson samlar för varje arbetsplatsihop namnet på dem som vill skicka hälsningartill sina bekanta. Arbetslösa medlemmar kanskicka sina hälsningar direkt till Sjömannensredaktion på adressen: Sjömannen helst namnenper e-post tillkatja.grasbeck@smu.fi ellerSjömannen / Finlands Sjömans-UnionJohn Stenbergs strand 600530 Helsingfors.Finlands Sjömans-Unions ordinarie kongresshålls den 10-11 maj 2012 i Helsingfors.Genom att kandidera i kongressvalet kan du kommaatt fatta beslut om sjöfartens framtid!Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderarvi att hälsningarna skickas så fort som möjligt,senast den 10 november.Skicka hälsningarna som bilaga i Word-format ellersom Excel-tabell där efternamnet står i den förstakolumnen och förnamnet i den andra.28

Finland behöveren strategi försina inlandsvattenFinland har mycket specialiserad inlandsvattenkompetens,men kunskaperna ärspridda över hela landet. Finland måste såsnart som möjligt upprätta en mångsidigstrategi för sina inlandsvatten, konstateradebranschexperter på seminariet Sisävesiltämerille (Från insjöar till hav), som anordnadesi Villmanstrand i slutet av augusti.Våra inlandsvatten har stor outnyttjad potential. Den senaste tiden harden inhemska industrin visat ett växande intresse för transport på inlandsvatten.Om man till exempel kan lasta en produkt direkt från fabrikenpå ett fartyg och lossa det i fabrikens nästa hamn minimeras lasthanteringen.Inlandsvattnen skulle kunna utnyttjas ännu effektivare änidag även för andra näringsgrenar, som turism.EU vill också utveckla trafiken på inlandsvattnenEuropeiska unionen visar för närvarande också stort intresse för inlandsvattnen,berättade Isabelle Ryckbost, direktör den europeiska organisationenför inlandshamnar (European Federation of Inland Ports),för våra inhemska experter på seminariet i Villmanstrand. Ryckbostuppmanade Finland att ge sig in i EU:s inlandsvattenfrågor, eftersomhon ansåg att vårt land har bra möjligheter till det.Ryckbost var särskilt intresserad av Villmanstrand, som uppstod intillen vattenled och som ligger vid en knutpunkt för transportrutter vidgränsen mellan Finland och Ryssland. Frakten av varor från vattenledenVuoksi ut till världen via Saima kanal utgör en viktig gren i det europeiskanätverket av inlandsvattenleder, framhävde Ryckbost.För att sammanfatta seminariet, som anordnades av Sjöfartsbranschensutbildnings- och forskningscentral, presenterade man tankenatt bjuda in beslutsfattarna som ansvarar för de europeiska inlandsvattenfrågornatill Villmanstrand. Förslaget stöddes också av Ryckbost,som anser att EU:s beslutsfattare skulle ha mycket att se och lära sig avVillmanstrandsregionen som både transportzon och ekonomisk zon.I november och december ordnas detARBETARSKYDDSVALpå arbetsplatserna!Valanvisningar för sjöfartsbranschen på webb:SMU.fi > på svenska > Arbetarskydd> valanvisningar för sjöfartsbranschenAnsökan ommedlemsavgiftsbefrielse!För att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse skickar man in en ansökantill Sjömans-Unionens medlemsregister samt en förklaringtill varför man ansöker om befrielse och vilken tidsperiod det gäller.Skäl