Albatrossi 2/2010 - Merimieseläkekassa

MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING 

MEKin kiinteistösijoitukset 

– osa merenkulkijoiden eläketurvaa 

SPKs fastighetsplaceringar 

– en del av sjöfararnas pensionsskydd 

Tutustu eläkelaskuriin! 

Bli bekant med pensionsräknaren! 

2/2010 

1

Pääkirjoitus ❘❘ Ledaren 

2 

Helena Jaatinen 

helena.jaatinen@merimieselakekassa.fi 

helena.jaatinen@sjomanspensionskassan.fi 

Työeläkevakuuttajat hoitavat suomalaisessa yhteiskunnassa 

tehtävää, jonka onnistumiseen vaikuttavat monenlaiset niin 

kansalliset kuin ylikansallisetkin ilmiöt. Näistä tärkeimpiin kuuluvat 

taloussuhdanteet, joiden muutokset globaalin talouden 

aikana heijastuvat välittömästi maasta ja maanosasta toiseen. 

Talousalueen sisällä saattavat myös yksittäisen valtion finanssiongelmat 

käynnistää lumipalloilmiön tavoin laajenevan vaikutusketjun, 

kuten äskettäinen Kreikan kriisi osoitti. 

Eurokumppaneiden Kreikalle kokoama lainapaketti rauhoitti 

markkinat, mutta kriisin vaikutukset heijastuvat EU-alueen 

talouteen vielä pitkään. Eurooppa on toipunut yleismaailmallisesta 

taantumasta toivottua hitaammin, ja Kreikan kriisi saattaa 

pahimmillaan katkaista Euroopan talouden orastavan elpymisen 

alkuunsa. 

Miten maailman taloustaantuma tai Kreikan velkaongelmat 

seurauksineen liittyvät suomalaisten merenkulkijoiden eläketurvaan? 

Vaikutukset näkyvät selkeimmin kahdella alueella. Taantuma 

on kiristänyt merenkulun markkinatilannetta ja johtanut 

varustamot monenlaisiin säästötoimiin sekä alusten ulosliputuksiin. 

Merenkulun piiristä Merimieseläkekassalle kertyvä eläkemaksutulo 

on pääosin näiden toimien johdosta viime vuosina 

selkeästi vähentynyt, ja tämä uusi kriisi saattaa aiheuttaa lisää 

supistuksia myös merenkulussa. 

Samaan aikaan suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle 

näkyy selvästi työeläkelaitosten ja myös Merimieseläkekassan 

eläkemenon ripeänä kasvuna. Vajaassa vuosikymmenessä 

Merimieseläkekassan vuosittain maksamien eläkkeiden määrä 

on kasvanut 77 miljoonasta 124 miljoonaan euroon. 

Onnistuneet siirrot osake- ja sijoitusmarkkinoiden epävakaalla 

kentällä ovat siten yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa, kun 

eläkemenon reipas kasvutahti yhä edelleen jatkuu ja eläkevarallisuuden 

tulisi riittää suomalaisten yhä pitenevää elinikää vastaavasti. 

Osake- ja sijoitusmarkkinoiden kehitys on siten toinen, 

kaikkien työeläkelaitosten toiminnan kannalta keskeinen alue, 

johon taloussuhdanteet vahvasti vaikuttavat. Sijoitustoiminnan 

tulokset heijastuvat suoraan myös eläkemaksuihin: mitä 

paremmin onnistumme, sitä pienempiä ovat työntekijöiden ja 

työnantajien vakuutusmaksujen korotuspaineet. 

Vuonna 2009 Merimieseläkekassa onnistui sijoituksissaan 

erinomaisesti. Koko sijoitustoiminnan tuotto oli 13,6 prosenttia; 

tulos on parempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Merimieseläkekassan 

hyvä vakavaraisuus on nykytilanteessa varma ja 

kestävä pohja kaikelle toiminnallemme. Vuonna 2009 vakavaraisuusprosenttimme 

oli 29,6 – parempi kuin yhdelläkään työeläkeyhtiöllä. 

Sijoitustoiminnan kannalta se merkitsee hyvän 

tuottotason edellyttämää vahvaa riskinkantokykyä. Tämän 

vakauden säilyttäminen myös jatkossa on keskeinen tavoitteemme. 

TyöELäKELaiToSTEn 

haaSTEET KovEnEvaT 

arBETSPEnSionSanSTaLTErnaS 

uTManingar hårdnar 

I det finländska samhället sköter arbetspensionsförsäkrarna en uppgift 

vars genomförande påverkas av mångahanda såväl nationella som 

övernationella fenomen. Till de viktigare bland dessa hör konjunkturerna. 

I dagens av världsekonomin präglade tid reflekteras förändringar 

direkt från land till land och världsdel till världsdel. Inom en ekonomisk 

region kan även finansproblem i ett enskilt land starta en kedja av effekter 

som tilltar som en snöboll i rullning, såsom den för en kort tid sedan 

inträffade krisen i Grekland visade. 

Det av europartnerna sammanställda lånepaketet för Grekland 

lugnade marknaden, men krisens verkningar reflekteras ännu länge 

på ekonomin i EU-området. Europa har återhämtat sig långsammare 

än önskat från den världsomfattande recessionen och krisen 

i Grekland kan i värsta fall avbryta den gryende återhämtningen för 

den europeiska ekonomin redan i sin linda. 

Hur anknyter då den globala ekonomiska recessionen och de 

grekiska skuldproblemen med sina följder till de finländska sjöfararnas 

pensionsskydd? Verkningarna kan tydligast ses inom två områden. 

Recessionen har skärpt sjöfartens marknadsläge och lett till att 

rederierna vidtagit sparåtgärder av många slag samt till utflaggningar 

av fartyg. Den premieinkomst, som inflyter till Sjömanspensionskassan 

från sjöfarten, har under de senaste åren i huvudsak på grund 

av dessa åtgärder minskat klart, och denna nya kris kan även inom 

sjöfarten ge upphov till nya nedskärningar. 

Samtidigt framgår ökningen av antalet pensioneringar inom de 

stora åldersklasserna tydligt av den snabba ökning pensionsutgiften 

undergått hos arbetspensionsanstalterna inklusive Sjömanspensionskassan. 

Inom ett knappt decennium har beloppet för Sjömanspensionskassans 

årligen utbetalade pensioner ökat från 77 

miljoner euro till 124 miljoner euro. 

Framgångsrika drag på aktie- och placeringsmarknadens 

osäkra fält kommer sålunda att bli allt viktigare i framtiden när pensionsutgiftens 

snabba tillväxttakt fortsätter att öka och pensionstillgångarna 

skall räcka för finländarnas allt längre livslängd. 

Utvecklingen på aktie- och placeringsmarknaden är sålunda ett 

annat för alla arbetspensionsanstalters verksamhet centralt område 

som påverkas starkt av konjunkturerna. Resultaten av placeringsverksamheten 

reflekteras även direkt på pensionspremierna: ju bättre vår 

placeringsverksamhet lyckas, dess mindre är trycket på en höjning av 

arbetstagarnas och arbetsgivarnas premier. 

År 2009 lyckades Sjömanspensionskassan utmärkt i sina placeringar. 

Avkastningen av den totala placeringsverksamheten uppgick 

till 13,6 %; resultatet var det bästa under hela 2000-talet. Sjömanspensionskassans 

utmärkta solvens är i dagens situation en säker och 

hållbar grund för all vår verksamhet. År 2009 uppgick vår solvensprocent 

till 29,6 % – ett bättre resultat än för något annat arbetspensionsbolag. 

För placeringsverksamheten innebär detta en stark risktäckningskapacitet 

av den klass en god avkastningsnivå förutsätter. 

Bibehållandet av denna stabilitet är vårt centrala mål även i fortsättningen.

MEKin KiinTEiSTöiSSä 

viihTyiSiä KoTEja KohTuuhinTaan 

Merimieseläkekasalla on omistuksessaan 

asuinkiinteistöjä kymmenellä paikkakunnalla; 

asuntoja näissä kiinteistöissä on yhteensä 1 300. 

Kiinteistöt ovat osa Merimieseläkekassan 

sijoitusomaisuutta, jolla on tärkeä rooli 

merenkulkijoiden eläkkeiden turvaamisessa. 

SaMMuTETTu MajaKKa SyTyTTää 

Söderskärin majakkaa ja saaren rakennuksia 

on seitsemän vuoden aikana korjattu ja 

entisöity uutterasti ammatti- ja talkoovoimin. 

Saarella toukokuussa käynnistynyt kevätsiivous 

oli jo 1777. talkootapahtuma. 

ELinaiKaKErroin – KySyMyKSiä ja 

vaSTauKSia ajanKohTaiSESTa aihEESTa 

Albatrossin viime numerossa julkaistu juttu 

elinaikakertoimesta on herättänyt merenkulkijoiden 

piirissä lisäkysymyksiä muun 

muassa siitä, koskeeko elinaikakerroin 

myös merenkulkijoita, miksi, sekä paljonko 

vaikutus on euroina. Kysymyksiin vastaavat 

Merimieseläkekassan eläkeasiantuntijat. 

TuTuSTu ELäKELaSKuriin! 

Merimieseläkekassan Loki-verkkopalvelun 

eläkelaskurilla voit laskea 

arvion tulevan vanhuuseläkkeesi 

määrästä sekä eläkeikäsi. 

yhTEySaLuKSEn KyydiSSä 

MaaiLMan KaunEiMPaan SaariSToon 

Kotimaan suvisesta saaristosta pääsee 

nauttimaan kätevästi hyppäämällä yhteysaluksen 

kyytiin. Nyt se on myös edullista, 

sillä saaristoalueen yhteysalukset 

muuttuivat viime vuoden syyskuussa 

maksuttomiksi myös matkailijoille. 

MaTKoja MaaiLMan MEriLLä 

James Cook 

Sisällys ❘❘ innehåll 

uuTiSia 

4 

10 

16 

18 

21 

24 

26 

i SPKS faSTighETEr finnS 

dET TrivSaMMa hEM TiLL riMLigT PriS 

Sjömanspensionskassan äger bostadsfastighter 

på tio orter; sammanlagt finns det 1 300 bostäder 

i dessa fastigheter. Fastigheterna utgör en del 

av Sjömanspensionskassans placeringstillgångar, 

som har en viktig roll vid säkerställandet av sjöfararnas 

pensioner. 

dEn SLäcKTa fyrEn TändEr 

Under sju års tid har Söderskärs fyr och byggnaderna 

på skäret reparerats och restaurerats 

flitigt med yrkes- och talkokrafter. Den vårstädning 

som inleddes i maj på skäret var redan 

den 1777 talkoaktiviteten i ordningen. 

LivSLängdSKoEfficiEnTEn – frågor 

och Svar oM ETT aKTuELLT TEMa 

Den i senaste nummer av Albatrossen publicerade 

artikeln om livslängdskoefficienten väckte 

ytterligare frågor i kretsen av sjöfarare, bland 

annat om huruvida livslängdskoefficienten även 

berör sjöfararna och varför, samt hur stor inverkan 

den har uttryckt i euro. Sjömanspensionskassans 

pensionssakkunniga svarar på frågorna. 

