Toimintakertomus | Verksamhetsberättelse | Annual Report
28.03.2014 • Views
Share Embed Flag

Toimintakertomus | Verksamhetsberättelse | Annual Report

Toimintakertomus | Verksamhetsberättelse | Annual Report

Toimintakertomus | Verksamhetsberättelse | Annual Report

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lasipalatsi.net

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus<br />

Helsingfors stads kulturcentral<br />

City of Helsinki Cultural Office<br />

<strong>Toimintakertomus</strong> | <strong>Verksamhetsberättelse</strong> | <strong>Annual</strong> <strong>Report</strong><br />

Julkaisija | Utgivare | Publisher<br />

Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus<br />

Helsingfors stads kulturcentral<br />

City of Helsinki Cultural Office<br />

Toimitus | Redaktion | Editor<br />

Mari Pietarila<br />

AD<br />

Mikko Teerenhovi<br />

Taitto | Layout | Art Editor<br />

Ville Koponen<br />

Käännös | Översättning | Translation<br />

Sara Torvalds (svenska), John Arnold (English)<br />

Paino | Tryckeri | Press<br />

Paintek Pihlajamäki Oy 2003<br />

Kannen kuva | Pärmbild | Cover Photo<br />

Tanssiteatteri Hurjaruuth ja Nukketeatteri Vihreä Omena:<br />

Keskiyön näytelmä. Ohjaus: Fabrizio Montecchi.<br />

Esitys nähtiin Malmitalossa 5.10. © Riku Virtanen<br />

Kulttuuriasiainkeskus / Hallinto<br />

PL 4710, 00099 Helsingin kaupunki

© Ninna Lindström<br />

Arja Raatikaisen koreografia Labile Mobile sai<br />

ensi-iltansa Stoassa<br />

1.3.2002. Tuotanto: Nomadi-tuotanto,<br />

Zodiak - Uuden tanssin keskus ja Stoa.<br />

Kulttuuriasiainkeskuksen<br />

toiminta-ajatus<br />

Kulttuuriasiainkeskus on Helsingin<br />

kaupungin hallintokunta, jonka tehtävänä<br />

on luoda suotuisa ilmapiiri ja<br />

edellytykset taiteen ja kulttuurin<br />

tekemiselle ja kokemiselle Helsingissä.<br />

Kulttuuriasiainkeskus myöntää<br />

avustuksia taiteilijoille, taidelaitoksille,<br />

-yhteisöille ja -oppilaitoksille.<br />

Keskus tarjoaa esiintymis- ja työtiloja<br />

taiteilijaryhmille sekä tukee<br />

kulttuuritilaisuuksia ja niiden tuotantoa.<br />

Lisäksi kulttuuriasiainkeskus<br />

tuottaa taidekasvatusprojekteja<br />

ja omaa kulttuuritarjontaa.<br />

Sisältö<br />

2-3 Kulttuurijohtajan katsaus<br />

4 Kansainvälinen<br />

verkostoyhteistyö<br />

Toimipisteet<br />

Alueelliset<br />

kulttuurikeskukset<br />

5 Kanneltalo<br />

6Malmitalo<br />

6Stoa Itä-Helsingin<br />

kulttuurikeskus<br />

Vierailuteatterit<br />

8 Savoy-teatteri<br />

9 Aleksanterin teatteri<br />

Muut toimipisteet<br />

10 Annantalon taidekeskus<br />

10 Kansainvälinen kulttuurikeskus<br />

Caisa<br />

11 Kaupunkikulttuuriyksikkö<br />

11 Svensk verksamhet<br />

12-14 Kulttuuri- ja<br />

kirjastolautakunta<br />

15-17 Talous<br />

18-25 Svensk resumé<br />

26-33 English Summary<br />

1 2001<br />

34-36Tilastoja<br />

Statistik<br />

Statistics

Kulttuurijohtaja Yrjö Larmola:<br />

Keskittäminen ja yhteistyö auttavat niukkoina aikoina<br />

Aseiden keskellä muusat vaikenevat, sanoivat roomalaiset.<br />

Nykyaikaan ja vähemmän dramaattiseksi sovitettuna:<br />

Kovina aikoina kovat arvot korostuvat hallinnossa.<br />

Kaupungin budjettikeskusteluissa ei kulttuurin merkitystä<br />

ole tähdennetty. Hyvin harva kansanedustajaehdokas<br />

on tarjonnut kulttuuria vaaliteemanaan. Sivistys<br />

on vitamiini: se huomataan vasta jos se puuttuu (Paavo<br />

Jännes).<br />

Kulttuuriasiainkeskus on kaupungin pieniä hallintokuntia,<br />

budjetiltaan prosentin luokkaa kaupungin talousarviosta.<br />

Monessa suhteessa keskus on omalajisensa.<br />

Keskuksella on enemmän kansainvälistä kosketuspintaa<br />

kuin millään muulla Helsingin hallintokunnalla.<br />

Kulttuurialan kansainvälisissä verkoissa Helsinki on<br />

opittu tuntemaan asiantuntevana aloitteentekijänä ja ai-<br />

Ateljée-tilat:<br />

Harakka<br />

Kaapelitehdas<br />

Eläintarhan<br />

huvila<br />

Tiedotus<br />

(Lasipalatsi)<br />

Henkilöstö<br />

Annantalon<br />

taidekeskus<br />

1.3.2002<br />

Kehittämispäällikkö<br />

Lautakunta-asiat<br />

Avustusasiat<br />

Lausunnot ja juridiset asiat<br />

Kansainväliset asiat<br />

Ruotsinkielinen toiminta<br />

(Nordsjö-Rastis)<br />

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta<br />

(Kklk)<br />

Kulttuurijohtaja<br />

Caisa Kanneltalo Malmitalo<br />

kaansaavana toteuttajana. Tuorein tulos on Euroopan<br />

unionin hyväksymä ja rahoittama projekti, jonka tavoitteena<br />

on kahden vuoden aikana tehdä kvalitatiivinen<br />

ja kvantitatiivinen eri kaupunkien kulttuuripolitiikkaa<br />

vertaileva tutkimus.<br />

Kansainvälinen yhteistyö on kahdentasoista. Opimme<br />

toistemme toimintatavoista ja saamme jatkuvasti<br />

tietoa tarjonnasta ja tapahtumista. Verkoissa kaupunkia<br />

edustavat virkamiehet; lautakunta puolestaan tutustui<br />

kertomusvuonna taidelaitostuen jaon valintamenettelyihin,<br />

vuorovaikutteisiin toimintataloihin, monikulttuuriseen<br />

teatteriin, kirjastoon ja pääosin ostopalveluin<br />

ylläpidettävään oopperaan Amsterdamissa ja<br />

Rotterdamissa.<br />

Kaupunginhallitus edellyttää, että hallintokunnat<br />

Hallintoyksikkö<br />

Taloushallinto<br />

ATK<br />

keskittyvät ydintoimintoihinsa. Kulttuuriasiainkeskuksen<br />

toimintaa ovat kulttuurin taloudellinen tukeminen,<br />

taidetapahtumatilojen ja tapahtumien tarjonta sekä<br />

taidekasvatus. Niukkenevaa rahoitusta keskittäessään ja<br />

toimintaa suunnatessaan kulttuuri- ja kirjastolautakunta<br />

haluaa erityisesti turvata lasten ja nuorten taidekasvatuksen,<br />

alueellisen, vuorovaikutteisen kulttuurityön,<br />

monikulttuurisuuden edistämisen ja kansainvälisten<br />

vierailujen säilymisen ohjelmassa. Näkyvimpiä tukikohteista<br />

ovat Helsingin Juhlaviikot, Aasia-festivaali,<br />

Doc.Point-dokumenttifestivaali, Rakkautta ja anarkiaa -<br />

filmifestivaali, Baltic Circle -teatteritapahtuma, Etnosoi!<br />

ja Liikkeellä marraskuussa -tanssifestivaali.<br />

Taideinstituutioiden toiminta-avustusten rinnalla<br />

henkilökohtaiset taiteilija-apurahat ovat marginaalierä.<br />

Mutta kun niidenkään summan merkitsevä kasvattaminen<br />

ei ole mahdollista, lautakunta teki, yksittäisten<br />

apurahojen tasoa nostaakseen, radikaalin ratkaisun: kunakin<br />

vuonna jaetaan tunnustusta vain kolmelle<br />

taiteenalalle. Vuonna 2002 olivat ensimmäisinä vuorossa<br />

moderni tanssi, kevyt musiikki ja mediataide.<br />

Keskittämisen rinnalla toinen avainsana on yhteistyö.<br />

Tulosjohtamisen paradigma ylikorosti reviirien<br />

vartiointia, eikä siitä ole helppo oppia pois. Taidekasvatuksen<br />

ja yleisökasvatuksen alalta meillä kuitenkin<br />

on osin jo pitkä, osin viime vuosina ilahduttavasti<br />

laajentunut kokemus yhteistyöstä mm. opetustoimen,<br />

kaupunginmuseon, nuorisotoimen sekä eräiden teattereiden<br />

ja taidekoulujen kanssa. Konkreettista ohjelmaa<br />

ovat yläkoululaisten ja lukiolaisten kulttuurikurssit tilaisuuksiin<br />

pääsyä helpottavine kulttuurikortteineen ja<br />

ohjelmakalentereineen.<br />

Annantalossa on puolentoista vuosikymmenen aikana<br />

kehitetty oma, monipuolinen taidekasvatusohjelma,<br />

jota jo vuosien ajan on tarjottu myös alueellisissa kulttuurikeskuksissa.<br />

Vastaavasti, kun nyt uudet tilat<br />

saaneessa kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa kehitetään<br />

työmuotoja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten<br />

yhteistyöhön ja tulokkaiden kotouttamiseen,<br />

myös näiden ideoiden odotetaan leviävän laajaan käyttöön.<br />

Ideoiden tasolla kulttuuri ei patentoi saavutuksiaan.<br />

Muuan kehityskohde on syrjäytymisvaarassa olevien<br />

tavoittaminen kulttuuritarjonnan käyttäjiksi. Tähänkin<br />

Aleksanterinteatteri<br />

Kaupunkikulttuuriyksikkö<br />

Savoyteatteri<br />

Valkoinen<br />

sali<br />

Esplanadin<br />

lava<br />

Stoa<br />

Kurkimäen<br />

korttelitalo<br />

Meri-Rasti<br />

Aino Actén<br />

huvila<br />

Vuotalo<br />

on yhteistyökumppaneita löytynyt, mutta työ on vasta<br />

alussa.<br />

Taloudellisesti tiukkoina aikoina jokainen hallintokunta<br />

katsoo peiliin. Toiminnan painotusten uudelleenarvioinnin<br />

rinnalla tutkitaan omaa organisaatiota ja tuetaan<br />

oman henkilöstön paineensietokykyä. Tavoitteenasettelua<br />

ja tietoisuutta työn mielekkyydestä on sekä<br />

hallintokunnan että yksiköiden tasolla kehitetty<br />

Balanced Scorecard -menetelmän avulla. Johtoryhmä on<br />

pitänyt omia kouluttautumistilaisuuksiaan, henkilöstölle<br />

on järjestetty kaksipäiväinen työhyvinvointiseminaari<br />

ja yksi seurantapäivä.<br />

Sisäistä hallintoaan kulttuuriasiainkeskus on täsmentänyt<br />

sijoittamalla ruotsinkieliselle väestölle tarjottavien<br />

palvelujen suunnittelun ja pohjoismaisen yhteistyön<br />

hoidon kehittämisyksikköön. Avustusten käytön ja niiden<br />

tuella saavutetun tuloksen seurantamenetelmiä on<br />

kehitetty. Selkeytystä merkitsee myös Caisan siirtyminen<br />

kahdesta osoitteesta yksiin, entisiä laajempiin tiloihin.<br />

Ulkomaisista tehtävistä palannut MuK Johanna<br />

Lindstedt siirtyi Annantalon johtoon.<br />

Vuonna 2002 kulttuuriasiainkeskus oli fyysisesti laajimmillaan.<br />

Vuoden vaihtuessa keskus luopui Valkoisesta<br />

salista, Kurkimäen korttelitalosta (osaltaan) ja Lasipalatsin<br />

kahvilatilasta vuokrasäästöjen saavuttamiseksi.<br />

Yrjö Larmola<br />

kulttuurijohtaja<br />

© Timo Väisänen<br />

2 KULTTUURIJOHTAJAN KATSAUS 2002 KULTTUURIJOHTAJAN KATSAUS 2002<br />

3

Kansainvälinen verkostoyhteistyö<br />

Pohjoismainen yhteistyö<br />

luu noin 100 lastenkulttuurikeskusta ja -järjestöä 28 eri<br />

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön koordinointia on Euroopan maasta.<br />

1.3.2002 lähtien hoitanut Marie-Louise Blåfield. Hän on www.eunetart.org<br />

osallistunut kulttuuriasiainkeskuksen edustajana pohjoismaisten<br />

pääkaupunkien erilaisiin tapaamisiin. Tärkeä<br />

tehtäväkenttä on muodostunut avustuksiin, stipen-<br />

Eurooppalainen yli 100 kaupungin verkosto.<br />

■ Eurocities<br />

deihin ja yhteistyömahdollisuuksiin liittyvästä tiedottamisesta<br />

ja neuvonnasta.<br />

kulttuurikomitean työskentelyyn.<br />

Kulttuuriasiainkeskus osallistuu verkoston<br />

Oslossa alkoi syksyllä pohjoismaista kulttuuripolitiikkaa<br />

käsittelevä konferenssisarja. Sen lähtökohtana on ■ European Drama Encounters (Edered)<br />

vuosina 1998 - 2002 toteutettu laaja tutkimushanke, jonka<br />

rahoittajiin kuului mm. Pohjoismainen kulttuurira-<br />

lapsille ja nuorille.<br />

Verkosto järjestää kansainvälisiä teatterileirejä<br />

hasto. Analyysien ja raporttien pohjalta järjestetään<br />

maakohtaisia seminaareja, joissa käydään läpi kunkin ■ European Forum for Arts and Heritage<br />

maan kulttuuripolitiikkaa ja esitellään ajankohtaisia Verkoston jäseninä on 82 eurooppalaista<br />

kansallisia tutkimushankkeita. Helsingin vuoden 2003 taidelaitosta ja -järjestöä.<br />

konferenssin suunnittelutyö aloitettiin yhteistyössä www.eurplace.org/orga/efah<br />

Pohjoismaiden Suomen instituutin kanssa.<br />

■ European Network of<br />

Artist in Residence<br />

Cultural Centres (ENCC)<br />

Helsingin ja Brysselin kaupunkien sekä Suomen Benelux-instituutin<br />

kolmivuotinen sopimus keskinäisestä eurooppalaisten kulttuurikeskusten välillä.<br />

Verkosto toimii vuorovaikutusfoorumina<br />

taiteilijavaihdosta päättyi vuoden lopussa. Kolmen www.encc.net<br />

brysseliläisen ja kolmen helsinkiläisen taiteilijan valokuva-<br />

ja mediataiteen näyttely oli esillä Valkoisessa salissa<br />

joulukuussa ja Maison de l’Art Actuel des Theatre Meeting (IETM)<br />

■ Informal European<br />

Chartreux’ssa Brysselissä marraskuussa.<br />

Euroopan laajin teatterialan verkosto, jonka jäseninä<br />

on yli 500 teatterialan organisaatiota.<br />

Kulttuuriasiainkeskus toimi<br />

www.ietm.org<br />

aktiivisesti seuraavissa kansainvälisissä<br />

verkostoissa:<br />

■ International Society for Education through Art<br />

(InSEA)<br />

■ Aerowaves<br />

Taidekasvattajien maailmanlaajuinen yhteistyöjärjestö.<br />

Nykytanssin tuotantoa tukeva verkosto.<br />

www.insea.org<br />

Alueelliset<br />

kulttuurikeskukset<br />

Kanneltalo<br />

Kanneltalo on läntisen Helsingin kulttuurikeskus, jonka<br />

ohjelmaprofiilissa korostuvat voimakkaasti musiikki<br />

sekä lastenkulttuuri.<br />

Kanneltalo täytti elokuussa kymmenen vuotta.<br />

Merkkipäivää juhlistettiin viikon kestävällä juhlaohjelmalla,<br />

jonka suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuivat<br />

kulttuuriasiainkeskuksen lisäksi talon muut hallintokunnat.<br />

Juhlaviikko huipentui Mari Palon, Seeli<br />

Toivion ja kahdeksan sellistin konserttiin.<br />

Konserttitarjonta oli monipuolista. Ohjelmassa oli<br />

klassista musiikkia, etnoa ja jazzia sekä useita eri tyylilajeja<br />

sekoittelevia kokoonpanoja. Kamari 21 -kamarimusiikkisarja<br />

jatkui menestyksekkäästi. Sen puitteissa<br />

konsertoivat mm. Cecilia Zilliacus ja Bengt-Åke Lundin<br />

(Ruotsi), Pekka ja Jaakko Kuusisto sekä Paavali Jumppanen.<br />

Kevään kansainvälisiä vieraita olivat ranskalainen<br />

Stephan Oliva Quartet, Brian Melvinin luotsaama Fog<br />

Kanneltalo, Malmitalo ja Stoa ovat vireitä kulttuurikeskuksia,<br />

joiden tarjonta on omalla alueellaan<br />

merkittävä. Kulttuuriasiainkeskuksen lisäksi niissä<br />

toimivat mm. kaupunginkirjasto, työväenopisto ja<br />

nuorisoasiainkeskus. Varsin erilaisia kulttuurikeskuksia<br />

yhdistää sama intressi: laadukkaan ja edullisen<br />

ohjelman tuottaminen oman alueen asukkaille.<br />

San Franciscosta sekä italialaisviulisti Giuseppe Masini.<br />

Syksyllä kuultiin espanjalaisen Emilio Solla y Afines<br />

-yhtyeen intensiivistä tango-jazzia. Kotimaista jazzin ja<br />

kevyemmän musiikin esiintyjäkaartia edustivat mm.<br />

Otná Eahket, Doina Klezmer, M. A. Nummisen Uusrahvaanomainen<br />

Tango-orkesteri ja Sanna Pietiäinen sekä<br />

Club 45.<br />

Flamencomaailman tämän hetken loistavimpiin<br />

tanssitähtiin lukeutuva Israel Galván kohahdutti jännittävillä<br />

koreografioillaan syksyllä.<br />

Galleriassa nähtiin 19 näyttelyä. Kanneltalo toimi<br />

myös yhteistyötahona länsi-helsinkiläisten taiteilijoiden<br />

Mätäjoki 2002 -ympäristötaidenäyttelyssä, joka levittäytyi<br />

Mätäjoen rannoille, Sitratorille ja Kannelmäen asemalle.<br />

Joulukuussa Sanna Karlsson-Sutisna ja Nella<br />

Keskisarja valaisivat Kanneltalon valoteoksellaan.<br />

Taidekasvatusta jaettiin 5x2 -toiminnan Rytmi ja liike<br />

-kurssilla.<br />

■ ASSITEJ<br />

Kansainvälinen lastenteatterijärjestö.<br />

www.assitej.org<br />

■ Réseau Art Nouveau Network<br />

Jugend-tyyliä vaaliva verkosto.<br />

www.artnouveau-net.com<br />

■ EUnetArt<br />

Järjestön tarkoituksena on luoda enemmän tilaa lasten<br />

ja nuorten taidetoiminnalle Euroopassa. Verkkoon kuu-<br />

■ Trans Dance Europe 2000<br />

Verkosto tukee nykytanssin tuotantoa ja<br />

kansainvälistä vaihtoa.<br />

Bravo! 2002 -festivaalilla vieraili teatteriryhmä Batida Tanskasta. Festivaalin<br />

avajaisesitys Alkusoitto nähtiin Kanneltalossa 17.3. © Ditte Valente<br />

4 KANSAINVÄLINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ 2002 TOIMIPISTEET: ALUEELLISET KULTTUURIKESKUKSET 2002<br />

