Albatrossi 2-3/2013 - Merimieseläkekassa

Osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa.Teemana liikennepolitiikka. s. 8Fackmän behövs även i framtiden.Tema sjöfartspolitik s. 8MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI | SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING | 2–3/2013LiikenneministeriTrafikministerMerja Kyllönen:Teknologiatuo etumatkaaTeknologi gerförsprång s. 4

2–3/2013Sisältö ı Innehåll4 Uusi teknologia antaaetulyöntiasemanLiikenneministeri Merja Kyllönen haluaakääntää uudet ympäristösäännökset voitoksimerenkulkualalle.8 Osaajia tarvitaanmyös tulevaisuudessaTonnistovero on tuonut ennätysmäärän aluksiaSuomen lipun alle: merenkulkualan toimijat jasidosryhmät kommentoivat.12 Innostava työ siirtääeläkkeelle lähtöhetkeäKonekorjausmies Hannu Keron pitkäänmerimiesuraan liittyy monta mukavaatarinaa ja tapahtumaa.18 Hyvinvoinnilla parempiin tuloksiinLaivanvarustamo Bore palkittiin jälleen VuodenTurvallisin Työpaikka -palkinnolla.22 Merimies ja muusikkoPetri Päivärinnan käsissä pysyvät soppakauhat jarumpupalikat.Vakiot3 Pääkirjoitus | Hyvä työ tässä ja nyt21 Pärjätään | MEK:n rooli merenkulkijantyöhyvinvoinnissa23 Sijoitukset | Sijoituksista kohtuullinentuotto alkuvuonna25 Tilastot | Henkilömäärät kasvussa27 Lyhyesti27 Michaela vastaa41218224 Ny teknologi erbjuderen position som initiativtagareTrafikminister Merja Kyllönen vill vändaöver de nya miljöbestämmelserna i framgångför sjöfartsbranschen.10 Fackmän behövs även i framtidenTonnageskatten har hämtat ett rekordantal fartygtillbaka under finsk flagg: sjöfartens aktörer ochintressegrupper kommenterar.14 Det inspirerande arbetet skjuterfram pensioneringenMaskinreparatören Hannu Keros långasjömanskarriär är full av många trevligahistorier och händelser.20 God hälsa ger bättre resultatBorerederiet premierades återigen med Åretstryggaste Arbetsplats-priset.24 Sjöman och musikerI Petri Päivärintas händer hålls såväl soppslevarsom trumpinnar.Ordinarie3 Ledaren | Ett bra jobb här och nu21 Vi klarar oss | SPK:s roll för sjöfararensarbetshälsa23 Investering | Rimlig avkastningav placeringarna under början av året25 Statistik | Antalet personer ökar27 Smånytt27 Michaela svararalbatrossenalbatrossiPäätoimittaja | HuvudredaktörKari Välimäkikari.valimaki@merimieselakekassa.fikari.valimaki@sjomanspensionskassan.fiToimitussihteeri | RedaktionssekreterareMarina Paulaharjumarina.paulaharju@merimieselakekassa.fimarina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fiKäyntiosoite | BesöksadressUudenmaankatu 16 ANylandsgatan 16 APostiosoite | PostadressPL 327, 00121 HelsinkiPB 327, 00121 HelsingforsPuhelin | Telefon 010 633 990Telefax 010 633 9938Sähköposti | E-postetunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fiförnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fiOsoitteenmuutokset | adressförändringarnainfo@merimieselakekassa.fiinfo@sjomanspensionskassan.fiwww.merimieselakekassa.fiwww.sjomanspensionskassan.fiToimitusneuvosto | RedaktionsrådetKari Välimäki, Henrik Lilius,Pekka Karppanen, Marina PaulaharjuISSN-L 1796-8216ISSN 1796-8216 (painettu)ISSN 2242-7910 (verkkojulkaisu)Painos | Upplaga 16 400Nro | Nr ilmestyy | utges4/2013 vko | vecka 50Kannen kuva | PärmbildMarina PaulaharjuUlkoasu | LayoutNymandesign OyPainopaikka |TryckeriLibris Oy, Helsinki2 Albatrossi | | Albatrossen

Pääkirjoitus ı Ledaren 2–3/2013Hyvä työ tässä ja nytEtt bra arbete här och nuTYÖSSÄ VIIHTYMINEN on kiinni monesta tekijästä. Hyväjohtaminen, haasteelliset työt ja hyvä työilmapiiri ovatperusedellytyksiä, mutta nekään eivät aina riitä. Ihmisenhyvinvointi on kokonaisuus, jota on vaikea jakaa. Jos kotonaon ongelmia, vaikuttaa se myös työhön ja päinvastoin.Jos työtä tehdään tai joudutaan tekemään vain siksi, ettävoisimme elää täysipainoista elämää työn ulkopuolella,muodostuu työstä rasite. Työnteko vie suuren osan valveillaoloajastamme,joten työhyvinvointiin on meidän kaikkiensyytä kiinnittää huomiota. Työ ja työpaikka voivat ollamyös jaksamisen tuki. Työhyvinvointiin vaikuttavat sekätyönantaja, työtoverit että jokainen meistä itse. Viihtyvyyson kiinni myös omasta asenteestamme.OIKEA ASENNOITUMINEN työhön on terveellistä myös eläkepolitiikankannalta. Varhaisessa työelämässä pitäisi välttää”sitten kun -asennetta”. Työelämän alussa syyllistymmehyvin helposti ajattelumalliin, jossa työtä paiskitaan rajustitulevaa elämää varten (”sitku-ihmiset”). Työ vie voitonkaikesta ja perhe-elämä kärsii. Elämän tasapainon kärsiminenjättää helposti jälkensä myös myöhempiin elämänvaiheisiin.MYÖHEMMIN ELÄMÄSSÄ tulee vaihe, jossa löytyy kaikenlaisiasyitä olla tekemättä jotain. Uusille ja mielenkiintoisille jamukavuusalueemme ulkopuolella oleville asioille sanommehelposti; mutta kun… Uskallus loppuu ja työelämä alkaaturhauttaa. Työelämässä alkaa vaihe, jossa haaveillaaneläkkeelle pääsystä. Erityisen vaarallista on ajatella, ettätyökyvyttömyyseläkkeelle päästään eikä jouduta.JOS KAIKKI menee oikein tyypilliseentahtiin, ikääntyneenä jaeläkkeellä siirrytään, ”voi, kun-vaiheeseen”. Haikaillaan,miten paljon olisi voinut tehdä,jos vain olisi uskaltanut.TRIVSELN I ARBETET kan bero på många faktorer. Bra ledarskap,utmanande arbeten och en god anda på arbetsplatsenär grundförutsättningar, men alltid räcker inte ens de till.Människans välbefinnande är en helhet som är svår att delaupp. Finns det problem hemma så påverkar det också jobbetoch och vice versa. Om arbetet utförs eller vi är tvungna attjobba enbart för att vi ska kunna leva ett fullvärdigt liv utanfördetta så blir jobbet en belastning. Arbetet upptar en stordel av vår vakna tid, så vi har all orsak att fästa uppmärksamhetvid arbetshälsan. Men arbetet och arbetsplatsen kanockså vara ett stöd för orkandet. Arbetshälsan påverkas avsåväl arbetsgivaren som av arbetskamrater och envar av osssjälva. Trivseln beror i hög grad också på våra egna attityder.EN RIKTIG inställning till arbetet är också ur pensionspolitisksynpunkt sund. I ett tidigt skede av arbetslivet bör vi undvikaen ”sedan när… -inställning”. I början av vårt arbetsliv fallervi mycket lätt för en tankemodell, enligt vilken vi jobbar hårtför vårt kommande liv (”sedan när”-människor). Arbetetprioriteras före allt annat och familjelivet lider. Livets obalanslämnar lätt sina spår också på senare skeden i livet.SENARE I LIVET kommer ett skede då det uppfinns alla möjligaorsaker för att lämna någonting ogjort. Till nya och intressantasaker som ligger ytterom vårt bekvämlighetsområdesäger vi lätt; ”men därför att…”. Modet sviker, arbetslivetbörjar frustrera. I arbetslivet inleds ett skede när vi börjardrömma om pensioneringen. Särskilt farligt är det då tankarnabörjar ta formen får istället för hamnar på invalidpension.NÄR SEDAN ALLT följer ett riktigt typiskt mönster går denåldrande arbetstagaren i pension och kommer samtidigt in i”voi ändå-skedet”. Nu börjar pensionären gräma sig över alltdet som kunde ha gjorts om bara modet räckt till.DESSA ”SEDAN NÄR”-, ”men därför att”– och ”voi ändå” –skeden är alltför typiska för oss alla. Ska vi inte ta oss självai kragen – såväl i egenskap av arbetstagare som arbetsgivare– och hängivet leva i nuet med respekt för både vårt eget ochandras arbete.NÄMÄ ”SITKU”-, ”mutku”- ja”voiku” -vaiheet ovat meillekaikille liian tyypillisiä. Eiköhänoteta itsestämme kiinni– niin työntekijöinä kuintyönantajinakin – jaeletä tätä päivääantaumuksellisestityötämmeja muiden työtäkunnioittaen. oKari VälimäkiToimitusjohtaja | Verkställande direktörAlbatrossi | Albatrossen 3

Teema ı LiikennepolitiikkaUusi teknologiaantaa etulyöntiasemanLiikenneministeri Merja Kyllönen haluaa kääntää uudet ympäristösäännöksetvoitoksi merenkulkualalle. Väylämaksun täysremontti vaatii vielä enemmän tietoa.Teksti Text Lea Taivassalo | Kuvat Foton Patrick LindströmSUOMALAISEN MERENKULUN kilpailukyvynsäilyttäminen on keskeinen kysymyskoko Suomen kannalta, arvioi liikenneministeriMerja Kyllönen. Hänenmukaansa alan suurimpina haasteinaovat erilaiset ympäristösäädökset, joistasuurimpana vuonna 2015 voimaantuleva rikkidirektiivi.– Nyt vastataan rikkihaasteeseenpäällimmäisenä. On tärkeää turvatakilpailukyky muihin kansainvälisiintoimijoihin nähden. Suomen lipunalla olon on oltava houkuttelevaajatkossakin ja tähän pyrimme erilaisillatukitoimilla. Tonnistovero on tästäonnistunut esimerkki, hän pohtii.Kyllönen uskoo, että uudet säännöksetvoidaan kääntää voitoksi suomalaisenosaamisen ja tietotaidon avulla.Huolta on herättänyt se, että monetsäännökset tulevat voimaan ensinEuroopassa ja Pohjois-Amerikassa javasta myöhemmin muualla. Kyllönenkuitenkin muistuttaa, että samatsäännökset tulevat voimaan laajallaalueella.– On tärkeää, että maat ovat lähtökohtaisestisamalla viivalla, että kaikillaon samat pelisäännöt. Kun olemmenyt pakostakin etunenässä, meillä onmahdollisuus ottaa uusi teknologiakäyttöön ja osoittaa muille tulevinavuosina, että meillä on myös osaamistaja tietotaitoa rakentaa laivojauudella tavalla.YMPÄRISTÖTUKEA MYÖNTÄMÄLLÄ onvaltiovalta pyrkinyt tukemaan merenkulkualaa.Tukea myönnetään esimerkiksirikkipesureiden asentamiseenja muihin ympäristöinvestointeihin.Kyllönen huomauttaa, että aiemminon tehty päätös myös LNG-terminaalinrakentamisen tuesta. Vielä on kuitenkinauki, mihin terminaali rakennetaan:Eurooppa-tason terminaalista kisaakäydään Suomen ja Viron välillä. Päätössiitä saataneen ehkä jo tämän vuodenpuolella tai viimeistään keväällä.– Meillä on valmista infraa ja turvallinenja vakaa ympäristö. Nyt onkysymys siitä mikä asia painaa enemmäneurooppalaisessa päätöksenteossa.Voimme vain toivoa Suomelle suotuisaapäätöstä.Ministeri pitää väylämaksun alentamistahyvänä keinona kompensoidarikkidirektiivin tuomia lisäkustannuksia.Väylämaksut putoavat suunnilleenpuoleen vuosina 2015–2017, mikäliliitot kattavasti hyväksyvät työmarkkinasovun.Hän ei osaa tässä vaiheessasanoa, miten väylämaksua tulisi kehittäätulevaisuudessa.– Jatkossa nähdään, onko poliittistapainetta kehittää väylämaksua johonkinsuuntaan. On ollut keskusteluasiitä, pitäisikö ympäristöystävällisiäaluksia suosia tai millä tavoin suhtaudutaanristeilyaluksiin ja massa-aluksiin.On ollut myös toiveita huomioidajäävahvistetut alukset jotenkin. Nämäovat sellaisia asioita, joita mietitääntulevina vuosina, hän listaa.KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTAmerenkulun rooli on ministerinmukaan ehdoton. Kyllösen aloitteestatehtiin selvitys kaivosyhteyksistä Pohjois-ja Itä-Suomessa.– Selvästi satamien liikkuvuudenturvaaminen on sellainen asia, jotajoudutaan tulevina vuosina miettimään.Perämeren satamat ovat isokysymys, mutta olemme riippuvaisiasiitä, mitä kaivostoimintaa käynnistyyPohjois-Suomessa, hän tarkentaa.Kyllönen huomauttaa, että kaivosteollisuusvaikuttaa katsovan taaseteenpäin vuoden 2008 taloudellisen4 Albatrossi | | Albatrossen