BLi BEKanT MEd PEnSionSräKnarEn! 

Med hjälp av pensionsräknaren på Sjömanspensionskassans 

Loggtjänst kan du 

uppskatta din kommande ålderspension 

och din pensionsålder. 

MEd förBindELSEfarTyg uT 

i värLdEnS vacKraSTE SKärgård 

Ut i vårt eget lands skärgård för att njuta av 

sommaren kommer man behändigt genom att 

stiga ombord på ett förbindelsefartyg. Nu är 

det också förmånligt, för förbindelsefartygen 

i skärgården blev i september i fjol avgiftsfria 

även för turister. 

rESor På värLdEnS hav 

James Cook 

nyhETEr 

MERIMIESELÄKEKASSAN 

ASIAKASLEHTI 

SJÖMANSPENSIONSKASSANS 

KUNDTIDNING 

Päätoimittaja/Huvudredaktör: 

Helena Jaatinen 

helena.jaatinen@merimieselakekassa.fi 

helena.jaatinen@sjomanspensionskassan.fi 

Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: 

Marina Paulaharju 

marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi 

marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi 

Käyntiosoite/Besöksadress: 

Uudenmaankatu 16 A 

Nylandsgatan 16 A 

Postiosoite/Postadress: 

PL 327, 00121 Helsinki 

PB 327, 00121 Helsingfors 

Puhelin/Telefon: 

010 633 990 

Telefax: 

010 633 9938 

Sähköposti/E-post: 

etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi 

förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi 

Osoitteenmuutokset/adressförändringarna: 

info@merimieselakekassa.fi 

info@sjomanspensionskassan.fi 

www.merimieselakekassa.fi 

www.sjomanspensionskassan.fi 

Ulkoasu/Layout: 

bbo, Better Business Office Oy 

Painopaikka/Tryckeri: 

SOLVER palvelut Oy 

ISSN: 

1796-8216 

Painos/Upplaga: 

18 300 

nro/nr ilmestyy/utges 

3/2010 vko/vecka 39 

4/2010 vko/vecka 50 

Kannen kuva/Pärmbild: 

Petri Porkola 

2/2010 

Harmajan majakka on vastaanottanut 

kaikki Helsingin Eteläsatamaan tulevat laivat 

jo 127 vuotta. Majakan korkeus lähes 

kaksinkertaistui, kun jykevä kivinen alaosa 

rakennettiin 9 metriä korkean teräsmajakan 

alaosaksi vuonna 1900. Majakan 

lanternin alkuperäinen ulkoasu palautettiin 

vuonna 2000. Valolaitteena on edelleen 

1883 asennettu Sautter, Lemonnier 

& Co:n valmistama 3.lk linssistö. 

Gråhara fyr har redan under 127 år tagit 

emot alla fartyg som anlöper Södra hamnen 

i Helsingfors. Fyrens höjd nästan fördubblades 

när den nio meter höga stålfyren 

1900 fick en massiv nedre del av 

granit. 2000 återfick fyrens lanterna sin 

ursprungliga exteriör. Som ljuskälla fungerar 

fortfarande det av Sautter, Lemonnier 

& Co tillverkade 3 kl. linssystemet som 

installerades 1883. 

3

4 

MEK tarjoaa vuokramarkkinoilla 

ToiMivia ja viihTyiSiä aSunToja 

KohTuuhinTaan 

SPK offererar 

fungErandE och TrivSaMMa 

BoSTädEr TiLL riMLig hyra 

Vuokra-asuntojen markkinoilla eletään vilkkaan kysynnän aikaa. Lamasta johtuva rakentamisen 

hiljentyminen näkyy myös Merimieseläkekassan kiinteistötoimessa. Vuokra-asuntojen käyttöaste 

on lähes sataprosenttinen, ja vapautuviin asuntoihin uudet asukkaat löytyvät yleensä 

välittömästi. 

”Kiinteistömme sijaitsevat kohtuullisen keskeisillä paikoilla, ovat hyvässä kunnossa ja 

vuokramme ovat mielestäni käyvällä tasolla”, kiinteistöpäällikkö Matti Jokinen selvittää MEKin 

kiinteistönvuokrauksen periaatteita. 

På hyresbostadsmarknaden upplever man idag en tid av livlig efterfrågan. Avmattningen inom 

byggnadsverksamheten på grund av recessionen märks nu även i Sjömanspensionskassans 

fastighetsrörelse. Hyresbostädernas utnyttjandegrad är i det närmaste hundraprocentig och 

till de bostäder som frigörs hittas det vanligen genast nya hyresgäster. 

”Våra fastigheter finns på skäligt centrala platser, är i gott skick och våra hyror ligger enligt 

min mening på gängse nivå”, redogör fastighetschef Matti Jokinen för principerna för SPKs 

uthyrning av bostäder.

Kiinteistöjen rakentaminen ja asuntojen vuokraus on kuulunut 

Merimieseläkekassan toimintaan sen historian ensi 

vuosista lähtien. Nykyisin eläkekassalla on omistuksessaan 

asuinkiinteistöjä kymmenellä paikkakunnalla; asuntoja 

näissä kiinteistöissä on yhteensä 1 300. Kiinteistöt ovat osa Merimieseläkekassan 

sijoitusomaisuutta. 

yLEinEn vaaTiMuSTaSon nouSu vuokra-asuntomarkkinoilla 

on Matti Jokisen mukaan selkeästi nähtävissä myös MEKin 

asuinkiinteistöjen ylläpidossa ja isännöinnissä. 

”Lasitetut parvekkeet, uusimmat keittiökoneet, ilmastointi- ja 

jopa jäähdytyslaitteistot, laadukkaat pintamateriaalit…”, hän luettelee 

asuntojen varustetason kasvavia nykyvaatimuksia. 

Sama suuntaus näkyy myös MEKin kiinteistötoimen toisella 

pääalueella, toimitilojen vuokrauksessa. Siellä menestymisen 

ehtoja ovat ajanmukaiset, jäähdytetyt ja ilmastoidut tilat, modernit 

tilaratkaisut sekä nopeat ja monipuoliset it-verkkoyhteydet. 

Hyvä huolenpito asuntojen ja toimitilojen kunnosta on Matti 

Jokisen mukaan aina kuulunut MEKin kiinteistötoimen periaatteisiin, 

joten tiukatkin laatuvaatimukset täyttyvät automaattisesti. 

Asunnot peruskorjataan säännöllisin välein ja remontoidaan tarvittaessa 

asukkaan vaihtuessa. Kaikki tilat vuokrataan hyväkuntoisina. 

Kaikki MEKin asuin- ja liikekiinteistöt sijaitsevat Jokisen 

mukaan hyvien liikenneyhteyksien ja palveluverkon piirissä kohtuullisen 

keskeisillä paikoilla. 

huoLTo- ja KunnoSSaPiToPaLvELujEn parantaminen on 

ollut viime vuosina MEKin kiinteistötoimen keskeinen painopistealue. 

Kuluneen vuoden alusta perustettu MEK-Huolto Oy kokoaa 

yhteen kaikki eläkekassan eri paikkakunnilla työskentelevät huoltoammattilaiset, 

yhteensä kymmenkunta kiinteistönhoitajaa. 

Oman huoltoyhtiön toiminta on vielä sisäänajovaiheessa, 

mutta Matti Jokinen uskoo sen hyötyjen näkyvän asukkaille jo 

varsin pian. 

”Ratkaisun taustalla on ollut ennen muuta halu tarjota asukkaille 

parempaa palvelua. Tässä ei ole pyritty kustannussäästöihin, 

vaan nimenomaan laadun kohentamiseen”, hän painottaa. 

huoLToPaLvELun TEhoSTaMiSEn ja laadun parantamisen 

ohella MEKin kiinteistötoimessa on haluttu saattaa myös asukkaiden, 

huoltotiimin ja kiinteistönomistajan välinen tiedonkulku 

vastaamaan viimeisimpiä vaatimuksia. Uusi sähköinen kiinteistöjen 

ylläpitojärjestelmä tulee kuluvan vuoden aikana ulottumaan 

eläkekassan kaikkiin asuinkiinteistöihin. Se mahdollistaa internetin 

välityksellä jatkuvan molemminpuolisen yhteydenpidon ja tiedonvälityksen. 

”Järjestelmään kuuluvan sähköisen huoltokirjan sivuilta asukas 

voi ehkä jo lähitulevaisuudessa esimerkiksi seurata oman 

palvelupyyntönsä etenemistä”, Matti Jokinen kertoo. 

PaLvELun LaaduSTa puhuttaessa Matti Jokinen nostaa esiin 

vielä yhden MEKille tärkeän toimintamallin, ”sosiaalisen isännöinnin”. 

Tämä suhteellisen uusi käsite tarkoittaa ajattelutapaa, jossa 

kiinteistöjen isännöinnissä pyritään ottamaan huomioon asuk- 

Kiinteistöhuollon palauttaminen MEKin omiin käsiin on Matti jokisen mukaan laatuvetoinen 

ratkaisu. Sillä ei pyritä kustannussäästöihin, vaan yksinomaan palvelun laadun parantamiseen. 

återställandet av fastighetsunderhållet i SPKs egen regi är enligt Matti jokinen en kvalitetsbetingad 

lösning. det är inte fråga om kostnadsbesparingar utan enbart om förbättring av 

kvalitén på servicen. 

Teksti I Text: Maria Hallila Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Sakari Majantie 

Byggandet av fastigheter och uthyrningen av bostäder 

har hört till Sjömanspensionskassans verksamhet ända 

sedan de första åren i kassans historia. Idag äger pensionskassan 

bostadsfastigheter på tio orter; sammanlagt finns 

det 1 300 bostäder i dessa fastigheter. Fastigheterna utgör en 

del av Sjömanspensionskassans placeringstillgångar. 

anSPråKSnivånS aLLMänna STEgring på hyresbostadsmarknaden 

kan enligt Matti Jokinen tydligt ses även i underhållet 

och förvaltningen av SPKs bostadsfastigheter. 

”Inglasade balkonger, moderna köksmaskiner, luftkonditionerings- 

och t.o.m. kylmaskineri, högklassiga ytmaterial …”, räknar 

han upp de växande kraven på bostädernas utrustningsnivå. 

Samma utveckling kan även ses för det andra huvudområdet 

i SPKs fastighetsrörelse, uthyrningen av kontors- och affärslokaler. 

Krav för framgång på den sidan är moderna, avkylda 

och luftkonditionerade lokaler, moderna planlösningar och såväl 

snabba som mångsidiga IT-tjänster. 

God omsorg om bostädernas och kontors- och affärslokalernas 

skick har enligt Matti Jokinen alltid hört till verksamhetsprinciperna 

för SPKs fastighetsrörelse. Därför fylls även de strängaste 

kvalitetsfordringar automatiskt. Bostäderna genomgår regelbundet 

en grundlig renovering och vid byte av hyresgäst görs behövliga 

reparationer. Alla lokaler är i gott skick när de hyrs ut. 

Alla SPKs bostads- och affärsfastigheter är enligt Jokinen 

belägna vid goda trafikförbindelser och nära servicenätverk på 

rimligt centrala platser. 

undEr dE SEnaSTE årEn har den centrala tyngdpunkten för 

SPKs fastighetsrörelse varit att förbättra service- och underhållstjänsterna. 