till befrielse från medlemsavgiften: din löneinkomst haravbrutits på grund av moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledighet,studier, värnplikt, arbetslöshet (grunddagpenning frånFPA), sjukledighet (dagpenning från FPA), pension eller någotannat skäl.Bifoga alltid ett intyg eller klargörande från skola, FPA, myndigheteller liknande med skäl till befrielse (kopia räcker). OBS! Enkopia på egna uppgifter utskriven från FPA:s hemsida räcker sombilaga till ansökan om medlemsavgiftsbefrielse.Finlands Sjömans-Union ochTransportbranschens ArbetslöshetskassaANSÖKAN OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSENamn:Personnummer:Skäl till befrielse från medlemsavgiften:För perioden:Datum och underskrift:Skicka den undertecknade ansökan om medlemsavgiftsbefrielsesamt bilagor till Sjömans-Unionens medlemsregister i elektronisktformat (skannad) eller via post till:Medlemsregistret / Finlands Sjömans-UnionJohn Stenbergs strand 600530 HelsingforsYtterligare information: Medlemsregisterhållare Tiina Kytölä,tel. (09) 6152 0257, e-post: tiina.kytola@smu.fi.www.smu.fi > medlemsskap > medlemsavgift> medlemsavgiftsbefrielseOm du har en beskanttningsbar inkomst under befrielseperiodenska medlemsavgift alltid betalas på den.29

IN MEMORIAMPäivi Siekkelis. 17.2.1960k. 27.8.<strong>2011</strong>Rakas, pitkäaikainen työkaverimme, iloinen jareipas ystävämme Päivi, lähti keskuudestammepois yllättäen moottoripyöräonnettomuudenseurauksena. Poismeno tuli järkytyksenä jamonet muistot tulvivat mieleemme.On vaikea uskoa tapahtunutta todeksi, koskakuolinhetki ei varoittanut meitä ollenkaan. Elämävain lakkasi olemasta eikä huomispäivääenää ollut elettäväksi.Elämänlanka osoittaa jälleen olevansa hyvinhauras ja pieni ihminen on aina kysyjän paikalla.Tärkeintä poismenoa ja luopumista kohdattaessaovat läheiset ihmiset, joiden kanssa voijakaa tuon kysyjän paikan.Miksi Päivin piti lähteä näin ja miksi elämässäon kärsimystä, jota emme voi selittää? TaivaallinenIsämme on läsnä, vaikka emme itseHäntä ajattelisikaan. Hän antaa ja Hän ottaa,näin olen pappina, ihmisen ja kirkonpalvelijanausein saanut ja joutunut kokemaan.Tämän maallisen aikamme tärkein elämänohjeon lähimmäisenrakkaus. Päivi eli sydämestään,hän nauroi paljon ja oli aina kiinnostunut toistenkuulumisista. Hän oli hyvä ja auttavainenihmisten palvelija ja osallistui aktiivisesti moniinlaivamme liikunta-aktiviteetteihin.Yksi meistä on nyt poissa eikä kukaan voi tullahänen tilalleen. Ei unohdeta Päiviä, vaan painetaanhänet syvälle meidän sydämemme muistoihinja vaalitaan hänen muistoaan elämälläomaa elämäämme niin, että olemme milloinvain valmiita lähtemään, kun on meidän aikamme.Elämä on haurasta, jokainen päivä lahjaksi annettuja jokainen läheinen aarre, jota tulee vaalia.(Pastori Eeva-Liisa Helle / Kuortane)Päivin muistoa kunnioittaenOmapastorimme Epsu Helle sekäM/s Gabriellan henkilökuntaKIITOS / TACKSydämelliset kiitokseni kaikille, jotka muistivatminua merkkipäiväni johdosta.Hjärtligt tack till alla som kom ihåg mig påmin födelsedag.Ove Mattsson, Silja EuropaKiitos SMU:n Sisä-Suomen osastolle60-vuotispäivieni muistamisesta.Marja-Liisa HakalaKULTAMERKIT / GULDSMÄRKENMonica BjörkqvistELÄKKEELLE /PENSIONERINGKiitos Tallink Siljalle ja teille hyvät ystävät jatyökaverit muistamisesta lopetettuanirepimisen ja ”pettaamisen” Silja Europalla31.8.