notkahduksen jälkeen. Hän arveleekin,että vuosina 2014–2015 saadaan kaivosyhtiöiltätietoa tulevasta toiminnasta. Tämätieto auttaa tekemään logistisia ratkaisuja.Merireitti on Pohjois-Suomessa hänenmielestään kaikista kustannustehokkain,vaikka rikkidirektiivin vaikutukset kustannuksiinhuolestuttavat. Kyllönen korostaa,että jatkossa päästökauppa rasittaa myöskumipyöräliikennettä, joten merenkulkualaei ole lisärasitteiden edessä yksin. Hänkorostaakin, että logistisia ratkaisuja ontarkasteltava kokonaisuutena.– Olemme erilaisilla toimilla pyrkineetsäilyttämään merenkulun kilpailukyvyn,mutta aika näyttää ovatko toimet olleetriittäviä.”Kun olemme nyt pakostakinetunenässä, meilläon mahdollisuus ottaauusi teknologia käyttöönja osoittaa muille tulevinavuosina, että meillä onmyös osaamista ja tietotaitoarakentaa laivojauudella tavalla.””Då vi nu ohjälpligengår i täten har vimöjligheter att ta i brukny teknologi och underkommmande år visaandra att vi också harknow-how för byggandeav fartyg på ettnytt sätt.”KOILLISVÄYLÄN MAHDOLLISUUS olisiKyllösen mukaan siinä, että se lyhentäisipaljon tavarankuljetusreittejä. Kysymys onkuitenkin siitä, mitä tavaraa sen kauttavoitaisiin kuljettaa.– Se ei ole helppo keikka. Väylä onsuhteellisen matala eivätkä alukset voi ollasamoja kuin muilla valtamerillä seilaavat.Kysymys on, kenellä on tarvittava taloudellinenkapasiteetti, jonka siellä liikennöintivaatii.Kyllönen muistuttaa, että myös Venäjänsuunnitelmat vaikuttavat päätöksiin janorjalaiset tarjoavat omaa kuljetusreittiäänvaihtoehdoksi.– Siellä on kisa käynnissä. On parasta,että Pohjoismaat ja Venäjä käyvät vuoropuhelua,jotta tiedämme, mitä kukakin ontekemässä.Venäjä on Kyllösen mukaan aidosti sekämahdollisuus että kilpailutekijä. Esimerkiksiraideliikenteen kehittämisen kauttaSuomen satamat voivat tarjota naapurilleensujuvia ja turvallisia satamayhteyksiä.– He ovat olleet omassa politiikassaansitä mieltä, että Suomeen suuntautuviaraideyhteyksiä kehitetään. Suomi on myösvalmis kehittämään omia yhteyksiäänVenäjälle. Kokonaisuus on positiivinen asiaSuomen merenkululle ja satamille.JÄÄNMURRON OSAAMISTA Kyllönen pitääsuuressa arvossa ja korostaa peruskapasiteetinsäilyttämisen tärkeyttä. Jäänmurtajatvarmistavat vuosittain noin puolen vuodenajan, että tuotteet ja ihmiset liikkuvatmeritse.Albatrossi | Albatrossen 5

Teema ı Liikennepolitiikka– Tällä hetkellä näyttää, että suomalaisillealuksille on käyttöä. Esimerkiksiruotsalaiset tarvitsevat apua jäänmurrossa,sillä heilläkin on muuttunutsopimuspohja omalla alueellaan.Hän korostaa Suomen yhteistyönmerkitystä Ruotsin, Venäjän ja Baltianmaiden kesken.– On tärkeää, että pelaammesamoilla pelisäännöillä esimerkiksiöljyturvallisuuden osalta. Voisimmemyös auttaa toinen toistamme. Tuntuujärjettömältä, että meillä kaikilla olisivaltava kalusto eikä mitään yhteiskäyttöä,vaikka merialueet ovat jään kanssatoimittaessa valtavat.Hän pitää myös tärkeänä, ettätelakoiden tulevaisuutta turvataan.Investointipäätös on tehty esimerkiksikäyttöikänsä päähän tulleen jäänmurtajaVoiman korvaamisesta.Ny teknologierbjuder enposition sominitiativtagareTrafikminister Merja Kyllönen vill vända över de nya miljöbestämmelsernai framgång för sjöfartsbranschen. En totalöversyn av fartygsavgiften kräver ytterligare information.MERENKULUN KOULUTUKSEN tulevaisuusnousee ministerin mielessäsuureksi kysymykseksi. Hänen mukaansahaasteena on antaa oikea viestiulospäin: merenkulku ei ole auringonlaskun vaan auringon nousun ala. Hänon huolissaan myös opiskelijoidenhankaluudesta saada harjoittelupaikkojalähisatamista.– Olisi parempi, että harjoitteluunpääsisi lähtemään lähisatamista ja siitämaailmalle. Mielestäni Ruotsin malli,jossa yhteiskunnallisen tuen saamisenedellytyksenä varustamoille ja yhtiöille,on tarjota harjoittelupaikkoja omanmaan opiskelijoille, olisi yksi ratkaisumalliSuomeenkin.Kyllönen aikoo pohtia opetusministeriKrista Kiurun kanssa logistiikkaalojenkoulutuskokonaisuutta.– On tärkeä osa meriliikennestrategiaakäydä alan kanssa keskustelua,miten koulutuksen houkuttelevuuttavoitaisiin lisätä. Opiskelijoita olisimyös hyvä kuulla.Merenkulun kilpailukyvyn turvaaminenkytkeytyy Kyllösen mielestäkaikkiin teemoihin tämän vuodenloppuun mennessä valmistuvassa meriliikennestrategiassa.Hän muistuttaa,että alan toimijoilla on vielä mahdollisuuspäästä mukaan keskusteluun, joskokee jääneensä kuulematta. o6 Albatrossi | Albatrossen

Trafikpolitik ı TemaUPPRÄTTHÅLLANDET av den finländskasjöfartens konkurrenskraft ären väsentlig fråga för hela Finland,framhåller trafikminister Merja Kyllönen.Enligt henne utgör mångfaldenav olika miljöbestämmelser branschensstörsta utmaningar. Störst bland demär det kommande svaveldirektivet, somträder i kraft 2015.– Just nu ska vi i första hand svarapå svavelutmaningen. Det är viktigt attsäkerställa konkurrenskraften i förhållandetill övriga internationella aktörer.Seglandet under finsk flagg ska ocksåi fortsättningen kännas lockande. Tilldet här strävar vi med hjälp av olikastödåtgärder. Tonnageskatten är ettlyckat exempel på det här, begrundarhon.Kyllönen är övertygad om att denya bestämmelserna kan vändas överi framgång med hjälp av finländskknow-how. Att många av bestämmelsernaträder först i kraft i Europa ochNordamerika och senare på annat hållhar väckt oro. Kyllönen påpekar dockatt samma bestämmelser träder ikraftinom ett mycket vidsträckt område.– En väsentlig utgångspunkt är attalla länder utgår från samma baslinje,dvs att de har samma procedurregler.Då vi nu ohjälpligen går i täten har vimöjligheter att ta i bruk ny teknologioch under kommmande år visa andraatt vi också har know-how för byggandeav fartyg på ett nytt sätt.GENOM ATT bevilja miljöstöd harstaten önskat stöda sjöfarten. Stödbeviljas exempelvis för att installerasvaveltvättare och andra miljöinvesteringar.Kyllönen påpekar, att det redantidigare fattats beslut om stöd för attbygga en LNG-terminal: Finland ochEstland konkurrerar om att byggaen terminal som håller Europanivå.Beslutet om det här torde fattas redaninnevarande år, dock senast inkommandevår.– Vi har en färdig infrastruktur ochen säker och stabil miljö. Nu är detfråga om vad som väger mera i deteuropeiska beslutsfattandet. Vi kanbara hoppas att det blir ett beslut somär gynnsamt för Finland.Minister Kyllönen anser att sänkningenav farledsavgiften är ett brasätt att kompensera de extrakostnadersvaveldirektivet orsakar. Förutsatt attförbunden i täckande omfattninggodkänner arbetsmarknadsuppgörelsenkommer farledsavgifterna i stort settatt halveras åren 2015-2017. I det härskedet kan minister Kyllönen inte sägahur farledsavgiften borde utvecklas iframtiden.– I fortsättningen får vi se om detuppstår ett politiskt tryck på utvecklingenav farledsavgiften i någonriktning. Det har diskuterats både omhuruvida miljövänliga fartyg bordegynnas och om hur vi ska förhålla osstill kryssningsfartyg. Det har ocksåförekommit önskemål om att beaktaisförstärkta fartyg på något sätt. Dethär är frågor som vi ska ta upp ochfundera på under kommande år, räknarhon upp.UR GRUVINDUSTRINS synpunkt ärsjöfartens roll oomtvistlig, enligtministern. På initiativ av Kyllönen hardet gjorts en utredning av gruvornaskommunikationer i norra och östraFinland.– Säkerställandet av kommunikationenmed hamnarna är en fråga somvi om några år är tvungna att dryfta.Hamnarna vid Bottenviken är enstor fråga, men vi är beroende av hurgruvindustrin i norra Finland kommerigång, preciserar hon.Kyllönen påpekar att det förefallersom om gruvindustrin åter skulle seframåt efter den ekonomiska nedgången2008. Därför förmodar hon attgruvbolagen under åren 2014-2015kan ge besked om sin kommandeverksamhet. Det här beskedet underlättarfattandet av beslut om logistiskalösningar.Enligt minister Kyllönens åsikt ärhavsleden den absolut kostnadseffektivasteav alla i norra Finland,trots att svaveldirektivets inverkanpå kostnaderna bekymrar. Kyllönenunderstryker att utsläppshandeln ifortsättningen också belastar gummihjulstrafiken,så sjöfarten står inteensam inför extra belastningar. Därförunderstyker hon att logistiska lösningarska granskas som en helhet.– Genom olika åtgärder har visträvat till upprätthålla sjöfartenskonkurrenskraft. Tiden får utvisa omåtgärderna varit tillräckliga.NORDOSTPASSAGENS möjligheter liggerenligt Kyllönen i att de i hög grad förkortarvarutransportlederna. Kärnfråganär dock hurdant gods det går atttransportera den vägen?– Det är inte något enkelt jobb.Farleden är relativt grund och fartygenkan inte vara av samma typ som desom seglar på andra världshav. Fråganlyder: Vem har den ekonomiska kapacitetsom krävs för trafiken på nordostpassagen?Kyllönen påpekar att också de ryskaplanerna inverkar på besluten. Ävennorrmännen erbjuder sina transportledersom ett alternativ.– Där är full konkurrens på gång.Det är bra att de skandinaviska ländernaoch Ryssland för en dialog så fårvi veta vad envar av dem sysslar med.Enligt Kyllönen är Ryssland genuintsåväl en möjlighet som en konkurrent.Genom att till exempel utveckla bantrafikenkan de finländska hamnarnaerbjuda sin granne flexibla och säkrahamnförbindelser.– De har i sin egen policy varit avden åsikten att de till Finland ledandespårförbindelserna ska utvecklas.Också Finland är redo att utvecklasina egna förbindelser med Ryssland.Helheten är en positiv sak för denfinländska sjöfarten och hamnarna ivårt land.ISBRYTNINGENS know-how sätter Kyllönenstort värde på och betonar viktenav att upprätthålla baskapaciteten.Isbrytarna säkerställer årligen underomkring ett halvt års tid att produkteroch människor kan röra sig sjövägen.– För närvarande ser det ut som omde finländska fartygen skulle kunna utnyttjas.T.ex. svenskarna behöver hjälpmed isbrytningen, för även i Sverigehar avtalsgrunden ändrats inom detegna området.Albatrossi | Albatrossen 7