Det i början av det gångna året grundade företaget 

SPK-Fastighetsservice har samlat alla pensionskassans service- 

och underhållsproffs på olika orter, sammanlagt ett tiotal 

fastighetsskötare, under samma tak. 

Det egna underhållsföretagets verksamhet är ännu i inkörningsskedet, 

men Matti Jokinen är övertygad om att nyttan med 

företaget relativt snabbt kommer att klarna för hyresgästerna. 

”Bakgrunden till lösningen har framförallt varit en önskan att 

erbjuda hyresgästerna bättre service. Det har inte varit fråga om 

att göra kostnadsbesparingar utan uttryckligen om att höja kvalitén”, 

understryker han. 

vid Sidan av effektiveringen av underhållstjänsterna och förbättring 

av kvaliteten har SPKs fastighetsrörelse även 

önskat höja nivån för informationsflödet mellan 

hyresgäster, serviceteamet och fastighetsägaren 

så att det motsvarar dagens krav. Fastigheternas 

nya elektroniska underhållssystem 

kommer under innevarande år att omfatta 

pensionskassans samtliga bostadsfastigheter. 

Det möjliggör en ömsesidig fortlöpande 

kontakt och informationsförmedling via 

nätet. 

”Från sidorna i systemets elektroniska 

servicebok kan hyresgästen 

>> 

>> 

5

6 

kaiden muuttuvat elämäntilanteet ja tarvittaessa yhdistämään 

palveluketjuun yhteiskunnan eri toimijatahoja, mm. 

sosiaali- tai terveydenhuollon viranomaisia. 

”Meillä on paljon iäkkäitä asukkaita. Vanhimpien kiinteistöjemme 

asukkaista osa on jopa talojen alkuperäisiä 

vuokralaisia. Olemme halunneet omatoimisuutta ja liikkumista 

helpottavilla ratkaisuilla tukea ikäihmisten mahdollisuutta 

asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan.” 

Viime vuosien aikana MEK on mm. rakennuttanut 

yhteensä 26 hissiä pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kiinteistöihinsä. 

Viimeisimpänä on saatu valmiiksi kahdeksan 

hissiä Kauniaisten Kasaharjuun. 

MEriMiESELäKEKaSSa on 2000-LuvuLLa keskittänyt 

asuinkiinteistösijoituksensa kohteisiin, joissa se omistaa 

koko asunto-osakeyhtiön ja joissa kiinteistön ylläpito on 

täysin sen omissa käsissä. Osaomisteiset kohteet, samoin 

kuin yksittäiset asunnot, on Merimieseläkekassan hallituksen 

päätöksen mukaisesti myyty. Myös pääkaupunkiseudun 

ulkopuolella sijaitsevia kohteita on viime aikoina 

myyty. 

Matti Jokisen mukaan eläkekassa harkitsee myös 

uusien asuinkiinteistöjen rakentamista, etenkin pääkaupunkiseudulle. 

”Kunhan vain sopiva tonttimaa löytyy”, hän 

toteaa. 

Tasapuolisuus tärkeä periaate asiakaspalvelussa 

objektivitet är en viktig princip för kundtjänsten 

MEKin kiinteistöassistentit Tarja Jokiranta ja 

Virpi Lahti vastaavat päivittäin jopa kymmeniin 

puheluihin ja sähköposteihin. Heihin otetaan 

yhteyttä mitä moninaisimmissa asuntojen 

vuokraukseen, kiinteistöjen isännöintiin ja 

vuokrien perintään liittyvissä asioissa. 

Tärkeää on, että asiantuntevan palvelun 

lisäksi asiakkaat saavat tasapuolisen kohtelun, 

kollegakaksikko toteaa. 

Tasapuolisuus alkaa MEKin asunnonvuokrauksen hoidossa 

jo asukkaiden valinnasta, joka nykyisin on pääkaupunkiseudulla 

ja Turun alueella uskottu siihen erikoistuneelle 

Vuokraturva Oy:lle. 

Asuntohakemuksessa kysyttyjen tietojen lisäksi Vuokraturva 

selvittää mm. hakijan luottotiedot sekä aravakohteiden edellyttämät 

varallisuus- ja tulorajat. Se myös hoitaa käytännön toimet 

kuten asuntojen esittelyn, avainten luovutuksen ja vakuusmaksun 

perinnän. 

”Vuokraturva valitsee asunnon hakijoiden joukosta pari kolme 

ehdot täyttävää asukaskandidaattia, mutta lopullinen valinta tehdään 

aina MEKissä. Meille on tärkeää tietää ja päättää asuntoihimme 

tulevat asukkaat”, Virpi Lahti painottaa. 

Muilla paikkakunnilla sijaitsevien asuntojen vuokrausta hoitavat 

edelleen pitkäaikaiset yhteistyökumppanit entisin sopimusehdoin. 

Allekirjoitetut vuokrasopimukset toimitetaan MEKiin, jossa 

asukkaita koskevat tiedot tallennetaan asukasrekisteriin. 

MEK on halunnut säilyttää omissa käsissään myös vuokrien 

kannon ja valvonnan. Sen sijaan rästiin jääneiden vuokrien 

perintä on ulkoistettu. 

förmodligen redan inom en nära framtid följa upp hur t.ex. den egna 

begäran om service avancerar”, berättar Matti Jokinen. 

På TaL oM SErvicEnS kvalitet önskar Matti Jokinen ytterligare lyfta 

fram en för SPK viktig verksamhetsmodell, så kallad ”social förvaltning”. 

Det här relativt nya begreppet avser ett tänkesätt enligt vilket 

fastigheternas förvaltning försöker beakta förändringar i hyresgästernas 

livssituation genom att vid behov knyta olika sociala aktörer till servicekedjan, 

t.ex. social- eller hälsovårdens myndigheter. 

”Vi har många åldersstigna hyresgäster. En del av hyresgästerna i 

våra äldsta fastigheter hör t.o.m. till husens ursprungliga hyresgäster. Vi 

vill med lösningar som underlättar egen aktivitet och rörlighet stöda äldre 

människors möjligheter att bo så länge som möjligt i sitt eget hem.” 

Under de senaste åren har SPK bl.a. låtit installera totalt 26 hissar i 

sina fastigheter i huvudstadsregionen. Senast har man slutfört installeringen 

av åtta hissar i Kasabergsområdet i Grankulla. 

undEr 2000-TaLET har Sjömanspensionskassan koncentrerat sina 

placeringar i bostadsfastigheter i objekt där pensionskassan äger hela 

bostadsaktiebolaget och underhållet av fastigheten är helt i egna händer. 

De delägda objekten liksom även enskilda bostäder har i överensstämmelse 

med av styrelsen för pensionskassan fattade beslut avyttrats. 

Under de senaste tiderna har även utanför huvudstadsregionen 

belägna objekt avyttrats. 

Enligt Matti Jokinen överväger pensionskassan även att framförallt 

i huvudstadsregionen uppföra nya bostadsfastigheter. ”Bara vi hittar 

lämplig tomtmark”, konstaterar han. 

SPKs fastighetsassistenter Tarja Jokiranta 

och Virpi Lahti svarar dagligen på upp till tiotal 

samtal och e-brev. Kontakt tas med dem i de 

mest varierande frågor från hyrning av bostäder 

och förvaltningen av fastigheterna till indrivning 

av hyror. 

Viktigt är att kunderna utöver en sakkunnig 

betjäning får en objektiv behandling, konstaterar 

de två kollegerna. 

vid skötseln av SPKs bostadsuthyrning börjar kravet på 

objektivitet vid valet av hyresgäster. I huvudstads- och 

Åboregionen har detta anförtrotts företaget Vuokraturva 

Oy, som specialiserat sig på frågan. 

Utöver de i ansökan om bostad frågade uppgifterna utreder 

Vuokraturva bl.a. sökandens kreditupplysningar samt för aravaobjektens 

del förutsatta förmögenhets- och inkomstgränser. 

Företaget sköter även om praktiska åtgärder såsom visningen 

av bostäder, överlåtelsen av nycklar och debiteringen av depositionsavgiften. 

”Vuokraturva väljer bland sökandena av bostad två-tre hyresgästkandidater 

som fyller villkoren, men det slutliga valet görs alltid 

av SPK. För oss är det viktigt att veta och besluta om de hyresgäster 

som kommer till våra bostäder”, understryker Virpi Lahti. 

Uthyrningen av bostäder på övriga orter sköts fortsättningsvis 

av SPKs långvariga samarbetspartner på tidigare avtalsvillkor. 

De undertecknade hyresavtalen sänds till SPK där uppgifterna 

om hyresgästerna registreras i hyresgästregistret. 

SPK har även önskat hålla uppbörden och övervakningen av 

hyror i egna händer. Däremot har indrivningen av eftersläpande 

hyror getts ut åt utomstående.

isännöitsijä ilkka Kaarnasaari: 

ErinoMainEn vaLMiuS 

hyvään KiinTEiSTönhoidon PaLvELuun 

disponent ilkka Kaarnasaari: 

uTMärKT BErEdSKaP för god SErvicE 

inoM faSTighETSSKöTSELn 

Merimieseläkekassan asuinkiinteistöjen 

isännöinnistä vastaavan Ilkka Kaarnasaaren 

mukaan huoltopalvelun palauttaminen MEKin 

omiin käsiin on tavallaan tuomassa takaisin 

vanhat hyvät ajat, jolloin talonmies huolehti 

kiinteistön kunnosta, huolto pelasi ja hommat 

hoituivat sujuvasti. 

Panostaminen huoltopalvelun laatuun on Ilkka Kaarnasaaren 

mukaan selkeä viesti siitä, että MEK haluaa asukkaidensa 

viihtyvän asunnoissaan. 

Laadun kehittämistä on MEKin kiinteistötiimissä mietitty 

myös muista näkökulmista. Ilkka Kaarnasaaren mukaan kehitteillä 

on palvelu, jonka myötä asukkaat voisivat tarpeidensa 

ja valintojensa mukaan parantaa asuntonsa varustelutasoa. 

Lisävarusteiden kustannukset veloitettaisiin kuukausivuokran 

yhteydessä. 

ToiSaaLTa KiinTEiSTöTiiMi on myös pohtinut keinoja sitouttaa 

kaikki asukkaat entistä paremmin vastuuseen kiinteistöjen 

yhteisten tilojen ja asuntojen kunnosta. 

”Valtaosa hoitaa vastuunsa hyvin, mutta osalle tulee esimerkiksi 

poismuuton yhteydessä yllätyksenä, että asunnon 

puuttuvista tai rikkoutuneista laitteista ja varusteista joutuu 

maksamaan korvauksia”, Ilkka Kaarnasaari kertoo. 

Vuokrasopimusten liitteeksi onkin MEKissä nyt laadittu hinnasto, 

jossa on luetteloitu asunnon kaikki laitteet ja varusteet 

sekä niiden hankintahinnat. 

MEK on PErinTEiSESTi pyrkinyt vuokranantajana pitkiin ja 

kestäviin asiakassuhteisiin. 

Asukkaiden vaihtuvuus MEKin vuokrataloissa on Kaarnasaaren 

mukaan erittäin vähäinen verrattuna markkinoiden yleiseen 

vaihtuvuustasoon. 