5

Malmitalo<br />

Malmitalo toimii Helsingin pohjoisen ja koillisen alueen<br />

kulttuurikeskuksena. Keskeisenä tavoitteena on saada<br />

kiinnostumaan myös ne asukkaat, jotka eivät ole kulttuuripalvelujen<br />

tottuneita käyttäjiä.<br />

Malmitalo sai uutta yleisöä kulttuurin pariin Avoin<br />

ovi -ilmaisesitysten sarjalla, joka koostui pääasiassa<br />

konserteista sekä suomalaisista elokuvista. Sarjassa<br />

esiintyivät mm. Anki Lindqvist, Tuomari Nurmio ja<br />

Trio Nostalgico. Avoin ovi tavoitti noin 2000 kävijää.<br />

Maksullinen ohjelmisto koostui korkeatasoisista konserteista,<br />

teatteri- ja tanssiesityksistä sekä elokuvista.<br />

Ohjelman monipuolisuuden takasi omalta osaltaan<br />

esiintymistilojen vuokraustoiminta. Esiintyville harrastajaja<br />

ammattiryhmille tarjottiin tilaisuus toteuttaa esityksensä<br />

laadukkaissa olosuhteissa kohtuulliseen hintaan. Tätä<br />

mahdollisuutta hyödynsivät varsinkin nukketeatterit, jotka<br />

järjestivät aamupäivisin lastenesityksiä. Muksukino ja<br />

ruotsinkielinen Knattebio täydensivät päiväkoti-ikäisten<br />

aamupäivätarjonnan ilmaisilla elokuvaesityksillä. Kävijöitä<br />

oli 5800, näytäntöjä 51. Koululaisille järjestettiin IP-<br />

Kino joka toinen keskiviikkoiltapäivä. Kävijöitä oli 16 esityksessä<br />

yhteensä 1930. Perheille oli tarjolla mm. Lasten<br />

lauantai -esityksiä, Didgeridoo tutuksi -tapahtuma,<br />

vappujuhla ja Sysimetsän suippokorvat -tapahtuma<br />

puuhapajoineen ja esityksineen. Peruskoulun ala-asteen<br />

luokille järjestettiin 5x2 -taideopetusta yhteistyössä talossa<br />

toimivien taidekoulujen kanssa.<br />

Gallerian näyttelytoiminnassa aloitettiin yhteistyökokeilu<br />

Helsingin Taiteilijaseuran kanssa. Malmitalon<br />

yläparvelle hankittiin hyvä valaistus informaatio- ja<br />

harrastenäyttelyiden pitämistä varten.<br />

Vuonna 2002 Malmitalo panosti erityisesti markkinointiin.<br />

Malmitalon asiakaslehti Malmikuu ilmestyi kerran<br />

kuukaudessa ja se oli luettavissa myös internetissä.<br />

Stoa Itä-Helsingin<br />

kulttuurikeskus<br />

Stoan tanssivuoden 2002 kohokohta oli kanadalaisen La Compagnie Marie<br />

Stoa on Itä- ja Kaakkois-Helsingin alueen kulttuurikeskus,<br />

joka tarjoaa kulttuuripalveluja kaikenikäisille. Ohjelmatarjonnassa<br />

korostuvat tasokkaat nykytanssiesitykset<br />

sekä monipuolinen lasten ohjelmisto. Kuluneena vuonna<br />

Stoa vastasi myös Vuotalossa ja Kurkimäen korttelitalossa<br />

sijaitsevien kulttuuriasiainkeskuksen toimipisteiden<br />

sekä Aino Actén huvilan toiminnasta.<br />

Stoan syyskausi oli tanssin juhlaa. Maailman nykytanssinäyttämöiden<br />

kiistaton huippuryhmä, kanadalainen<br />

La Compagnie Marie Chouinard täytti salit Liikkeellä<br />

marraskuussa -festivaalin aikaan. Helsinkiin ja Espooseen<br />

levittäytynyt festivaali onnistui erinomaisesti ja vahvisti<br />

edelleen Stoan asemaa maamme nykytanssinäyttämöiden<br />

valiojoukossa.<br />

Stoassa esittäytyivät vuoden aikana monet kotimaiset<br />

tanssin kärkinimet tanssija-koreografi Tommi Kitistä Jyrki<br />

Karttuseen, joka hurmasi yleisön Keiju-koreografiallaan.<br />

Teatteritoiminta oli niin ikään vilkasta. Yhteistyötä<br />

Teatteri Jurkan kanssa jatkettiin, ja kaikkiaan kolme<br />

Jurkan näyttämöllä esitettyä näytelmää nähtiin vuonna<br />

2002 myös Stoassa. Marraskuussa ohjelmassa oli<br />

Russian Seasons -festivaalin esityksiä.<br />

Lasten ohjelmatarjontaa piristi maaliskuinen Bravo! -<br />

lastenteatterifestivaali. Perinteiset Lasten lauantait jatkuivat<br />

totuttuun tapaan.<br />

Näyttelyt vaihtuivat galleriassa ja parvella noin kahden<br />

viikon välein. Yksi vuoden mielenkiintoisimmista<br />

näyttelyistä oli Kiinan suurlähetystön kanssa toteutettu<br />

kiinalaisen akvarellitaiteen näyttely.<br />

Vuotalo<br />

Vuotalon ohjelmaprofiilissa korostuvat lastenkulttuuri<br />

ja maahanmuuttaja-asiakaskunnan huomioiminen. Vuonna<br />

2002 Vuotalo teki yhteistyötä mm. paikallisten taiteilijoiden,<br />

yhdistysten ja koulujen kanssa. Yhteistyön tuloksena<br />

nähtiin monikulttuurisia taidekasvatusprojekteja,<br />

venäjänkielinen lastenteatteriesitys ja kuorokonsertteja.<br />

Lasten lauantaiden suosikkeja olivat mm. Helsingin<br />

Kaupunginteatterin vierailuesitys Virtahepo ja muita hevo-<br />

Chouinardin vierailu. Kuva teoksesta Les 24 Preludes de Chopin.<br />

© Marie Chouinard<br />

sia ja Ooppera- ja teatteriseurue Kapsäkin Matkamuistoja<br />

Kapsäkista. Kansainvälisiä tuulahduksia lapsille toivat<br />

mm. pietarilainen Baltic House Theatre ja Nukketeatteri<br />

Mikropodium Unkarista sekä Bravo!-festivaalin esitykset.<br />

Vuotalon lavalla nähtiin vuoden aikana myös<br />

Sunanda Sharma ja klassista intialaista tanssia esittävä<br />

Kathak-duo, legendaarinen Wigwam sekä Suomalaisen<br />

Kamarioopperan esittämä The Bear.<br />

Caisan monikulttuuriset messut laajenivat Vuotaloon.<br />

Lasten 5x2 -taidekasvatusta toteutettiin yhteistyössä eri<br />

kulttuuritaustoista tulevien ammattipedagogien kanssa.<br />

Lasten venäjänkieliset taidekurssit jatkuivat.<br />

Muuta itäisen alueen toimintaa<br />

Aino Acktén huvila oli avoinna yleisölle toukokuusta lokakuun<br />

loppuun kerran viikossa. Avointen ovien yhteydessä<br />

järjestettiin konsertteja, joiden ohjelmisto ulottui klassisesta<br />

viihdemusiikkiin. Konserteissa kuultiin mm. Lenni-Kalle<br />

Taipale Groupia ja Anneli Saaristoa. Huvilalla kuvattiin<br />

helmikuussa 2002 TV1:lle Juhani Ahon vaimon Venny<br />

Soldan-Brofeldtin elämästä kertovaa tv-sarjaa. Toukokuussa<br />

ja elokuussa järjestettiin yhteistyössä rakennusviraston<br />

kanssa yhteensä kaksi merellistä kartanokierrosta, jotka<br />

huipentuivat huvilalla järjestettyyn konserttiin.<br />

Kurkimäen korttelitalon vuoden päätapahtuma oli<br />

Kurkimäen kyläjuhla, jonka esiintyjinä nähtiin mm.<br />

Kengurumeininki, Turun Uusi Teatteri, Killer ja Tyrävyö.<br />

Vuoden muita tapahtumia olivat mm. elokuvasunnuntait,<br />

Kantri-ilta ja 70-luvun bileet. Lasten 5x2 -<br />

taideopetusta jatkettiin. Vuoden 2002 lopussa kulttuuriasiainkeskus<br />

luopui säästösyistä Kurkimäen korttelitalosta.<br />

6 TOIMIPISTEET: ALUEELLISET KULTTUURIKESKUKSET 2002 TOIMIPISTEET: ALUEELLISET KULTTUURIKESKUKSET 2002<br />

7

Vierailuteatterit<br />

Vaihtuvien vierailujen näyttämönä ovat kaupungin<br />

keskustassa sijaitsevat Aleksanterin teatteri ja Savoyteatteri.<br />

Niiden tiloja vuokrataan erilaisiin teatteri- ja<br />

tanssiesityksiin sekä konsertteihin, ja niissä on tekniset<br />

valmiudet vaativien kansainvälisten vierailujen<br />

toteuttamiseen. Savoy-teatteri on erikoistunut lyhyisiin<br />

ja nopeasti vaihtuviin tapahtumiin, Aleksanterin<br />

teatterissa pyritään järjestämään pidempiä esitysperiodeja.<br />

Savoy-teatteri<br />

Savoy-teatteri toimii kolmella tavalla: se vuokraa teatteria<br />

henkilökuntapalveluineen ulkopuolisille tapahtumanjärjestäjille<br />

ja järjestää yhteistyötapahtumia sekä omatuotantoisia<br />

tapahtumia. Suurin omatuotantoinen tapahtumasarja<br />

oli Cercle Invisible, joka kutsuttiin Savoy-teatteriin<br />

jo kolmatta kertaa. Kaikkiaan kulttuurikaupunkivuodesta<br />

2000 alkaen Cercle Invisible esitettiin Savoy-teatterissa<br />

52 kertaa ja sen näki yli 35 000 katsojaa. Myös<br />

omatuotantoinen Maailmojen Musiikkia -konserttisarja<br />

jatkui. Yhteistyötapahtumista suurin oli yhdessä Helsingin<br />

Juhlaviikkojen ja Tanssiryhmä Tsuumin kanssa järjestetty<br />

Tsirkka-produktio.<br />

Valkoisen salin viides kesänäyttely Sosialistinen realismi<br />

oli erittäin näkyvästi esillä eri tiedotusvälineissä. Kävijätavoitteeseen<br />

ei kuitenkaan tällä kertaa päästy, mihin oli<br />

osasyynä kaikkia kesätapahtumia verottanut poikkeuksellisen<br />

helteinen kesä. Vuoden 2002 lopulla kulttuuriasiainkeskus<br />

luopui säästösyistä Valkoisesta salista. Salin<br />

toimintaa jatkaa Savoy-yksikön pitkäaikainen yhteistyökumppani<br />

Capital Catering.<br />

Esplanadin lavalla jatkui kolmatta kesää Suomen Jazzliiton<br />

kulttuurikaupunkivuonna käynnistämä Jazz-Espa<br />

-konserttisarja, jonka puitteissa kaikkina heinäkuun arkipäivinä<br />

nähtiin Suomen jazzyhtyeiden parhaimmistoa. Espan<br />

lava on vakiinnuttanut paikkansa myös erilaisten kesäkauden<br />

ulkopuolella järjestettävien näyttelyjen pitopaikkana.<br />

Russian Seasons -festivaalin ohjelmassa oli mm. Sofokleen Kuningas<br />

Oidipus. Teatr Na Liteinom (Pietari).<br />

Aleksanterin teatteri<br />

Maharaja-ryhmä Intiasta esiintyi<br />

Savoy-teatterissa keväällä.<br />

Aleksanterin teatteri toimi kevätkauden Suomen Kansallisteatterin<br />

päänäyttämönä. Maaliskuussa sai ensi-iltansa<br />

Kansallisteatterin Romeo ja Julia. Kuudetta kertaa<br />

järjestetyillä Aasia Helsingissä -festivaaleilla toukokuussa<br />

vieraili Thaimaan kuninkaallinen baletti. Festivaalin<br />

ohjelmassa oli balettiesitysten lisäksi nukketeatteria<br />

lapsille sekä thaimaalaisia elokuvia, joita esitettiin<br />

Bio Rexissä. Syyskuussa Kiinan perinteisen teatterin<br />

akatemia esitti peking-oopperaklassikon Jäähyväiset<br />

jalkavaimolle.<br />

Helsingin Kaupunginteatterin musikaali Cherbourgin<br />

sateenvarjot pyöri Aleksanterin teatterissa koko<br />

syksyn. Kolmannen kerran järjestetyllä Russian Seasons<br />

-festivaalilla marraskuussa vierailivat mm. Teatr Na<br />

Liteinom Pietarista ja Moskovan nuorten katsojien teatteri.<br />

Ohjelmassa oli mm. Kama Ginkasin ohjaama<br />

Onnellinen prinssi. Festivaalin esityksiä nähtiin myös<br />

Stoassa.<br />

Aleksanterin teatterin tulosyksikköön kuuluvissa<br />

Harakan saaressa ja Kaapelitehtaan ateljeetiloissa työskenteli<br />

yhteensä 45 taiteilijaa. Eläintarhan huvilassa<br />

majoittui vuoden aikana taiteilijoita yli kymmenestä eri<br />

maasta. Lasipalatsissa esitettiin klassikkoelokuvien sarjoja<br />

ja toimitettiin sähköistä taidelehti Skenetiä.<br />

8<br />

TOIMIPISTEET: VIERAILUTEATTERIT 2002 TOIMIPISTEET: VIERAILUTEATTERIT 2002 9

Annantalon taidekeskus<br />

Annantalon taidekeskus on lasten ja nuorten kulttuurin<br />

kehittämiskeskus, jonka tehtävänä on tarjota helsinkiläisille<br />

lapsille ja nuorille monenlaisia mahdollisuuksia taiteen<br />

tekemiseen ja kokemiseen.<br />

Annantalon 15-vuotista toimintaa juhlittiin Lasten<br />

Taiteiden Yössä 29.8.2002. Illan aikana työpajoissa, konserteissa,<br />

teatteriesityksissä ja neljän näyttelyn avajaisissa<br />

kävi noin 4500 lasta vanhempineen.<br />

Taideopetuksen kevään teemoja olivat kukat ja kasvaminen,<br />

syyskaudella taas Kalevala ja suomalaiset myytit.<br />

Sanataide saatiin jälleen mukaan työpajaohjelmaan. Lukemiseen<br />

ja kirjallisuuteen liittyen järjestettiin perinteisen<br />

Sadun päivän lisäksi myös Mielikirjapäivän aatto<br />

ja lasten oma kirjallisuusseminaari.<br />

Näyttelytoiminnassa yleisön suosikeiksi nousivat Eric<br />

Langertin eläintarha Ruotsista sekä Rudolf Koivun varhaisia<br />

kuvituksia esitellyt näyttely.<br />

Kulttuurikurssien ja kulttuurivuoden jatkohankkeiden<br />

myötä yhteistyö pääkaupunkiseudun taidelaitosten ja<br />

Puotilan metroasemalla kuvataiteilija Veikko Björkin<br />

kanssa.<br />

Kansainvälinen lastenteatteritapahtuma Bravo! järjestettiin<br />

maaliskuussa Suomen ASSITEJ-keskuksen ja pääkaupunkiseudun<br />

kulttuuritoimijoiden kanssa. Vierailevia<br />

esityksiä oli kuusi, ja niillä oli 41 näytöstä pääkaupunkiseudun<br />

kulttuuritaloissa.<br />

Muusta ohjelma- ja yleisötyöstä mainittakoon mm.<br />

ensimmäistä kertaa järjestetty lasten elokuvasarja Leffakansio.<br />

Historiallisille kaupunkikierroksille mahtui 250<br />

halukkaasta 44 koululuokkaa. Annantalo oli mukana järjestämässä<br />

myös Loiste!-festivaalia ja Jugendsalin<br />

Sunnuntaiareenaa. Yläasteen oppilaille järjestettiin teatteri-<br />

ja tanssiprojekteja kansainvälisten vierailujen yhteydessä.<br />

Nuorisoasiainkeskuksen kanssa käynnistettiin<br />

draamastudioiden yhteinen teatterin taiteen perusopetuksen<br />

kokeilu.<br />

Kansainvälinen<br />

kulttuurikeskus Caisa<br />

Uudenmaan liitto päätti sijoittaa Caisaan määräaikaisen<br />

monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen vuoden<br />

2003 alusta lähtien.<br />

Kaupunkikulttuuriyksikkö<br />

Kaupunkikulttuuriyksikkö tukee paikallista ruohonjuuritason<br />

kulttuurityötä ja alueellista verkostoitumista. Työtä<br />

tehdään alueen asukkaiden, järjestöjen, yritysten ja muiden<br />

alueellisten toimijoiden kanssa.<br />

Kaupunkikulttuuriyksikkö tuki vuoden aikana kuuttakymmentä<br />

asukkaiden hanketta ja tapahtumaa.<br />

Kaupunkikulttuuriyksikön ja kaupunginosajuhlia järjestävien<br />

verkostojen yhteiseen Stadin Kansanjuhlat<br />

-renkaaseen kuului 42 tapahtumaa, jotka keräsivät noin<br />

90000 kävijää.<br />

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan tuella<br />

kaupunkikulttuuriyksikkö käynnisti eri kaupunginosissa<br />

kuusi vuorovaikutteista yhteisötaide- ja prosessitaidehanketta,<br />

joihin osallistui taiteilijoita, taiteilijajärjestöjä<br />

sekä paikallisia asukkaita. Projekteja olivat Taivaskallion<br />

året och resulterade i planerna på ett gemensamt svenskt<br />

kulturcafé, Verandan i Glaspalatset.<br />

Den nya svenska kultursekreteraren Nina Gran<br />

tillträdde i september och ordnade under hösten<br />

samarbetsträffar och kulturprogram, främst för barn och<br />

unga. För daghemmen och lågstadierna ordnades<br />

barnteater med Totem Teatern, Abellis Magiska Teater<br />

och gästspel från Åbo Svenska Teater samt<br />

barnkonserter med Anders Grönroos på Annegården.<br />

Sammanlagt 600 barn deltog i föreställningarna. Ett par<br />

öppna föreställningar ordnades också på Annegården<br />

med ca 100 åskådare. En filmföreställning ordnades på<br />

Bio Rex och filmen sågs av drygt 500 barn. Den svenska<br />

kultursekreteraren ansvarade under hösten för<br />

planeringen av Verandan i Glaspalatset.<br />

Rastis – ett kulturellt<br />

andningshål i östra Helsingfors<br />

År 2002 firade allaktivitetshuset Rastis i Nordsjö 5-års<br />

jubileum i kretsen av de närmaste; barnen från<br />

muiden kulttuuritoimijoiden kanssa vahvistui entises-<br />

Kansa Käpylässä, Vuosaaren yhteisötaidehankkeet, Mylly-<br />

Daghemmet Rastis och Nordsjö lågstadieskola med<br />

tään. Kulttuurikursseja ja Taide tutuksi -jaksoja järjes-<br />

Caisa on kansainvälinen kulttuurikeskus Helsingin kes-<br />

puron kierrätystaideprojektit, Pikku-Huopalahden<br />

familjer samt ungdomarna från Rastis ungdomsgård.<br />

tettiin yhteistyössä opetusviraston ja taidelaitosten kans-<br />