<strong>2011</strong>.Maikki BlombergKiitos M/s Silja Serenaden koneporukalle javapaa-ajantoimikunnalle muistamisesta.Harri NihtiläSisä-Suomen osasto (001)SyyskokousAika: la 19.11.<strong>2011</strong> klo 12.00Paikka: Hotelli Pietari Kylliäinen,Olavinkatu 15, SavonlinnaKokouksessa käsitellään sääntöjenmääräämät asiat.Kaikki jäsenet, tervetuloa!PikkujoulutAika: la 19.11.<strong>2011</strong>Paikka: Wanha Kasino,Kylpylaitoksentie 4, SavonlinnaOhjelma alkaa ruokailulla klo 16, konsertti onklo 19 Savonlinnasalissa. Pitkänmatkalaisiaavustetaan majoituskustannuksissa.Ilmoittautumiset 31.10. mennessäSeppo Immoselle p. 050 368 2298 taiPaavo Auviselle p. 040 506 9468.Tervetuloa jäsenet ja eläkeläiset!Pohjoisen osasto (002)SMU:n edustajakokouksenehdokasasettelukokousAika: la 29.10.<strong>2011</strong> klo 17.00Paikka: Kemin Cumulus,Hahtisaarenkatu 3, 94100 KemiPohjoisen osasto kokoontuu <strong>Merimies</strong>-Unionin edustajakokouksen ehdokasasettelukokoukseen.Osaston jäsenet, tervetuloa!ToimikuntaSyyskokousAika: la 29.10.<strong>2011</strong> klo 18.00Paikka: Kemin Cumulus,Hahtisaarenkatu 3, 94100 KemiSyyskokouksessa käsitellään sääntömääräisetasiat.Tervetuloa osaston jäsenet!ToimikuntaToimikunnan kokousAika: la 29.10.<strong>2011</strong> klo 16.00Paikka: Kemin Cumulus,Hahtisaarenkatu 3, 94100 KemiPohjoisen osaston toimikunnan kokous.ToimikuntaKiitos M/s Amorellan henkilökunnallekaikista näistä vuosista ja muistamisestajäädessäni pidemmälle vapaalle.Ilkka HeinonenKiitoksia M/s Silja Europan työkavereille jaTallink Silja -varustamolle muistamisestajäädessäni eläkkeelle.Pekka MäkiAMMATTIOSASTOT TIEDOTTAVAT / AVDELNINGARNA INFORMERARSatama-ala (003)SyyskokousAika: tiistai 1.11.<strong>2011</strong> klo 12.00Paikka: SMU:n toimisto, John Stenberginranta 6, 00530 HelsinkiKokouksessa käsitellään sääntömääräisetasiat.Jäsenet, tervetuloa!SMU:n edustajakokouksenehdokasasettelukokousAika: tiistai 1.11.<strong>2011</strong> klo 13.00Paikka: <strong>Merimies</strong>-Unionin toimisto,John Stenbergin ranta 6, 00530 HelsinkiSatama-ala r.y. ammattiosasto järjestääSuomen <strong>Merimies</strong>-Unionin 23. edustajakokouksenehdokasasettelukokouksen.Ålands avdelning (005)FSU:s kongresskandidatnomineringsmötenDatum: 17 oktober <strong>2011</strong> kl. 13 och7 november kl. 13Plats: Fackets hus, Ålandsvägen 55,22100 MariehamnÅlandsavdelningen håller två kandidatnomineringsmötenför avdelningens medlemmarmed sikte på förbundets kongress den 10–11maj 2012. Kom ihåg att förslagna kandidaterskriftligen måste ge sitt eget medgivande tillkandidatur.Finlands Sjömans-Unions Ålands avdelning rfLounais-Suomen osasto (006)SMU:n edustajakokouksenehdokasasettelukokousAika: to 10.11.<strong>2011</strong> klo 17.30Paikka: AKT:n tilat Turussa,Maariankatu 6 b, 5. krs.Lounais-Suomen osasto järjestää Suomen<strong>Merimies</strong>-Unionin 23. edustajakokouksenehdokasasettelukokouksen.Jäsenyys on todistettava.Tule ja vaikuta!