”Tämä kertoo, että joissain asioissa me olemme onnistuneet 

erittäin hyvin”, hän toteaa. 

 

7

8 

Kiinteistösijoitukset tärkeä osa 

MErEnKuLKijoidEn 

ELäKE-EdunvaLvonTaa 

fastighetsplaceringarna är en 

viktig del av BEvaKningEn 

av SjöfararnaS 

PEnSionSinTrESSEn 

”Merimieseläkekassan sijoitustoiminnalla on ainoastaan 

yksi tarkoitus: merenkulkijoiden eläkkeiden turvaaminen”, 

painottaa eläkekassan talous- ja sijoitusjohtaja Henrik 

Lilius. Sijoitustuottojen merkitys on viime vuosina 

kasvanut sitä mukaa kuin kassan eläkemenot ovat 

lisääntyneet. 

”Sjömanspensionskassans placeringsverksamhet har 

endast ett syfte: att säkerställa sjöfararnas pensioner”, 

understryker pensionskassans ekonomi- och placeringsdirektör 

Henrik Lilius. Placeringsavkastningens betydelse 

har under de senaste åren ökat i takt med att kassans 

pensionsutgift stigit. 

Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle näkyy selkeästi 

MEKin eläkemenojen kasvuna. 

”Kun vuonna 2000 maksoimme eläkkeitä 77 miljoonan 

euron arvosta, viime vuonna vastaava meno oli jo 124 miljoonaa 

euroa”, Henrik Lilius selvittä. 

Tämä suhteellisen nopea kasvutahti jatkuu hänen mukaansa 

lähivuosina, mikä asettaa suuria haasteita sijoitusten järkevälle hoidolle. 

”Pyrimme saamaan sijoituksillemme mahdollisimman hyvän 

tuoton. Se on ainut keino, jolla voimme hillitä merenkulkijoiden ja 

työnantajien eläkevakuutusmaksun korotuspaineita. Kyseessä on 

siis kaikkien MEL-vakuutettujen merenkulkijoiden etu”, Lilius painottaa. 

Hän vertaa sijoitustuottojen ja eläkevakuutusmaksun suhdetta 

keinulautaan. Jos tuotot ovat alhaiset, vakuutusmaksua on korotettava. 

Jos taas sijoitusomaisuudesta saadaan kunnon tuotto, paineet 

vakuutusmaksujen korotuksiin pystytään pitämään kurissa. 

”KiinTEiSTöjEn oSuuS SijoiTuKSiSTaMME on noin kolmannes. 

Ne ovat toiseksi suurin sijoitusluokka osakkeiden jälkeen”, 

Henrik Lilius toteaa. Hänen mukaansa tarkoitus on myös jatkossa 

säilyttää kiinteistösijoitukset tärkeässä asemassa ja keskittyä omistuksissa 

ennen muuta pääkaupunkiseutuun. 

Asuin- ja liikekiinteistöjen vuokratulo merkitsee MEKille arvokasta, 

vakaata kassavirtaa. Se muodostaa kuukausittain MELvakuutusmaksun 

ohella tärkeän osan eläkemenon maksuun tarvittavista 

varoista. 

henrik Liliuksen vastuualuetta on huolenpito 

siitä, että MEKin sijoitusten tuotto turvaa mahdollisimman 

hyvin merenkulkijoiden eläkkeet nyt ja 

tulevaisuudessa. 

omsorgen om att avkastningen av SPKs placeringar 

möjligast bra säkerställer sjöfararnas 

pensioner nu och i framtiden ingår i henrik 

Lilius ansvarsområde. 

Pensioneringarna inom de stora årsklasserna ses tydligt 

som en ökning av SPKs pensionsutgift. 

”Mot att pensionsutgiften år 2000 uppgick till 77 miljoner 

euro hade motsvarande utgift ifjol stigit till 124 miljoner euro”, 

redogör Henrik Lilius. 

Enligt honom fortsätter den här relativt snabba tillväxttakten 

under de närmaste åren, vilket innebär stora utmaningar för en 

klok skötsel av placeringarna. 

”Vi strävar efter en så stor avkastning som möjligt på våra 

placeringar. Det är det enda sättet på vilket vi kan dämpa höjningstrycket 

på sjöfararnas och arbetsgivarnas pensionspremie. 

Det är alltså fråga om alla SjPL-försäkrade sjöfarares intresse”, 

understryker Lilius. 

Han jämför förhållandet mellan avkastningen av placeringarna 

och pensionspremien med ett gungbräde. Om avkastningen 

är låg måste pensionspremien höjas. Om man igen får en 

rejäl avkastning på placeringstillgångarna kan man hålla trycket 

på en höjning av premierna stången. 

”faSTighETErnaS andEL av våra placeringar är cirka en 

tredjedel. Andelen är tillsvidare den näststörsta placeringsklassen 

efter aktierna”, konstaterar Henrik Lilius. Avsikten är enligt 

honom att även i fortsättningen bibehålla fastighetsplaceringarnas 

viktiga position och framförallt koncentrera ägandet till 

huvudstadsregionen. 

För SPK betyder hyresintäkterna av bostads- och affärsfastigheterna 

ett värdefullt och säkert kassaflöde. Vid sidan av SjPL

MEKin aSunTojEn vuoKraT ovat hänen mukaansa noudatelleet 

yleistä markkinatasoa. ”On tärkeää huolehtia siitä, 

että vuokrataso on kohdallaan eli markkinoiden yleisen hintatason 

mukainen”, Lilius selvittää. Poikkeuksen tekevät 

ainoastaan aravarahoitteiset kiinteistöt, joiden vuokrataso on 

ollut aravasääntelyn piirissä. Sääntelyn päättyminen on viime 

vuosien aikana johtanut vuokrankorotuksiin useassa MEKin 

omistamassa asuntokohteessa. Viimeisten aravarahoitteisten 

asuintalojen aravalain mukainen vuokrien määritys päättyy 

vuonna 2014. 

Korotukset on hoidettu noudattaen Vuokralaisten Keskusliiton 

laatimaa hyvää vuokraustapaa porrastetusti siten, että 

vuotuinen korotus on enintään 15 prosenttia. Koska vuokrat 

sääntelyn johdosta ovat tuntuvasti yleistä markkinatasoa halvemmat, 

korotukset jaksottuvat usean vuoden ajalle. 

”On selvää, että vuokrankorotus ei kenellekään ole 

mukava uutinen, mutta varsin monet vuokralaisistamme ovat 

ymmärtäneet korotuksen taustalla olevat syyt. Yleistä markkinatasoa 

halvemmat vuokrathan tarkoittaisivat meillä sitä, että 

merenkulkijat tukisivat vuokralaisten edullista asumista maksamalla 

kalliimpaa vakuutusmaksua”, Henrik Lilius tiivistää ja 

jatkaa: ”Tiedotamme tulevista vuokrankorotuksista asukkaille 

aina hyvissä ajoin.” 

MErEnKuLKijaT ETuSijaLLa 

aSuKaSvaLinnoiSSa 

Sjöfararna PrioriTEraS vid vaLET 

av hyrESgäSTEr 

Merimieseläkekassa on vuodesta 2004 

lähtien uskonut pääkaupunkiseudulla ja Turun 

seudulla asuinkiinteistöjensä vuokrauksen 

vuokravälitykseen erikoistuneen Vuokraturva 

Oy:n hoidettavaksi. 

”Eläkekassan vuokra-asukkaiden valintaperusteissa 

yksi ehto on tärkeä: nykyiset ja 

eläkkeellä olevat merenkulkijat ovat etusijalla 

asukasvalinnoista päätettäessä”, kertoo 

myyntijohtaja Petri Meckelborg. 

Petri Meckelborg luonnehtii MEKiä tyypilliseksi suureksi vuokranantajaksi. 

Toiminta on selkeää, mikä hänen mukaansa 

helpottaa yhteistyötä. 

”MEK on hyvin joustava asiakaskuntaansa kohtaan, ja poikkeavat 

tilanteet ovat aina olleet vaivattomasti neuvoteltavissa.” 

Merimieseläkekassan ja Vuokraturva Oy:n väliseen sopimukseen 

kuuluu, että Vuokraturva raportoi toiminnastaan MEKille 

säännöllisesti. 

PETri MEcKELBorg KoKEE yhteistyön MEKin kanssa sujuneen 

hyvin. ”Suora palaute on ainakin tähän asti ollut todella mieluisaa, 

vaikka ainahan joukkoon mahtuu myös muutama kehittämisen 

kohta. Pyrimme todella parantamaan toimintaamme MEKin 

asiakkailta saamamme palautteen avulla; tämä on meille kunniaasia”, 

hän vakuuttaa. 

premien utgör hyresintäkterna en månatlig viktig del av de medel som 

behövs för att betala pensionsutgiften. 

EnLigT hEnriK LiLiuS har SPKs bostadshyror följt den allmänna nivån 

på marknaden. ”Det är viktigt att sörja för att hyresnivån är den rätta, 

dvs. marknadens allmänna hyresnivå”, förklarar Lilius. Det enda undantaget 

utgör de aravafinansierade fastigheterna. Deras hyresnivå har 

omfattats av aravaregleringen. Efter att regleringen upphörde har följden 

varit att hyrorna höjts under de senaste åren i många av de SPK-ägda 

bostadsfastigheterna. År 2014 kommer fastställandet av hyrorna enligt 

aravalagen att upphöra i de sista aravafinansierade bostadshusen. 

Höjningarna av aravahyror har skötts iakttagande av Hyresgästernas 

Centralförbund utarbetade regler för god uthyrningssed, dvs. stegvis 

så att den årliga höjningen är högst 15 %. Eftersom hyrorna på grund 

av regleringen varit kännbart billigare än marknadsnivån kommer höjningarna 

att periodiseras över många år. 

”Det är klart att en hyreshöjning inte är en trevlig nyhet för någon, 

men rätt många av våra hyresgäster har förstått de orsaker som finns 

i bakgrunden till höjningen. Hyror som är billigare än den allmänna 

marknadsnivån skulle ju innebära att sjöfararna stöder ett förmånligt 

boende för hyresgästerna genom att betala en högre premie”, sammanfattar 

Henrik Lilius och fortsätter: ”Vi informerar alltid hyresgästerna 

i god tid om kommande höjningar av hyran.” 

Ända sedan 2004 har Sjömanspensionskassan 

anförtrott uthyrningen av sina bostadsfastigheter 

i huvudstads- och Åboregionen till 

företaget Vuokraturva Oy, som specialiserat 

sig på förmedling av hyresbostäder. 

”Bland urvalsgrunderna för valet av 

pensionskassans hyresgäster finns det ett 

viktigt villkor: nuvarande och pensionerade 

sjöfarare är prioriterade vid valbesluten”, 

berättar försäljningschef Petri Meckelborg. 

Petri Meckelborg karakteriserar SPK som en typisk stor 

hyresvärd. Verksamheten är klar, vilket enligt honom underlättar 

samarbetet. 

”SPK är mycket smidig gentemot sina kunder och har alltid i avvikande 

situationer varit lätt att förhandla med.” 