kustassa. Keskus tukee monikulttuurisen ja suvaitsevai-<br />

yhteisöteatteri, köyhyystaideprojekti Alppilassa ja nuor-<br />

Jubileet firades i samband med den traditionella<br />

sa. Taide tutuksi -projektin tuloksena oli mm. Viestejä<br />

sen kaupungin kehittymistä edistämällä eri maista tullei-<br />

ten häiriökäyttäytymiseen puuttuva hanke Käpylässä.<br />

husfesten på Svenska Dagen den 6.11, som den här<br />

varjageilta -tilateos, jonka Vartiokylän 7A-luokka toteutti<br />

den ihmisten vuorovaikutusta ja tukemalla etnisten vä-<br />

Kaupungin itäisellä alueella kaupunkikulttuuriyksikön<br />

gången bjöd på skolbarnens iscensättning av Rastis-<br />

hemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista.<br />

alaisuudessa toimi kahdeksan Urban II -ohjelman<br />

sagan samt Improvisationer med gruppen Stjärnfall.<br />

Rudolf Koivu<br />

© Raija ja Ervo Vesterinen<br />

Vuoden tärkeimpiä tapahtumia olivat Helsinki-päivän<br />

kesäjuhla Kaisaniemen puistossa, Taiteiden yö,<br />

kulttuurihanketta. Niitä olivat mm. lähiötaiteilijat ja Kontulan<br />

ostoskeskukseen perustetun Kontupisteen<br />

I övrigt präglades jubileumsåret av en mångfald<br />

kulturevenemang. Skol- och daghemsbarn bjöds på 21<br />

Caisan messujen juhla sekä joulubasaari. Kansainväli-<br />

tietotekniikkasovellukset.<br />

barnteaterföreställningar med bland andra Åbo Svenska<br />

senä naisten päivänä järjestettiin kulttuuri-ilta, joka saa-<br />

Kaupunkikulttuuriyksikkö on ollut mukana pääkau-<br />

Teater, Teater Geist, Totem Teatern, Teater Nasse och Ro-<br />

vutti suuren suosion. Maahanmuuttajille suunnattu<br />

punkiseudun yhteisen Osaaminen ja osallisuus<br />

bert Jägerhorn samt 11 konserter med Pentti Hildén,<br />

aikuisopiskelijatapahtuma keräsi tuhatkunta kävijää.<br />

-kaupunkiohjelman toteuttamisessa. Ohjelmaan sisälty-<br />

Mårten Streng, Anders Grönroos samt Klaus Pennanen<br />

Caisan monikulttuuriset messut laajenivat myös Stoaan<br />

vän Osaamisesta elinvoimaa – pääkaupunkiseudun kau-<br />

och Matti Pasanen på skoltid.<br />

ja Vuotaloon.<br />

punginosien kehittämisverkosto -hankkeen tavoitteena<br />

Interaktiva program för skolbarn kring teman som<br />

Caisan tiloissa järjestettiin lisäksi taidenäyttelyitä, kult-<br />

on löytää ja jalostaa kumppanuuspohjalta syntyneitä pai-<br />

rasism och ätstörningar arrangerades med gruppen Hot-<br />

tuuri-iltoja, teemapäiviä, kansainvälisyyskasvatuskursseja,<br />

kallisia hyviä käytäntöjä, jakaa paikallisten projektien ko-<br />

tie. Därtill arrangerades tre teaterföreställningar öppna<br />

seminaareja ja toimintaa lapsille. Maahanmuuttajille tar-<br />

kemuksia ja oppia ymmärtämään paremmin kaupungin-<br />

för allmänheten under året, däribland det svenska<br />

koitettu opintoneuvontapiste kasvatti suosiotaan. Moni-<br />

osien kehittämisen dynamiikkaa.<br />

gästspelet Min Min Min med Abellis Magiska Teater<br />

kulttuuriverkosto keräsi Caisaan kuukausittain eri virastojen,<br />

projektien ja järjestöjen edustajia.<br />

Svensk verksamhet<br />

från Stockholm, samt tre barnkonserter med Pikku Possu<br />

Show, Plommonsylt samt Sås och Kopp. En nyhet var<br />

Vuonna 2001 alkanut ESR-rahoitteinen Avoin<br />

också filmförevisningar för barn på Rastis. Sex<br />

oppimiskeskus -projekti jatkui. Projektin painopiste-<br />

Nyckelordet för kulturcentralens svenska verksamhet är<br />

konstutställningar med bland andra Vasa-fotografen Esa<br />

alueita ovat verkostoyhteistyön kehittäminen sekä moni-<br />

samarbete. Genom aktivt dagligt samarbete, nätverk och<br />

Siltanen, Helsingfors-konstnären Mona Aho samt<br />

kulttuurityön sähköisen infopankin rakentaminen. Maa-<br />

temaprojekt profileras den finlandssvenska kulturen i<br />

deltagarna i Rastis konstkurs för barn arrangerades<br />

hanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja<br />

staden och finlandssvenskarna får redskap för att själva<br />

under året och för första gången deltog också Rastis i<br />

työllistymisen parantamiseksi kehitettiin toimintatapoja<br />

utöva och utveckla sitt eget språk och sin kultur.<br />

den traditionella julbasaren på Caisa med ett infobord<br />

ja malleja yhteistyössä kaupungin muiden virastojen, val-<br />

Samarbetet med det svenska informations- och<br />

och ett Lucia-tåg arrangerat av Matteus församlings<br />

tion laitosten ja eri järjestöjen kanssa.<br />

resurscentret Luckan i Glaspalatset intensifierades under<br />

dramagrupp.<br />

10 TOIMIPISTEET 2002 TOIMIPISTEET 2002<br />

11

Kulttuuri- ja<br />

kirjastolautakunta<br />

Lautakunnan kokoonpano<br />

Lautakunnan puheenjohtajana toimi Riitta Suominen<br />

(Kok) ja varapuheenjohtajana Tero Tuomisto (SDP). Muut<br />

jäsenet olivat Jussi Chydenius (Vihr), Reiska Laine (Vas,<br />

13.3.2002 alk. Vihr), Päivi Lipponen (SDP) Leena<br />

Löyttyniemi (Kok), 10.10.2002 lähtien Tanja Remes (Vihr),<br />

9.10.2002 asti Kati-Riikka Tuurala (Vihr), Lauri Törhönen<br />

(Kok) ja Henrika Zilliacus-Tikkanen (RKP). Varajäseninä<br />

toimivat Helena Lauriala (Kok), Mikko Hakkarainen<br />

(SDP), Timo Nurmiluoto (Kok), Olli Vasa (Kok), Paula<br />

Koskimäki (SDP), Jaime Potenze (Vihr), 9.10.2002 asti Tanja<br />

Remes (Vihr), 10.10.2002 lähtien Hanna Fontana (Vihr),<br />

Riitta Kaukonen (Vas) ja Sture Gadd (RKP). Lautakunnan<br />

sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Marja-Elina Tyrväinen.<br />

Kaupunginhallituksen edustaja oli Minerva Krohn.<br />

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kokoontui 13 kertaa ja<br />

teki kokouksissaan 198 päätöstä.<br />

Jaostotyöskentely<br />

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsi keskuudestaan<br />

viisijäsenisen avustusjaoston valmistelemaan vuoden<br />

2002 taideyhteisöjen toiminta-avustuksia, taidekasvatusprojekteihin<br />

ja kansainvälisiin vierailuihin tarkoitettuja<br />

avustuksia sekä taideapurahoja ja vuoden 2003 taide- ja<br />

kulttuurilaitosten toiminta-avustuksia. Puheenjohtajana<br />

toimi Riitta Suominen (Kok) ja jäseninä Jussi Chydenius<br />

(Vihr), Mikko Hakkarainen (SDP), Riitta Kaukonen (Vas),<br />

ja Henrika Zilliacus-Tikkanen (RKP). Sihteerinä oli lautakunnan<br />

sihteeri. Jaosto kokoontui kuusi kertaa ja antoi<br />

12 lausuntoa.<br />

Avustukset<br />

Lautakunnan taloudellisesti merkittävin tehtäväalue on<br />

helsinkiläisen kulttuuri- ja taidekentän tukeminen. Lautakunta<br />

vahvisti keväällä avustuspolitiikalle seuraavat<br />

painoalueet: monikulttuurisuuden, kansainvälisen kulttuurivaihdon,<br />

lasten ja nuorten taidekasvatuksen sekä<br />

taiteilijoiden työtilojen tukeminen, produktiotuen kehittäminen<br />

sekä suomenruotsalaisen vähemmistökulttuurin<br />

ja alueellisen kulttuurityön tukeminen.<br />

Vuonna 2002 taidelaitosten ja taiteen tekijöiden avustamiseen<br />

käytettiin 20 262 884 euroa. Suurin osa lautakunnan<br />

myöntämistä tuista jaettiin toiminta-avustuksina<br />

taidelaitoksille: taidekouluille ja -opistoille, ammattiteattereille,<br />

museoille sekä sivistys- ja taidejärjestöille<br />

Myönnetyt avustukset 2002 yhteensä<br />

€<br />

Kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 18 957 579<br />

Produktioavustukset (sis. Festadi, Koneisto,<br />

Valon Voimat) 307 970<br />

Projektiavustukset 41 638<br />

Taidekasvatusprojektit 84 500<br />

Kansainvälisiin vierailuihin suunnatut apurahat 198 621<br />

Taideapurahat 84 330<br />

Taideapurahat 84 330<br />

Kulttuuriyhteisöt 93 350<br />

Kulttuuripalkinto 8 000<br />

Kulttuurikaupunkivuoden jatkoprojektit 378 423<br />

Orkestereiden avustukset 24 380<br />

Huoneistoavustukset taiteilijayhteisöille 84 093<br />

Kaikki avustukset yhteensä 20 262 884<br />

yleensä. Loput lautakunta jakoi harkinnanvaraisina<br />

avustuksina kuten taideapurahoina ja produktioavustuksina.<br />

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta antoi lausunnon Lähiöteatterin<br />

lisäavustusanomuksesta ja päätti Q-teatterin peruskorjauslainan<br />

huomioimisesta toiminta-avustuksessa.<br />

Lautakunta päätti myös Koneisto-festivaalin toteuttamisesta<br />

ja rahoittamisesta yhdessa Festadin kanssa ja<br />

Musiikkikoulu Grooven hyväksymisestä taiteen perusopetusta<br />

antavaksi oppilaitokseksi.<br />

Nukketeatteri Vihreän Omenan saneeraussuunnitelmia<br />

ja maksusopimuksien toteutumista seurattiin neljännesvuosittain.<br />

Opintomatkat<br />

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta teki helmikuussa opintomatkan<br />

Alankomaihin, jossa se tutustui paikallisiin taideinstituutioihin<br />

ja kulttuuripolitiikkaan.<br />

Kulttuuritoimen ydinalueet<br />

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta vahvisti kulttuuritoimen<br />

ydintoiminta-alueiksi ammattitaiteen tukemisen, lasten<br />

ja nuorten taidekasvatuksen, alueellisen kulttuurityön ja<br />

monikulttuurisuuden tukemisen.<br />

Säästöjä toteutettaessa hallintokuntia kehotettiin keskittymään<br />

ydinalueisiinsa sekä tekemään tilakustannuksiinsa<br />

neljän prosentin säästöt. Kulttuuriasiainkes-<br />

Vuoden 2002 taiteilija-apurahat ja kulttuuripalkinto<br />

Taideapurahat päätettiin jatkossa kohdentaa muutamalle erikseen vahvistettavalle taidealalle vuosittain. Vuonna 2002<br />

taideapurahoja myönnettiin nykytanssin, uuden mediataiteen ja kevyen musiikin edustajille. Vuoden 2002 kulttuuripalkinto<br />

myönnettiin tanssija-koreografi Tero Saariselle merkittävästä työstä suomalaisen nykytanssin edistämiseksi<br />

kotimaassa ja ulkomailla. Lautakunta jakoi 28 taiteilija-apurahaa. Ne myönnettiin seuraaville henkilöille:<br />

Uusi media<br />

Tanssitaiteilija Raisa Punkki<br />

Kuvataiteilija Björn Rainer Aho<br />

Tanssija Valtteri Raekallio<br />

Kuvataiteilija, arkkitehti Ulla-Maija Alanen<br />

Tanssija-koreografi Sami-Petri Saikkonen<br />

Kuvataiteilija Laura Horelli<br />

Mediataiteilija Juha Huuskonen<br />

Kevyt musiikki<br />

Multimediaohjaaja Marita Liulia<br />

Muusikko Abdissa Assefa<br />

Mediataitelija Merja Puustinen<br />

Säveltäjä-muusikko Janne Haavisto<br />

Kuvataitelija Vesa Petteri Vehviläinen<br />

Muusikko Kari Hatakka<br />

Jazzmuusikko Mikko Helevä<br />

Nykytanssi<br />

Laulaja-näyttelijä Vuokko Hovatta<br />

Koreografi Johanna Ekman<br />

Muusikko Koski Tuure<br />

Tanssija Nina Hyvärinen<br />

Tuottaja, säveltäjä Jari (Leri) Leskinen<br />

Tanssija-koreografi Jyrki Karttunen<br />

Säveltäjä Eeva Marjatta Meritähti<br />

Tanssitaiteilija Carl-Johan Knif<br />

Muusikko Riitta Paakki<br />

Koreografi-tanssija Jenni Kivelä<br />

Sippola Laura-Liina<br />

Koreografi, tanssija,<br />

Muusikko Mircea Stan<br />

tanssinopettaja Metsälintu Pahkinen<br />

Freelancer-laulaja Liisa Tavi<br />

kuksen vuoden 2003 säästöt päätettiin toteuttaa luopumalla<br />

Valkoisen salin ja Kurkimäen korttelitalon tilois-<br />

Lautakunta irtisanoi Caisan Kaisaniemenkadulla ja<br />

Tilat<br />

ta. Taidelaitosten avustamisessa säästöt toteutettiin pääpiirteissään<br />

niin, että lasten ja nuorten taide-<br />

kahvilasopimuksen sekä päätti alkuvuonna 2003 avat-<br />

Mikonkadulla sijainneiden tilojen vuokrasopimukset ja<br />

opetuksessa pysyteltiin edellisen vuoden tasossa ja tavan uuden Kulttuurikeskus Caisan tilojen ja kahvila-ravintolan<br />

vuokrasopimuksista.<br />

muiden taidelaitosten avustuksiin tehtiin 5 - 6 %:n leikkaukset.<br />

Muita lausuntoja<br />

Ruotsinkieliset<br />

Paljon julkista huomiota saanutta Mustikkamaan tanssipaviljonkia<br />

koskien annettiin lausunto Taku ry:n laina-<br />

kulttuuripalvelut<br />

Lautakunta piti syksyllä Helsingin ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja<br />

koskevan teemakokouksen. Se päätti, että Mustikkamaalle.<br />

anomuksesta tanssikulttuurikeskuksen rakentamiseksi<br />

ruotsinkielisiä lastenkulttuurin palveluja vahvistetaan tarjonnan<br />

katvealueilla, että ulkopuolisella rahoituksella kulttuuri yhteistyömuotojen kehittämistyöryhmän loppu-<br />

Lautakunta antoi lausuntonsa myös lasten ja nuorten-<br />

Töölöntorin reunaan rakennettavaa nuorisokulttuurikeskus<br />

Sandelsin syntyä tuetaan ja että vuonna 2003 ava-<br />

käyttämisestä, opetusministeriön ehdotuksesta maahanraportista<br />

ja kulttuurikaupunkisäätiöltä siirtyvien varojen<br />

taan yhteistyössä Svenska Kulturfondenin kanssa ruotsinkielisen<br />

kulttuurin kohtauspaikka Verandan Lasikehittelyä<br />

koskevaan Culture Cup -kilpailuun osallistumimuuttopoliittisiksi<br />

linjauksiksi sekä kulttuurin alan tuotepalatsiinsesta.<br />

12 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 2002 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 2002<br />

13

Avustukset teatterille<br />

2000 2001 2002<br />

Taidelaitosavustukset<br />

Teatterilain alaiset ammattiteatterit 10 898 914 11 088 966 11 325 000<br />

Harrastajateat. ja lain ulkop. ammattiteatterit 235 463 288 442 300 215<br />

Harkinnanvaraiset avustukset<br />

Kulttuuriyhteisöavustukset 42 888 34 394 19 680<br />

Produktiot (sis. 2000 vuoden jatkoprojektit) 128 327 134 281 369 819<br />

Taideapurahat 16 819 15 810 - -<br />

Taidekasvatus 21 696 23 714 44 500<br />

Kansainväliset vierailut 16 819 29 433 12 000<br />

Projektit 6 895 9 670 12 159<br />

Yhteensä 11 367 822 11 624 712 12 083 372<br />

Avustukset musiikille<br />

2000 2001 2002<br />

Taidelaitosavustukset<br />

Lakisääteiset musiikkioppilaitokset 2 359 677 2 389 950 2 524 936<br />

Harkinnanvaraiset musiikkioppilaitokset 518 019 511 291 527 269<br />

Muu musiikkitoiminta 597 067 666 361 691 233<br />

Muu sivistystoiminta 1 099 949 1 321 957 1 031 321<br />

Harkinnanvaraiset avustukset<br />

Kulttuuriyhteisöt 11 185 9 082 23 550<br />

Orkesterit 33 638 33 638 33 638<br />

Produktiot (sis. 2000 vuoden jatkoprojektin) 23 546 71 144 50 847<br />

Taideapurahat 7 568 11 437 36 330<br />

Taidekasvatushankkeet 15 810 8 241 5 000<br />

Kansainväliset vierailut 15 137 22 369 13 300<br />

Yhteensä 4 670 411 5 003 423 4 937 424<br />

Avustukset kuvataiteelle<br />

2000 2001 2002<br />

Taidelaitosavustukset<br />

Kuvataidekoulut 437 289 512 973 669 600<br />

Muu kuvataidetoiminta 144 642 139 596 100 000<br />

Harkinnanvaraiset avustukset<br />

Kulttuuriyhteisöt 14 296 15 305 6 320<br />

Produktiot (ympäristötaide) 14 296 19 200<br />

Työtila-avustukset* 36 413 84 094 84 093<br />

Taideapurahat (uusi media) 30 274 36 665 21 000<br />

Taidekasvatushankkeet (v. 2002 sis. elokuva) 15 978 24 387 21 000<br />

Kansainväliset vierailut 23 883 40 365 7 500<br />

Yhteensä 677 461 867 682 928 713<br />

• Lisäksi tuettiin Harakan ja Kaapelitehtaan ateljeevuokria 220 000:lla eurolla.<br />