Teema ı LiikennepolitiikkaKyllönen understryker vikten avsamarbetet med Sverige, Ryssland ochde baltiska länderna för Finland.– Det är av stor betydelse att viarbetar enligt samma spelregler exempelvisför oljesäkerhetens del. Vi kundeäven hjälpa varandra. Det verkar helthuvudlöst att vi alla ska ha enormamängder utrustning och inget koordineratutnyttjande, trots att vårt sammanhängandehavsområde är enormtvintertid.Minister Kyllönen anser det ävenvara viktigt att varvens framtid säkerställs.För t.ex. ersättandet av isbrytarenVoima, som nått sin driftsåldersände, har investeringsbeslutet fattatsI MINISTERNS tankar växer framtidenför utbildningen inom sjöfarten till enstor fråga. Enligt henne är den centralautmaningen att ge korrekt signal tillomvärlden: sjöfarten är inte solnedgångensutan soluppgångens bransch.Hon är också bekymrad för att det är såsvårt för studerandena att få praktikantplatseri närhamnar.– Det vore bättre om praktiken kundeinledas i närhamnarna och fortsättadärifrån ut i världen. Enligt min åsiktskulle den svenska modellen vara enlämplig lösning också här i vårt land.För att rederier och bolag i Sverige skabeviljas samhällsstöd förutsätts det attde erbjuder praktikplatser för svenskastuderande.Kyllönen har för avsikt att tillsammansmed undervisningsministerKrista Kiuru dryfta logistiksektornsutbildningshelhet.– En viktig del av strategin försjötrafiken är att tillsammans medrepresentanter för branschen föra endiskussion om hur utbildningen kundegöras mera lockande. Det vore givetvisbra att höra studerandenas åsikt.Enligt Kyllönens uppfattning är säkerställandetav sjöfartens konkurrenskraftkopplad till alla teman i strateginför sjötrafiken, som färdigställs föreutgången av innevarande år. Hon påpekaratt aktörerna i branschen ännu harmöjligheter att delta i diskussionen ompersonen ifråga upplever sig ha blivitohörd. oOsaajiatarvitaan myöstulevaisuudessaTonnistovero on tuonut ennätysmäärän aluksia Suomenlipun alle, mutta joiden merenkulun alojen jatkuva työvoimapulaja yhteiskunnan rakennemuutos huolestuttavat,kommentoivat merenkulkualan toimijat ja sidosryhmät.Teksti Text Lea Taivassalo | Kuvat Foton Marina Paulaharju,Suomen Laivanpäällystöliitto, Teknologiateollisuus |Finlands Skeppsbefälsförbund, Teknologi-industrinHEIKENTYNEISTÄ talousnäkymistä huolimattatonnistovero on tuonut aivanuutta potkua suomalaiselle merenkululle.– Suomen lipun alla seilaavatonnisto kasvoi viime vuonna liki 20prosenttia, kun kilpailijamaissa kehityson päinvastainen. Tämä luo aivanuusia mahdollisuuksia, huomauttaaSuomen Varustamot toimitusjohtajaOlof Widén.– Yksi vahvuuksistamme on myös,että Suomen lipun alla olevista aluksistaon 85 prosenttia jäävahvistettujakahteen korkeimpaan jääluokkaan 1Asuper ja 1A.Widén mainitsee alan heikkoudeksipitkän poissaolon globaaleilta hakurahtimarkkinoilta.– Sinne pitäisi päästä takaisin, muttase vaatii pitkän tähtäimen toimintaa.Olisi mentävä mukaan laajentaenpikku hiljaa.KOULUTUSTASOA pidetään suomalaistenmerenkulkijoiden vahvuutena,mutta alan koulutusohjelmat ovatkärsineet aiempina vuosina opiskelijakadosta.Vaikka oppilasmäärät ovatkasvaneet, esimerkiksi konepäällystöäeläköityy edelleen vuosittain enemmänkuin alan kouluista valmistuu.– Tuntuu, etteivät kiinnostuneetlöydä opiskelumahdollisuuksia. Toisaaltakansipuolella on taas selkeääylituotantoa, pohtii Suomen KonepäälllystöliitontoiminnanjohtajaLeif Wikström.Suomen Laivanpäällystöliitontoiminnanjohtaja Risto Blomquistin8 Albatrossi | Albatrossen

”Rahtimarkkinoiden olisikin oltavamahdollisimman toimivat ilmanrikkidirektiivin kaltaisialisäkustannuksia.”Jorma Turunen”Redan utan dessa extra kostnaderav typ svaveldirektivet bör trampmarknadenfungera så bra som möjligt.””Globaaleillemarkkinoille olisipäästävä takaisin.”Olof Widén”Kaikki kiinnostuneeteivätlöydä koulutusmahdollisuuksia.””Oppilaitoksetkilpailevat samoistaresursseista jaoppilaista.””Tarvitaan tietoasiitä, mitä meilläkuljetetaantulevaisuudessa.”Leif WikströmRisto BlomquistMinna KivimäkiAlbatrossi | Albatrossen 9

Teema ı Liikennepolitiikkamukaan Suomessa on liikaa merenkulunammattilaisia kouluttaviaoppilaitoksia. Hänen mukaansamerenkulkuala pitäisi erottaa myösammattikorkeakoulujärjestelmästäomaksi yksikökseen.– Kaikki neljä oppilaitosta kamppailevatsamoista resursseista jaoppilaista. Henkilökohtainen kantanion, että kaksi oppilaitosta riittäisi.YHTEISKUNNAN rakennemuutos luouhkakuvia merenkulun tulevaisuudelle.Kaivosteollisuuden tulevaisuudentarpeiden jarruna pidetäänPohjois-Suomesta puuttuvaa tie- jaraideliikenneinfraa, joka lisäisi myösmeriliikennettä. Päätöksiä joudutaankuitenkin vielä odottamaan.– Tarvitaan lisää tietoa siitä, mitämeillä kuljetetaan tulevaisuudessa.Liikennepuolella täytämme tarpeitasitä mukaa, kun niitä ilmeneeeikä toisin päin, sanoo liikenne- javiestintäministeriön osastopäällikköMinna Kivimäki.Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajaJorma Turusen mielestälogistiset ratkaisut loisivat mahdollisuuksiamyös muille toimijoilleteollisuuden ja merenkulun lisäksi.– Raideliikenne elävöittää niidenpaikkakuntien talouselämää, joidenkautta rata kulkee.Turusen mielessä teollisuudennäkökulmasta uhkiksi nousevat merenkulkuarasittavat verot ja maksut,jotka syövät kannattavuutta. Hänmuistuttaa, että Suomessa valtaosatuotteista tulee ja lähtee meriteitse.– Se tuo lisäpaineita. Rahtimarkkinoidenolisikin oltava mahdollisimmantoimivat ilman rikkidirektiivinkaltaisia lisäkustannuksia.Yksi tapa kompensoida rikkidirektiivinkustannuksia olisi hänenmukaansa väylämaksun poistaminen.Kivimäen mukaan sen poistamisessapitää arvioida myös toimenpiteensivuvaikutuksia.– Se voisi olla yksi väline, muttasitä pitää vielä tarkastella yhdessämeriliikennestrategian kanssa. Nykyjärjestelmässäväylämaksun alentaminenvoisi olla mahdollista ehkänopeallakin aikataululla. o10 Albatrossi | | AlbatrossenFackmän behövsäven i framtidenTonnageskatten har hämtat ett rekordantal fartygtillbaka under finsk flagg. Den fortlöpande bristenpå arbetskraft inom sjöfartens ifrågavarande sektoreroch strukturförändringen i samhället oroar trots allt,konstaterar sjöfartens aktörer och intressegrupper isina kommentarer.TROTS FÖRSVAGADE ekonomiskautsikter har tonnageskatten ändåsatt helt ny fart på den finländskasjöfarten.Minna Kivimäki– Det under finsk flagg seglandetonnaget utökades ifjol med inemot20 % medan utvecklingen i konkurrentländernaär den motsatta.

Trafikpolitik ı TemaDet här skapar helt nya möjligheter,påpekar Olof Widén, vd för Rederiernai Finland rf.– En av våra starka sidor är att 85 %av de fartyg som seglar unde finsk flaggär isförstärkta i de två högsta isklasserna1A super och 1A.Som branschens svaghet nämnerWidén den långa frånvaron från denglobala trampfartsmarknaden.– Vi borde komma tillbaka ut påden, men det kräver långsiktig verksamhet.Återgången bör ske genom attså småningom bredda verksamheten.UTBILDNINGSNIVÅN anses vara de finländskasjöfararnas styrka, men undertidigare år har branschens utbildningsprogramlidit av brist på studeranden.Trots att antalet elever har ökat pensionerasdet exempelvis fortfarande flermaskinbefäl än det utexamineras frånbranschens skolor.– Det verkarsom om de intresseradeinte skullehitta studiemöjligheterna.Åandra sidan råderdet på däckssidanen klar överproduktion,funderarLeif Wikström , verksamhetsledareför Finlands Maskinbefälsförbund.Enligt verksamhetsledaren RistoBlomquist på Finlands Fartygsbefälsförbundfinns det för många läroinrättningarsom utbildar fackfolk för sjöfarteni vårt land. Enligt honom bordesjöfartsbranschen lösgöras helt frånyrkeshögskolesystemet till en friståendeenhet.– Alla fyra nuvarande läroinrättningarkämpar om samma resurseroch elever. Min personliga åsikt att detskulle räcka med två skolor.STRUKTURFÖRÄNDRINGEN i samhälletskapar hotbilder för sjöfartens framtid.Avsaknaden av infrastruktur förväg- och spårtrafiken i Norra Finlandanses bromsa gruvindustrins framtidabehov i landsdelen. En kompletteringav infran skulle också öka sjötrafiken.Besluten låter dock ännu vänta på sig.– Det behövs mera kunskaper omRisto Blomquist”Vi borde komma tillbaka ut på den globalatrampfartsmarknaden”Olof Widén”Det verkar som om de intresserade inte skullehitta studie-möjligheterna”Leif Wikström”Alla nuvarande läro inrättningar kämpar omsamma resurser och elever”Risto Blomquist”Det behövs mera kunskaper om vad vitransporterar i framtiden.”Minna Kivimäkivad vi transporterar i framtiden. Påtrafiksidan kompletterar vi nu behovenanefter de dyker upp och inte tvärtom,säger trafik- och kommunikationsministerietsavdelningschef MinnaKivimäki.Enligt Teknologiindustrinrf:s vdJorma Turunensåsikt skulle delogistiska lösningarnaskapamöjligheter ocksåför andra aktörerutöver industrin och sjöfarten.– Spårtrafiken ger liv åt näringslivetpå de orter som ligger invid järnvägen.Enligt Turunen kan det ur industrinssynpunkt uppstå hot motlönsamheten om skatter och avgiftersom belastar sjöfarten tär på lönsamheten.Han påpekar att största delen avde produkter som importeras till ochexporteras från Finland transporterassjövägen.– Det skapar ett extra tryck. Redanutan dessa extra kostnader av typsvaveldirektivet bör trampmarknadenfungera så bra som möjligt.Ett sätt att kompensera svaveldirektivetskostnader vore enligt Turunen attavveckla farledsavgiften. Vid ett avvecklandeav avgiften bör även åtgärdensbiverkningar beaktas.– Det kunde vara en möjlighet, menden bör ännu granskas tillsammansmed sjötrafikens strategi. I det nuvarandesystemet kan en eventuell sänkningav farledsavgiften rentav varamöjlig enligt en snabbare tidtabell. oAlbatrossi | Albatrossen 11