SyyskokousAika: to 10.11.<strong>2011</strong> klo 18.00 alkaenPaikka: AKT:n tilat Turussa,Maariankatu 6 b, 5. krs.Kokouksessa valitaan osaston hallituksenpuheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja varajäsenetseuraavalle kaksivuotiskaudelle, vahvistetaantalousarvio ja toimintasuunnitelmavuodelle 2012 sekä käsitellään muut sääntömääräisetasiat. Paikalla on liiton edustaja.Osallistujien kesken arvotaan mukava palkinto.Tervetuloa!HallitusPikkujoulutla 3.12.<strong>2011</strong> klo 16.00 alkaenpe 9.12.<strong>2011</strong> klo 18.30 alkaenMolemmat pikkujoulut alkavat AurinkobaletinPähkinänsärkijä-esityksellä, jonka jälkeennautitaan runsas joulupöytä. Ohjelma ja joulupöytäjuomineen maksavat jäseneltä 35 €ja avecilta 45 €.Lippujen lunastus 15.11. mennessä Turuntoimistolta, Maariankatu 6 b, 5. krs.,p. (02) 233 7416.Farssikomedia ”Rysän päältä”Ajat: ti 1.11.<strong>2011</strong> ja ti 8.11.<strong>2011</strong> klo 19Osastolla on lippuja Kaarina-Teatterissa esitettäväänkomediaan, joka perustuu DerekBenfieldin käsikirjoitukseen. Näytelmänpariskunnan räiskyvään elämään naapuritkinsekaantuvat, joten naurua riittää. Hinta jäseneltä6 € ja avecilta 8 €.Lunasta liput 25.10. mennessä Turun toimistolta,Maariankatu 6 b, p. (02) 233 7416.Pidä kiirettä, sillä lippuja on rajoitetusti!Itäkustin osasto (007)SMU:n edustajakokouksenehdokasasettelukokous ja syyskokousAika: ke 9.11.<strong>2011</strong> klo 12.00Paikka: Puutarhakatu 12, 48100 KotkaItäkustin osasto pitää Suomen <strong>Merimies</strong>-Unionin 23. edustajakokouksen ehdokasasettelukokouksensekä sääntömääräisen syyskokouksenperäkkäin. Osallistujille tarjotaanateria kokousten jälkeen.Osaston jäsenet, tervetuloa vaikuttamaan!Villa Varpusen mökkitalkootAika: 7.–8.11.<strong>2011</strong> klo 12 alkaenOsoite: Pukasalmentie 148, SiltakyläNyt joukolla mukaan Villa Varpusen syystalkoisiin!Ohjelmassa on luvassa muun muassamakkaranpaistoa, saunomista sekä mukavaayhdessäoloa.Ilmoittautumiset 31.10. mennessä s-postitseanu.ryokkynen@gmail.com taiolli.kauranen@nesteoil.com.Tervetuloa!PikkujoulureissuTeatteri Imatralle ti 15.11.<strong>2011</strong>:Ollaan ihmisiksi -Rock-kuplettiJuice LeskisestäLisätiedot ja ilmoittautumiset Anu Ryökkyselles-postitse anu.ryokkynen@gmail.com.Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, miltäpysäkiltä nouset kyytiin vai tuletko ominneuvoin paikalle.Maksu (jäseniltä 27 € ja avecilta 54 €) suoritetaanosaston tilille FI61 1069 3007 1035 75(NDEAFIHH) 24.10. mennessä.Vain maksaneet pääsevät mukaan – ei jälkiilmoittautumisia!Hinta sisältää teatterinsekä bussikuljetuksen. Osasto tarjoaaväliajalla pullakahvit.Bussi lähtee Kouvolan matkakeskukseltaklo 15.30, Kotkan linja-autoasemalta klo 16.15,Karhulasta klo 16.30 (linja-autoas.) jaHaminasta klo 16.45 (linja-autoas.). Tarvittaessapysähdymme Lappeenrannassa,Imatralla olemme klo 18.30.Länsi-Suomen osasto (008)SMU:n 23. edustajakokouksenehdokasasettelukokoukset Vaasassa– ma 24.10.