Avustukset tanssille<br />

2000 2001 2002<br />

Taidelaitosavustukset<br />

Tanssiteatterit 274 146 292 647 335 000<br />

Tanssikoulut 16 819 - -<br />

Harkinnanvaraiset avustukset<br />

Kulttuuriyhteisöt 15 978 22 705 15 000<br />

Työtila-avustukset 12 614 - -<br />

Produktiot (sis. 2000 vuoden jatkoprojektin) 36 497 116 890 113 793<br />

Taideapurahat 8 409 7 737 27 000<br />

Taidekasvatus 17 155 25 228 14 000<br />

Kansainväliset vierailut 30 274 31 451 34 800<br />

Yhteensä 424 506412 565 539 593<br />

Talous<br />

Kulttuuriasiainkeskus käytti toimintaansa 8 752 607<br />

euroa. Tuloja kertyi 871 208 euroa. Poistoja maksettiin<br />

1 447 821 euroa. Toimintakate oli –7 881 399 euroa. Ulkopuolista<br />

tuloa toimintaansa kulttuuriasiainkeskus sai yhteensä<br />

16 500 euroa.<br />

Savoy-yksikön käyttömenot olivat 1 671 447 euroa. Tuloja<br />

kertyi 692 321 euroa. Poistoja maksettiin 159 480<br />

euroa. Toimintakate oli –979 126 euroa.<br />

Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan käyttömenot<br />

olivat 672 214 euroa. Tuloja kertyi 17 065 euroa. Poistoja<br />

maksettiin 14 217 euroa. Toimintakate oli -655 149 euroa.<br />

Projektit<br />

ESR työllistyvä Helsinki/Avoin oppimiskeskus -projekti<br />

jatkui toista vuotta Kansainvälisessä kulttuurikeskus<br />

Caisassa. Kyseessä on kolmivuotinen, poikkihallinnollinen<br />

maahanmuuttajien kotoutumista tukeva projekti.<br />

Hankkeen 588 000 euron määrärahasta käytettiin<br />

484 064 euroa.<br />

URBAN-lähiötaideprojektista vastasi kaupunkikulttuuriyksikkö.<br />

Alkuvuodesta rahoitus saatiin lähiötaiteilijoiden<br />

toimintaan ja Vesalan taidekulman kerhoja<br />

asukastoimitilan tilakustannuksiin rakennusvirastosta.<br />

Projekti siirrettiin kesällä URBAN II -yhteisöaloiteohjelman<br />

hankkeeksi ”Lähiötaide”. Projektiin käytettiin<br />

määrärahaa 116 040 euroa.<br />

URBAN II -yhteisöaloiteohjelman URBAN-kulttuuri -<br />

hanke käynnistyi kaupunkikulttuuriyksikössä syksyllä.<br />

Kahdeksasta eri kulttuurihankkeesta koostuvaan EUhankkeeseen<br />

käytettiin määrärahaa 217 703 euroa.<br />

Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnan tuella<br />

on vuosina 2001 – 2002 toteutettu yli kaksikymmentä<br />

kulttuurin sosiaalista, yhteisöjen hyvinvointiin<br />

vaikuttamista tutkivaa pilottihanketta. Tähän projektiin<br />

käytettiin 11 366 euroa.<br />

Kulttuurivuoden jatkohankkeiden määrärahaa käytettiin<br />

66 741 euroa.<br />

Bravo!-lastenteatterifestivaalin toteutuneet menot olivat<br />

36 742 euroa. Taidevaunujen toteutuneet menot olivat<br />

13 272 euroa. Vaunut kiersivät Helsingin eri leikkipuistoissa,<br />

ja niiden teemoina olivat kuvataide, musiikki, sadut,<br />

salaisuudet ja teatteri. Museoiden kiehtovaa maailmaa<br />

esittelevän Tarinoiden tiet -hankkeen toteutuneet menot<br />

olivat 13 292 euroa. Taiteilijat ja tutkijat kouluissa<br />

-hankkeen menot olivat 3 435 euroa.<br />

Oppimisesta elinvoimaa -pääkaupunkiseudun kaupunginosien<br />

kehittämisverkostohanke vuosille 2002 –<br />

2005 käynnistyi kaupunkikulttuuriyksikössä syksyllä.<br />

Hankkeen hallinnosta ja taloudesta selvitysvaiheessa vastaa<br />

Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus. Helsinki,<br />

Espoo ja Vantaa ovat nimenneet hankkeelle koordinaattorit.<br />

Lisäksi Espoosta ja Helsingistä mukana ovat<br />

kaupunginosayhdistysten nimeämät edustajat. Määrärahaa<br />

käytettiin 8 940 euroa.<br />

Investoinnit<br />

Investointiosan irtaimen omaisuuden perushankintamäärärahaa<br />

käytettiin 433 171 euroa. Suurimmat hankinnat<br />

olivat Kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa 87 008<br />

euroa, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa 82 201<br />

euroa, Savoy-yksikössä 56 672 euroa ja koko kulttuuriasiainkeskuksen<br />

keskitetyissä atk-hankinnoissa 54 338 euroa.<br />

Talonrakennus<br />

Talonrakennukseen osoitettuja määrärahoja käytettiin<br />

83 248 euroa. Suurimmat hankkeet olivat Annantalossa,<br />

21 337 euroa, mm. luokkien maalaus, työtilojen remontit<br />

ja ikkunoiden korjaus ja Caisassa, 61 911 euroa, mm. uuden<br />

tilan suunnittelu- ja muutostöitä.<br />

Ympäristö<br />

Vuonna 2002 jatkettiin kestävän kehityksen periaatteiden<br />

mukaan toimimista. Kaikissa yksiköissä lajiteltiin paperi<br />

ja talousjätteet. Kertakäyttöastioista on luovuttu, ja on<br />

siirrytty energiansäästölamppujen käyttöön. Malmitalo<br />

toteutti vuonna 2001 valmistunutta ympäristösuunnitelmaansa.<br />

Kaupunkikulttuuriyksikkö on tuottanut yhdessä<br />

rakennusviraston, ympäristökeskuksen ja YTV:n kanssa<br />

Yleisötapahtumien ympäristöehdot -nimisen opaskirjasen,<br />

jota on aktiivisesti jaettu tapahtumien järjestäjille.<br />

Vuonna 1999 aloitettua huvitapahtumien jätteen<br />

vähentämiskampanjaa ja lajittelu- ja kierrätystoimintaa<br />

jatkettiin rakennusviraston, HELKA:n ja YTV:n kanssa.<br />

Muita kestävään kehitykseen liittyviä toimenpiteitä<br />

kulttuuriasiainkeskuksen eri toimipisteissä olivat esimerkiksi<br />

pattereiden termostaattien uusiminen, ikkunoiden<br />

korjaus ja vanhojen tekniikan laitteiden kierrätys. Kulttuurikeskus<br />

Caisassa oli saatavilla ympäristönsuojeluun,<br />

energiansäästämiseen ja luonnonsuojeluun liittyvää materiaalia<br />

usealla eri kielellä.<br />

Ympäristötaidetta tuettiin avustusmäärärahoista. Avustusta<br />

saivat vuonna 2002 mm. Töölönlahden taidepuutarha<br />

ja Mätäjoki 2002 -ympäristötaidenäyttely.<br />

14 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA 2002 TALOUS 2002<br />

15

Kulttuuriasiainkeskus | Talous ja toiminnalliset luvut<br />

2000 2001 2002 2002<br />

Toteutunut Toteutunut Talousarvio Toteutunut<br />

SUORITETIEDOT<br />

Lasten ja nuorten taidekasvatus<br />

Kurssit 838 902 800 955<br />

Kävijöitä 6 865 8 483 8 489<br />

Kulttuuri- ja taidetilaisuudet 1 152 1 147 700 1 218<br />

Omat tilaisuudet 707 704 400 805<br />

Yhteistyötilaisuudet 445 443 300 413<br />

Kävijöitä 187 645 253 768 215 080<br />

Näyttelyt<br />

Näyttelyt 70 86 60 123<br />

Kävijöitä 98 144 182 274 149 157<br />

Tilojen vuokraukset ulkopuolisille 1 119 1 152 900 1 068<br />

Kävijöitä 77 370 119 055 90 003<br />

Käsiteltyjä avustuksia 1 314 1 399 1 300 871<br />

TALOUSTIEDOT (1 000 mk)<br />

Toimintamenot 7 560 8 108 8 914 8 753<br />

Toimintatulot 1 062 769 789 871<br />

joista pääsylipputuloja 107 122 113<br />

Toimintakate -6 498 -7 339 -8 125 -7 882<br />

Poistot 922 1 576 1 531 1 448<br />

Yhteisöjen tukeminen ja avustukset<br />

teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille 18 798 19 630 20 270 20 230<br />