Innostava työsiirtää eläkkeellelähtöhetkeäTeksti ja kuvat Text och foton Marina Paulaharju12 Albatrossi | | Albatrossen

Työuran pidentäminen ı Merenkulun tervaskannotKonekorjausmies Hannu Kero viihtyy työssään Finnstarilla konehuoneessa, menninkäisenluolassa, kuten hän sitä itse leikkisästi kutsuu, hyvin. Hänellä ei ole suunnitelmissa vieläjäädä vanhuuseläkkeelle, vaikka siihen olisi ollut ansaitusti mahdollisuus jo kahdeksanvuotta sitten. Pitkään merimiesuraan liittyy monta mukavaa tarinaa ja tapahtumaa, joitaHannu muistelee kaiholla.SEITSEMÄSTÄ VELJEKSESTÄ nuorimpanaHannu tai tuttavallisemmin Jäärä lähtiVaasan kotikonnuilta maailman merillenuorena miehenä vuonna 1968. Siihenaikaan moni muukin nuori mieshaaveili merimiehen työstä. Hänenisänsä ja veljensäkin olivat olleet merillä,ja lisäksi hän oli pikkupojasta astihaaveillut merille lähdöstä. 70-luku olisuomalaisille merimiehille haasteellistaaikaa, laivat vaihtoivat lippua, reittejäoli tiheään ja pestit olivat usein lyhyitä.– Töitä kuitenkin aina sai. Eikäpoikamiehelle ollut väliä, mille laivallepestin ottaa, Jäärä muistelee. Hänon seilannut monilla merillä, käynytAustraliassa, Amerikassa ja Etelä-Amerikassamuutamia mainitakseen.”Lastina oli 35 tonniairtosementtiä eikäpurkusatamastaollut varmuutta.”TYÖSSÄ VIIHTYMINEN on Jäärälle yksisyy jatkaa työssä. – Täällä on hyväporukka. Ei minulla ole täältä kiirettäpois. Mielelläni olen aina myös töihinlähtenyt. Tilanne voisi olla toinen, josminulla olisi omakotitalo, jossa voisipuuhailla kaiket ajat. Nyt vapaa-aikakuluu kaupungilla pyöräillen ja vaimonkanssa rivitalossa Turussa. Merimiehentyössä laitostuu helposti, hän toteaa.Kaipuu takaisin merelle töihin vapaanjälkeen on valtaisa.Albatrossi | Albatrossen 13

Merenkulun tervaskannotURANSA ALKUVAIHEITA Hannu muisteleemielellään. Pestit merillä ja odotusajatsatamissa toivat oman suolansanuoren miehen elämään. – Kyllähänsitä tuli tehtyä yhtä ja toista silloinaikanaan, mutta tänä päivänä ajat ovataivan toiset. Satamissa ollaan lyhyenaikaa, lastin purku ja lastaus tehdäännopeasti ja sitten paluumatkalle, Hannupohdiskelee. Ennen satamat olivatavoimia kaikille. Laivoja ja niiden miehistöjäsaattoi tulla rantaan katsomaanja tapaamaan. Hannu muistelee yhtäreissua Tanskasta Venezuelaan. Lastinaoli 35 tonnia irtosementtiä eikä purkusatamastaollut varmuutta. Uudensementtisiilon ensimmäisen laivalastinpurku oli takkuista ja hidasta. – Olimmesatamassa 2,5 kuukautta.MERIMIEHEN TYÖ on ollut hänen uransaaikana jatkuvan muutoksen alla.– Miehistön koko on pienentynyt muttahommat hoituvat siitä huolimatta,hän toteaa. Edellytyksenä toki on, ettäjokaisen on hoidettava oma hommansaeikä kaikkia korjaushommia voi enäätehdä itse. – Ei sitä ehtisikään, häntuumaileeAmmattinimikkeet ovat myösmuuttuneet vuosien saatossa. Aiemminkonekorjausmiestä kutsuttiinmerimiesslangilla ”donkeymaniksi”.Vanhat nimikkeet olivat jo silloinja vielä yhäkin maallikoille vaikeitaymmärtää. Esimerkkinä tästä Hannukertoo tarinan pestistään Meksikoon,jolloin häneltä hävisi sataman huminoissalompakko ja lompakon myötäajokortti ja pankkikirja. Palattuaankotiin Vaasaan hän meni poliisilaitokselletekemään katoamisilmoituksen.Poliisin kysyessä Hannun ammattiailmoitukseen, vasta kolmannella kerrallahänen ammattinsa tuli jotenkutenoikein kirjattua.TÖRNILTÄ KOTIIN Turkuun vaimon luoHannu palaa aina mieluusti. Yhteiseloaiemmin merimiesammatissa työskennelleenvaimonsa kanssa alkoi Montrealissa1998. Vaimon sanoin ”Hannutarttui Pohjois-Atlantilta mukaan”.– Minulla on oma komento kotona,Hannu toteaa leikkisästi ja jatkaanaurahtaen. – Työtovereilta 50-vuotislahjaksisaamaani konetelegrammiinvaimoni laittoi heti ”bridgekontrollin”päälle.Merenkulkijapariskuntien törniteivät aina mene yksiin. Hannu javaimonsa seilasivat molemmat yhdessävaiheessa Amerikan linjoilla, mutta erilaivoilla. Silloin he tapasivat puolenvuoden välein. – Kerran radiosähköttäjätuli kertomaan, että vaimonilaiva oli muutaman merimailin päässäminun laivastani. Siinä sitten puheltiinniin kutsutulla juorukanavalla tärkeimmätasiat.Eri laivapestien muistoja on lukemattomia.– Yhdellä laivalla vedettiintropiikin yössä lakana valkokankaaksikannelle ja katsottiin elokuvia. Satamissavaihdettiin toisten merimiestenkanssa elokuvia, Hannu kertoo, muttatoteaa lopuksi, että venäläisillä oli silloinparas valikoima eri elokuvia.– Yhdessä tehtiin paljon juttuja –nykyään sosiaalinen kanssakäyminentyötovereiden kanssa rajoittuu paljoltiomaan osaston porukkaan, hän huokaisee.VAUHTIA JA VAARALLISIA TILANTEITAon Hannun eteen tullut merillä useita.Työ konehuoneessa on muuttunutlaivojen myötä. Nyt automatiikkaa onpaljon ja nuorilla on siihen taitoja.Hannu toteaa kuitenkin, että hyvästäperuskoulutuksesta huolimatta itse työopettaa edelleen paljon enemmän. Työon hänetkin hommaan opettanut.Lopuksi Hannu toivoo, että nuorilleolisi nyt ja tulevaisuudessa yhtämielekästä työtä tarjolla kuin hänelleaikanaan on ollut. Silloin jaksaa työskennellähiukan pidempäänkin, kutenhän on tehnyt. oMaskinreparatören Hannu Kero trivs bra i sitt arbete i Finnstars maskinrum. Han självkallar maskinrummet skämtsamt för ”menninkäinens grotta”. Han har inga planerännu på att gå i pension trots att han redan för åtta år sedan hade tjänat in möjlighetenatt göra det. Hannus långa sjömanskarriär är full av många trevliga historier ochhändelser som han minns med vemod.SOM DEN YNGSTA av sju bröderlämnade Hannu, eller mera familjärtJäärä, hemknutarna i Vasa och begavsig som ung man ut på världshaven1968. På den tiden fanns det mångaandra unga män som ockå drömdeom att bli sjöman. Både hans far ochhans bröder hade jobbat på sjön ochsjälv hade han ända sedan knattetidendrömt om att åka till sjöss. Förfinländska sjömän var 70-talet enutmanande tid, fartygen bytte flagg,rutter stup i kvarten och hyrorna varkorta.– Arbete fanns ändå alltid. Ochför en ungkarl var det inte så noga påvilket fartyg han tog hyra, påminnersig Jäärä. Han har seglat på många havoch besökt Australien, Amerika ochSydamerika, för att nämna några.TRIVSELN I ARBETET är en av orsakernavarför Jäärä fortsätter att arbeta. – Härfinns ett fint gäng. Jag har ingen brådskabort härifrån. Jag har också alltidgärna kommit till jobbet. Situationenkanske skulle vara en annan om jaghade ett egnahemshus där jag kundepyssla med nånting hela tiden. Nu gårfritiden till att cykla på stan och varatillsammans med min hustru i rad-14 Albatrossi | | Albatrossen

Förlängning av arbetskarriären ı Sjöfartens krutgubbarDet inspirerandearbetet skjuter frampensioneringenAlbatrossi | Albatrossen 15

Sjöfartens krutgubbar”Lasten bestod av 35ton lös cement och uppgifternaom lossningshamnenvar osäkra.”huslokalen i Åbo. I sjömansarbetetinstitutionaliseras man lätt, konstaterarhan. Längtan tillbaka till arbetet påsjön efter ledigheten är enorm.HANNU TÄNKER GÄRNA på karriärensförsta tider. Hyrorna på havet och väntetidernai hamnarna kryddade på sitteget sätt den unga mannens liv. – Visstgjorde man både det ena och det andrai tiden, men idag är tiderna helt andra.I hamnarna dröjer man bara en korttid, lossning och lastning av lasternasker snabbt och sen startar man påreturresan, filosoferar Hannu. Förr varhamnarna öppna för alla. Det kundekomma folk till stranden för att se påfartygen och träffa dessas besättningar.Hannu kommer ihåg en resa från Danmarktill Venezuela. Lasten bestod av35 ton lös cement och uppgifterna omlossningshamnen var osäkra. Lossningenav den första fartygslasten till en nycementsilo var trög och långsam. – Vilåg 2,5 månad i hamnen.SJÖMANSARBETET har under hans helakarriär varit föremål för en fortlöpandeförändring. – Besättningens storlekhar minskat men jobben blir trots detskötta, konstaterar han. Förutsättningenär givetvis att alla sköter sina egnauppgifter och alla reparationer kaninte mera fixas av den som ansvarar föruppgiften. – Det skulle man inte enshinna, funderar Jäärä.Yrkesbenämningarna har ocksåförändrats med åren. Tidigare kalladesmaskinreparatören på sjömansslang för”donkeyman”. De gamla benämningarnavar redan då och är fortfarandesvåra att förstå för en lekman. Somett exempel på det här berättar Hannuen historia från sin hyra till Meksiko.I hamnens virrvarr försvann hansplånbok och med den hans körkort ochbankbok. Efter att ha återvänt hem tillVasa gick han till polisinrättningen för16 Albatrossi | | Albatrossen