Till avtalet mellan Sjömanspensionskassan och Vuokraturva Oy 

hör att Vuokraturva rapporterar regelbundet om sin verksamhet 

till SPK. 

PETri MEcKELBorg uPPLEvEr att samarbetet med SPK förlöpt 

bra. ”Den direkta responsen har åtminstone hittills varit 

verkligt trevlig även om det alltid finns detaljer som kan utvecklas. 

Med hjälp av den respons vi får av SPKs kunder försöker vi 

på allvar förbättra vår verksamhet; det här är en hederssak för 

oss”, försäkrar han. 

9

10 

Teksti I Text: Pirjo Rautanen Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Petri Porkola 

SaMMuTETTu MajaKKa SyTyTTää 

uurastusta Söderskärin majakan hyväksi 

dEn SLäcKTa fyrEn TändEr 

Knogande Söderskärs fyr till gagn 

Helteistä päivää enteilevänä toukokuun aamuna muutaman hengen ryhmä odottelee 

malttamattomana pääsyä p/v Valsörn II:n kannelle Helsingin Vuosaaressa Aurinkolahden 

Hiekkalaiturilla. Kohtalainen kaakkoistuuli virittelee keväänkylmää merivettä aavistuksenomaisille 

vaahtopäille ja tuntuu kasvoilla viileinä hipaisuina. Huviajelulle tämä pirteä porukka 

ei ole pyrkimässä, vaan kyse on talkooväestä, joka sormet syyhyten halajaa Söderskärin 

majakkaluodolla odottavien kevätsiivoustehtävien pariin. 

En tidig majmorgon som lovar en varm dag står en otålig grupp på några personer på 

sandbryggan vid Solviken i Nordsjö i Helsingfors och väntar på att få komma ombord på 

räddningskryssaren Valsörn II. En frisk sydostlig vind framkallar aningen av vita gäss på det 

vårkalla havsvattnet och känns som svala smekningar på kinderna. Ut på någon lusttur är 

det här pigga gänget inte på väg. Nu gäller det talkoarbete, väntande vårstädningsuppgifter 

ute på Söderskärs fyr, som gänget med kliande fingrar vill ut till.

joukossa on sekä ensikertalaisia että useampiin, jo perinteeksi 

muodostuneisiin talkoisiin osallistuneita. Yhteistä näille ihmisille 

on, että he ovat jossain vaiheessa elämäänsä menettäneet 

sydämensä majakoille. Niin kävi aikoinaan myös Söderskärin 

majakan nykyisille omistajille, Sebastian Lönnqvistille ja Ari 

Laamaselle, jotka laiturille saapuessaan ottavat ohjat käsiinsä. 

MajaKan oMan aLuKSEn, entisen meripelastusveneen, dieselit 

jyrähtävät käyntiin. Arin ja Sebastianin lisäksi aluksen kipparina 

toimiva Jari Pohjalainen kuuntelee keskittyneesti moottorin 

ääniä ja tutkailee mittareiden lukemia. Alus on ensi kertaa talvihuollon 

jälkeen merellä, ja siksi ääniä kuunnellaan tavallista tarkemmin. 

”Tasaisesti käy, ei sivuääniä, ei savuavia pakokaasuja”, 

päällystö toteaa tyytyväisenä yhteen ääneen ja kiihdyttää aluksen 

hetkeksi täyteen vauhtiin. 

Miksi Sebastianista ja Arista sitten tuli majakan omistajia? 

”Sattumasta tämä alkoi”, Sebastian Lönnqvist selvittää matkan 

aikana. ”Arin vaimo näki seitsemän vuotta sitten Helsingin Sanomissa 

ilmoituksen, jossa valtion omistama Kapiteeli myi vuonna 

1862 rakennettua Söderskärin majakkaa. Eipä sitä kauan mietitty, 

kun jo oltiin tutustumassa paikkaan. Ostimme majakkarakennuksen 

ja vuokrasimme sitä ympäröivää maata puolen hehtaarin 

verran yli 40 vuoden vuokrasopimuksella. Perustamamme 

Söderskär Majakka Oy harjoittaa majakkasaarella matkailutoimintaa 

ja käyttää toiminnasta saadut tulot majakan kunnostamiseen”, 

Sebastian kertoo. ”Ensi hetkistä alkaen olemme restauroineet 

sekä majakkatornia että saaren muita rakennuksia, jotka 

olivat vuosia käyttämättöminä ja pahoin rapistuneita.” 

SöderSkär 

60°06,05´N 25°24,8´E 

• Sijainti: Porvoon ulkosaaristossa 

• Suunnittelija: E. B. Lohrmann 

• Rakennettu: 1862 tiilestä ja graniitista 

• Automatisoitu: 1957 

• Sammutettiin kokonaan 1989 

• Majakka on kahdeksankulmainen torni, jonka alaosa on 

luonnonkiveä ja yläosa tiiltä. Vahvistettu 1914–1917 betoni- 

ja rautakuorella. 

• Söderskärin saaret rauhoitettiin lintujensuojelualueeksi 1930. 

Säännölliset lintulaskennat aloitettiin 1949. 

Riista- ja kalatalouden tutkimusasema 1965–2007. 

• Läge: Borgå yttre skärgård 

• Ritad av: E. B. Lohrmann 

• Uppförd: 1862 av tegel och granit 

• Automatiserad: 1957 

• Släcktes helt 1989 

• Fyren är ett åttkantigt torn med en nedre del av natursten 

och en övre del av tegel. Förstärkt 1914–1917 med en 

armerad betongyta. 

• Söderskärs arkipelag fredades som fågelskyddsområde 1930. 

Regelbundna fågelinventeringar inleddes 1949. 

Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets forskningsstation 1965–2007. 

Med finns såväl nykomlingar som deltagare som varit 

med flera gånger i det här talkoarbetet, redan en tradition. 

Gemensamt för alla dessa människor är att de i 

något skede av sitt liv har förlorat sitt hjärta till fyrarna. Så gick det 

i tiden även för de nuvarande ägarna av Söderskärs fyr, Sebastian 

Lönnqvist och Ari Laamanen, som vid sin ankomst till 

bryggan tar tyglarna i sin hand. 

diESLarna På fyrEnS EgET farTyg, en tidigare sjöräddningskryssare, 

brummar igång. Ari och Sebastian och fartygets 

skeppare Jari Pohjalainen lyssnar koncentrerat på motorns ljud 

och begrundar siffrorna på mätarna. Fartyget är första gången 

efter vinterservicen igen ute på havet och därför lyssnar de noggrannare 

än vanligt på ljuden. ”De går jämnt, inga biljud, inga 

rykande avgaser”, konstaterar befälet nöjda med en mun och 

låter fartyget för en stund accelerera till full fart. 

Varför blev Sebastian och Ari ägare till en fyr? ”Det här började 

av en slump”, förklarar Sebastian Lönnqvist under färden. ”Aris 

fru såg för sju år sen en annons i Helsingin Sanomat där Kapiteeli, 

som ägs av staten, säljer den år 1862 byggda fyren Söderskär. Vi 

behövde nog inte fundera länge innan vi åkte ut till ort och ställe för 

att se på platsen. Vi köpte fyrbyggnaden och arrenderade en halv 

hektar mark kring byggnaden med ett över 40 år långt arrendeavtal. 

Bolaget Söderskär Majakka Oy, som vi grundade, bedriver turistverksamhet 

på fyrön. De intäkter verksamheten ger använder vi för 

iståndsättning av fyren”, berättar Sebastian. ”Från första början har 

vi rustat upp såväl fyrtornet som de övriga byggnaderna på skäret. 

De hade ju i åratal stått oanvända och förfallit ganska rejält.” 

>> 

11

12 

Sebastian Lönnqvist toteaa varsinaisen liiketoiminnan olevan 

oikeastaan sulaa hulluutta. ”Käytämme matkailutoiminnasta saatavat 

tuotot korjaustöihin. Lisäksi teemme vuosittain leipätyömme 

ohessa 200–300 työtuntia majakan hyväksi.” 

Ari Laamanen ja Sebastian Lönnqvist ovat työskennelleet tiiminä 

jo vuosia omistamassaan ATL-Rakennushuolto Oy:ssä ja 

ERAT-arkkitehdeillä. Kun tutustuu heidän työtänsä ohjaavaan 

ajattelu- ja arvomaailmaan, on helppo ymmärtää, miksi miehet 

ovat innostuneet vanhan majakan pelastusoperaatiosta. He 

kokevat lähes velvollisuudekseen säilyttää historiallisesti arvokas 

muisto majakkayhteisön elämästä tuleville sukupolville. 

rEiLun PuoLEn Tunnin merimatkan jälkeen Söderskärin 

majakka näyttäytyy vastavalossa tummana siluettina sileäksi 

hioutuneen luodon korkeimmalla kohdalla. Punaiset rakennukset 

tervehtivät sympaattisina kallioiden koloista. Kirkkaana kimalteleva 

meri ja sinisellä taivaalla säteitään tuhlaileva aurinko viimeistelevät 

häikäisevän näyn. 

Kahden luodon, Mattlandetin ja Lotslandetin, muodostama 

alue on Suomen parhaiten säilynyt majakkayhteisökokonaisuus 

ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö 

sekä perinnemaisema. Vuonna 2009 Ari ja Sebastian esittivät 

majakan suojelemista rakennussuojelulailla, ja saivat aloitteelleen 

Museoviraston tuen. 

Mattlandetilla sijaitsevan kahdeksankulmaisen majakkatornin 

lisäksi saarella on entisen majakkaväen asuinrakennuksia ja 

viereisellä Lotslandetin entinen luotsitupa. Söderskär on toiminut 

Riista- ja kalatutkimuslaitoksen tutkimusasemana vuosina 1965– 

2007. Nyt luotsiasemalle on saapunut muuttolintujen tapaan lintukannan 

laskentaa suorittava lintututkija Gustaf Nordenswan 

Porvoon seudun lintuyhdistyksestä. 

SEiTSEMän vuodEn aiKana rakennuksia ja majakkaa on korjattu 

ja entisöity niin paljon kuin taloudelliset ja fyysiset voimavarat 

ovat sallineet. Työtä on tehty sekä ammatti- että talkoovoimin. Nyt 

saarella käynnistyvä kevätsiivous on jo 1777. talkootapahtuma. 

Sebastian Lönnqvist konstaterar att den egentliga affärsverksamheten 

i grund och botten är rena vansinnet. ”Vi använder de intäkter 

vi får av turismen till renovering. Dessutom sätter vi årligen vid sidan 

av vårt förvärvsarbete ner 200–300 arbetstimmar på fyren.” 

Ari Laamanen och Sebastian Lönnqvist har redan i många arbetat 

som team på bolaget ATL-Rakennushuolto Oy, som de äger, och 

för arkitektbyrån ERAT Oy. Vid närmare bekantskap med den filosofi 

och de värderingar som styr deras arbete är det lätt att förstå, varför 

männen är entusiasmerade av den gamla fyrens räddningsoperation. 

De upplever det nästan som sin skyldighet att bevara det 

historiskt värdefulla minnet av fyrgemenskapens liv för kommande 

generationer. 