INVESTOINNIT (1 000 e)<br />

Kulttuuritoimen rakennukset • 279 191 90 21<br />

Irtaimen omaisuuden perushankinta • 352 1 213 497 289<br />

TUOTTAVUUS- JA KUSTANNUSKEHITYS<br />

Tuottavuus (1998=100) 92 94 98 84<br />

Kustannuskehitys<br />

Menot/asukas , e 48 50 52 52<br />

Tulot/asukas, e 2 1 1 2<br />

Nettomenot/asukas, e -46 -49 -51 -50<br />

HENKILÖSTÖ 31.12.<br />

Päätoiminen henkilöstö yhteensä 100 91 99<br />

Vakinaisia kuukausipalkkaisia 80 78 89<br />

Määräaikaisia 20 13 10<br />

Muut yhteensä 132 138 140<br />

Tuntiopettajia 30.11. 56 91 84<br />

Työllistettyjä 40 26 44<br />

Oppisopimuksella 27 9 3<br />

Siviilipalvelusmiehiä 9 12 9<br />

Savoy-yksikkö | Talous ja toiminnalliset luvut<br />

Caisa | Talous ja toiminnalliset luvut<br />

2000 2001 2002 2002<br />

Toteutunut Toteutunut Talousarvio Toteutunut<br />

SUORITETIEDOT<br />

Kulttuuri- ja taidetilaisuudet 290 233 220 248<br />

Omat tilaisuudet 274 227 200 217<br />

Yhteistyötilaisuudet 16 6 31<br />

Kävijöitä 98 656 78 119 83 013<br />

Näyttelyt<br />

Näyttelyt 5 10 6 8<br />

Kävijöitä 6 700 42 192 23 842<br />

Tilojen vuokraukset ulkopuolisille 313 305 225 228<br />

Kävijöitä 98 855 100 873 87 895<br />

TALOUSTIEDOT (1 000 mk)<br />

Toimintamenot<br />

Menot yhteensä 1 584 1 567 1 485 1 671<br />

Tulot yhteensä 842 775 436 692<br />

joista pääsylipputuloja 426 435 358<br />

Toimintakate -742 -792 -1 049 -979<br />

Poistot 84 119 98 159<br />

INVESTOINNIT (1 000 e)<br />

Kulttuuritoimen rakennukset 61 38<br />

Irtaimen omaisuuden perushankinta 88 119 98 159<br />

TUOTTAVUUS- JA KUSTANNUSKEHITYS<br />

Tuottavuus (1998=100) 70 78 90 62<br />

Kustannuskehitys<br />

Menot/asukas , e 3 3 2 3<br />

Tulot/asukas, e 2 1 1 1<br />

Nettomenot/asukas, e -1 -2 -1 -2<br />

HENKILÖSTÖ 31.12.<br />

Päätoiminen henkilöstö yhteensä 15 1614<br />

Vakinaisia kuukausipalkkaisia 11 12 12<br />

Määräaikaisia 4 4 2<br />

Muut yhteensä 12 7 9<br />

Työllistettyjä 5 1 5<br />

Oppisopimuksella 3 2 1<br />

Siviilipalvelusmiehiä 4 4 3<br />

2000 2001 2002 2002<br />

Toteutunut Toteutunut Talousarvio Toteutunut<br />

SUORITETIEDOT<br />

Kulttuuritilaisuudet 162 126 160 59<br />

Kävijöitä 55 555 17 108 6 380<br />

Juhlat 56 32 50 19<br />

Kävijöitä 37 047 17 242 14 290<br />

Kurssit 108 55 50 65<br />

Osallistujia 29 728 5 671 3 018<br />

Kokoukset 309 301 300 155<br />

Kävijöitä 98 855 100 873 87 895<br />

Näyttelyt 31 22 30 21<br />

Kävijöitä 36 295 28 740 7 510<br />

Asiakaspalvelut 108 100 114<br />

Muut 261 573 50 152<br />

As. palvelut ja muut kävijöitä yht. 67 938 31 006 11 178<br />

TALOUSTIEDOT (1 000 mk)<br />

Toimintamenot 654 571 772 672<br />

Toimintatulot 98 47 31 17<br />

joista pääsylipputuloja 5 6 6<br />

Toimintakate -556-524 -741 -655<br />

Poistot 17 17 17 14<br />

INVESTOINNIT (1 000 e)<br />

Kulttuuritoimen rakennukset 62<br />

Irtaimen omaisuuden perushankinta 14 2 87<br />

TUOTTAVUUS- JA KUSTANNUSKEHITYS<br />

Tuottavuus (1999=100) 70 57 90 31<br />

Kustannuskehitys<br />

Menot/asukas , e 1 1 2 1<br />

Tulot/asukas, e<br />

Nettomenot/asukas, e -1 -1 -2 -1<br />

HENKILÖSTÖ 31.12.<br />

Päätoiminen henkilöstö yhteensä 14 2624<br />

Vakinaisia kuukausipalkkaisia 5 7 10<br />

Määräaikaisia 9 19 14<br />

Muut yhteensä 15 13 14<br />

16<br />

Työllistettyjä 15 9 11<br />

TALOUS 2002 TALOUS 2002<br />

Oppisopimuksella 4 2<br />

17<br />

Siviilipalvelusmiehiä 1

Svensk resumé<br />

Kulturcentralen är en administrativ enhet inom Helsingfors<br />

stad. Vår uppgift är att skapa en gynnsam atmosfär<br />

samt förutsättningar för skapande och upplevande av<br />

konst och kultur i Helsingfors.<br />

Njugga tider bidrar till<br />

samarbete och koncentration<br />

Bland vapnen tystnar muserna, sade romarna. I modern tid<br />

och mindre dramatiskt kunde man säga: under hårda tider<br />

lyfts hårda värden fram i förvaltningen. I stadens budgetdiskussioner<br />

har kulturens betydelse inte accentuerats.<br />

Väldigt få riksdagskandidater ställde upp med kultur som<br />

sitt valtema. Bildning är en vitamin: det är bristen man lägger<br />

märke till (Paavo Jännes).<br />

Kulturcentralen hör till stadens mindre förvaltningar,<br />

med en budget på cirka en procent av hela stadens budget.<br />

På många sätt är kulturcentralen unik. Centralen har mer<br />

internationella kontakter än någon annan förvaltning i<br />

Helsingfors. I internationella kulturnätverk har man lärt<br />

känna Helsingfors som en sakkunnig initiativtagare och<br />

handlingskraftig aktör. Det färskaste resultatet är ett projekt<br />

som Europeiska unionen godkänt och också finansierar;<br />

målet är att under två år göra en kvalitativ och kvanti-<br />

festivalen Doc.Point, filmfestivalen Kärlek och anarki,<br />

teaterevenemanget Baltic Circle, Etnosoi! och dansfestivalen<br />

Rörelse i november.<br />

Vid sidan av verksamhetsbidrag till konstinstitutioner utgör<br />

personliga konstnärsstipendier en marginell post. För<br />

att kunna höja nivån på de enskilda stipendierna i ett läge<br />

då en ökning av stipendieanslagen var omöjlig fattade<br />

nämnden det radikala beslutet att varje år avsätta medel<br />

endast för tre konstområden.<br />

Först ut år 2002 var modern dans, lätt musik och mediekonst.<br />

Vid sidan av centralisering och koncentrering är ett annat<br />

nyckelord samarbete. Paradigmet om resultatstyrning<br />

gav upphov till ett överdrivet revirtänkande som inte är<br />

lätt att avstå ifrån. Inom konstfostran och publikfostran<br />

har vi däremot redan erfarenhet av samarbete med bland<br />

annat undervisningsväsendet, stadsmuseet, ungdomsväsendet<br />

samt vissa teatrar och konstskolor, och glädjande<br />

är att det samarbetet har utvidgats under senare år. Konkreta<br />

program är kulturkurser för högstadie- och<br />

påfrestningar. Både inom administrationen och de enskilda<br />

enheterna har vi försökt utveckla de uppställda målen och<br />

försökt öka medvetandet om vikten av det arbete vi utgör<br />

genom Balanced Scorecard-metoden. Ledningsgruppen har<br />

haft egna utbildningsdagar, medan ett två dagar långt<br />

arbetshälsoseminarium och en uppföljningsdag har ordnats<br />

för personalen.<br />

Kulturcentralens interna administration har preciserats<br />

genom att planeringen av svensk kulturverksamhet och<br />

samordningen av den nordiska verksamheten överförts till<br />

utvecklingsenheten. Uppföljningsmetoderna för användningen<br />

av understöd och det resultat som uppnås med<br />

hjälp av understöden har utvecklats. En lättnad innebar<br />

det också att Caisa flyttade från två adresser till en, vilket<br />

även resulterade i större lokaler för centret. MuK Johanna<br />

Lindstedt återvände från utlandet och tog över ledningen<br />

av Annegården.<br />

År 2002 var kulturcentralen fysiskt sett mer utbredd än<br />

någonsin. Vid årsskiftet avstod centralen från Vita salen,<br />

Tranbacka kvartersgård (för kulturcentralens del) och kaféet<br />

i Glasplatset för att spara på hyreskostnader.<br />

Yrjö Larmola<br />

kulturdirektör<br />

Internationellt<br />

nätverkssamarbete<br />

ställning med verk av tre konstnärer från Bryssel och tre<br />

från Helsingfors visades i Vita salen i december och i Maison<br />

de l’Art Actuel des Chartreux i Bryssel i november.<br />

Kulturcentralen är aktiv i följande<br />

internationella nätverk:<br />

■ Aerowaves<br />

■ ASSITEJ<br />

■ EUnetArt<br />

■ Eurocities<br />

■ European Drama Encounters (Edered)<br />

■ European Forum for Arts and Heritage<br />

■ European Network of Cultural Centres (ENCC)<br />

■ Informal European Theatre Meeting (IETM)<br />

■ International Society for Education through Art (InSEA)<br />

■ Réseau Art Nouveau Network<br />

■ Trans Dance Europe 2000<br />

Verksamhetsställen<br />

DE LOKALA KULTURCENTREN<br />

Gamlasgården, Malms kulturhus och Stoa är aktiva kulturcentra<br />

med omfattande lokalt kulturutbud. Förutom<br />

kulturcentralen har bl.a. stadsbiblioteket, arbetarinstitutet<br />

och ungdomscentralen filialer i de ovannämnda kulturhusen.<br />

De rätt så olika kulturcentren förenas i ett gemensamt<br />

intresse: att förmånligt producera program av hög<br />

kvalitet för invånarna inom det egna området.<br />

tativ jämförande studie över olika städers kulturpolitik.<br />

Internationellt samarbete sker på två nivåer. Vi lär oss av<br />

varandras arbetssätt och får ständigt information om utbud<br />

och evenemang. I nätverk representeras staden av<br />

tjänstemän, medan nämnden i sin tur under ifrågavarande<br />

år bekantade sig med kriterierna för understöd till konstinstitutioner,<br />

interaktiva verksamheter, mångkulturell teater,<br />

bibliotek och operaverksamhet som i första hand hålls<br />

igång med köptjänster i Amsterdam och Rotterdam.<br />

Stadsstyrelsen förutsätter att förvaltningarna koncentrerar<br />

sig på sina kärnområden. Kulturcentralens verksamhet<br />

går ut på att ekonomiskt stöda kulturen, att stå till tjänst<br />

med lokaler för kulturverksamhet och konstevenemang<br />

samt att erbjuda konstfostran. Kultur- och biblioteksnämnden<br />

koncentrerar sin allt knappare finansiering och<br />

verksamhet så att den ska kunna trygga konstfostran för<br />

barn och unga, lokalt förankrat och interaktivt kulturar-<br />

gymnasieelever med programkalendrar och kulturkort som<br />

gör det lättare för ungdomarna att besöka olika tillställningar.<br />

På Annegården har man i femton års tid utvecklat ett<br />

eget, mångsidigt program för konstfostran och programmet<br />

har i flera år också erbjudits i de lokala kulturcentrumen.<br />

På motsvarande sätt väntar man sig att det arbete<br />

som nu utförs i det internationella kulturcentret Caisa<br />

för att ta fram arbetsformer för samarbete mellan människor<br />

med olika kulturbakgrund och för att göra nykomlingar<br />

hemmastadda ska bära frukt i form av idéer som kan<br />

användas på bred bas. På idénivå har en kultur inte patent<br />

på sina prestationer.<br />

Ett annat mål är att nå de människor som hotas av utslagning<br />

och skapa möjligheter för dem att ta del av kulturutbudet.<br />

Även för detta arbete finns samarbetspartners,<br />

men arbetet har bara börjat.<br />

Nordiskt samarbete<br />

Sedan 1.3.2002 har koordineringen av det nordiska kultursamarbetet<br />

skötts av Marie-Louise Blåfield. Hon har som<br />

representant för kulturcentralen deltagit i olika möten mellan<br />

de nordiska huvudstäderna. Ett viktigt arbetsfält har<br />

skapats inom ramen för information och rådgivning om bidrag,<br />

stipendier och möjligheter till samarbete.<br />

Under hösten inleddes en konferensserie om nordisk kulturpolitik<br />

i Oslo. Utgångspunkten för konferenserna är det<br />

omfattande forskningsprojekt som genomfördes åren 1998–<br />

2002 och som finansierades av bland annat Nordiska kulturfonden.<br />

På basen av analyser och rapporter arrangeras<br />

seminarier i varje land där de enskilda ländernas kulturpolitik<br />

penetreras och nationella forskningsprojekt presenteras.<br />

Planeringen av den konferens som år 2003 hålls i Helsingfors<br />

har inletts i samarbete med Nordens institut i Finland.<br />

Gamlasgården<br />

Gamlasgården är västra Helsingfors kulturcentrum där<br />

man i programmen betonar musik och barnkultur.<br />

Gamlasgården fyllde tio år i augusti och det firades med<br />

ett veckolångt jubileumsprogram. Förutom kulturcentralen<br />

deltog även husets övriga förvaltningar i planering och förverkligande<br />

av programmet. Jubileumsveckans höjdpunkt<br />

var en konsert med Mari Palo, Seeli Toivio och åtta cellister.<br />

Konsertutbudet var mångsidigt. I programmet ingick<br />

klassisk musik, etno och jazz samt ensembler som blandade<br />

flera olika stilarter. Kammarmusikserien Kamari 21<br />

fortsatte med framgång. Inom ramen för serien ordnades<br />

konserter med bl.a. Cecilia Zilliacus och Bengt-Åke Lundin<br />

(Sverige), Pekka och Jaakko Kuusisto samt Paavali<br />

Jumppanen.<br />

bete samt främjande av mångkulturarbete och internatio-<br />

Under ekonomiskt trängda tider tvingas varje förvaltning<br />

Artist in Residence<br />

Internationella gästartister under våren var franska Step-<br />

nella besök.<br />

att se sig själv i spegeln. Vid sidan av en omvärdering av<br />

Ett treårigt avtal om konstnärsutbyte mellan städerna Hel-<br />

han Oliva Quartet, Fog från San Fransisco under ledning av<br />

Till de mest synliga av dem som omfattas av bidrag hör<br />

tyngdpunkterna i verksamheten ser man över den egna or-<br />

singfors och Bryssel samt Finlands Benelux Institut avslu-<br />

Brian Melvin samt den italienske violinisten Giuseppe<br />

Helsingfors Festspel, Asienfestivalen, dokumentär-<br />

ganisationen och stöder personalens förmåga att klara av<br />

tades i slutet av år 2002. En fotografi- och mediekonstut-<br />

Masini. Under hösten fick man avnjuta intensiv tango-jazz<br />

18 SVENSK RESUMÉ 2002 SVENSK RESUMÉ 2002<br />

19

spelad av den spanska gruppen Emilio Solla y Afines. Den<br />

inhemska jazzen och lättare musiken representerades av<br />

bl.a. Otná Eahket, Doina Klezmer, M. A. Numminens<br />

Uusrahvaanomainen Tango-orkesteri och Sanna Pietiäinen<br />

samt Club 45.<br />

Israel Galván, en av de klaraste dansstjärnorna på<br />

flamencohimlen just nu, väckte under hösten uppseende<br />

med sina spännande koreografier.<br />

I galleriet visades 19 utställningar. Gamlasgården deltog<br />

också i samarbetet kring miljökonstutställningen<br />

Mätäjoki 2002, som ordnades av konstnärer från västra<br />

Helsingfors. Utställningen sträckte sig över Rutiåns stränder,<br />

Cittertorget och Gamlas station. I december upplyste<br />

Sanna Karlsson-Sutisna och Nella Keskisarja Gamlasgården<br />

med ett ljuskonstverk. Konstfostran gavs på kursen<br />

Rytmi ja liike (Rytm och rörelse) inom ramen för 5x2-<br />

verksamheten.<br />

Malms kulturhus<br />

Malms kulturhus är ett kulturcentrum för områdena i<br />

norra och nordöstra Helsingfors. Ett centralt mål för verksamheten<br />

är att väcka intresse även bland de invånare i<br />

området som inte är vana kulturkonsumenter.<br />

Malms kulturhus lockade ny publik till kulturevenemang<br />

genom en serie gratisföreställningar under rubriken Avoin<br />

ovi (En öppen dörr). Serien bestod i huvudsak av konserter<br />

och inhemska filmer. I serien uppträdde bland annat Anki<br />

Lindqvist, Tuomari Nurmio och Trio Nostalgico. Avoin ovi<br />

lockade cirka 2 000 besökare. Det avgiftsbelagda programmet<br />

bestod av högklassiga konserter, teater- och dansföreställningar<br />

samt filmer.<br />

Programmets mångsidighet garanterades för sin del av<br />

uthyrningen av lokaliteter. Uppträdande hobby- och proffsgrupper<br />

gavs möjlighet att genomföra sina produktioner i<br />

kvalitetsmiljö till rimligt pris. Den möjligheten utnyttjades<br />

i synnerhet av dockteatergrupper, som ordnade föreställ-<br />

I utställningsverksamheten i Galleriet inleddes ett<br />

samarbetsexperiment med Helsingfors konstnärsförening.<br />

Belysningen på loftet i Malms kulturhus förbättrades för<br />

att möjliggöra information- och hobbyutställningar där.<br />

År 2002 satsade kulturhuset i Malm i synnerhet på marknadsföring.<br />

Kulturhusets kundtidning Malmikuu utkom en<br />

gång i månaden och fanns också att läsa på webben.<br />

Stoa Östra Helsingfors<br />

kulturcentrum<br />

Stoa är östra och sydöstra Helsingfors kulturcentrum och<br />

bjuder på kultur för stora och små. Utbudet betonar högklassiga<br />

uppträdanden med nutidsdans och en mångsidig<br />

repertoar för barn. Stoa ansvarar också för kulturcentralens<br />

arbete i Nordhuset samt för verksamheten i Aino Acktés<br />

villa.<br />

Stoas höstsäsong var en dansens fest. Den oomstridda<br />

toppgruppen på världens scener för nutidsdans, kanadensiska<br />

La Compagnie Marie Chouinard, fyllde salarna under<br />

Rörelse i november-festivalen. Festivalen, som engagerade<br />

både Helsingfors och Esbo, var en stor framgång och<br />

bekräftade ytterligare Stoas position bland de främsta<br />

nutidsdansscenerna i vårt land.<br />

I Stoa uppträdde under årets lopp många toppnamn<br />

inom den inhemska dansen, från dansaren/koreografen<br />

Tommi Kitti till Jyrki Karttunen, som charmade publiken<br />

med sin koreografi Keiju. Teaterverksamheten var också<br />

livlig. Samarbetet med Teatteri Jurkka fortsatte och sammanlagt<br />

tre pjäser som visats på Jurkkas scen sågs under år<br />

2002 också i Stoa. I november ingick föreställningar ur festivalen<br />

Russian Seasons i programmet.<br />

Programutbudet för barn piggades upp av barnteaterfestivalen<br />

Bravo! i mars. Barnens lördagar fortsatte också<br />

på sedvanligt vis.<br />

Utställningarna växlade i galleriet och på loftet med cirka<br />

två veckors mellanrum. En av årets mest intressanta ut-<br />

Mikropodium från Ungern samt föreställningarna i samband<br />

med festivalen Bravo! förde med sig internationella<br />

fläktar för barnkunderna.<br />

På Nordhusets scen sågs under årets lopp också<br />

Sunanda Sharma och duon Kathak, som uppträder med<br />

klassisk indisk dans, legendariska Wigwam samt Finländska<br />

Kammaroperans The Bear.<br />

Caisas mångkulturella mässa utvidgades till Nordhuset<br />

år 2002. Konstfostran 5x2 för barn genomfördes i<br />

samarbete med yrkespedagoger med olika kulturbakgrund.<br />

Konstkurserna på ryska för barn fortsatte.<br />

Övrig verksamhet i östra området<br />