att göra en anmälan om försvinnandet.När polisen frågade om Hannus yrke föratt fylla i anmälan blev hans yrke någotså när korrekt antecknat först på tredjegången.Hem från törnen till Åbo och hustrunåtervänder Hannu alltid gärna. Livettillsammans med hustrun, som tidigarearbetat i sjömansyrke, inleddes i Montreal1998. Enligt hustuns utsago ”fastnadeHannu på norra Atlanten och kom med”.– Jag har eget befäl här hemma konstaterarHannu skämtsamt och fortsätter skrattande.– På min 50-årsdag fick jag i present enmaskintelegraf i vilken min fru genast lade”bridgekontrollen” på.SJÖFARARPARETS TÖRNAR sammanfallerinte alltid. Hannu och hans hustru segladei ett skede båda på Amerikalinjer men påolika fartyg. Den tiden träffades de engång per halvår. – En gång kom telegrafistenför att berätta att hustruns fartygbefann sig på några sjömils avstånd frånmitt fartyg. Efter det samtalade vi sedanom de viktigaste frågorna på den så kalladeskvallerkanalen.Minnena från olika fartygshyror ärotaliga. – På ett fartyg spände vi i tropiknattensmörker ett lakan som vit duk ochtittade på filmer. I hamnarna brukade vibyta filmer med andra sjömän, berättarHannu men konstaterar till slut att ryssarnadå hade det bästa urvalet av olika filmer.– Vi gjorde många grejer tillsammans– idag begränsas det sociala umgänget medarbetskamraterna långt till gänget på denegna avdelningen, suckar han.PÅ HAVET har Hannu råkat ut för mångafartfyllda och farliga situationer. Arbetet imaskinrummet har förändrats i och medatt fartygen förändrats. Idag finns detmycket automatik och ungdomen har färdigheterför den. Hannu konstaterar dockatt själva arbetet trots den goda grundundervisningenfortsättningsvis ger meralärdomar. Arbetet har även lärt honomjobbet.Till slut hoppas Hannu att det nu och iframtiden ska finnas lika mycket intressantarbete för de unga som det i tidenhar funnits för honom. Då orkar manockså jobba litet längre, såsom han hargjort. oTee ekoteko – valitsesähköinen työeläkeoteSähköisen työeläkeotteen voit valita Merimieseläkekassanverkkosivujen Loki-palvelusta. Ote onsaatavilla aina tarvittaessa – nopeasti ja kätevästi.Se on myös ekologinen vaihtoehto.www.merimieselakekassa.fiLokipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Sieltä löytyy mm. viimeisintyöeläkeote, ansiotiedot listattuina ja eläkelaskuri. Asioiminen palvelussa on tietoturvallistaja ilmaista. | Inloggningen till Loggtjänsten sker med nätbankkod.Tjänsten tillhandahåller bl.a. det senaste arbtspensionsutdraget, en förteckningöver inkomster och en pensionsräknare. Skötandet av ärenden via tjänsten ärdatasäkert och avgiftsfritt.Gör en ekogärning– välj ett elektronisktarbetspensionsutdragDet elektroniska arbetspensions utdraget kanväljas via Loggtjänsten på Sjömanspensionskassanswebbsajt. Du kan alltid vid behov få utdraget– snabbt och behändigt. Det är också ettekologiskt alternativ.www.sjomanspensionskassan.fi31.12.2013 mennessäsähköisen eläkeotteenvalinneiden keskenarvotaan Apple iPadMini 16 G Wi-Fi.Mellan alla som föreutgången av 2013gjort ett elektronisktval utlottas en AppleiPad Mini Wi-Fi.Albatrossi | Albatrossen 17

Työhyvinvointi ı Vuoden turvallisin työpaikkaHyvinvoinnillaparempiin tuloksiinVanhuuseläkkeelle siirtymishalukkuus minimissä. Tilastoidusti vähäisin määrä vahinkojatyö- ja vapaa-ajalla. Polkupyöriä ja lentopalloverkkoja laivojen kansilla. LaivanvarustamoBoren pitkäjänteinen kehitystyö henkilöstön viihtyvyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi ontuottanut tulosta. Varustamo palkittiin jälleen Vuoden Turvallisin Työpaikka -palkinnolla.Teksti Petra Nikkinen | Kuvat Bore Ltd:n arkisto, Marina PaulaharjuMERIVAKUUTUSYHTIÖ Alandia MarinenTurvallisin Työpaikka 2013-palkinto ei tullut aivan yllätyksenälaivanvarustamo Boren henkilöstö- javiestintäjohtajalle Katarina Hildénille.– Voitimme saman palkinnon myösviime vuonna. Työskentelemme jatkuvastiparantaaksemme viihtyvyyttälaivoilla sekä minimoidaksemme niilläsattuvia onnettomuuksia.HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIIN kiinnitetäänBorella erityistä huomiota. Terveydenhoitojärjestelmäänon yhdistettymukaan merimieslääkärintarkastukset,jolloin sekä ennakointi että jälkihoitotoimivat esteettä ja ilman informaatiokatkoksia.Varustamon kehittämä työterveyshuollonjohtamisprosessi alkaavälittömästi uuden ihmisen tullessavarustamon palvelukseen.– Toki käymmenormaalin prosessinläpi, jossa merimiestuo lääkärintodistuksenmukanaan. Jossellaista ei ole, se hankitaan.Jos todistus onvanha, se päivitetään.Varustamon palveluksessaolevistatyöntekijöistä pidetäänniin ikään hyväähuolta. Erityishuomiotakiinnitetään sellaistenhenkilöiden terveydentilaan,jotka ovat syystä tai toisestaolleet pitkällä sairauslomalla.– Pitkältä sairauslomalta palaavahenkilö käy meillä aina lääkärintarkastuksessaennen työhön saapumistaan.Lääkäri arvioi, onko työntekijäriittävän hyvässä kunnossa palatakseentakaisin tehtäviinsä.Hildén painottaa reilun, mutta jämäkältäkuulostavan linjan tavoitteenaolevan kaikkien hyvinvointi.– Laivalla työskennellessään täytyyolla terveenä ja täydessä työkunnossa.Jos työskentelee toipilaana tai edelleensairaana, se ei ole kenenkään etu – eivarustamon, ei laivalla työskentelevänhenkilöstön eikä varsinkaan henkilönitsensä.BOREN MAAILMALLA SEILAAVILLE aluksilleon tehty useita fyysistä kuntoaja viihtymistä tukevia hankintoja.Jokaisen aluksen henkilöstö päättääyhdessä tarvittavista urheiluvälineistä,ja niitä anotaan perusteluineen Borentoimistolta. Katarina Hildén painottaahenkilöstön omaa aktiivisuutta.– Jos haluaa asioiden kehittyvän japarantuvan, täytyy itse olla aktiivinen.Toimiston henkilökunta kannustaa jatukee, mutta onnistuaksemmetarvitsemme siihen avuksialusten henkilöstön mukanaoloa.Aluksilla pelataan lentopalloa,kuntoillaan, uidaanpaljussa, lenkkeillään – japyöräillään.– Hyvänä esimerkkinävoidaan mainita eräs laiva,jonka sääkannelle onkiinnitetty kuntopyöriä,joilla on mukava kuntoillaja nauttia samalla esimerkiksiKielin kanavannäkymistä, hymyileeHildén.18 Albatrossi | Albatrossen

” Jos haluaa asioidenkehittyvän ja parantuvan,täytyy itse olla aktiivinen.””Den som vill att sakerna utvecklasoch förbättras ska själv vara aktiv.”Ennakoivaa hyvinvointia edistetäänmyös Merimiespalvelutoimistonkanssa, jonka asiantuntija käylaivoilla antamassa neuvoja oikeastaruokailusta ja liikunnasta.Alukset eivät aina seilaa ilmanmyrskyjä. Kun ikäviä asioita tapahtuu,merimieskirkon kuraattori astuulaivaan.– Meillä on oma nimetty kuraattori,joka on henkilöstön tukena kriisintai muun ongelmatilanteen sattuessa.Hänen kanssaan ei ole pakollistakeskustella, mutta hän on laivalla jatarvittaessa jokaisen käytettävissä.ENNALTAEHKÄISEVILLÄ TOIMILLA onpaitsi terveydellinen, myös rahallinenhyöty. Boren panostama suurempibudjetti ennakoivaan työterveydenhuoltoonon tuonut vielä suuremmatsäästöt merkittävästi vähentyneissäsairauspoissaoloissa.– Henkilöstömme sairauspoissaolotovat vähentyneet dramaattisesti.On sanomattakin selvää, että kunlaivalla ollaan terveinä ja motivoituneina,onnettomuuksien riskiminimoituu. Merityössä on oltavaskarppina. Kun ihmiset voivat paremmin,myös tuottavuus ja tehokkuuskasvavat. Sellaisia säästöjä eiaina voi mitata rahassa. oAlbatrossi | Albatrossen 19

Arbetshälsa ı Årets tryggaste arbetsplatsGod hälsa gerbättre resultatÖnskan om att få gå i ålderspension har sjunkit till ett minimum. Statistiskt minimaltantal olyckor i arbetet och på fritiden. Cyklar och volleybollnät på fartygens däck.Borerederiets långsiktiga utvecklingsarbete för att öka personalens trivsel och säkerhethar burit frukt. Rederiet premierades återigen med Årets tryggaste Arbetsplats-priset.Text Petra Nikkinen | Foto: Bore Ltd:s arkiv, Marina PaulaharjuSJÖFÖRSÄKRINGSBOLAGET AlandiaMarines pris Årets tryggaste Arbetsplats2013 kom inte helt som en överraskningför Borerederiets personal- ochkommunikationsdirektör KatarinaHildén.– Vi premierades också ifjol medsamma pris. Vi jobbar fortlöpandepå att förbättra trivseln ombord påfartygen samt för att minimera antaletolycksfall ombord.PÅ BOREREDERIET FÄSTS SÄRSKILD uppmärksamhetvid personalens välbefinnande.Hälsovårdssystemet har kombineratsmed sjömansläkarkontroller,vilket innebär att såväl förebyggandeåtgärder som eftervård fungerar utanhinder och utan informationsavbrott.Den av rederiet utvvecklade styrningsprocessenför företagshälsovårdeninleds direkt när en ny person träder irederiets tjänst.– Självfallet går vi igenom den normalaprocessen om sjömannen har ettläkarintyg med sig. Om ett sådant intefinns så skaffar vi det. Om intyget ärgammalt så uppdaterar vi det.Vi sköter också väl om arbetstagarei rederiets tjänst. Särskild uppmäksamhetfäster vi vid sådana personershälsotillstånd, som av en eller annananledning har haft en lång sjukledighet.– Hos oss besöker en person somåtervänder från en lång sjukledighetalltid läkaren för kontroll innan det ärdags för att komma på jobb. Läkarenbedömer om arbetstagaren är i tillräckligtgod kondition för att återvända tillsina uppgifter.Hildén understryker att målet förden rejäla linjedragningen, som eventuelltkan låta sträng, är allas välbefinnande.– Den som jobbar ombord på ettfartyg måste vara frisk och ha fullarbetsförmåga. Den som jobbar somkonvalescent eller fortfarande är sjuk ärinte till nytta för någon – inte för rederiet,inte för den arbetande personalenombord och allra minst för sig själv.För de av Bores fartyg som seglarute i världen har det gjorts ett flertalanskaffningar som stöder den fysiskakonditionen och trivseln. Personalenombord på varje fartyg beslutargemensamt om vilka idrottsredskapsom behövs och lämnar en motiveradansökan till Bores kontor. KatarinaHildén understryker personalens egenaktivitet.– Den som vill att sakerna utvecklasoch förbättras ska själv vara aktiv.Kontorspersonalen uppmuntrar ochstöder, men för att vi ska lyckas ärdet nödvändigt att fartygspersonalenmedverkar.Ombord på fartygen spelas det volleyboll,motioneras, simmas i baljan,joggas – och cyklas.– Som ett bra exempel kan jag berättaom ett av fartygen som har monteratkonditionscyklar på väderdäcket.Där är det skönt att konditionscyklaoch samtidigt t.ex. njuta av vyerna vidgenomfarten av Kielkanalen, smålerHildén.Tillsammans med Sjömansservicebyrånordnas det även förebygganderådgivning som främjar välbefinnandet.SSB:s sakkunniga besöker fartygenoch ger råd om hälsosam kost ochmotion.Fartygen seglar inte alltid utan stormar.Då det händer tråkiga saker, stigerSjömanskyrkans kurator ombord.– Vi har en egen utsedd kurator,som fungerar som personalens stödnär det inträffar en kris eller annanproblematisk situation. Det finns ingettvång att diskutera med honom, menhan finns ombord och vid behov kanvar och en vända sig till honom.FÖREBYGGANDE ÅTGÄRDER för intebara hälsovårdande utan också ekonomisknytta med sig. Den större budgetför förebyggande företagshälsovårdsom Bore har satsat på har hämtatännu större inbesparingar i form av attsjukledigheterna minskat avsevärt.– Vår personals sjukledigheter harminskat dramatiskt. Det säger sig självtatt då personalen ombord är friskoch motiverad minimeras risken förolyckor. I sjöjobb ska man vara skärpt.Då människorna mår bättre ökar ocksåproduktiviteten och effektiviteten.Sådana inbesparingar kan inte alltidmätas i pengar. o20 Albatrossi | | Albatrossen