<strong>2011</strong> klo 13.00– ti 1.11.<strong>2011</strong> klo 13.00– pe 11.11.<strong>2011</strong> klo 13.00Paikka: Pitkäkatu 43,65100 Vaasa (liiton toimisto)Jäsenyys tarkistetaan, joten ota jäsenkorttisimukaan. Tulkaa porukalla kokoukseen.Tervetuloa vaikuttamaan!SyyskokousAika: pe 28.10.<strong>2011</strong> klo 18Paikka: Pitkäkatu 43,65100 Vaasa (liiton toimisto)Kokouksessa käsitellään sääntömääräisetsyyskokousasiat. Osasto tarjoaa illallisen.Vaikuttaminen kannattaa sittenkin!Jäsenet – tervetuloa!hallitusPikkujoulutAika: la 26.11.<strong>2011</strong> klo 19Paikka: Ravintola Strampen (sisäsatama),Rantakatu 6, VaasaMaksu (35 €/jäsen ja 45 €/avec) suoritetaanosaston tililleFI81 1528 3000 1236 90 (NDEAFIHH) viite”pikkujoulu”. Paikkoja on rajoitetusti– ei jälki-ilmoittautumisia!Varaukset viimeistään 14.11. mennessäKaisa Kuusisto p. 050 557 5331.Tervetuloa!Etelä-Suomen osasto (009)SMU:n edustajakokouksenehdokasasettelukokouksetAika: pe 21.10.<strong>2011</strong> klo 11 ja ti 15.11.<strong>2011</strong> klo 12Paikka: Osaston toimisto, Linnankatu 13,00160 HkiEtelä-Suomen osasto järjestää kaksi Suomen<strong>Merimies</strong>-Unionin edustajakokouksenehdokasasettelukokousta.Jäsenet – tervetuloa!SyyskokousAika: ti 15.11.<strong>2011</strong>Kokous alkaa ehdokasasettelukokouksenjälkeen.Paikka: osaston toimisto,Linnankatu 13, 00160 HelsinkiKokouksessa käsitellään sääntöjenmääräämät asiat.Tervetuloa!hallitusPikkujoulutAika: to 17.11.<strong>2011</strong> klo 18 alkaenPaikka: Tulisuudelma,Hertaksentie 2, 01300 VantaaOhjelmassa pikkujoulubuffet, tanssia,seurustelua sekä arvontaa.Lisätiedot ja ilmoittautumiset 28.10.mennessä:– Matkustaja-alukset / Satu Valapurovalasatu@gmail.com, p. 044 323 5800– Jäänmurtajat / Mikko Ervastmikko.ervast@arctia.fi, p. 046 876 7470– Rahtialukset / Jori Mikkolajori.mikkola@luukku.com, p. 041 546 4142Osallistumismaksu (jäsenet 40 € / avec 50 €)sisältää ruoan ja juoman.Tervetuloa!Matkailu- ja Huolinta-ala (010)Syyskokous ja SMU:n edustajakokouksenehdokasasettelukokousAika: la 12.11.<strong>2011</strong> klo 14.30Paikka: Ravintola Hus Lindman,Piispankatu 15, TurkuSyyskokouksessa käsitellään sääntöjen määräämätasiat. Lisäksi pidetään <strong>Merimies</strong>-Unionin 23. edustajakokouksen ehdokasasettelukokous.Ilmoittautumisetkokoukseenviimeistään 28.10.<strong>2011</strong> mennessä s-postitseAhlrothille mirjam.ahlroth@finnlink.fi taiKiiskille minna.kiiski@finnlink.fi.Osaston uutena sihteerinä toimii 6.9.<strong>2011</strong>alkaen Minna Kiiski.Osasto kiittää edellistä sihteeriään, PäiviSalmelaa, hyvin hoidetusta sihteerintyöstä.Toivotamme Päiville onnea ja menestystäuusiin työhaasteisiin!31