Aino Acktés villa var öppen för allmänheten en gång i<br />

veckan från och med maj till slutet av oktober. I samband<br />

med öppet hus i villan ordnades konserter och programmet<br />

varierade från klassisk musik till schlager. Under konserterna<br />

hördes bl.a. Lenni-Kalle Taipale Group och Anneli<br />

Saaristo. I februari 2002 filmades där en TV-serie om<br />

Juhani Ahos hustru Venny Soldan-Brofeldts liv för TV1. I<br />

maj och augusti ordnades i samarbete med byggnadskontoret<br />

två herrgårdsrundor vid havet, och de avslutades<br />

med en konsert i villan.<br />

Årets huvudevenemang i Tranbacka kvartersgård var<br />

Tranbacka byafest, med uppträdanden av bl.a.<br />

Kengurumeininki, Turun Uusi Teatteri, Killer och Tyrävyö.<br />

Bland årets andra evenemang kan nämnas filmsöndagarna,<br />

en countrykväll och en fest med temat 70-tal.<br />

5x2 -konstfostran för barn fortsatte. I slutet av år 2002 avstod<br />

kulturcentralen av ekonomiska skäl från Tranbacka<br />

kvartersgård.<br />

GÄSTTEATRARNA<br />

Alexandersteatern och Savoyteatern i centrum av Helsingfors<br />

är scener där gästande grupper av olika slag uppträder.<br />

Lokalerna hyrs ut för olika teater- och dans-<br />

festivalprogrammet ingick förutom balettföreställningar<br />

dockteater för barn samt thailändska filmer på Bio Rex. I<br />

september framförde den kinesiska akademin för traditionell<br />

teater pekingoperaklassikern Farväl min konkubin.<br />

Helsingfors stadsteaters musikal Cherbourgin<br />

sateenvarjot (Paraplyerna i Cherbourg) spelades i<br />

Alexandersteatern hela hösten. Festivalen Russian<br />

Seasons, som i november ordnades för tredje gången, fick<br />

besök av bl.a. Teatr Na Liteinom från S:t Petersburg och<br />

Moskvas teater för unga tittare. I programmet ingick bl.a.<br />

Onnellinen prinssi (Lycklige prinsen) i regi av Kama Ginkas.<br />

En del festivalföreställningar ordnades också i Stoa.<br />

I konstnärernas arbetslokaler på ön Stora Räntan och i<br />

Kabelfabriken, vilka båda hör till samma resultatenhet som<br />

Alexandersteatern, arbetade under år 2002 sammanlagt 45<br />

konstnärer. Under årets lopp inkvarterades konstnärer från<br />

mer än tio länder i Djurgårdsvillan. I Glaspalatset visades<br />

filmklassikerserier och där blev också den elektroniska<br />

konsttidningen Skenet till.<br />

Savoyteatern<br />

Savoyteatern fungerar på tre olika sätt: teatern hyrs ut med<br />

tillhörande personal till utomstående arrangörer, teatern<br />

arrangerar produktioner i samarbete med andra och producerar<br />

dessutom egna evenemang. Den största egenproducerade<br />

serien under år 2002 var Cercle Invisible, som<br />

blev inbjuden till Savoyteatern för tredje gången. Från och<br />

med kulturstadsåret 2000 har Cercle Invisible visats hela<br />

52 gånger på Savoy och föreställningen har setts av mer än<br />

35 000 åskådare. Även serien Världarnas musik, också den<br />

en egen produktion, fortsatte. Största bland<br />

samarbetsevenemangen var produktionen Tsirkka, som genomfördes<br />

tillsammans med Helsingfors festspel och dansgruppen<br />

Tsuumi.<br />

Den femte sommarutställningen i Vita salen, en utställning<br />

om socialistisk realism, fick mycken uppmärk-<br />

ningar för barn under förmiddagarna. Finska Muksukino<br />

och svenska Knattebio kompletterade dagisbarnens<br />

förmiddagsutbud med gratis filmförevisningar. Samman-<br />

ställningar var utställningen av kinesiska akvareller som<br />

genomfördes i samarbete med Kinas ambassad.<br />

föreställningar samt konserter, och salarna är utrustade<br />

med sådan teknisk utrustning som gör det möjligt att ta<br />

emot också avancerade gästande grupper.<br />

samhet i olika massmedia. Antalet besökare blev däremot<br />

inte så stort som man hade hoppats, vilket delvis<br />

berodde på den osedvanligt heta sommaren – något som<br />

lagt 5 800 personer besökte 51 föreställningar. För skolelever<br />

ordnades IP-Kino varannan onsdagseftermiddag.<br />

Antalet besökare steg till 1 930 fördelade på 16 föreställ-<br />

Nordhuset<br />

I Nordhusets programprofil fokuserar på barn- och invandrarkultur.<br />

År 2002 samarbetade Nordhuset bland annat<br />

Savoyteatern har beredskap för evenemang med få föreställningar<br />

som avlöser varandra i snabb takt, medan man<br />

på Alexandersteatern strävar efter att arrangera evene-<br />

märktes vid alla sommarevenemang. I slutet av år 2002<br />

avstod kulturcentralen av ekonomiska orsaker från Vita<br />

salen. Verksamheten i salen fortsätter under ledning av<br />

ningar. För familjer arrangerades bland annat föreställ-<br />

med lokala konstnärer, föreningar och skolor. Samarbetet<br />

mang med längre föreställningsperioder.<br />

Savoyenhetens långvariga samarbetspartner Capital Ca-<br />

ningar i serien Barnens lördagar samt tillställningen<br />

resulterade i mångkulturella projekt i konstfostran, en<br />

tering.<br />

Didgeridoo tutuksi (ung. Bli bekant med didgeridoo), en<br />

barnteaterföreställning på ryska och körkonserter.<br />

Alexandersteatern<br />

På Espens estrad fortsatte konsertserien Jazz-Espa, som<br />

förstamajfest och evenemanget Sysimetsän suippokorvat<br />

Favoriter i serien Barnens lördagar var Helsingfors<br />

Alexandersteatern var under vårsäsongen Finlands<br />

Finlands Jazzförbund inledde i samband med kulturstads-<br />

(ung. Spetsöronen i skogen) med tillhörande pysselstugor<br />

och föreställningar. För grundskolans lågstadieklasser ordnades<br />

5x2-konstundervisning i samarbete med de konstskolor<br />

som är verksamma i byggnaden.<br />

stadsteaters besök Virtahepo ja muita hevosia (Flodhästen<br />

och andra hästar) samt opera- och teatersällskapet Kapsäkkis<br />

Matkamuistoja Kapsäkista (Kapsäkkisouvenirer).<br />

Baltic House Theatre från S:t Petersburg och dockteatern<br />

Nationalteaters huvudscen. I mars fick Nationalteaterns<br />

Romeo ja Julia (Romeo och Julia) sin premiär där. På festivalen<br />

Asien i Helsingfors, som nu ordnades för sjätte<br />

gången, var Thailands kungliga balett en av gästerna. I<br />

året. Inom ramen för konsertserien sågs gräddan av finländska<br />

jazzgrupper uppträda på scenen alla vardagar i juli.<br />

Espens estrad har också etablerat sig för olika slags utställningar<br />

utanför sommarsäsongen.<br />

20 SVENSK RESUMÉ 2002 SVENSK RESUMÉ 2002<br />

21

ÖVRIGA VERKSAMHETSSTÄLLEN<br />

Internationella kulturcentret Caisa<br />

Caisa är ett internationellt kulturcentrum i centrum av<br />

Helsingfors. Centret arbetar för utvecklandet av en mångkulturell<br />

och tolerant stad genom att främja växelverkan<br />

mellan människor från olika länder samt stöda kulturell<br />

verksamhet inom etniska minoriteter.<br />

Bland årets viktigaste evenemang räknades<br />

Helsingforsdagens sommarfest i Kajsaniemiparken,<br />

Konstens natt, festligheterna i samband med<br />

Caisamässan samt julbasaren. I samband med Internationella<br />

kvinnodagen ordnades en kulturkväll som visade<br />

sig mycket populär. Ett evenemang för invandrare som är<br />

programmet. I anknytning till läsning och litteratur ordnades<br />

inte bara den traditionella Sagodagen utan också en<br />

kväll för favoritböcker och ett litteraturseminarium för<br />

barn.<br />

Utställningsverksamhetens publikfavoriter var<br />

svensken Eric Langerts Min djuriska park och en utställning<br />

som presenterade Rudolf Koivus tidiga illustrationer.<br />

Samarbetet mellan konstinstitutionerna och de övriga<br />

kulturaktörerna i huvudstadsregionen förstärktes ytterligare<br />

av kulturkurser och projekt som byggde på arbetet<br />

under kulturåret. Kulturkurser och Lär känna konstenavsnitt<br />

ordnades i samarbete med utbildningsverket och<br />

konstinstitutionerna. Projektet Lär känna konsten resul-<br />

I projekten deltog konstnärer, konstnärsorganisationer<br />

samt lokala invånare. Projekten var Taivaskallion Kansa<br />

(Himmelsbergets folk) i Kottby, samhällskonstprojekt i<br />

Nordsjö, returkonstprojekt i Kvarnbäcken, samhällsteater i<br />

Lill-Hoplax, ett fattigdomskonstprojekt i Alphyddan och<br />

ett projekt som tog fasta på störande beteende bland ungdomar<br />

i Kottby.<br />

I stadens östra del genomförde enheten för stadskultur åtta<br />

kulturprojekt inom ramen för Urban II-programmet. Bland dessa<br />

räknades förortskonstnärerna och datatekniktillämpningarna i<br />

Kontupiste, som grundades i Gårdsbacka köpcentrum.<br />

Kultur- och biblioteksnämnden<br />

Beviljade understöd sammanlagt år 2002<br />

Euro<br />

Verksamhetsbidrag till kulturinstitutioner 18 957 579<br />

Produktionsunderstöd (inkl.. Festadi,<br />

Koneisto, Valon Voimat) 307 970<br />

Projektunderstöd 41 638<br />

Understöd för konstfostran 84 500<br />

Understöd för internationella besök 198 621<br />

Konstipendier 84 330<br />

Kultursamfund 93 350<br />

Kulturpriset 8 000<br />

Kulturstadsårets fortsättningsprojekt 378 423<br />

Orkestrar 24 380<br />

Understöd för hyra 84 093<br />

Alla understöd sammanlagt 20 262 884<br />

vuxenstuderande lockade ett tusental besökare. Caisas<br />

terade bl.a. i installationen Viestejä varjageilta (ung.<br />

mångkulturella mässa utvidgades också till att omfatta<br />

även Stoa och Nordhuset.<br />

I Caisas lokaliteter ordnades dessutom konstutställningar,<br />

kulturkvällar, temadagar, kurser i internationalitetsfostran,<br />

seminarier och verksamhet för barn.<br />

Studierådgivningen för invandrare blev allt mer populär.<br />

Mångkulturnätverket i Caisa samlade varje månad representanter<br />

för olika ämbetsverk, projekt och organisationer.<br />

Det ESR-finansierade projektet Öppet lärocenter, som<br />

inleddes år 2001, fortsatte år 2002. Tyngdpunkterna i<br />

projektet är utvecklande av nätverkssamarbete samt skapande<br />

av en elektronisk informationsbank för mångkulturarbete.<br />

För att se till att invandrare känner sig<br />

hemmastadda och för att förbättra sysselsättningsläget<br />

har man utvecklat verksamhetsmetoder och -modeller i<br />

samarbete med andra ämbetsverk i staden, statliga institutioner<br />

och olika organisationer.<br />

Budskap från varjagerna), som klass 7A i den finska högstadieskolan<br />

i Botby skapade på Botbygårds metrostation<br />

tillsammans med bildkonstnären Veikko Björk.<br />

Det internationella barnteaterevenemanget Bravo! ordnades<br />

i mars tillsammans med Finlands ASSITEJ-center<br />

och kulturaktörerna i huvudstadsregionen. Sex gästande<br />

ensembler bjöd på sammanlagt 41 föreställningar i kulturhus<br />

i huvudstadsregionen.<br />

Bland det övriga program- och publikarbetet kan nämnas<br />

barnfilmserien Leffakansio som ordnades för första<br />

gången. Av de 250 skolklasser som visade intresse för<br />

historiska stadsrundturer kunde rundturer ordnas för<br />

44 klasser. Annegården deltog också i ordnandet av festivalen<br />

Skimmer! och Jugendsalens Söndagsarena. För<br />

högstadieelever ordnades teater- och dansprojekt i samband<br />

med internationella besök. Tillsammans med<br />

ungdomscentralen inleddes i experimentsyfte en för<br />

dramastudiorna gemensam grundutbildning i teater-<br />

Nämndens sammansättning<br />

Ordförande för nämnden var Riitta Suominen (saml) och<br />

vice ordförande Tero Tuomisto (sdp). Övriga medlemmar<br />

var Jussi Chydenius (grön), Reiska Laine (vf, fr.o.m.<br />

13.3.2002 grön), Päivi Lipponen (sdp) Leena Löyttyniemi<br />

(saml), fr.o.m. 10.10.2002 Tanja Remes (grön), t.o.m.<br />

9.10.2002 Kati-Riikka Tuurala (grön), Lauri Törhönen<br />

(saml) och Henrika Zilliacus-Tikkanen (sfp). Suppleanter<br />

var Helena Lauriala (saml), Mikko Hakkarainen (sdp), Timo<br />

Nurmiluoto (saml), Olli Vasa (saml), Paula Koskimäki (sdp),<br />

Jaime Potenze (grön), t.o.m. 9.10.2002 Tanja Remes (grön)<br />

och fr.o.m. 10.10.2002 Hanna Fontana (grön), Riitta<br />

Kaukonen (vf) och Sture Gadd (sfp). Utvecklingschef Marja-<br />

Elina Tyrväinen fungerade som nämndens sekreterare.<br />

Minerva Krohn representerade stadsstyrelsen. Kultur- och<br />

biblioteksnämnden sammanträdde 13 gånger och fattade<br />

198 beslut.<br />

som konststipendier och produktionsunderstöd.<br />

Konstnärsstipendier och kulturpris år 2002<br />

Beslut fattades om att i fortsättningen årligen rikta<br />

konstnärsstipendierna till ett fåtal konstarter som skilt<br />

slås fast. År 2002 beviljades konstnärsstipendierna till<br />

representanter för nutidsdans, ny mediekonst och lätt<br />

musik. Kulturpriset år 2002 gick till dansaren/koreografen<br />

Tero Saarinen för hans betydande arbete för att<br />

främja finländsk nutidsdans både i Finland och utomlands.<br />

Studieresa<br />

Kultur- och biblioteksnämnden gjorde i februari en studieresa<br />

till Nederländerna, där man bekantade sig med lokala<br />

konstinstitutioner och den lokala kulturpolitiken.<br />

Nylands förbund beslutade att placera ett tidsbundet<br />

konst.<br />

Understöd<br />

Kulturarbetets kärnområden<br />

mångkulturellt informationservicecentrum i Caisa från<br />

och med början av år 2003.<br />

Enheten för stadskultur<br />

Nämndens ekonomiskt viktigaste uppgift är att stöda kultur-<br />

och konstområdet i Helsingfors. Nämnden slog på vå-<br />

Kultur- och biblioteksnämnden slog fast att kulturförvaltningens<br />

kärnområden är att stöda konstnärsarbete,<br />

Annegårdens konstcentrum<br />

Enheten för stadskultur stöder det lokala kulturarbetet<br />

på gräsrotsnivå och skapandet av lokala nätverk. Arbetet<br />

ren fast följande tyngdpunktsområden för understödspolitiken:<br />

mångkulturarbete, internationellt kulturutbyte,<br />

konstfostran för barn och unga, lokalt förankrat kulturarbete<br />

och mångkulturverksamhet.<br />

Annegårdens konstcentrum är ett utvecklingscentrum för<br />

utförs tillsammans med invånare, organisationer, företag<br />

konstfostran för barn och ungdom samt stöd för konstnä-<br />

Då inbesparingar skulle genomföras uppmanades<br />

barn- och ungdomskultur och dess uppgift är att erbjuda<br />

och övriga aktörer inom området.<br />

rers arbetslokaler, utveckling av produktionsunderstöd<br />

förvaltningarna att koncentrera sig på sina kärnområden<br />

barn och unga i Helsingfors olika slags möjligheter att<br />

Enheten för stadskultur stödde under årets lopp sextio<br />

samt stöd till den finlandssvenska kulturen och lokalt för-<br />

samt att spara in fyra procent på sina lokalkostnader. Be-<br />

skapa och uppleva konst.<br />

invånarprojekt och -evenemang. I evenemangsserien<br />

ankrat kulturarbete.<br />

slut fattades att genomföra kulturcentralens<br />

Annegårdens 15-årsjubileum firades med Konstens<br />

Folkfest i stan, ett samarbetsprojekt mellan enheten för<br />

År 2002 beviljades 20 262 884 euro i understöd till<br />

inbesparingar för år 2003 genom att avstå från Vita salen<br />

natt för barn 29.8.2002. Under kvällens lopp besöktes<br />

stadskultur och de nätverk som ordnar stadsdelsfester,<br />

konstinstitutioner och konstnärer. Största delen av de un-<br />

samt Tranbacka kvartersgård. I understöden till konst-<br />

workshops, konserter, teaterföreställningar och fyra ver-<br />

ingick 42 tillställningar som sammanlagt lockade cirka<br />

derstöd nämnden beviljade delades ut i form av<br />

institutioner genomfördes inbesparingarna i huvudsak ge-<br />

nissagen av cirka 4 500 barn med föräldrar.<br />

90 000 besökare.<br />

verksamhetsbidrag till konstinstitutioner dvs. till konst-<br />

nom att man inom konstundervisning för barn och ung-<br />

Vårens tema för konstundervisning var blommor och<br />

Med stöd från Kommissionen för en Frisk och Trygg<br />

skolor och -institut, amatörteatrar, museer samt till<br />

dom höll föregående års nivå medan man gjorde ned-<br />

växande, medan hösten handlade om Kalevala och finska<br />

stad inledde enheten för stadskultur sex interaktiva pro-<br />

bildnings- och konstorganisationer i allmänhet. Resten de-<br />

skärningar på 5–6 % i understöden till övriga konst-<br />

myter. Ordkonst blev än en gång en del av workshop-<br />

jekt i samhällskonst och processkonst i olika stadsdelar.<br />

lade nämnden ut i form av understöd enligt prövning, t.ex.<br />

institutioner.<br />

22 SVENSK RESUMÉ 2002 SVENSK RESUMÉ 2002<br />

23

Understöd till teatrar<br />

2000 2001 2002<br />

Understöd till konstinstitutioner<br />

Yrkesteatrar underställda teaterlagen 10 898 914 11 088 966 11 325 000<br />

Amatört. och yrkest. utanför lagen 235 463 288 442 300 215<br />

Understöd enligt prövning<br />

Understöd till kultursamfund 42 888 34 394 19 680<br />

Produktioner (inkl. kulturstadsårets<br />

fortsättningsprojekt) 128 327 134 281 369 819<br />

Konststipendier 16 819 15 810 - -<br />

Konstfostran 21 696 23 714 44 500<br />

Internationella besök 16 819 29 433 12 000<br />

Projekt 6 895 9 670 12 159<br />

Sammanlagt 11 367 822 11 624 712 12 083 372<br />

Understöd till bildkonst<br />

2000 2001 2002<br />

Understöd till konstinstitutioner<br />

Bildkonstskolor 437 289 512 973 669 600<br />

Övrig bildkonstverksamhet 144 642 139 596 100 000<br />

Understöd enligt prövning<br />

Kultursamfund 14 296 15 305 6 320<br />

Produktioner (miljökonst) 14 296 19 200<br />

Understöd för arbetsutrymmen* 36 413 84 094 84 093<br />

Konststipendier 30 274 36 665 21 000<br />

Konstfostran (året 2002 inkl. film) 15 978 24 387 21 000<br />

Internationella besök 23 883 40 365 7 500<br />

Sammanlagt 677 461 867 682 928 713<br />

*dessutom understöddes ateljéhyrorna på Stora Räntan och Kabelfabriken med 220 000 euro<br />