Pärjätään ı Vi klarar ossMikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. |Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin.MEK:n rooli merenkulkijan työhyvinvoinnissaSPK:s roll för sjöfararens arbetshälsaMERIMIESELÄKEKASSAN (MEK) keskeisin tehtäviä onhuolehtia merenkulkijoiden lakisääteisestä eläketurvasta.Osa eläketurvaa on ammatillisen kuntoutuksen tarjoaminenkuntoutuslainsäädännön määräysten mukaan. Lainsäädäntöon ollut voimassa kymmenisen vuotta. Sen avulla MEK tukeeyksittäisen merenkulkijan työelämässä jatkamista silloin, kunsairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa.ON LISÄKSI kuitenkin yritys- ja ryhmätasoista toimintaa, jollavoidaan torjua työkyvyttömäksi joutumista: tätä kutsutaantyöhyvinvointia edistäväksi toiminnaksi. Tämän piiriin kuuluuhyvän työterveyshuollon ja elämäntapojen edistämisen lisäksiyrityksen hyvät johtamis- ja viestintäkäytännöt, merenkulkijoidenammatillisen osaamisen kehittäminen, työnteollemyönteisen asenneilmaston edistäminen jne. Kyseessä onlaaja-alainen toiminta, joka kuuluu kaikkien organisoitavaksi.On kuitenkin syytä kysyä, mikä voisi olla lisäksi MEK:n roolimerenkulkualan työhyvinvoinnin edistämisessä. Suomalaisessatyöelämässä työeläkeyhtiöt ovat viime vuosina aktivoituneetpaljonkin tällä sektorilla.MEK EI VOI OLLA järjestämässä merenkulkijoille hyvääterveydenhuoltoa eikä muuttaa epäedullisia elämäntapojasuotuisaan suuntaan. Myöskään ammatillisen osaamisenkehittäminen tai lähiesimiestaitojen parantaminen eivät voiolla eläkekassan toimintaa. Sen sijaan näkisin tärkeänä, ettäMEK vaikuttaisi entistä enemmän esimerkiksi kouluttamalla jatiedottamalla niistä seikoista, joiden tiedetään olevan tärkeitätyöhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Suomessa ei ole liikaamuita toimijoita, joille tällainen koulutustoimi kuuluisi. Tiedonjakaminen voisi tapahtua alan yleisissä seminaareissa, kuten17.9. järjestetyssä tapahtumassa, mutta jatkossa mahdollisestimyös siten, että MEK:n toimihenkilö voisi tehdä varustamokohtaistakehitystyötä tällä saralla. Parempi työhyvinvointi onkaikkien yhteinen etu. oSJÖMANSPENSIONSKASSANS (SPK) centrala uppgift är attsörja för sjöfararnas lagstadgade pensionsskydd. Erbjudandet avyrkesinriktad rehabilitering enligt bestämmelserna i lagstiftningenom rehabilitering utgör en del av pensionsskyddet. Lagstiftningenhar varit i kraft omkring tio år. Med stöd av den här lagstiftningenhjälper SPK den enskilda sjöfararen att fortsätta i arbetslivet närsjukdom hotar att leda till arbetsoförmåga.DET FINNS DOCK ytterligare verksamhet på företags- och gruppnivåsom kan förebygga arbetsoförmåga: den här typen av aktiviteterkallas för arbetshälsofrämjande verksamhet. Den här verksamhetenomfattar utöver främjandet av god företagshälsovårdoch hyfsad livsstil även god lednings- och kommunikationspraxisinom företaget, utveckling av sjöfararnas yrkesmässiga kunnande,främjande av ett positivt attitydklimat gentemot arbetet mm.Det är fråga om en omfattande verksamhet. I organiserandet avden bör alla engagera sig. Man kan dock fråga sig vilken ytterligareroll SPK kunde ha i främjandet av arbetshälsan inom sjöfartsbranschen.Under de senaste åren har arbetspensionsbolagen varitmycket aktiva inom den här sektorn av det finländska arbetslivet.SPK KAN INTE DELTA i organiserande av god hälsovård för sjöfararnaeller ändring av ogynnsamma levnadsvanor i en gynnsammareriktning. Pensionskassans verksamhet kan inte heller omfattautveckling av yrkesmässigt kunnande eller närförmännensledarförmåga. Däremot anser jag att det är viktigt att SPK i högregrad än tidigare tar upp frågor som gäller erkänt viktiga arbetshälsofrämjandefaktorer, t.ex. i form av kurser och information. I vårtland finns det inte alltför många andra aktörer för vilka en sådanverksamhet är naturlig. Spridning av information kan ske t.ex. ianknytning till allmänna seminarier av den typ som ordnades den17.9. I fortsättningen kan det eventuellt även ske så att en sakkunnigfrån SPK utför rederirelaterat utvecklingsarbete på dettafält. En bättre arbetshälsa är i allas gemensamma intresse. oHyvä työelämä merelläMERIMIESELÄKEKASSA järjesti 17.9.2013 FinlandiatalollaHyvä työelämä merellä -seminaarinmerenkulun eri sidosryhmille. Reilut 150 osallistujaakokoontui keskustelemaan miten merityöyhteisössävoidaan edistää hyvinvointia ja mistähyvä työkyky muodostuu?Seminaariaineisto löytyy Merimieseläkekassanverkkosivuilta osiosta Hyvinvointi. Seminaarikoostejulkaistaan Albatrossi-lehden seuraavassanumerossa, joka ilmestyy joulukuun alussa. oBra arbetsliv på sjönDEN 17.9.2013 arrangerade Sjömanspensionskassan seminarietBra arbetsliv på sjön på Finlandiahuset för sjöfartens olika intressegrupper.Drygt 150 deltagare samlades för att dryfta frågorkring teman som hur välbefinnandet kunde främjas i sjöarbetsgemenskapernaoch hur en bra arbetsförmåga skapas?Seminariematerialet finns tillgängligt på Sjömanspensionskassanswebbplats under rubriken Arbetshälsa. Ettsammandrag av seminariet publiceras i följande nummerav Albatrossen, som utkommer i början av december. oAlbatrossi | Albatrossen 21

Merenkulkija harrastaa ı Kokkistuertti ja rumpaliMerimiesja muusikkoPetri Päivärinnan käsissä pysyvät soppakauhat ja rumpupalikat.Teksti: Pekka Karppanen | Kuvat: Petri Päivärinnan kokoelmat, Tiina PoimioVAASASSA SYNTYNYT ja Raumallaasuva ”Piku” Päivärinta on viimeisetvuodet seilannut Langh Ship Oy:n m/sLindassa kokkistuerttina. Satamakaupunginkasvatti aloitti merenkulkualanvuonna 1983 Rauman Merimiesammattikoulussasuorittamalla talousapulaisenlinjan. Ensimmäinen laiva olimerenmittausalus Kalla. Kolmekymmenvuotiseenuraan mahtuu useitajaksoja työskentelyä merellä ja maissa.Nyt on taas reilun kolmen kuukaudenvirkavapaa, kun olen mukanakoulualus Fannyn syyspurjehduksilla,Päivärinta kertoo.Aikaisemmilla ”maajaksoilla” mieson pyörittänyt ravintoloita ja soittanutrumpuja eri yhtyeissä.Merenkulkijan ja muusikon hommatalkoivat jo 1980 -luvulla kunkaveripiirissä oli porukkaa kummaltakinalalta. Päivärinta soitti rumpujaBluebirds-nimisessä yhtyeessä, jokavuonna 1981 soitti eräällä keikalla jopaJ. Karjalaisen lämmittelybändinä.– Kaverini Nuuska Ulkuniemi vetituon aikuiset kelanauhat mp3-muotoon,joista on työstetty CD-levy, PetriPäivärinta sanoo.KUVAMATERIAALIA oli tallessa sen verran,että riitti levyn kanteen.Meri kutsui miestä, ja ammattitaitolaajeni YT-kurssien myötä myös kansijakonepuolelle. Päivärinta työskenteliMerenkulkuhallituksen leivissä, muunmuassa Saaristossa ja jäänmurtajaHansessa.– Jäänmurtaja-aikoina osallistuin jomerimiesurheiluun ja pärjäsin hyvinpöytätenniksessä, Petri muistelee.Hän on osallistunut myös Merimiespalvelutoimistonjärjestämiinjalkapallo- ja jääkiekkoturnauksiin.Vuonna 2012 hän pelasi laivajoukkueidenjääkiekkomestaruudenvoittaneessa Langh Shipin joukkueessa.Lajista on hyvä pohja juniorivuosiltaRauman Lukosta. Ikäluokasta tulimonta liigapelaajaa Jari Torkista ja ErikHämäläisestä lähtien.Merimiesura jatkui Finnarctiksessa,joka ajoi muun muassa Yhdysvaltoihinja Brasiliaan. Päivärinta siirtyi myöhemminNesteen m/t Sotkan kautta22 Albatrossi | Albatrossen