EfTEr En dryg haLvTiMMES resa på havet visar sig Söderskär 

fyr i motljuset som en mörk silhuett på det slätslipade skärets högsta 

punkt. De röda byggnaderna hälsar oss sympatiskt välkomna i dälderna 

mellan skärets klippor. Det glittrande havet och solen som slösar 

med sina strålar från den blå himlen fulländar en bländande vy. 

Området mellan de två skären Mattlandet och Lotslandet är den 

bäst bevarade fyrgemenskapshelheten i Finland och på riksnivå en 

viktig bebyggd kulturmiljö och vårdbiotop. År 2009 föreslog Ari och 

Sebastian att fyren skulle skyddas med stöd av byggnadsskyddslagen 

och fick stöd av Museiverket för sitt initiativ. 

Utöver det på Mattlandet belägna åttkantiga fyrtornet finns det 

på skäret bostadsbyggnader för det tidigare fyrfolket och på grannskäret 

Lotslandet står den tidigare lotsstugan. Åren 1965–2007 

fungerade Söderskär som Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets forskningsstation. 

Idag har fågelforskaren Gustaf Nordenswan från 

Borgå fågelförening kommit till lotsstationen på flyttfåglars vis för att 

inventera fågelbestånden. 

undEr Sju årS Tid har byggnader och fyrtornet reparerats och 

restaurerats så mycket som bara de ekonomiska och fysiska resurserna 

tillåtit. Arbetet har utförts med både yrkes- och talkokrafter. 

Den vårstädning som nu inleds på skäret är redan den 1777 talkoaktiviteten 

i ordningen.

Ett av de mest gripande ögonblicken 

under julaftonen var enligt 

Selja den gång under kvällen de 

gick ut på skäret för att sända passerande 

sjöfarare en julhälsning. 

Sebastian Lönnqvist kertoo, että rahoitusta on haettu kaikkialta, 

mistä vain mahdollista, sillä matkailutoiminnasta saadut tulot 

eivät itsessään riitä majakan korjauskustannuksien kattamiseksi. 

”Majakkatornin vesikaton korjaus on saatu juuri päätökseen, ja 

nyt vuoroaan odottaa majakan julkisivun korjaus. Kunnostamiseen 

tarvittaisiin peräti 360 000 euron rahoitus. Tavoitteena oli 

saada ulkoseinät kuntoon majakan 150-vuotisjuhlavuodeksi eli 

vuoteen 2012 mennessä, mutta tällä hetkellä yli puolet rahoituksesta 

vielä puuttuu.” 

Kunnostustöihin on miesten kertoman mukaan toki saatu 

tukea muun muassa Museoviraston entistämisavustuksina sekä 

Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Svenska Kulturfondentin 

tukirahoina. Tälle vuodelle Museovirasto on myöntänyt 50 000 

euron avustuksen. ”EU:lta saamamme tuen turvin rakensimme 

ensi töiksemme saarelle kompostoivan kuivakäymälän. Tuolloin 

rakensimme myös toimintamme mahdollistavat laiturit sekä 

varaston”, Lönnqvist muistelee. 

Kun aSTuMME Maihin, kolmen tarmokkaan naisen joukko 

toivottaa meidät tervetulleiksi. Kati, Vilma ja Seija ovat viettäneet 

yön saarella valmistelemassa ja lämmittämässä majakkamestarin 

taloa talven jäljiltä käyttökuntoon. 

Laituria pidemmälle ei ole menemistä ennen Ari Laamasen 

ohjeistusta. Hän selittää tarkoin, mitä meidän on huomioitava 

saarella liikkuessamme. Muun muassa riippusilta, joka yhdistää 

Bastulandetin ja Mattlandetin, on kiellettyä aluetta. ”Jos näen 

yhdenkin henkilön astuvan sillalle, hänet lähetetään oitis maihin, 

eikä takaisin ole tulemista”, Ari varoittaa. 

TiuKaT SäännöT ovaT tarpeen saarella pesintäänsä parhaillaan 

suorittavan linnuston vuoksi. Kati ja Gustaf ovat edellisenä 

iltana reitittäneet punaisin naruin polut, joita pitkin voimme kulkea. 

Naruaitojen sisäpuolella on peräti 21 haahkanpesää, joissa 

emot jo hoitavat kuukauden mittaista haudontaurakkaansa. Myös 

arka tylli on aloittanut jälkikasvunsa saattamisen maailmaan. Pian 

talkooväelle selviää, että saunakin on rauhoitettua aluetta, joten 

14 

peseytymisestä pölyisen siivousurakan jälkeen tulee oma pieni performanssinsa. 

Kati kertoo, että narut vedetään joka kevät uudelleen, sillä linnut 

eivät suinkaan pesi samassa paikassa vuodesta toiseen. Luodolle 

on maihinnousu kielletty 20.5.–30.7., mutta Söderskärin toimintaa 

varten on ympäristöministeriöltä saatu poikkeuslupa, jonka ehtona 

ovat ohjattu kulku saarella ja erityinen varovaisuus pesintäaikana. 

Vakituiseen linnustoon kuuluu muun muassa haahkoja, riskilöitä ja 

tyllejä. Majakan itäpuolella sijaitsevilla luodoilla on suuren selkälokkiyhdyskunnan 

koti. Viime kesänä Söderkskärillä nähtiin harvinaisuutena 

punakaulahanhi. 

MEKin aSTELEMME KaLLioiTa pitkin varovaisin askelin entiselle 

majakkamestarin talolle. Muutaman metrin päässä sijaitseva, 

vuonna 1862 rakennettu majakanvartijoiden asuintalo on, majakkatornia 

lukuun ottamatta, saaren muiden rakennusten tavoin Metsähallituksen 

hallinnoima. Sebastian Lönnqvist harmittelee, että 

neuvottelut rakennusten vuokraamisesta ovat toistaiseksi pahoin 

jumiutuneet. ”Mikäli uutta neuvottelutulosta ei synny, matkailutoiminta 

joudutaan mahdollisesti lopettamaan tämän kauden jälkeen. 

Majakan kunnostusta kuitenkin jatkamme.” 

Talkooväki pääsee vihdoin töihin. 40 metriä korkean majakkatornin 

lyhtykojuun kiipeävien tehtävänä on puhdistaa prisma ja lyhtykoju. 

Osa ryhtyy rapsuttamaan suolaa tiiliseinistä. Tornin alaosan 

kiviseinien kalkitsemiseen löytyy oma joukkonsa. Miehet poistavat 

talven myrskyjä vastaan nostetut luukut asuinrakennusten ikkunoiden 

edestä, ja ikävimpään työhön eli vessojen tyhjentämiseen ryhtyvät 

majakan omistajat itse. 

MErEnKuLKijoiTa SödErSKärin majakka ei enää ohjaa. ”Kun 

laivaväylää siirrettiin, majakan merkitys merenkululle kävi tarpeettomaksi”, 

Sebastian kertoo. Majakka onkin Suomen ainoa sammutettu 

majakka. Se on samalla myös Suomen viimeinen tulikäyttöinen 

majakka, ja sen kaasuvalolaitteisto toimii yhä. Lisäksi Söderskärin 

majakka on Suomen ensimmäisiä majakoita, johon on asennettu 

Jean Fresnelin kehittämä optinen laitteisto. Pariisissa 1850 valmistunut 

Sautter & Co:n linssistö on säilynyt hyvin. Valolaitteiston kruunaa 

Gustaf Dalénin keksimä, valojen toimintaa ohjaava automatiikka. 

Hän sai laitteistoon kehittämänsä aurinkoventtiilin ansiosta 

vuonna 1912 Nobelin fysiikan palkinnon. 

Majakan uuteen elämään kuuluvat matkailijat. Sebastian Lönnqvistin 

mukaan monesta vierailijasta on tullut majakan ikuinen ystävä. 

”Vieraita käy kesän aikana noin 4 000. Luontoa on onnistuttu vierailijamäärästä 

huolimatta suojelemaan niin roskaamiselta kuin muilta 

tuhoilta. Matkailutoiminnan luontovaikutuksista on tehty kaksi seurantatutkimusta, 

ja ne kertovat hyvää. Jatkuva valvonta ehkäisee 

muun muassa majakan joutumisen ilkivallan kohteeksi, eikä ylimääräisiä 

maihinnousujakaan tapahdu kieltojen aikaan. Vaikka meillä ei 

ole viranomaisvaltuuksia, voimme käydä valistamassa tulijoita, ettei 

saarelle saa rauhoitusaikaan nousta maihin.” 

PoiSTuMME SödErSKäriLTä hieman haikein mielin talkooväen 

vilkutusten saattelemina. Toivomme majakan tulevaisuudelle valoisia 

aikoja suomalaisen majakkahistorian viestittäjänä ja vanhojen 

perinteiden, kuten talkoohengen, herättäjänä. 

Kati berättar att banden dras på nytt varje vår för fåglarna 

häckar givetvis aldrig på samma plats år efter år. På Söderskär är 

landstigning förbjuden 20.5–30.7 men miljöministeriet har beviljat 

undantagstillstånd för verksamheten på skäret på villkor att 

alla rörelser på skäret sker under ledning och att extra försiktighet 

iakttas under häckningstiden. Till den återkommande fågelfaunan 

hör bl.a. ejder, tobisgrissla och större strandpipare. På 

skären österom fyren har ett stort silltrutssamhälle sin hemvist. 

Förra sommaren sågs en sällsynt gäst på Söderskär, den rödhalsade 

gåsen. 

ävEn vi KLivEr med försiktiga steg över klipporna till forna 

tiders fyrmästares hus. Några meter längre bort står fyrvaktarnas 

år 1862 byggda bostadshus. Det förvaltas såsom de övriga 

byggnaderna på Söderskär, med undantag för själva fyrtornet, 

av Forststyrelsen. Sebastian Lönnqvist förargar sig över att förhandlingarna 

om hyrande av byggnaderna tillsvidare har gått i 

baklås. ”Om inte något nytt förhandlingsresultat nås är vi eventuellt 

tvungna att upphöra med turistverksamheten efter den här 

säsongen. Vi fortsätter ändå med upprustandet av fyren.” 

Talkofolket kan äntligen inleda sitt jobb. De som kliver upp till 

det 40 meter höga fyrtornets fyrhus har i uppgift att rengöra prismat 

och fyrhuset. En del av folket börjar skrapa salt från tegelväggarna. 

En annan grupp skall kalka stenväggarna på tornets 

nedre del. Männen lyfter bort luckor som skyddat bostadsbyggnadernas 

fönster för vinterns stormar. Fyrens ägare tar sig själva 

an det tråkigaste arbetet, att tömma torrtoaletterna. 

SödErSKärS fyr styr inte mera sjöfarare. ”När farleden flyttades 

förlorade fyren sin betydelse för sjöfarten”, berättar Sebastian. 

Fyren är också den enda släckta fyren i vårt land. Samtidigt 

är den också landets sista elddrivna fyr. Gasljusapparaturen 

fungerar fortfarande. Dessutom är Söderskärs fyr en av de första 

i landet som fick en optisk utrustning som utvecklats av Jean 

Fresnel. Det år 1850 av Sautter & Co i Paris tillverkade linssystemet 

är välbevarat. Ljusapparaturen kröns av en automatik som 

styr ljusets funktion. Automatiken uppfanns av Gustaf Dalén, 

som år 1912 fick Nobelpriset i fysik för en solventil som han 

utvecklade för nämnda automatik. 