Understöd till musik<br />

2000 2001 2002<br />

Understöd till konstinstitutioner<br />

Musikläroanstalter med lagstadgat stöd 2 359 677 2 389 950 2 524 936<br />

Musikläroanstalter med stöd enligt prövning 518 019 511 291 527 269<br />

Övrig musikverksamhet 597 067 666 361 691 233<br />

Övrig bildningsverksamhet 1 099 949 1 321 957 1 031 321<br />

Understöd enligt prövning<br />

Kultursamfund 11 185 9 082 23 550<br />

Orkestrar 33 638 33 638 33 638<br />

Produktioner (inkl. kulturstadsårets<br />

fortsättningsprojekt) 23 546 71 144 50 847<br />

Konststipendier 7 568 11 437 36 330<br />

Konstfostran 15 810 8 241 5 000<br />

Internationella besök 15 137 22 369 13 300<br />

Sammanlagt 4 670 411 5 003 423 4 937 424<br />

Understöd till dans<br />

2000 2001 2002<br />

Understöd till konstinstitutioner<br />

Dansteatrar 274 146 292 647 335 000<br />

Dansskolor 16 819 - -<br />

Understöd enligt provning<br />

Kultursamfund 15 978 22 705 15 000<br />

Understöd för arbetsutrymmen 12 614 - -<br />

Produktioner (inkl. kulturstadsårets<br />

fortsättningsprojekt) 36 497 116 890 113 793<br />

Konststipendier 8 409 7 737 27 000<br />

Konstfostran 17 155 25 228 14 000<br />

Internationella besök 30 274 31 451 34 800<br />

Sammanlagt 424 506412 565 539 593<br />

Kulturservice på svenska<br />

Nämnden samlades på hösten till ett temamöte för att diskutera<br />

de svenska kulturtjänsterna i Helsingfors. Nämnden<br />

fattade då beslutet att stärka den svenska barnkulturservicen<br />

i de områden där utbudet är svagare, att man stöder<br />

Sandels, ett kulturhus för ungdomar, som byggs med<br />

hjälp av utomstående finansiering intill Tölö torg och att<br />

man under år 2003 i samarbete med Svenska Kulturfonden<br />

öppnar en svenskspråkig kulturell mötesplats Verandan i<br />

Glaspalatset.<br />

Ekonomin<br />

Kulturcentralen använde 8 752 607 euro för sin verksamhet.<br />

Inkomsterna belöpte sig till 871 208 euro. Avskrivningar<br />

gjordes för 1 447 821 euro. Verksamhetsunderskottet var<br />

- 7 881 399 euro. Verksamhetens externa finansiering belöpte<br />

sig till sammanlagt 16 500 euro.<br />

Driftsbudgeten för Savoyteatern var 1 671 447 euro. Inkomsterna<br />

var 692 321 euro. Avskrivningar gjordes för<br />

159 480 euro. Verksamhetsunderskottet var - 979 126 euro.<br />

Driftsbudgeten för det internationella centret Caisa var<br />

672 214 euro. Inkomsterna var 17 065 euro. Avskrivningar<br />

gjordes för 14 217 euro. Verksamhetsunderskottet var<br />

-655 149 euro.<br />

Projekt<br />

Det ESR-finansierade Helsingfors sysselsättningsprojekt<br />

/Öppet lärocenter-projektet fortsatte för andra<br />

året på internationella kulturcentret Caisa. Det är frågan<br />

om ett treårigt, tväradministrativt projekt som är avsett att<br />

hjälpa invandrare bli hemmastadda. Av de 588 000 euro<br />

som anslagits för projektet användes 484 064 euro.<br />

För URBAN-projektet för konst i förorterna ansvarade<br />

enheten för stadskultur. Under sommaren överfördes projektet<br />

till gemenskapsinitiativet URBAN II som projekt<br />

”Förortskonst”. Sammanlagt 116 040 euro av anslagna<br />

medel användes för projektet.<br />

Gemenskapsinitiativet URBAN II:s projekt URBAN kultur<br />

startades inom enheten för stadskultur på hösten.<br />

Sammanlagt 217 703 euro av anslagna medel användes för<br />

EU-projektet, som består av åtta olika kulturprojekt.<br />

Med understöd från Kommissionen för en Frisk och<br />

Trygg stad har man under åren 2001–2002 genomfört mer<br />

än tjugo pilotprojekt om kulturens sociala påverkan, om<br />

hur kultur påverkar välbefinnandet i samhället. Sammanlagt<br />

11 366 euro användes för projektet.<br />

Av anslagen för uppföljningsprojekt efter kulturåret<br />

användes 66 741 euro.<br />

De förverkligade utgifterna för barnteaterfestivalen<br />

Bravo! var 36 742 euro. De förverkligade utgifterna för<br />

konstvagnarna var 13 272 euro. Projektet Tarinoiden tiet,<br />

som presenterade museernas fascinerande värld, hade förverkligade<br />

utgifter på 13 292 euro. Utgifterna för projektet<br />

Konstnärer och forskare i skolan var 3 435 euro.<br />

Inlärning ger livskraft – ett nätverksprojekt för att utveckla<br />

stadsdelarna i huvudstadsregionen – för år 2002–<br />

2005 inleddes i enheten för stadskultur under hösten. Helsingfors<br />

stads kulturcentral svarar för förvaltning och ekonomi<br />

under projektets utredningsskede. Av de anslagna<br />

medlen användes 8 940 euro.<br />

Investeringar<br />

Av anslaget för investeringsdelens grundanskaffning av lös<br />

egendom användes 433 171 euro. De största anskaffningarna<br />

var för det internationella kulturcentret Caisa, 87 008<br />

euro, för Stoa – östra Helsingfors kulturcentrum, 82 201<br />

euro, för Savoyenheten, 56 672 euro, och för koncentrerade<br />

ADB-investeringar för hela kulturcentralens del, 54 338<br />

euro.<br />

Husbyggnad<br />

Av anslagen för husbyggnad användes 83 248 euro. De<br />

största projekten gällde Annegården, där bl.a. klassrum<br />

målades, arbetsutrymmen renoverades och fönster reparerades<br />

till en summa av 21 337 euro, och i Caisa, där<br />

man bland annat planerade och byggde om de nya lokaliteterna<br />

för 61 911 euro.<br />

24 SVENSK RESUMÉ 2002 SVENSK RESUMÉ 2002<br />

25

English summary<br />

The Cultural Office is an administrative body of the City<br />

of Helsinki, established to foster an encouraging<br />

atmosphere and a climate suitable for producing and<br />

experiencing art and culture in Helsinki.<br />

Concentrating and<br />

cooperating help in<br />

times of scarcity<br />

Amidst the clangour of arms, the muses fall silent, as<br />

the Romans used to say. To modernise this and put it<br />

less dramatically: in hard times, hard values hold sway in<br />

administration. In the debate on the city budget, the<br />

importance of culture has not been accentuated. Very<br />

few candidates in the parliamentary elections this spring<br />

chose culture as a campaign theme. Culture is a vitamin:<br />

it is only noticed if it is missing (Paavo Jännes).<br />

Helsinki Cultural Office is a small administrative division<br />

of the city, accounting for about one per cent of the<br />

municipal budget. In many respects the Cultural Office is<br />

safeguard particularly art education for children and young<br />

people, regional interactive cultural work, promoting<br />

multiculturalism and retaining international visits in the<br />

programme. Among the higher-profile recipients of support<br />

are the Helsinki Festival, the Asia in Helsinki Festival, the<br />

Doc.Point documentary festival, the Love and Anarchy<br />

film festival, the Baltic Circle theatre event, the Etnosoi!<br />

festival and the Moving in November dance festival.<br />

Compared with operating grants to institutions of art,<br />

personal grants to artists are marginal. However, as it is<br />

impossible to increase significantly the sum of these, the<br />

Committee, to raise the level of individual grants, has<br />

made a radical decision: each year, grants will be shared<br />

out to only three branches of the arts. The first in line in<br />

2002 were modern dance, light music and media arts.<br />

Alongside focus, the other key word is cooperation. The<br />

paradigm of management by results overemphasised<br />

In times of financial stringency, every sphere of administration<br />

looks into the mirror. In addition to reassessing<br />

priorities, the in-house organisation is reviewed and support<br />

is given for the staff’s ability to bear stress. Target-setting<br />

and consciousness of the significance of the work<br />

were enhanced on the level both of the Cultural Office and<br />

of the units using the Balanced Scorecard methods. The<br />

Management Board has held training sessions of its own,<br />

and a two-day seminar plus a follow-up day about on-thejob<br />

welfare was held for the staff.<br />

The Cultural Office specified its internal administration<br />

by placing the planning of services for the Swedishspeaking<br />

population and the management of Nordic<br />

cooperation in the hands of the development unit.<br />

Methods of monitoring for the use of grants and the<br />

results obtained with them have been improved. Another<br />

sign of streamlining was the removal of the International<br />

Cultural Centre Caisa from two addresses to one, where<br />

the premises are more spacious. Johanna Lindstedt, who<br />

has returned from serving abroad, took over the management<br />

of the Annantalo Arts Centre.<br />

In 2002 the Cultural Office was at its maximum physical<br />

extent. At the turn of the year the centre gave up the<br />

White Hall, its share of the Kurkimäki Community Centre,<br />

and the café in the Lasipalatsi building in order to effect<br />

savings on rent.<br />

Artist in Residence<br />

The three-year agreement on the mutual exchange of artists<br />

between the cities of Helsinki and Brussels and the<br />

Finnish Cultural Institute for Benelux expired at the end of<br />

the year. An exhibition of photography and media art by<br />

three artists from Brussels and three from Helsinki was<br />

staged at the White Hall in December and at the Maison<br />

de l’Art Actuel des Chartreux in Brussels in November.<br />

The Cultural Office operated actively in the following<br />

international networks:<br />

■ Aerowaves<br />

■ ASSITEJ<br />

■ EUnetArt<br />

■ Eurocities<br />

■ European Drama Encounters (Edered)<br />

■ European Forum for Arts and Heritage<br />

■ European Network of Cultural Centres (ENCC)<br />

■ Informal European Theatre Meeting (IETM)<br />

■ International Society for Education through Art (InSEA)<br />

■ Réseau Art Nouveau Network<br />

■ Trans Dance Europe 2000<br />

Cultural Office premises<br />

one of a kind. It has more of an international interface<br />

than any other branch of Helsinki’s municipal administration.<br />

In the international networks of the culture sector,<br />

Helsinki has come to be seen as an expert in taking the<br />

initiative and as a high achiever in implementation. The<br />

latest result is a project approved and financed by the European<br />

Union, the aim of which is to undertake a two-year<br />

comparative survey of quality and quantity in different<br />

cities’ cultural policies.<br />

territoriality, and this is not easily overcome. However, we<br />

have experience – some older, some which we are pleased<br />

to say has accrued in recent years – of cooperation in the<br />

fields of art education and public education with such parties<br />

as the education department, Helsinki City Museum,<br />

the youth work department, and certain theatres and art<br />

colleges. The tangible programme includes cultural courses<br />

for pupils in the upper classes of secondary schools, which<br />

offer cultural cards facilitating access to events and<br />

Yrjö Larmola, Cultural Director<br />

International Networking<br />

Nordic cooperation<br />

Since 1 March 2002, the coordination of Nordic cultural<br />

collaboration has been in the hands of Marie-Louise<br />

REGIONAL CULTURAL CENTRES<br />

Kanneltalo, Malmitalo and Stoa are lively cultural centres<br />

making important contributions to their districts. In addition<br />

to a Cultural Office they have facilities such as a city library,<br />

a workers’ institute and a youth office. Very different<br />

cultural centres are linked by a common interest: that<br />

of prducing a high-quality, affordable programme for their<br />

local residents.<br />

International cooperation is on two levels. We learn from<br />

each others’ way of doing things and we constantly receive<br />

information on offerings and events. In the networks, the<br />

city is represented by officials; during the year under review,<br />

the committee familiarised itself with selection<br />

criteria for support to art institutions, interactive houses of<br />

the arts, multicultural theatre, libraries and an opera<br />

maintained mainly with bought-in services in Amsterdam<br />

and Rotterdam.<br />

Helsinki City Board requires administrative sectors to<br />

focus on their core functions. The Cultural Office’s<br />

activities are comprised of financial support for culture,<br />

providing arts venues and events, and art education. As it<br />

focuses its increasingly scanty financing and plans its<br />

activities, the Cultural and Library Committee seeks to<br />

programme calendars.<br />

The Annantalo Arts Centre has developed a distinctive,<br />

varied programme of art education for a decade and a half,<br />

and this has been made available at the other regional<br />

cultural centres for some years. Similarly, now that the International<br />

Cultural Centre Caisa has received new<br />

premises, forms of working are being developed for<br />

cooperation by people from different cultural backgrounds<br />

and for the integration of newcomers. These ideas are also<br />

expected to spread into wider use. Culture does not patent<br />

its achievements in the realm of ideas.<br />

One area of development is to reach out to those at risk<br />

of exclusion, encouraging them to become users of the<br />

cultural offerings. Partners have been found for this, but<br />

the work is still in its early days.<br />

Blåfield. She has attended various meetings held by the<br />

Nordic capital cities as the representative of Helsinki<br />

Cultural Office. An important sphere of her work has<br />

been to provide information and advisory services<br />

related to grants, scholarships and possibilities for<br />

cooperation.<br />

In the autumn a series of conferences on Nordic cultural policy<br />

began in Oslo. This is based on a broad-spectrum research<br />

project carried out 1998 - 2002, one of the financial backers of<br />

which was the Nordic Cultural Fund. Seminars specific to<br />

particular countries are held on the basis of analyses and<br />

reports, at which the cultural policy of each country is examined<br />

and topical national research projects are presented. The<br />

planning for the Helsinki conference in 2003 was started in<br />

cooperation with the Nordic Institute in Finland.<br />

Kanneltalo<br />

Kanneltalo is the Cultural Centre of Western Helsinki. Its<br />

programme strongly features music and children’s culture.<br />

Kanneltalo was ten years old in August. The anniversary<br />

was marked with a special week-long programme, the<br />

planning and implementation of which were performed by<br />

the Cultural Office as well as the building’s other administrative<br />

committees. The festival week reached its climax<br />

with a concert by Mari Palo, Seeli Toivio and eight cellists.<br />

The range of concerts was diverse. The programme<br />

embraced classical music, ethno and jazz as well as several<br />

cross-genre assemblies. The Kamari 21 series of chamber<br />

music performances continued with success. The series<br />

included performances by artists such as Cecilia Zilliacus<br />

and Bengt-Åke Lund (Sweden), Pekka and Jaakko<br />

26 ENGLISH SUMMARY 2002 ENGLISH SUMMARY 2002<br />

27

Kuusisto, and Paavali Jumppanen.<br />

performances. 5x2 art education was provided for<br />

Hungary as well as performances in the Bravo! festival.<br />

Juliet. The sixth Asia in Helsinki Festival, held in May,<br />

The international visitors during the spring were the<br />

comprehensive school lower stage classes in cooperation<br />

Also on the stage at Vuosaari House during the year were<br />

was visited by the Royal Ballet of Thailand. In addition to<br />

Stephan Oliva Quartet from France, Brian Melvin’s Fog<br />

with the art schools operating in the building.<br />

Sunanda Sharma and the classical Indian dance duo<br />

ballet, the festival featured a puppet theatre for children<br />

from San Francisco, and the Italian violinist Giuseppe Mas-<br />

The gallery’s exhibition schedule began with an experi-<br />

Kathak, the legendary Wigwam, and The Bear performed<br />

and Thai films, which were screened at Bio Rex. In Sep-<br />

ini. The autumn was brightened by an intense tango-jazz<br />

mental collaboration with the Artists’ Association of<br />

by Suomalainen Kamariooppera (the Finnish Chamber<br />

tember the Chinese Traditional Theatre Academy<br />

performance by Emilio Solla y Afines from Spain. Finnish<br />

Helsinki. Good lighting facilities were purchased for<br />

Opera).<br />

presented the Beijing Opera classic Farewell My<br />

performers of jazz and light music included Otná Eahket,<br />

Malmitalo’s upper circle for information and amateur<br />

Multicultural fairs by the International Cultural Centre<br />

Concubine.<br />

Doina Klezmer, M. A. Numminen’s Neobrutalist Tango Or-<br />

exhibitions.<br />

Caisa were extended to Vuosaari House. The Children’s<br />

Helsinki City Theatre’s musical The Umbrellas of<br />

chestra and Sanna Pietiäinen as well as Club 45.<br />

5x2 art education programme was carried out in<br />

Cherbourg ran at the Alexander Theatre for the whole of<br />

One of the brightest stars in the firmament of today’s<br />

Stoa, the Cultural Centre of Eastern Helsinki<br />

cooperation with professional pedagogues with various<br />

the autumn. The third Russian Seasons festival in Novem-<br />

world of flamenco, Israel Galván, caused a sensation with<br />

Stoa is the Cultural Centre of Eastern and Southeast<br />

cultural backgrounds. Art courses in Russian for children<br />

ber featured visitors including Teatr Na Liteinom from St Pe-<br />

his exciting choreography in the autumn.<br />

Helsinki, providing cultural services for people of all ages.<br />

continued.<br />

tersburg and the Moscow Young Viewers’ Theatre. The<br />

The gallery put on 19 exhibitions. Kanneltalo also acted<br />

The programme of events strongly features excellent<br />

programme included The Happy Prince directed by Kama<br />

as a cooperative party in the Mätäjoki 2002 environmental<br />

performances of modern dance and a broad-based<br />

Other activities in eastern Helsinki<br />

Ginkas. Festival performances were also seen at Stoa.<br />

art exhibition by artists from west Helsinki, which spread<br />

programme for children. Stoa is also responsible for the<br />

Villa Aino Ackté was open to the public once a week from<br />

The studio facilities on Harakka Island and at the Cable<br />

out along the banks of the Mätäjoki river and to Sitratori<br />

Helsinki Cultural Office’s venue in Vuosaari House and for<br />

May to the end of October. During the open days, concerts<br />

Factory, which are part of the Alexander Theatre unit, were<br />

Square and Kannelmäki station. In December Sanna Karls-<br />

the activities of Villa Aino Ackté.<br />

were held with a programme ranging from classical to light<br />

occupied by a total of 45 artists. Villa Eläintarha 14<br />

son-Sutisna and Nella Keskisarja illuminated Kanneltalo<br />

The autumn season at Stoa was a festival of dance. The<br />

music. Concert performances were given by artists<br />

provided accommodation for artists from more than ten<br />

with their light art. Art education was shared out by the<br />

world’s undisputed foremost modern dance ensemble, La<br />

including the Lenni-Kalle Taipale Group and Anneli<br />

countries during the year. A series of classic films was<br />

5x2 art education programme’s Rhythm and Movement<br />

Compagnie Marie Chouinard from Canada, packed the<br />

Saaristo. The villa was used in February 2002 as the setting<br />

shown at Lasipalatsi, where the webzine Skenet was edited.<br />

course.<br />

halls during the Moving in November festival. The festi-<br />

for a TV series by the TV1 channel about the life of Venny<br />

val, which spread into Helsinki and Espoo, was a great<br />

Soldan-Brofeldt, the wife of author Juhani Aho. In May<br />

Savoy Theatre<br />

Malmitalo<br />

success and further strengthened Stoa’s position as one of<br />

and August two tours of seaside stately homes were<br />

Savoy Theatre operates in three ways: it rents out the thea-<br />

Malmitalo is the Cultural Centre of Northern and<br />

Finland’s top venues for modern dance.<br />

arranged in partnership with the City of Helsinki Public<br />

tre with staff services to external arrangers, and it arranges<br />

Northeast Helsinki. A key aim is to attract the interest of<br />

Many of the top names in Finnish dance appeared at<br />

Works Department, featuring a concert at the villa.<br />

partnership events and in house-productions. The biggest<br />

local residents who are not accustomed to using cultural<br />

Stoa during the year, from dancer/choreographer Tommi<br />

The main event of the year for Kurkimäki Community<br />

in-house production series was Cercle Invisible, which was<br />

services.<br />

Kitti to Jyrki Karttunen, who delighted the audience with<br />

Centre was the Kurkimäki Village Festival, which<br />

invited to the Savoy Theatre for the third time. In all, since<br />

Malmitalo gained a new audience for culture with a<br />

his Keiju choreography. It was also a busy year for theatre.<br />

featured performers including Kengurumeininki, Turku<br />

Helsinki’s year as European City of Culture in 2000, Cercle<br />

series of Open Door free performances, mostly consisting<br />

Collaboration continued with Teatteri Jurkka, and in all<br />

New Theatre, Killer and Tyrävyö. Other events during the<br />

Invisible has been presented at the Savoy Theatre 52 times<br />

of concerts and Finnish films. Among those who appeared<br />

three plays performed on Jurkka’s stage were also seen at<br />

year included film Sundays, country & western evenings<br />

to a combined audience of more than 35,000. Also, the in-<br />

in the series were Anki Lindqvist, Tuomari Nurmio and<br />

Stoa in 2002. In November performances from the Russian<br />

and 70s nights. The Children’s 5x2 art education<br />

house production of the Music of the Worlds concert series<br />

Trio Nostalgico. Open Doors reached an audience of<br />

Seasons festival were in the programme.<br />

programme continued. At the end of 2002 the Cultural Of-<br />

continued. Of the partnership events, the largest was the<br />

roughly 2,000. The for-payment programme of events was<br />

The programme for children was brightened with the<br />

fice gave up Kurkimäki Community Centre for financial<br />

production Tsirkka together with the Helsinki Festival and<br />

comprised of quality concerts, drama and dance<br />

children’s theatre festival Bravo! in March. The traditional<br />

reasons.<br />

the dance ensemble Tsuumi.<br />

performances, and films.<br />

Children’s Saturdays continued as before.<br />

The White Hall’s fifth summer exhibition, Socialist Rea-<br />

The diversity of the programme was partly ensured by<br />

RECEIVING VENUES<br />

lism, received a lot of media coverage. However, it did not<br />

renting out the performance facilities. Amateur and<br />

Vuosaari House<br />

The stages of the receiving venue theatres – the Alexander<br />

attain its visitor target this time, partly due to the<br />

professional troupes were offered an opportunity to stage<br />

Vuosaari House’s programme arrangements spotlight<br />

Theatre and the Savoy Theatre – are located in the heart of<br />

exceptionally hot summer, which drew the public away<br />

their performances in high-quality facilities at a moderate<br />

children’s culture and figure in the immigrant community.<br />

the city. The premises of these theatres are hired out for<br />

from all summer events. At the end of 2002 the Cultural<br />

cost. This opportunity was particularly often used by<br />

In 2002 Vuosaari House collaborated with local artists,<br />

different kinds of concerts, theatrical and dance<br />

Office gave up the White Hall for reasons of economy. The<br />

puppet theatres, which arranged children’s matinées. A<br />

associations and schools, among others. As a result of the<br />

performances. They have technical facilities for hosting<br />

White Hall’s activities are being continued by a longtime<br />

kids’ cinema and the Swedish-language Knattebio ci-<br />

collaboration, multicultural art education projects, a Russ-<br />

demanding international visiting performances.<br />

partner of the Savoy unit, Capital Catering.<br />

nema rounded out the entertainments for preschool child-<br />

ian-language children’s theatre performance and a choral<br />

The Savoy Theatre is specialised in short and quickly<br />

The Jazz-Espa series of concerts continued at the<br />

ren with free film shows. The 51 showings had a total<br />

concert were staged.<br />

changing events and the Alexander Theatre aims to stage<br />

Esplanade bandstand for its third summer since it was<br />

audience of 5,800. For children of school age the IP-Kino<br />

Among the favourites in the Children’s Saturdays series<br />

longer performance periods.<br />

started by the Finnish Jazz Federation during Helsinki’s<br />

cinema was held every other Wednesday afternoon. The<br />

were a visiting performance of Hippo and Other Horses<br />

year as City of Culture. It featured the cream of Finnish<br />

16 showings attracted a total audience of 1,930. For<br />

by Helsinki City Theatre and the Opera and Theatre En-<br />

The Alexander Theatre<br />

jazz ensembles, playing every weekday in July. The<br />

families there were Children’s Saturday shows, a<br />

semble Kapsakki’s Souvenirs of Kapsäkki. International<br />

The Alexander Theatre served for the spring season as the<br />

Esplanade bandstand has also won an established position<br />

Didgeridoo event, a May Day festival, and Sysimetsän<br />

perspectives were presented by Baltic House Theatre from<br />

main venue of the Finnish National Theatre. In March the<br />

as a venue for different kinds of exhibitions held outside<br />

suippokorvat – an event accompanied by workshops and<br />

St Petersburg and the Mikropodium puppet theatre from<br />

premiere was held of the National Theatre’s Romeo and<br />

the summer season.<br />

28 ENGLISH SUMMARY 2002 ENGLISH SUMMARY 2002<br />

29

OTHER CULTURAL OFFICE PREMISES<br />

Among exhibitions, hits with the public were Eric<br />

Langert’s zoo from Sweden and an exhibition of early<br />

had eight cultural programmes of the Urban II programme<br />

running under its authority. These included neighbourhood<br />

Grants awarded, 2002<br />

International Cultural Centre Caisa<br />

Caisa is an international cultural centre in the heart of<br />

Helsinki. It supports the city’s multicultural and tolerant<br />

development by promoting interaction between people<br />

from different countries and by supporting the independent<br />

cultural activities of ethnic minorities.<br />

Among the major events during the year were the<br />

Helsinki Day summer festival in Kaisaniemi Park, the<br />

Night of the Arts, Caisa’s Fair, and the Christmas<br />

bazaar. On International Women’s Day a cultural evening<br />

was held which was very popular. An adult students’ event<br />

for immigrants attracted about a thousand visitors. Caisa’s<br />