Sijoitukset ı InvesteringEngshipille ja Langh Shipille, jossaseilasi m/s Lauralla ja m/s Hjördiksellä.Soittohommat jatkuivatlomilla ja taito säilyi.Johtaja Henrik Liliuksen vastuualueina Merimieseläkekassassa ovat talous ja sijoittaminen |Direktör Henrik Lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placeringVUOSITUHANNEN LOPULLA olijälleen musiikin vuoro – henkilöstöpäällikköTimo Rostedt myönsivirkavapaata. Päivärinta soitti rumpujaK. Juva & Haavekuva -nimisessäyhtyeessä. Bändi oli koko maassasuosittu, 15 viikkoa ykkösenä Suomitanssii -listalla. Keikkaa pukkasija rahaakin tuli.– Vanha totuus on, että mikäsoittaen tulee, se laulaen menee,Päivärinta naureskelee.Haavekuva teki myös cd-levyn.Bändin riveissä Petriltä meni neljävuotta. Sen jälkeen hän pyörittiravintolaa Raumalla, kunnespalasi jälleen Langh Shipin laivoillevuonna 2007, aluksi m/s Ailaan.Myöhemmin hän siirtyi m/s Lindaan,jossa on työskennellyt näihinpäiviin asti. Musiikki on edelleenvahvasti mukana kuvioissa.PETRIN NYKYISEN bändin nimi onTeukka and his Jayhawkers. Laulusolistinaon Teuvo ”Teukka” Aalto.Mukana on pitkän linjan muusikoita,Päivärinta soittaa rumpuja.Kokoonpanoa voidaan laajentaatarpeen mukaan neljästä aina kahdeksaan,yhdeksään soittajaan, josvaaditaan vaikka puhallinsoittimia.Kaikilla on kokemusta nimekkäidenkintähtien säestyksestä. Yhtyekiertää Rauman lähialueita ja onesiintynyt usein esimerkiksi moottoripyöräkerhojenjuhlissa. Petri onitsekin Harley Davidson -miehiä jo90-luvulta.– Olemme ”ammattilaisiapuoliammattilaisia”, jotka tekevätmusiikkia muiden töiden ehdoilla,”Piku” kuvailee.Syyskuun aikana on tarkoitustehdä studiossa nippu promobiisejä.Julkisella keikalla Petri Päivärinnanbändiä voi kuunnella ainakinjoulukuussa ravintola KalliohovissaRaumalla. oSijoituksista kohtuullinentuotto alkuvuonnaRimlig avkastning av placeringarnaunder början av åretMERIMIESELÄKEKASSAN SIJOITUKSETtuottivat vuoden 2013 ensimmäisellävuosipuoliskolla 2,1 prosenttia. Verrattunatyöeläkeyhtiöihin kokonaistuottommeoli kohtuullisen hyvä. Kuudesta yhtiöstäkaksi sai Merimieseläkekassaa paremmantuoton ja neljä heikomman.OSAKESIJOITUSTEN HYVÄ alkuvuodentuotto kääntyi kesäkuussa voimakkaaseenlaskuun. Myös yrityslainat kokivat koviasamaan aikaan. Taustalla oli epävarmuuskeskuspankkien tukitoimien jatkumisestaja korkotason nousu. Erityisen huonostituottivat kehittyvien markkinoidenosakkeet ja joukkolainat. Kummassakinluokassa tuotot jäivät alkuvuonna noin7 prosenttia negatiiviseksi. Eläkekassanosakkeiden tuotto tammi-kesäkuussa oli3,8 prosenttia, kiinteistöjen 3,0 prosenttia,kun taas joukkolainojen lähes 2 prosenttiamiinuksella.SIJOITUSTOIMINNAN RISKIEN puskurinatoimiva vakavaraisuus on pysynyt erinomaisena.Lainsäädännön muuttumisenseurauksena eläkekassan vakavaraisuusastealeni vuodenvaihteessa 46,3 prosentista40,4 prosenttiin. Kesäkuussa vakavaraisuusasteoli noussut 40,9 prosenttiin.Parhaimman työeläkeyhtiön vakavaraisuusoli vajaat 29 prosenttia ja heikoimman 18prosenttia. oUNDER DET FÖRSTA halvåret av 2013avkastade Sjömanspensionskassansplaceringar 2,1 %. I jämförelse med deövriga arbetspensionsbolagen var vårtotala avkastning rimligt god. Av de sexbolagen erhöll två en bättre avkastning änSjömanspensionskassan medan fyra erhöllen sämre.DEN UTMÄRKTA avkastningen av aktieplaceringarnai början av året vände ijuni över i en stark nedgång. Samtidigtupplevde också företagslånen hårdatider. I bakgrunden spökade osäkerhetenkring fortsättningen för centralbankernasstödåtgärder och den stigande räntenivån.Särskilt skralt avkastade utvecklingsmarknadernasaktier samt obligationerna. Ivardera klassen stannade avkastningen påomkring minus 7 %. Avkastningen av pensionskassansaktier under perioden januarijuniuppgick till 3,8 %, av fastigheterna till3,0 %, medan obligationernas avkastninglåg nere på nästan minus 2 %.SOLVENSEN, som fungerar som buffertför riskerna i placeringsverksamheten, harhållits på en utmärkt nivå. Som en följdav en ändring av lagstiftningen sänktespensionskassans solvensnivå vid årsskiftetfrån 46,3 % till 40,4 %. I juni hadesolvensnivån stigit till 40,9 %. Det bästaarbetspensionsbolagets solvensnivå lågvid knappa 29 % och det svagastes vid18 %. oAlbatrossi | Albatrossen 23

Hobbyer ı Kockstuert och trummisSjöman och musikerI Petri Päivärintas händer hålls såväl soppslevar som trumpinnar.Text: Pekka Karppanen | Foto: Petri Päivärintas samlingar, Tiina PoimioVASABÖRDIGE ”Piku” Päivärinta, numerabosatt i Raumo, har de senaste årenseglat på Langh Ship Oy:s m/s Lindasom kockstuert. Hamnstadens gosseinledde sin karriär inom sjöfartsbranschen1983 efter att ha utexamineratsfrån linjen för ekonomibiträden vidRaumo Sjömansyrkesskola. Det förstafartyget var sjömätningsfartyget Kalla.Hans trettioåriga karriär omfattar ettflertal arbetsperioder både till sjöss ochpå land.Nu har jag igen en drygt tre månaderlång tjänstledighet. Den härgången för att delta i skolskeppet Fannyshöstseglatser, berättar Päivärinta.Under sina tidigare ”landperioder”har mannen drivit restauranger ochspelat trummor i olika band.Kombinationen av sjöfarar- och musikerjobbbörjade redan på 1980-talet dådet fanns ett gäng kompisar i varderabranschen. Päivärinta var trummis i ettband som hette Bluebirds. På em turné1981 spelade de t.o.m. som uppvärmingsbandför J. Karjalainen.Min kompis Nuuska Ulkuniemi överfördeden tidens bandningar till mp3-format. Det här materialet bearbetadessedan till en cd-skiva, berättar PetriPäivärinta.Det fanns också tillräckligt medfotografier för att illustrera skivansfodral.SJÖN LOCKADE MANNEN IGEN. Yrkeskunskapenbreddades till däcks- ochmaskinsidan med hjälp av kurser.Päivärinta jobbade för Sjöfartsstyrelsen,bl.a. på Saaristo och isbrytaren Hanse.Under isbrytartiden började jagdelta i sjömansidrott av olika slag. It.ex. pingis klarade jag mig rätt hyfsat,påminner sig Petri.Han har också deltagit i av Sjömansservicebyrånarrangerade fotbolls- ochishockeyturneringar. 2012 spelade hani Langh Ships lag, som det året vannfartygslagens ishockeymästarskap.Junioråren i Rauman Lukko gav engod grund för grenen. Av den åldersklassensspelare blev många ligaspelarebörjande med Jari Torkki och ErikHämäläinen.Sjömanskarriären fortsatte på Finnarctis,som bl.a. seglade till USA ochBrasilien. Senare flyttade Päivärinta via24 Albatrossi | Albatrossen

Tilastot ı StatistikAktuaari | Aktuarie Kimmo KarppinenNestes m/t Sotka till Engship ochLangh Ship. Hos de sistnämndarederierna seglade han på m/sLaura respektive m/s Hjördis. Undersemestrarna fortsatte spelandet ochfärdigheten upprätthölls.I SLUTET AV MILLENNIET blev detigen musikens tur – personalchefenTimo Rostedt beviljade tjänstledighet.Päivärinta var trummis i ettband som hette K. Juva&Haavekuva.Bandet var populärt i hela landet.15 veckor etta på Finland dansarlistan.Turnén lyckades och det komockså schaber.– En gammal sanning är att medspel förvärvat blir med sång fördärvat,skrattar Päivärinta.Haavekuva gjorde också en CDskiva.För Petri gick det fyra år ibandets led. Efter det drev han enrestaurang i Raumo tills han 2007återvände till Langh Ships fartyg,till en början till m/s Aila. Senareflyttade han till m/s Linda. På detfartyget har han jobbat intill dessadagar. Musiken är fortsättningsvisstarkt närvarande.PETRIS NUVARANDE BAND heterTeukka and his Jayhawkers. Sångsolistär Teuvo ”Teukka” Aalto.De övriga i bandet är alla garvademusiker. Päivärinta är trummis.Sammansättningen kan vid behovbreddas från fyra upp till åtta–niomusiker. Om det behövs kan ocksåblåsinstrument tas med.Alla i bandel har erfarenhet avatt ha ackompanjerat kända stjärnor.Orkestern cirkulerar i Raumosnärmaste omgivning och har oftauppträtt på exempelvis motorcykelklubbarnasfester. Ända sedan90-talet har också Petri själv variten Harley Davidson-man.Vi är ”professionella halvproffs”som gör musik på andra arbetensvillkor, beskriver ”Piku”.Avsikten är att under septembergöra en bunt promolåtar i studion.Under en offentlig turné i decemberkan intresserade lyssna på PetriPäivärintas band, åtminstone pårestaurang Kalliohovi i Raumo. oHenkilömäärätkasvussaVUODEN 2013 ALUSTA LÄHTIEN merimieseläkelainmukaan vakuutettujenmerenkulkijoiden lukumäärä on ollut noinviiden prosentin kasvussa (kuva 1). Tähänovat syynä erityisesti uudet matkustajaalukset(Grace, Finlandia) sekä vilkastunutMerenkurkun liikenne, mutta myös rahtialuksiaon liputettu takaisin Suomeen.KUVASSA 2 on esitetty esitetty henkilöidenja henkilötyövuosien lukumäärät.Vuosien 2008 ja 2009 aikana määrätpienentyivät noin tuhannella lukuistenulosliputusten takia. Merimieseläkekassanvakuutetuista 2/3 työskentelee matkustaja-aluksilla,joten tilastossa näkyy selvästimyös merenkulun kausivaihtelu. o%10,05,00-5,0-10,0-15,0-20,0v | år8 0007 5007 0006 5006 0005 500(Kuva | Bild 1)Henkilöt | PersonerAntaletpersoner ökarFRÅN BÖRJAN av 2013 har antalet sjöfararesom har försäkrats enligt lagen omsjömanspenisoner ökat med omkring 5 %(diagram 1). Orsaken till det här är främstde nya passagerarfärjorna (Grace, Finlandia)samt den återupplivade Kvarkentrafiken,men det har även förekommit attfraktfartyg återflaggats till Finland .DIAGRAMMET NEDAN visar fluktuationernaför antalet personer och årsverken mellanåren 2008 och 2013. Åren 2008 och2009 sjönk antalet med omkring tusen pågrund av de många utflaggningarna. Av desjöfarare som är försäkrade i Sjömanspensionskassanarbetar 2/3 på passagerarfärjor.Därför syns sjöfartens säsongvariationertydligt också i statistiken. o2008 2009 2010 2011 20122013(Kuva | Bild 2)Henkilötyövuodet | Årsverken5 0002008 2009 2010 2011 2012 2012 2013Albatrossi | Albatrossen 25