Till fyrens nya liv hör turister. Enligt Sebastian Lönnqvist har 

många av besökarna blivit fyrens eviga vänner. ”Antalet besökare 

sommartid är omkring 4 000. Trots den stora mängden besökare 

har vi lyckats skydda naturen för såväl nedskräpning som 

annan förstörelse. Vi har utfört två uppföljande undersökningar 

av turistverksamhetens inverkan på naturen och de har bara gott 

att berätta. En fortlöpande övervakning förebygger bl.a. att fyren 

blir föremål för vandalism och under förbudstiden har det inte heller 

förekommit olovliga landstigningar. Trots att vi inte har myndighetsfullmakter 

kan vi stöta på potentiella besökare och informera 

dem om att landstigning inte är tillåten under fredningstiden.” 

vi åKEr BorT från Söderskär en aning vemodiga till sinnes 

avvinkade av talkofolket. Vi önskar ljusa tider för fyrens framtid 

som den finländska fyrhistoriens budbärare och nyväckare av 

gamla traditioner, exempelvis talkoandan.

TaLKooväEn 

TunnELMia 

Lenita Tynkkynen löysi aikoinaan Söderskärin netistä 

ja huomasi, että majakalle tarvitaan talkooväkeä. Nyt jo 

toistamiseen majakan kimpussa uurastava Lenita viihtyy 

saarella ja viettää siellä mielellään myös lomansa. 

Hän odottaa remonttilauantain iltaa päästäkseen muiden 

kanssa torniin laulamaan. ”Laulu kaikaa komeasti 

tornin kiviseinistä”, hän sanoo jo kerran tämän akustisen 

elämyksen kokeneena. 

Suolaa ikkunasyvennyksestä rapsuttava Vilma 

kertoo löytäneensä Söderskärin toimiessaan parina 

kesänä Royal Linen oppaana, tarjoilijana ja kansimiehenä. 

Viime kesänä hän vietti saarella parin viikon 

loman ja on nyt jäämässä töihin luodolle. ”Hurahdin 

täysin tähän luontoon ja hiljaisuuteen”, Vilma huokaa. 

Matkailualaa opiskeleva Pihla Maunula on toinen 

kesätöihin jäävä opas. Hän tietää jo nyt, että saarella 

tehdään toki paljon muutakin kuin kierrätetään turisteja 

majakkatornissa. ”Teen mielelläni ihan mitä vaan. 

Söderskärin historia on luettu ja lintuja opettelen parhaillaan”, 

Pia sanoo. 

Meripartiolainen Marikka on talkoissa ensimmäistä 

kertaa ja pyrkii saarelle osa-ajaksi töihin. Neuvottelut 

ovat vielä kesken. 

Saija Niinimäki on tutustunut majakkasaareen 

ystävän matkassa. Ensimmäisen päiväretkensä jälkeen 

Saija suunnisti pian uudelleen saarelle jääden 

sinne myös yöksi. ”Kokemus oli huikaiseva ja päätin jo 

silloin, että tulen tänne talkoisiin heti kun pääsen”, Saija 

sanoo kalkkikivivelliä kasvoiltaan pyyhkiessään. 

Söderskärin puuhanainen ja oppaana toimiva 

Kati Laitila eksyi luodolle ystävänsä Eilan houkuttelemana. 

”Kun astuin maihin, mykistyin. En voinut puhua 

moneen tuntiin mitään. Sydämessäni jysähti. Olin löytänyt 

paikan, jota koko kehoni oli tietämättään kaivannut. 

Tästä on tullut minulle elämäntapa”, Kati selvittää. 

Martti Heikinheimo on vieraillut Söderskärillä jo 

70-luvulla opiskeluvuosinaan meteorologian ainejaksojen 

merkeissä. Hän on seurannut luodolla arktista 

muuttoa ja toteaa, että Söderskär on perinteinen lintujen 

seuraamiseen soveltuva paikka. Vaimonsa Pirkon 

kanssa he vierailevat joka kesä Lågskärillä, josta on 

tullut koko perheen kesäinen ”majakkakoti”. 

Eila-emäntä, joka ei nyt ollut saarella, on houkutellut 

myös nyt emäntänä hääräävän Seijan töihin 

saarelle. ”Menossa jo kolmas kesä. Viime kesänä olin 

töissä 10 viikonloppua ja koko heinäkuun. Työt eivät 

rasita, vaikka olot ovat hieman alkeelliset. Täällä on 

aina vain niin hauskaa”, hän sanoo ja muistuttaa, että 

keittiön vakituisiin bravuureihin kuuluvat iltaisin letut, 

kermavaahto ja hyvä hillo. 

Kesäkuun alussa vanhaan kalavajaan on avautunut 

valokuvaaja Markus Varesvuon lintuaiheinen näyttely. 

I början av juni har öppnats fotografen Markus Varesvuos 

utställning med fågelmotiv i det gamla fiskeskjulet. 

STäMningEn 

BLand TaLKofoLKET 

Lenita Tynkkynen hittade i tiden Söderskär på nätet 

och observerade att det behövs talkofolk för fyren. 

Lenita, som nu jobbar andra gången på fyrskäret, trivs 

på Söderskär och firar gärna även sin semester här. Hon 

väntar på renoveringslördagens kväll för att tillsammans 

med de andra få sjunga i tornet. ”Sången ekar så mäktigt 

från granitväggarna i tornet”, säger hon, som redan 

en gång fått uppleva den här akustiska sensationen. 

Vilma, som skrapar salt från en fönsternisch, berättar 

att hon hittade Söderskär när hon under ett par par 

somrar jobbade som guide, servitör och matros på Royal 

Line. Senaste sommar firade hon semester på Söderskär 

under ett par veckor och nu har hon för avsikt att 

stanna här för att jobba. ”Jag har blivit helt frälst av naturen 

och tystnaden här”, suckar Vilma. 

Pihla Maunula, som studerar i turistbranschen, är 

också hon en guide som stannar kvar på sommararbete. 

Hon vet redan nu att det görs en hel del annat 

på Söderskär än cirkuleras i fyrtornet med turister. ”Jag 

jobbar gärna med vad som helst. Jag har läst Söderskärs 

historia och som bäst försöker jag lära mig fåglar”, 

säger Pihla. 

Sjöscouten Marikka är med på talkot första gången 

och vill jobba på deltid på skäret. Underhandlingarna är 

ännu på hälft. 

Saija Niinimäki har lärt känna fyrskäret tillsammans 

med en vän. Efter sin första dagsutflykt återvände Saija 

snart på nytt och stannade då även över natten. ”Erfarenheten 

var svindlande och jag beslöt redan då att jag 

kommer hit på talko så fort jag bara kan”, säger Saija 

medan hon torkar av kalkstensvälling från ansiktet. 

Söderskär eldsjäl Kati Laitila, som fungerar som 

guide, förirrade sig till Söderskär lockad av sin vän Eila. 

”När jag klev iland så förstummades jag. Jag kunde inte 

säga ett ord på många timmar. Det skrällde till i mitt 

hjärta. Jag hade hittat platsen till vilken hela min kropp 

omedvetet hade längtat. Det här har blivit en livsstil för 

mig”, förklarar Kati. 

Martti Heikinheimo har besökt Söderskär redan 

på 70-talet under sin studietid i tecknet av ämnesperioderna 

i meteorologi. Han har på skäret följt med den 

arktiska flyttningen och konstaterar att Söderskär traditionellt 

är en lämplig plats för fågelskådning. Tillsammans 

med sin hustru Pirkko besöker de varje sommar 

Lågskär, som har blivit hela familjens ”fyrhem” sommartid. 

Husmor Eila, som inte nu var ute på Söderskär, 

har också lockat Seija, som även hon nu bestyr som 

husmor, att komma ut till skäret för att jobba. ”På gång 

är redan den tredje sommaren. Senaste sommar knogade 

jag här tio veckoslut och hela juli. Arbetet är inte 

ansträngande trots att förhållandena är en aning primitiva. 

Här är alltid så trevligt”, säger hon och påpekar att det till 

kökets bestående bravurnummer på kvällarna hör plättar, vispgrädde 

och god sylt. 

15

16 

Kysy – me vastaamme • Fråga – vi svarar 

TEEMana ELinaiKaKErroin 

TEMa LivSLängdSKoEfficiEnT 

Albatrossi-lehden viime numerossa kerrottiin elinaikakertoimesta, joka vaikuttaa vuoden 

2010 alusta vanhuuseläkkeen määrään. Artikkeli on herättänyt merenkulkijoiden 

piirissä lisäkysymyksiä muun muassa siitä, koskeeko elinaikakerroin myös merenkulkijoita 

ja miksi, sekä paljonko vaikutus on euroina. Esitettyihin kysymyksiin vastaavat 

Merimieseläkekassan eläkeasiantuntijat. 

I senaste nummer av Albatrossen berättade vi om livslängdskoefficienten, som från 

början av 2010 påverkar ålderspensionens belopp. Artikeln har i kretsen av sjöfarare 

väckt ytterligare frågor, bl.a. om huruvida livslängdskoefficienten berör även 

sjöfararna och varför, samt hur stor inverkan den har uttryckt i euro. Sjömanspensionskassans 

pensionssakkunniga svarar på de ställda 

frågorna. 

Mikä on elinaikakerroin? 

Elinaikakerroin määritetään jokaiselle ikäluokalle sinä 

vuonna, jolloin ikäluokka täyttää 62 vuotta. Jos jää eläkkeelle 

ennen 62 vuoden ikää, käytetään eläkkeen alkamisvuodelle 

vahvistettua kerrointa. 

Kerroin perustuu kunkin ikäluokan eliniän muutokseen verrattuna 

vuonna 1947 syntyneisiin. Jos ikäluokan elinikä pitenee, 

tulevaa kuukausieläkettä pienennetään elinaikakertoimella. Jos 

elinikä lyhenee, kuukausittain maksettava eläke vastaavasti kasvaa. 

Miksi elinaikakerroin on säädetty? 

Suomalaisten elinikä on viime vuosikymmenten aikana 

pidentynyt reippaasti. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana 

naisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt viidellä ja miesten 

kuudella vuodella. Elinaikakertoimen avulla pyritään hillitsemään 

eliniän pidentymisestä johtuvaa eläkekustannusten 

kasvua. Eläkevarojen tulee jatkossakin riittää työntekijöiden 

elämän loppuun saakka. 

Onko merenkulkijoiden odotettavissa oleva 

elinikä lyhyempi kuin muiden suomalaisten? 

Merenkulkijoiden odotettavissa oleva elämän pituus ei näytä 

poikkeavan muiden suomalaisten eliniästä. 

Keitä elinaikakerroin koskee? 

Eduskunnan tahdon mukaisesti elinaikakerroin koskee kaikkia 

työntekijöitä eläkejärjestelmästä riippumatta. Mitään poikkeuksia 

tästä ei ole, eikä yksikään ammattiryhmä ole voinut 

jäädä tämän ulkopuolelle. 

Entä, jos elinaikakerrointa ei olisi? 