multicultural fairs also spread to Stoa and Vuosaari House.<br />

Caisa’s premises were also a venue for art exhibitions,<br />

culture evenings, theme days, internationalism<br />

education courses, seminars and activities for children.<br />

The student advisory centre for immigrants increased<br />

its popularity. A multicultural network brought<br />

representatives of various agencies, projects and organisations<br />

to Caisa each month.<br />

The Open Learning Centre project with ESR financing,<br />

which opened in 2001, continued during the year. The<br />

project’s main thrust is on developing networking and on<br />

building an electronic databank for multicultural work.<br />

Working methods and models for promoting immigrants’<br />

reorientation and employment were developed in<br />

partnership with other city agencies, state institutions and<br />

various organisations. Uusimaa Regional Council decided<br />

to locate a fixed-term, multicultural information centre in<br />

Caisa starting from the beginning of 2003.<br />

Annantalo Arts Centre<br />

The Annantalo Arts Centre is a cultural development centre<br />

for children and young people, the function of which is<br />

to provide the children and young people of Helsinki with<br />

varied opportunities to make and experience art.<br />

The Annantalo Arts Centre’s 15 years in operation were<br />

celebrated at the Children’s Night of the Arts on 29 August<br />

2002. During the evening, workshops, concerts, theatre<br />

performances and openings of four art exhibitions were<br />

attended by about 4,500 children and their parents.<br />

The spring themes for art education were flowers and<br />

growing, while the autumn themes were the Kalevala and<br />

Finnish mythology. Literary art was re-included in the<br />

workshop programme. In connection with reading and<br />

literature, the traditional Fairytale Day was held along<br />

with Favourite Book Day Eve and a children’s own literature<br />

seminar.<br />

illustrations by Rudolf Koivu.<br />

As a result of cultural courses and continuation projects<br />

from Helsinki’s year as City of Culture, cooperation with<br />

art institutions in the Helsinki Metropolitan Area and<br />

other cultural operators continued to gain in strength.<br />

Cultural courses and sessions of Getting to Know Art<br />

were held in partnership with Helsinki Education Department<br />

and art institutions. Among the results of the Getting<br />

to Know Art project was the Messages from the<br />

Varangians spatial art work, which was completed by<br />

class 7A from Vartiokylä at Puotila metro station together<br />

with artist Veikko Björk.<br />

The international children’s theatre event Bravo! was<br />

held in March with the Finnish ASSITEJ centre and<br />

cultural operators in the Helsinki Metropolitan Area. There<br />

were six visiting performances, staged 41 times at houses<br />

of culture in the Helsinki Metropolitan Area.<br />

Noteworthy examples from other programme and public<br />

work was Leffakansio, a series of children’s films<br />

arranged for the first time. Historical city tours were<br />

attended by 250 pupils from 44 school classes. Annantalo<br />

Arts Centre also took part in arranging the Shine! festival<br />

and the Sunday Arena at Jugendsali Hall. Theatre and<br />

dance projects were arranged for comprehensive school upper<br />

stage pupils in connection with international visits. A<br />

joint elementary teaching experiment by drama studios<br />

was started together with the Youth Office.<br />

Urban Culture Unit<br />

The Urban Culture Unit supports local, grassroots cultural<br />

work and regional networking. The work is done together<br />

with local residents, organisations, companies and other<br />

local parties.<br />

In the course of the year, the Urban Culture Unit<br />

supported sixty residents’ projects and events. The Stadi<br />

Folk Festival, arranged by the Urban Culture Unit and the<br />

networks arranging district festivals, embraced more than<br />

42 events, which attracted roughly 90,000 visitors.<br />

With the support of the Healthy and Safe City Board, the<br />

Urban Culture Unit launched six interactive community art<br />

and process art projects in different city districts with the<br />

participation of artists, artists’ organisations and local<br />

residents. Projects included Taivaskallio People in Käpylä,<br />

community art projects in Vuosaari, recycled art projects in<br />

Myllypuro, a community theatre in Pikku-Huopalahti, a<br />

poverty art project in Alppila, and a project getting to grips<br />

with disruptive youths in Käpylä.<br />

In the eastern region of the city, the Urban Culture Unit<br />

artists and IT applications at the office established in a shopping<br />

centre in Kontula.<br />

Cultural and<br />

Library Committee<br />

The committee members<br />

The committee was chaired by Riitta Suominen (National<br />

Coalition Party) and her deputy was Tero Tuomisto (Social<br />

Democratic Party). The other members were Jussi<br />

Chydenius (Greens), Reiska Laine (Left Alliance, as of 13<br />

March 2002 Greens), Päivi Lipponen (Social Democratic<br />

Party), Leena Löyttyniemi (National Coalition Party), as of<br />

10 October 2002 Tanja Remes (Greens), until 9 October<br />

2002 Kati-Riikka Tuurala (Greens), Lauri Törhönen (National<br />

Coalition Party) and Henrika Zilliacus-Tikkanen (Swedish<br />

People’s Party). The deputy members serving were Helena<br />

Lauriala (National Coalition Party), Mikko<br />

Hakkarainen (Social Democratic Party), Timo Nurmiluoto<br />

(National Coalition Party), Olli Vasa (National Coalition<br />

Party), Paula Koskimäki (Social Democratic Party), Jaime<br />

Potenze (Greens), until 9 October 2002 Tanja Remes<br />

(Greens) and as of 10 October 2002 Hanna Fontana<br />

(Greens), Riitta Kaukonen (Left Alliance) and Sture Gadd<br />

(Swedish People’s Party). The secretary of the committee<br />

was Marja-Elina Tyrväinen. The representative of Helsinki<br />

City Board was Minerva Krohn. The Cultural and Library<br />

Committee convened on 13 occasions and passed 198<br />

resolutions.<br />

Grants<br />

The committee’s prime function is to support the field of<br />

culture and art in Helsinki.<br />

In the spring the committee confirmed the following<br />

areas of emphasis for the grants policy: multiculturalism,<br />

international cultural exchange, support for children’s and<br />

young people’s art education and for artists’ working<br />

facilities, development of production support, and support<br />

for the development of Swedish-speaking minority culture<br />

and regional cultural work.<br />

The amount spent on assisting art institutions and artists<br />

in 2002 was 20,262,884 euros. Most of the grants awarded<br />

by the committee took the form of operating grants to art<br />

institutions: schools and colleges of art, professional theatres,<br />

museums, and cultural and art organisations in general.<br />

The committee paid out the rest in the form of discretionary<br />

Euro<br />

Operating grants to cultural institutions 18 957 579<br />

Production grants (incl.Festadi, Koneisto,<br />

Forces of Light) 307 970<br />

Project grants 41 638<br />

Art education projects 84 500<br />

Grants for international visits 198 621<br />

Art grants 84 330<br />

Cultural communities 93 350<br />

Culture Award 8 000<br />

Continuation projects for the Year of Culture 378 423<br />

Grants to orchestras 24 380<br />

Premises grants to communities of artists 84 093<br />

Total grants 20 262 884<br />

grants such as art grants and assistance for productions.<br />

Grants to artists and the Culture Award<br />

in 2002<br />

It was decided to target art grants in the future on a few<br />

fields of art each year, determined separately. In 2002 art<br />

grants were awarded to representatives of modern dance,<br />

new media art and light music. The Culture Award for<br />

2002 was awarded to dancer-choreographer Tero Saarinen<br />

for his significant work on promoting Finnish modern<br />

dance in Finland and abroad.<br />

Study trips<br />

The Cultural and Library Committee made a sturdy trip in<br />

February to the Netherlands, where it visited local art institutions<br />

and learned about the cultural policy.<br />

The core areas of cultural activity<br />

The Cultural and Library Committee confirmed the core<br />

areas of cultural activity as promoting professional art and<br />

supporting children and young people’s art education, regional<br />

cultural work and multiculturalism.<br />

In effecting savings, administrative divisions have been<br />

urged to concentrate on their core competencies and to<br />

make savings of four per cent on their expenses on<br />

premises. It was decided to effect the Cultural Office’s<br />

savings for 2003 by giving up the premises at the White<br />

Hall and Kurkimäki Community Centre. Savings were<br />

mostly effected in grants to art institutions in such a way<br />

that art education for children and young people remained<br />

on a par with the previous year’s level and cuts of 5 - 6%<br />

were made in assistance to other art institutions.<br />

30 ENGLISH SUMMARY 2002 ENGLISH SUMMARY 2002<br />

31

Grants to theatre<br />

2000 2001 2002<br />

Art institutions<br />

Professional theatres covered<br />

by the Theatres Act 10 898 914 11 088 966 11 325 000<br />

Amateur theatres and professional<br />

theatres not covered by the Theatres Act 235 463 288 442 300 215<br />

Discretionary grants<br />

Grants to cultural communities 42 888 34 394 19 680<br />

Productions (incl. continuation<br />

projects from 2000) 128 327 134 281 369 819<br />

Art grants 16 819 15 810 - -<br />

Art education 21 696 23 714 44 500<br />

International visits 16 819 29 433 12 000<br />

Projects 6 895 9 670 12 159<br />

Total 11 367 822 11 624 712 12 083 372<br />

Grants to visual arts<br />

2000 2001 2002<br />

Art institution grants<br />

Colleges of the visual arts 437 289 512 973 669 600<br />

Other visual arts activities 144 642 139 596 100 000<br />

Discretionary grants<br />

Cultural communities 14 296 15 305 6 320<br />

Productions (environmental art) 14 296 19 200<br />

Studio grants 36 413 84 094 84 093<br />

Art grants (new media) 30 274 36 665 21 000<br />

Art education projects (2002 incl. film) 15 978 24 387 21 000<br />

International visits 23 883 40 365 7 500<br />

Total 677 461 867 682 928 713<br />

Grants to music<br />

2000 2001 2002<br />

Art institution grants<br />

Statutory institutions of musical education 2 359 677 2 389 950 2 524 936<br />

Discretionary institutes of musical education 518 019 511 291 527 269<br />

Other musical activities 597 067 666 361 691 233<br />

Other cultural activities 1 099 949 1 321 957 1 031 321<br />

Discretionary grants<br />

Cultural communities 11 185 9 082 23 550<br />

Orchestras 33 638 33 638 33 638<br />

Productions (incl. continuation<br />

projects from 2000) 23 546 71 144 50 847<br />

Art grants 7 568 11 437 36 330<br />

Art education projects 15 810 8 241 5 000<br />

International visits 15 137 22 369 13 300<br />

Total 4 670 411 5 003 423 4 937 424<br />

Grants to dance<br />

2000 2001 2002<br />

Art institution grants<br />

Dance theatres 274 146 292 647 335 000<br />

Dance schools 16 819 - -<br />

Discretionary grants<br />

Cultural communities 15 978 22 705 15 000<br />

Studio grants 12 614 - -<br />

Productions (incl. continuation projects from 2000) 36 497 116 890 113 793<br />

Art grants 8 409 7 737 27 000<br />

Art education 17 155 25 228 14 000<br />

International visits 30 274 31 451 34 800<br />

Total 424 506412 565 539 593<br />

Finances<br />

Helsinki Cultural Office spent 8,752,607 euros on its<br />

activities. The sum of 871,208 euros accrued in income.<br />

Depreciation paid totalled 1,447,821 euros. The operating<br />

deficit was 7,881,399 euros. Helsinki Cultural Office<br />

received a total of 16,500 euros in external income for its<br />

activities.<br />

The Savoy unit’s operating expenses were 1,671,447<br />

euros. The sum of 692,321 euros accrued in income.<br />

Depreciation paid totalled 159,480 euros. The operating<br />

deficit was 979,126 euros.<br />

The operating expenses of the International Cultural<br />

Centre Caisa were 672,214 euros. The sum of 17,065 euros<br />

accrued in income. Depreciation paid totalled 14,217 euros.<br />

The operating deficit was 655,149 euros.<br />

Projects<br />

The ESR Helsinki Employment/Open Learning Centre<br />

project continued for the second year at the International<br />

Cultural Centre Caisa. It is a three-year, administrative<br />

project supporting orientation for immigrants. Of the<br />

project’s appropriation of 588,000 euros, 484,064 euros was<br />

spent.<br />

ban Culture Unit. The project was reassigned in the<br />

summer as an URBAN II community initiative<br />

programme project entitled “Neighbourhood Art”.<br />

Expenditure on the project amounted to 116,040 euros<br />

of the appropriation.<br />

The URBAN II community initiative programme<br />

project URBAN Culture got under way in the Urban<br />

Culture Unit during the autumn. The expenditure on the<br />

EU project, which is comprised of eight different<br />

cultural schemes, amounted to 217,703 euros of the<br />

appropriation.<br />

Healthy and Safe City Board support in 2001 – 2002<br />

helped to implement over twenty pilot schemes for research<br />

into culture’s social aspects impacting the<br />

wellbeing of communities. The expenditure on this<br />

project amounted to 11,366 euros.<br />

Continuation projects from the Year of Culture<br />

involved expenditure of 66,741 euros of the appropriation.<br />

The actual expenditure on the Bravo! children’s festival<br />

totalled 36,742 euros. The actual expenditure on art<br />

wagons was 13,272 euros. The actual costs of the Story<br />

Roads project, which presented the fascinating world of<br />

museums, were 13,292 euros. The Artists and Researchers<br />

in Schools project’s expenditure amounted to 3,435 euros.<br />

The Energy from Learning project for a development<br />

network between city districts in the Helsinki Metropolitan<br />

Area 2002 – 2005 was started in the Urban Culture<br />

Unit during the autumn. The administration and financing<br />

of the project during the study phase is the responsibility<br />

of Helsinki Cultural Office. Expenditure was 8,940 euros of<br />

the appropriation.<br />

Investments<br />

Appropriations amounting to 433,171 euros were spent on<br />

movable assets included in investments. The biggest<br />

acquisitions were at the International Cultural Centre Caisa<br />

(87,008 euros), at the Stoa Cultural Centre of Eastern<br />

Helsinki (82,201 euros), at the Savoy unit (56,672 euros),<br />

and for the entire Cultural Office’s consolidated IT<br />

purchases (54,338 euros).<br />

Construction<br />

Appropriations amounting to 83,248 euros were spent<br />

on construction. The biggest projects were at the<br />

Annantalo Arts Centre, 21,337 euros, which included<br />

painting the classrooms, renovating the working<br />

facilities and repairing windows, and at Caisa, 61,911<br />

euros, including design and conversion work on the<br />

new premises.<br />

32 ENGLISH SUMMARY 2002 ENGLISH SUMMARY 2002<br />

33

Tilastoja | Statistik | Statistics<br />

Kulttuuriasiainkeskuksen palvelussuhteet 31.12.2002<br />

Kulturcentralens anställda | Cultural Office employees<br />

Toteutuneet tulot | Förverkligade inkomster | Actual income<br />

■ MYYNTI ■ MAKSUT ■ TUET ■ VUOKRAT ■ MUUT<br />

FÖRSÄLNING BETALNINGAR UNDERSTÖD HYROR ÖVRIGA<br />

SALES PAYMENTS GRANTS RENTS OTHER<br />

Toteutuneet tulot | Förverkligade inkomster | Actual income<br />

Toteutuneet menot | Förverkligade utgifter | Exercised expenditure<br />

■ PALKAT ■ PALVELUT ■ AINEET ■ VUOKRAT ■ MUUT<br />

LÖNER TJÄNSTER MATERIAL MM HYRA ÖVRIGA<br />

WAGES SERVICES MATERIALS ETC RENTS OTHER<br />

Tulot Inkomster | Income 2002<br />

Aleksanterin teatteri<br />

Alexandersteatern<br />

Alexander Theatre<br />

361 966 - 22,9 %<br />

Hallinto<br />

Administration<br />

46 751 - 3,0 %<br />

Caisa<br />

17 065 - 1,1 %<br />

Stoa<br />

135 802 - 8,6 %<br />

Määräaikaiset*<br />

Visstidsanställda*<br />

Fixed term*<br />

108 - 36 %<br />

*sis. opettajat 30.11.2002<br />

*inkl. lärare 30.11.2002<br />

*incl. teachers 30.11.2002<br />

1000<br />

800<br />

600<br />

400<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 1253<br />

510<br />

702<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 1338<br />

466<br />

734<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 2002<br />

754<br />

704<br />

535<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 1592<br />

717<br />

774<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 1581<br />

632<br />

881<br />

6000<br />

5000<br />

4000<br />

3000<br />

2000<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 8111<br />

3521<br />

1601<br />

2111<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 8692<br />

3864<br />

1819<br />

2286<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 9779<br />

4765<br />

1986<br />

2432<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 10245<br />

4656<br />

2027<br />

2942<br />

yht.<br />

sammanlagt<br />

total 11096<br />

4942<br />

2397<br />

3133<br />

Kaupunginyksikkö<br />

Enheten för stadskultur<br />

Urban Culture Unit<br />

29 435- 1,9 %<br />

Malmitalo<br />

Malms kulturhus<br />

140 455 - 8,9 %<br />

Kanneltalo<br />

Gamlasgården<br />

60 033 - 3,8 %<br />

Ruotsinkielinen toiminta<br />

Svensk verksamhet<br />

Swedish-language activities<br />

3 486 - 0,2 %<br />

Annantalo<br />

Annegården<br />

93 281 - 5,9 %<br />

Menot Utgifter | Expenditure 2002<br />

Kaupunginyksikkö<br />

Enheten för stadskultur<br />

Urban Culture Unit<br />

313 279 - 2,8 %<br />

Malmitalo<br />

Malms kulturhus<br />

1 200 624 - 10,8 %<br />

Kanneltalo<br />

Gamlasgården<br />

803 265 - 7,2%<br />

Ruotsinkielinen toiminta<br />

Svensk verksamhet<br />

Swedish-language activities<br />

86 810 - 0,8 %<br />

Aleksanterin teatteri<br />

Alexandersteatern<br />

Alexander Theatre<br />

1 363 714 - 12,3 %<br />

Annantalo<br />

Annegården<br />

1 788 058 - 16,1 %<br />

Savoy<br />

692 321 - 43,8 %<br />

yht. Sammanlagt | Total 1 580 595 = 100,0%<br />

Hallinto<br />

Administration<br />

1 475 187 - 13,3 %<br />

Savoy<br />

1 671 447 - 15,1 %<br />

yht. Sammanlagt | Total 11 096 268 = 100,0%<br />

Caisa<br />

672 214 - 6,1 %<br />

Stoa<br />

1 721 670 - 15,5 %<br />

Vakituiset<br />

Ordinarie<br />

Regular employees<br />

113 - 37,7 %<br />

Muut<br />

Övriga<br />

Others<br />

6 - 2,0 %<br />

yht. Sammanlagt | Total 300 = 100,0%<br />

Palvelussuhteet yksiköittäin<br />

Anställda per enhet | Employees, by units<br />

Aleksanterin teatteri<br />

Alexandersteatern<br />

Alexander Theatre<br />

24 - 8,0 %<br />

Kaupunkikulttuuriyksikkö<br />

Enheten för stadkultur<br />

Urban Culture Unit<br />

8 - 2,7 %<br />

Malmitalo<br />

Malms kulturhus<br />

19 - 6,3 %<br />

Kanneltalo<br />

Gamlasgården<br />

19 - 6,3 %<br />

Annantalo<br />

Annegården<br />

107 - 35,7 %<br />

*sis. opettajat 30.11.2002<br />

*inkl. lärare 30.11.2002<br />

*incl. teachers 30.11.2002<br />

Muut<br />

Övriga<br />

Others<br />

2 - 1 %<br />

yht. Sammanlagt | Total 300 = 100,0%<br />

Siviilipalvelusmiehet<br />

Civiltjänstgörare<br />

Civilian servicemen<br />

13 - 4,3 %<br />

Työllistetyt<br />

Anställda med statligt<br />

sysselsättningsstöd<br />

Employed with state<br />

subsidies<br />

60 - 20,0 %<br />

Hallinto Taloushallinto<br />

Administration Ekonomiadministration<br />

10- 3,3 % Financial administration<br />

18 - 6,0 %<br />

Caisa<br />

38 - 12,7 %<br />

Stoa*<br />

33 - 11,0 %<br />

Savoy<br />

22 - 7,3 %<br />

*sis. opettajat 30.11.2002<br />

*inkl. lärare 30.11.2002<br />

*incl. teachers 30.11.2002<br />

Työllistetyt yksiköittäin Anställda med statligt sysselsättningsstöd<br />

per enhet | Employees with state subsidies, by units<br />

Kaupunkikulttuuriyksikkö<br />

Enheten för stadkultur<br />

Urban Culture Unit<br />

2 - 3,3 %<br />

Malmitalo<br />

Malms kulturhus<br />

6 - 10,0 %<br />

Aleksanterin teatteri<br />

Alexandersteatern<br />

Alexander Theatre<br />

10 - 16,7 %<br />

Muut<br />

Övriga<br />

Others<br />

5 - 8 %<br />

Taloushallinto<br />

Ekonomiadministration<br />

Financial administration<br />

7- 11,7 %<br />

Caisa<br />

11 - 18,3 %<br />

200<br />

0<br />

2<br />

0<br />

39<br />

2<br />

Taidekasvatus | Konstforstran | Art Education<br />

1200<br />

1000<br />

800<br />

600<br />

400<br />

200<br />

0<br />

0<br />

Kulttuuriasiainkeskuksen näyttelyt | Kulturcantralens<br />

utställningar | Cultural Office Exhibitions<br />

160<br />

140<br />

120<br />

100<br />

80<br />

60<br />

40<br />

20<br />

0<br />

5000<br />

4000<br />

3000<br />

686<br />

704<br />

665<br />

718<br />

146<br />

763<br />

117<br />

137<br />

9<br />

0<br />

155<br />

166<br />

138<br />

146<br />

177<br />

5x2 taideopetus iltakurssit lyhytkurssit yhteensä<br />

5x2 konstfonstran Kvällkurser Kortkurser Sammanlagt<br />

5x2 Art Education Evening classes Short Courses Total<br />

106<br />

1998 1999 2000 2001 2002<br />

80<br />

14<br />

0<br />

43<br />

29<br />

38<br />

118<br />

15<br />

87<br />

6<br />

921<br />

913<br />

0<br />

832<br />

152<br />

902<br />

62<br />

1998 1999 2000 2001 2002 1998 1999 2000 2001 2002<br />

3862<br />

955<br />

1000<br />

0<br />

738<br />

141<br />

Oppilasmäärät | Antal elever | Student Volume<br />

■ 1998 ■ 1999 ■ 2000 ■ 2001 ■ 2002 ■ 1998 ■ 1999 ■ 2000 ■ 2001 ■ 2002<br />

Kulttuuriasiainkeskuksen tilaisuudet | Kulturcentralens<br />

evenemang | Cultural Office Events<br />

3841<br />

4593<br />

3978<br />

3365<br />

12000<br />

10000<br />

8000<br />

6000<br />

4000<br />

2000<br />

0<br />

613<br />

109<br />

562<br />

5x2 taideopetus iltakurssit lyhytkurssit yhteensä<br />

5x2 konstfonstran Kvällkurser Kortkurser Sammanlagt<br />

5x2<br />

5x2<br />

taideopetus<br />

Art Education<br />

iltakurssit<br />

Evening classes<br />

lyhytkurssit<br />

Short Courses<br />

yhteensä<br />

Total<br />

5x2 konstfonstran Kvällkurser Kortkurser Sammanlagt<br />

5x2 Art Education Evening classes Short Courses Total<br />

Näyttelyiden kävijämäärät | Antalet besökare på utställningarna<br />

Visitors at Cultural Office exhibitions (1000)<br />

250<br />

200<br />

150<br />

100<br />

50<br />

0<br />

700<br />

600<br />

500<br />

400<br />

5360<br />

5676<br />

5325<br />

174<br />

6543<br />

5891<br />

1517<br />

1912<br />

1197<br />

1351<br />

1845<br />

187<br />

141<br />

1998 1999 2000 2001 2002<br />

459<br />

576<br />

655<br />

35<br />

543<br />

728<br />

363<br />

343<br />

589<br />

753<br />

211<br />

623<br />

76<br />

7605<br />

7951<br />

6865<br />

553<br />

181<br />

514<br />

72<br />

8483<br />

8489<br />

Tilaisuuksien kävijämäärät| Publikmängd på evenemangen<br />

Visitors at Cultural Office events (1000)<br />

Aleksanterin teatteri sis. Harakan, Lasipalatsin ja Kaapelitehtaan toimintaluvut.<br />

Savoy-yksikkö sis. Valkoinen sali ja Esplanadin lava.<br />

Stoa sis. Kurkinmäen korttelitalon, Merirastin ja Aino Acktén huvilan toimintaluvut.<br />

Ruotsinkielinen toiminta sis. Nordsjö-Rastiksen toiminnan luvut.<br />

Alexandersteatern inkl. verksamhetssiffrorna för Stora Räntan, Glaspalatset och Kabelfabriken.<br />

Savoy-enheten inkl. Vita salen och Esplanadestraden.<br />

Stoa inkl. verksamhetssiffrorna för kvartershuset i Tranbacka, Havs-Rastis och Aino Acktés villa.<br />

Svensk verksamhet inkl. Nordsjö-Rastis verksamhet.<br />

The Alexander Theatre incl. the Cultural Offices activity in Harakka, Lasipalatsi and the Cable Factory.<br />

The Savoy Theatre incl. the White Hall and Esplanade bandstand.<br />

Stoa incl. the Cultural Offices activities in eastern Helsinki.<br />

Swedish-language activities incl. Nordsjö-Rastis activity.<br />

Kanneltalo<br />

Gamlasgården<br />

5 - 8,3 %<br />

Annantalo<br />

Annegården<br />

2 - 3,0 % Savoy<br />

5 - 8,3 %<br />

yht. Sammanlagt | Total 60 = 100,0%<br />

Stoa<br />

7 - 11,7 %<br />

2000<br />

1000<br />

2001 34 35 2001<br />

0<br />

1998 1999 2000 2001 2002<br />

300<br />

200<br />

100<br />

0<br />

1998 1999 2000 2001 2002

Toimipisteiden menot, tulot ja kävijät vuonna 2002<br />

Utgifter, inkomster och besökarssiffror för kulturcentralens verksamhetsställen 2001 | Cultural office premises' income, expenditure and visitors in 2002<br />

Kokonaismenot Henkilöstömenot Kiinteistömenot Toimintamenot Kokonaistulot Kävijät yhteensä Pääsymaksullisten<br />

Totalutgifter Personalutgifter Fastighetskonstnader Utgifter for verksamheten Totalinkomster Besösake sammanlagt tilaisuuksien kävijät<br />

Total expenditure Personnel costs Real estate costs Operating costs Total income Visitors, total Besökare vid avgiftsbelagda<br />

evenemag<br />

Visitors to events<br />

subject to a charge<br />

Aluekeskukset*<br />

De regionala kulturcentren<br />

Regional cultural centers 2 978 325 1 399 874 853 568 724 883 273 631 178 988 40 403<br />

Vierailuteatterit**<br />

Gästteatrarna<br />

Receiving venues 2 399 803 994 925 460 845 944 033 945 916169 028 139 096<br />

Annantalon taidekeskus<br />

Annegårdens konstcentrum<br />

Annantalo Arts Centre 1 720 371 937 246 937 246 294 078 84 777 51 007<br />

Caisa 672 214 362 833 176 592 132 789 17 065 45 935 1 976<br />

Muu toiminta***<br />

Övrig verksamhet<br />

Other activities 1 850 368 558 807 812 073 479 488 212 454 249 307 12 658<br />

* Stoa, Kanneltalo, Malmitalo<br />

Stoa, Gamlasgården, Malms kulturhus<br />

** Aleksanterin teatteri, Savoy-teatteri, Valkoinen Sali<br />

Alexandersteatern, Savoyteatern, Vita salen<br />

Alexander Theatre, Savoy Theatre, The White Hall<br />

*** Kurkimäen korttelitalo, Merirasti, Aino Acktén huvila, Vuotalo, Esplanadin lava, ruotsinkielinen toiminta, Nordsjö-Rastis, musiikki, kaupunkikulttuuriyksikkö, Lasipalatsi,<br />

Harakka, Kaapeli, Eläintarhan huvila 14<br />

Kvartershuset i Transbacka, Havs-Rastis, Aino Acktés villa, Nordhuset, Esplanad-estraden, svensk verksamhet, Nordsjö-Rastis, musik, enheten för stadskultur, Glaspalatset,<br />

Stora Räntan, Kabelfabriken, Djurgårdsvillan 14<br />

Kurkimäki Community Centre, Merirasti, Villa Aino Ackté, Vuosaari House, The Esplanade Bandstand, Swedish-language activities, Nordsjö-Rastis, Music, Urban Culture Unit,<br />

Lasipalatsi, Harakka, the Cable Factory, Villa Eläintarha<br />

Yleis- ja taloushallinto eivät ole luvuissa mukana.<br />

Tabellen innehåller inte siffrorna för administrationen eller ekonomiförvaltningen.<br />

General and finance administration are not included in the figures.<br />

Labile Mobile. Koreografia: Arja Raatikainen.<br />

Stoa 1.3.-12.3. Tuotanto:<br />

Nomadi-tuotanto, Zodiak - Uuden tanssin keskus ja Stoa.<br />

© Ninna Lindström<br />

2001 36

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!