2–3/2013Lyhyesti ı Smånytt Koonnut | Sammanställt Marina PaulaharjuMerimieseläkekassanseinäkalenteri 2014MEK:IN SEINÄKALENTERI vuodelle 2014postitetaan perinteisen tavan mukaankaikille Albatrossin lukijoille lehden vuodenviimeisen numeron liitteenä. Lehtiilmestyy joulukuun alussa. oVuoden 2013MEL-työeläkeote LokipalvelussaMERIMIESELÄKEKASSA tuottaa MELvakuutetuilleentyöeläkeotteen vuosittainsähköisesti Loki-verkkopalveluun. Uusinvuoden 2013 MEL-työeläkeote on tarkistettavissaja niin halutessaan tulostettavissalokakuun alussa Lokissa.Vuoden 2013 sähköinen työeläkeotekäsittää vuoden 2012 loppuun kertyneeneläkkeen määrän, eläkeiän ja eläkearvion.Otteen liitteessä on lueteltu ansiotiedotvuodesta 2006 lähtien yksityiseltä ja julkiseltasektorilta. Koko MEL-työhistoriansavoi aina tarkistaa Lokipalvelun osiostaAnsiotyöluettelo.Lue lisää työeläkeotteesta ”Michaelavastaa” -palstalta tässä lehdessä. oSuoraveloitus muuttuusuoramaksuksiSUOMALAINEN suoraveloituspalvelu päättyyEU-asetuksen mukaisesti tammikuussa 2014.Muutamme vuokra-asukkaiden voimassaolevat suoraveloitukset automaattisestisuoramaksuksi yhteistyössä pankkienkanssa joulukuusta 2013 alkaen. Muutoksenjälkeen pankki veloittaa vuokran suoraansamalta tililtä, jolta se nyt vuokralaiseltasuoraveloitetaan. Muutos ei edellytävuokralaiselta toimenpiteitä.Lähetämme syyskuun aikana nykyisillesuoraveloitusasiakkaille asiasta erillisenkirjeen ohjeineen. oStay Onboard hanke eteneeKYMENLAAKSON ammattikorkeakoulunkoordinoima työhyvinvointihankeStayOnboard etenee hyvin. TNS Gallupintoteuttamaan kyselyyn saatiin vastauksiavajaa 2000 kpl, valtaosa täydentävistähenkilöhaastatteluista on tehty ja laivatyönympäristön havainnointikäynnit ovatalkamassa. Alustavien tulosten pohjaltakäynnistetään työhyvinvointimallienkehittäminen yhteistyössä sidosryhmienkanssa. Pyrkimyksenä on saavuttaa pitkäkestoinenkehittämissuunnitelma, jokatukee kehittäviä urapolkuja merenkulkuelinkeinonpiirissä.ESR-rahoitteinen hanke on hakenutjatkoaikaa vuoden 2014 loppuun. oStay Onboard-projektetframskriderDET AV KYMMENEDALENS yrkeshögskolakoordinerade arbetshälsoprojektet StayOnboard går raskt framåt. På den av TNSGallup verkställda enkäten erhölls knappa2000 svar. Lejonparten av de kompletterandepersonintervjuerna är utfördaoch observationsbesöken i fartygensarbetsmiljöer är i startgroparna. Med depreliminära resultaten som grund inledsutvecklingen av arbetshälsomodeller isamarbete med intressegrupperna. Måletär att skapa en långsiktig utvecklingsplan,som stöder karriärer inom sjöfartsnäringensom bör utvecklas.Det ESR-finansierade projektet haransökt om förlängd tid till utgången av2014. oMerenkulkijoidentyöhyvinvointihankeForMare käynnistyyMERIMIESPALVELUTOIMISTO (MEPA) jaMerimieseläkekassa (MEK) käynnistävätyhdessä Arcada Yrkeshögskolanin ja liikuntaalanyrityksen R5 kanssa uuden merenkulkijoilleräätälöidyn työhyvinvointia edistävänhankkeen ForMare. Hanke käynnistyy 20merenkulkijan pilotilla alkuvuodesta 2014.Projektivastaavana toimii MEPAn hyvinvointivastaavaJohan Treuthardt ja sitä johtaaerillinen projektiryhmä.Tavoitteena on auttaa merenkulkijoitaelämäntapamuutoksen alkuun, lisätä työssäjaksamista sekä vähentää sairauspoissaoloja.Hankkeesta lisätietoa saa MEPAsta JohanTreuthardtilta. oSjöfararnasarbetshälsoprojektForMare startarSJÖMANSSERVICEBYRÅN (MEPA) och Sjömanspensionskassan(SPK) startar tillsammansmed yrkeshögskolan Arcada och idrottskonsultföretagetR5 det nya för sjöfarare skräddarsyddaarbetshälsofrämjande projektetForMare. Projektet inleds i början av 2014 medett pilotavsnitt med 20 deltagande sjöfarare.Som projektansvarig fungerar MEPAs arbetshälsoansvarigeJohan Treuthardt. Projektetstyrs av en separat projektgrupp.Målet är att hjälpa sjöfarare att starta enändring av sitt livsföringsmönster, dvs sin livsstil,stärka sitt orkande i arbetet samt minskapå sjukfrånvaron. Ytterligare information omprojektet ger Johan Treuthardt på MEPA. o26 Albatrossi | | Albatrossen

Michaela vastaa ı Michaela svararSjömanspensionskassansväggkalender 2014SPK:S VÄGGKALENDER för 2014 postastraditionellt till alla läsare av Albatrossensom ett instick i årets sistanummer av tidningen som utkommer ibörjan av december. oSjPL-arbetspensionsutdragetför 2013 på LoggtjänstenFÖR SINA SJPL-FÖRSÄKRADE tillhandahållerSjömanspensionskassan årligenett elektoniskt arbetspensionsutdragvia Loggtjänsten. Det senaste SjPLarbetspensionsutdraget,för 2013, kangranskas och om så önskas skrivas ut ibörjan av oktober via Loggtjänsten.Det elektroniska arbetspensionsutdragetomfattar beloppet för denfram till utgången av 2012 intjänadepensionen, pensioneringsåldern och enuppskattning av pensionsbeloppet. Ibilagan till utdraget är uppgifterna ominkomster inom den privata och denoffentliga sektorn från och med 2006förtecknade. Hela din SjPL-yrkesbanakan du alltid kontrollera under Loggtjänstensrubrik Förteckning överförvärvsarbeten. oDirektdebiteringen ändras tilldirektbetalningI ENLIGHET med EU-förordningenavslutas den finländska direktdebiteringstjänsteni januari 2014.I samarbete med bankerna ändrarvi hyresgästernas gällande direktdebiteringarautomatiskt till direktbetalningfrån december 2013. Efterändringen debiterar banken hyrandirekt från samma konto från vilkethyran nu direktdebiteras av hyresgästen.Ändringen förutsätter inteåtgärder av hyresgästen.Vi skickar under september ettseparat brev med anvisningar omändringen till de nuvarande direktdebiteringskunderna.oEläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa,PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseenelake@merimieselakekassa.fi. | Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spaltenpå dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS(märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen pension@sjomanspensionskassan.fi.Kysymys: Työeläkeotteeni ei olevielä tänä vuonna tullut postissa?Vastaus: Vuodesta 2013 lähtien työeläkeotteenpostitusta harvennetaan niin,että ote lähetetään vakuutetuille joka kolmasvuosi. Voit kuitenkin jatkossa jatkaavuosittaista työeläkeotteesi tarkistamistaverkossa Merimieseläkekassan Loki -palvelusta.Kuluvan vuoden työeläkeotteesisaat verkosta lokakuun alussa. Sähköinenote on samanlainen kuin paperinen.Halutessasi voit tulostaa otteen paperille.Verkossa työeläkeote on aina saatavillasi.Palvelussa käytössäsi on myös eläkelaskuritsekä muita hyödyllisiä palveluita:• vanhuuseläkelaskurilla saat arviontulevasta vanhuuseläkkeestäsi ja voittarkistaa vanhuuseläkeikäsi• osa-aikaeläkelaskurilla saat arvionosa-aikaeläkkeesi määrästä• MEL- ansiotyöluettelostasi näetreaaliaikaisesti meripalvelukuukausi--ilmoitukset• voit tilata työeläkeotteesi sähköisessämuodossa• voit tilata todistuksen eläkkeenmäärästä• voit kysyä omasta eläketurvastasi.Palvelun käyttämiseen tarvitset henkilökohtaisetverkkopankkitunnukset taisirullisen henkilökortin.Jos et halua tarkistaa tietojasi verkossa,saat työeläkeotteesi postitse kolmenvuoden välein. Seuraavan kerran postitammeotteen vuonna 2015. Koska eläketietosiovat aina vain klikkauksen päässä,voit peruuttaa paperiotteen kokonaanvalitsemalla sähköisen työeläkeotteenLoki-palvelussa. oTee ekoteko – valitsesähköinen työeläkeotewww.merimieselakekassa.fiGör en ekogärning – välj ettelektroniskt arbetspensionsutdragwww.sjomanspensionskassan.fiFråga: Mitt arbetspensions utdraghar inte ännu kommit med posteni år?Svar: Postningen av arbetspensionsutdragetkommer från 2013 att ske med glesaretidtabell så att utdraget sänds vart tredjeår till de försäkrade. Du kan dock om duvill också i fortsättningen årligen kontrolleraditt arbetspensionsutdrag på nätet viaSjömanspensionskassans Loggtjänst. Dittarbetspensionsutdrag för innevarande årfår du på nätet i början av oktober. Detelektroniska utdraget är likadant sompappersutdraget. Om du så önskar kan duta en utskrift av utdraget. Arbetspensionsutdragetfinns alltid tillgängligt för dig pånätet. På tjänsten finns också ett pensionsräkneverkoch andra nyttiga tjänstertill din disposition:• med ålderspensionsräkneverket får duen uppskattning av din kommandeålderspension och kan kontrollera dinpensionsålder• med deltidspensionsräkneverket fårdu en uppskattning av beloppet för dindeltidspension• av din förteckning över SjPL-förvärvsarbetenframgår anmälningarnaav sjötjänstmånader i realtid• du kan beställa ditt arbetspensionsutdragi elektronisk form• du kan beställa ett intyg överpensionens belopp• du kan ställa frågor om ditt egetpensionsskydd.För utnyttjandet av tjänsten behöver dupersonliga nätbankskoder eller ett chipsförsettID-kort.Om du inte vill kontrollera dina uppgifterpå nätet får du ett arbetspensionsutdragvart tredje år per post. Följande gångpostar vi utdraget 2015. Eftersom dinapensionsuppgifter aldrig kräver mer änen klickning för att nås kan du annulleraditt pappersutdrag helt genom att väljaett elektroniskt arbetspensionsutdrag viaLogg-tjänsten. oAlbatrossi | Albatrossen 27

Talvi- ja kevätlomalle Ylläkselle!Fira vinter- och vårsemester i Ylläs!MERIMIESELÄKEKASSAN viihtyisä lomamökkiYlläsjärvellä Tunturi-Lapissaon vuokrattavana talvi- ja kevätlomaviikoiksi.Varattavina ovat viikot49/2013–18/2014. Varaustoiveet23.10.2013 mennessä, mutta vapaitaviikkoja ja mahdollisia varausten peruutuksiavoi tiedustella senkin jälkeenMEKistä.Tiedot mökin sijainnista, varustelutasostasekä vuokrahinnoistalöytyvät verkkosivuiltamme:www.merimieselakekassa.fi.Mökkiä vuokrataan ensisijaisestimerimieseläkelain piiriin kuuluvilleaktiivimerenkulkijalle ja eläkkeensaajille.oMökkivaraukset sähköpostitseyllas@merimieselakekassa.fi taipuhelimitse 010 633 990.SJÖMANSPENSIONSKASSANS trivsammasemesterstuga vid Yllässjö i Fjällappland kan hyras försemesterveckor under vinterochvårsesongen.Veckor 49/2013–18/2014 kanreserveras. Bokningsförfrågningarsenast den 23.10.2013 men förfrågningarom lediga veckor eller eventuellaåterbud av reserveringar kan görasockså därpå hos SPK.Uppgifter om stugans läge,utrustningsnivå samt hyror kanhittas på vår webbtjänstwww.sjomanspensionskassan.fi.Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarareoch pensionärer som omfattas avsjömanspensionslagen. oReserveringar av stugan per e-postyllas@sjomanspensionskassan.fieller per telefon 010 633 990.KUVA | FOTO: THINKSTOCKHyvää lomaa!Trevlig semester!Sähköposti yllas@merimieselakekassa.fi | Puhelin 010 633 990 | Internet www.merimieselakekassa.fiE-post yllas@sjomanspensionskassan.fi | Telefon 010 633 990 | Internet www.sjomanspensionskassan.fi