Silloin eläkevarojen riittävyys olisi ollut pakko turvata muilla 

keinoin. Vaihtoehtoja on pääasiassa kaksi: 

• Eläkevakuutusmaksua – myös MEL-maksua – pitäisi 

korottaa huomattavasti nykyisestä. 

• Kullekin ikäluokalle erikseen määrättäisiin oma nykyistä 

korkeampi eläkeikä. Myös muita etuja jouduttaisiin leikkaamaan, 

jotta rahat riittäisivät entistä pidemmäksi ajaksi. 

Varteenotettava vaihtoehto olisi tietysti tehdä molempia: 

sekä korottaa vakuutusmaksuja että korottaa eläkeikää ja leikata 

eläke-etuja. 

Vad är livslängdskoefficienten? 

Livslängdskoefficienten fastställs för varje årsklass det år då årsklassen 

fyller 62 år. För den som går i pension före 62 års ålder används för 

pensionens begynnelseår fastställd koefficient. 

Koefficienten grundar sig på livslängdens förändring för respektive 

årsklass i jämförelse med år 1947 födda. Om åldersklassen livslängd 

förlängs minskas den kommande månadspensionen med livslängdskoefficienten. 

Om livslängden förkortas stiger den månatligen 

betalade pensionen på motsvarande sätt. 

Varför har det föreskrivits om 

livslängdskoefficienten? 

Under de senaste decennierna har finländarnas livslängd blivit rejält 

längre. Under de trettio senaste åren har kvinnornas genomsnittliga 

livslängd förlängts med fem och männens med sex år. Med hjälp av 

livslängdskoefficienten försöker man dämpa pensionskostnadernas 

av livslängdens förlängning orsakade tillväxt. Pensionsmedlen ska 

även i fortsättningen räcka till ända till slutet av arbetstagarnas liv. 

Är sjöfararnas förväntade livslängd kortare 

än övriga finländares? 

Sjöfararnas förväntade livslängd ser inte ut att avvika från övriga 

finländares livslängd. 

Vilka berörs av livslängdskoefficienten? 

Enligt riksdagens vilja gäller livslängdskoefficienten för alla arbetstagare 

oberoende av pensionssystem. Något undantag från detta 

finns inte och inte en enda yrkesgrupp har kunnat lämna sig utanför 

det här. 

Hur skulle det gå om det inte fanns 

någon livslängdskoefficient? 

Då hade det varit nödvändigt att säkerställa pensionsmedlens tillräcklighet 

på något annat sätt. Alternativen är i huvudsak två: 

• Pensionspremien – även SjPL-premien – höjs betydligt från sin 

nuvarande nivå. 

• Separat för respektive årsklass fastslås en egen högre pensionsålder. 

Man skulle även vara tvungen att skära ner andra förmåner för 

att medlen ska räcka till för en ännu längre tid. 

Ett beaktansvärt alternativ vore givetvis att vidta båda åtgärderna: 

höja såväl premierna som pensionsåldern och skära pensionsförmåner.

Koskisiko etujen huononnus ja eläkeiän nosto 

myös merenkulkijoita? 

Ehdottomasti. Merenkulkijoiden kaikkia muita suomalaisia 

alempia eläkeikiä jouduttaisiin aivan varmasti korottamaan. 

Nykyisin merenkulkijoilla on meripalvelun pituudesta riippuen 

mahdollisuus jäädä eläkkeelle selvästi aikaisemmin kuin muilla 

työntekijöillä. 

Miten elinaikakertoimen vaikutuksen 

voi kumota? 

Elinaikakertoimen vaikutuksen voi korvata jatkamalla työssä. 

Eläkettä karttuu koko ajan työssä ollessa lisää. Ikävälillä 53–62 

karttuma on 2 prosenttia vuodessa ja siitä eteenpäin aina 68 

vuoden ikään saakka eläkettä karttuu 4,5 prosenttia vuodessa. 

Kuinka paljon elinaikakerroin vaikuttaa 

eläkkeeseeni? 

Esimerkiksi vuonna 2012 elinaikakerroin pienentäisi eläkkeitä 

2,2 prosenttia. 2.000 euron kuukausieläkkeessä vaikutus 

on 44 euroa. Tämä vastaa alle 63 vuoden ikäisille työskentelyä 

kahdeksan kuukautta ja 63 täyttäneille kolme kuukautta 

pidempään. Vuonna 2015 pienennys olisi 4,4 prosenttia, eli 

2.000 euron eläkekertymää se pienentäisi 88 euroa. 

Vaadittava lisätyöskentely alle 63-vuotiaana on selvästi 

suurempi, mikä johtuu 63 vuoden iässä alkavasta 4,5 prosentin 

kannustekarttumasta. 

Miten tiedän tulevan eläkkeeni määrän? 

Merimieseläkekassan Loki-verkkopalvelussa voi laskea 

arvion omasta eläkkeestään niin omassa ansaitussa eläkeiässä 

kuin siitä eteenpäin missä iässä tahansa. Laskurilla voi myös 

kokeilla, miten työssä jatkaminen vaikuttaa kuukausieläkkeen 

määrään. Näin on mahdollista suunnitella omaa eläkkeelle siirtymistä 

pitkälläkin tähtäimellä. Loki-palveluun kirjaudutaan omilla 

verkkopankkitunnuksilla tai HST-kortilla. 

Eläkearvion voi pyytää lähettämään myös postitse, jos 

internetiä ei ole käytössä. 

Miksi minulle tulleella eläkeotteella on pienempi 

kuukausieläkkeen määrä kuin aiemmin 

saamassani eläkearviossa? 

Eläkeote kertoo edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneen 

eläkkeen, mutta Loki-palvelussa eläkelaskurilla tai aiemmin 

saadussa eläkearviossa on huomioitu eläkeikään jäljellä 

oleva aika ja siitä kertyvä eläke. Sen sijaan tämän vuoden syksyllä 

lähetettävään työeläkeotteeseen on lisätty oman eläkeiän 

mukainen eläkearvio kaikille yli 50-vuotiaille. 

Skulle en försämring av förmåner och en höjning 

av pensionsåldern även gälla sjöfararna? 

Absolut. Sjöfararnas pensionsåldrar, som är lägre än alla andra 

finländares, skulle vi alldeles säkert också vara tvungna att höja. För 

närvarande har sjöfararna, beroende på sjötjänstens längd, möjlighet 

att gå på pension klart tidigare än andra arbetstagare. 

Hur kan livslängdskoefficientens 

inverkan kullkastas? 

Livslängdskoefficientens inverkan kan motverkas genom att fortsätta 

i arbetet. Pension intjänas under hela den tid du är i arbete. I 

åldersperioden 53–62 år är intjäningsprocenten 2 % per år och därifrån 

vidare ända till 68 års ålder intjänas 4,5 % pension per år. 

Hur mycket påverkar livslängdskoefficienten 

min pension? 

T.ex. år 2012 skulle livslängdskoefficienten minska pensionerna 

med 2,2 %. För en 2.000 euro stor månadspension är effekten 44 

euro. Det här motsvarar för under 63 år gamla personer åtta månaders 

arbete och för 63 år fyllda tre månader längre. År 2015 skulle 

minskningen vara 4,4 %, dvs. en intjänad pension på 2.000 euro 

skulle minska med 88 euro. 

Det av under 63 år gamla fordrade extra arbetet är klart större, 

vilket beror på den sporrande 4,5 % stora intjäningsprocent som 

gäller från 63 års ålder. 

Hur vet jag hur stor min kommande pension är? 

På Sjömanspensionskassans Loggtjänst på nätet kan man göra 

en uppskattning av sin egen pension både i den egna intjänade 

pensionsåldern och därifrån framåt i vilken ålder som helst. Med 

hjälp av räkneverket kan man också räkna ut hur ett fortsatt arbete 

inverkar på månadspensionens belopp. Så här är det möjligt att 

planera den egna pensioneringstiden på lång sikt. Till Loggtjänsten 

loggar man in med egen nätbankskod eller elektroniskt ID-kort. 

Det går även att be om att få en uppskattning av pensionen per 

post om inte internetkontakt är disponibel. 

Varför är beloppet för min månadspension mindre 

på det pensionsutdrag som nu kommit till mig än 

på de pensionsberäkningar jag fått tidigare? 

Pensionsutdraget berättar om den pension som intjänats fram 

till slutet av föregående år, medan den av Loggtjänstens räkneverk 

eller i tidigare pensionsutdrag erhållna uppskattningen av pensionen 

har beaktat kvarvarande tid till pensionsåldern och under denna tid 

intjänad pension. I det arbetspensionsutdrag som sänds ut inkommande 

höst ingår däremot även en beräkning av pensionen enligt 

egen pensionsålder för alla över 50 år gamla sjöfarare. 

17

18 

Tartu verkkoon ja tee arvio 

ELäKELaSKuriLLa 

tulevan eläkkeesi määrästä 

nappa tag i nätet och uppskatta 

din kommande pension med 

PEnSionSräKnarEn 

Tartu verkkoon 

www.merimieselakekassa.fi 

www.sjomanspensionskassan.fi 

Nappa tag i nätet 

näin KäTEväSTi SE Käy! 

Eläkelaskuri laskee arvion tulevan vanhuuseläkkeesi määrästä sekä laskee eläkeikäsi. 

Voit vertailla, miten eläkkeesi määrä muuttuu sen mukaan, siirrytkö eläkkeelle ansaitussa 

eläkeiässä vai jatkatko töissä pidempään. 

Så här BEhändigT går dET! 

Pensionsräknaren gör en beräkning av din kommande ålderspension samt räknar ut din 

pensionsålder. Du kan göra jämförelser av hur din pension förändras beroende på om du 

går i pension vid intjänad pensionsålder eller om du ännu fortsätter i arbetet. 

Merimieseläkekassan verkkosivuston 

www.merimieselakekassa.fi etusivulta 

löydät sähköisten palvelujen 

valikon. Valitse Loki-palvelu. 

På Sjömanspensionskassans webbsajts 

www.sjomanspensionskassan.fi, 

framsida hittar du en meny för 

elektroniska tjänster. Välj Logg-tjänsten.

Loki-palvelu edellyttää tietosuojasi 

varmistamiseksi tunnistautumista. 

Sen voit tehdä joko sähköisen henkilökortin 

(HST) avulla tai käyttämällä 

verkkopankkitunnustasi. 

Nyt olet päässyt Loki-palvelun etusivulle. 

Sivulla näkyvät etuja sukunimesi sekä 

syntymäaikasi ja sosiaaliturvatunnuksesi. 

Päästäksesi eläkelaskuriin valitse ylävalikosta 

Eläkepalvelut. 

huoM! oBS! 

Kaikkien Sähköinen eläkeote -valinnan 

verkkosivuilla 30.10.2010 mennessä 

tehneiden kesken arvotaan kahden hengen 

kaupunkiloma (arvo 700 euroa). 

Logg-tjänsten förutsätter identifiering för 

att säkerställa ditt integritetsskydd. Den 

kan du göra antingen med elektroniskt 

ID-kort eller genom att använda din egen 

nätbankskod. 

Nu har du kommit till Logg-tjänstens 

framsida. På sidan kan du se ditt för- och 

släktnamn samt ditt födelsedatum och din 

personbeteckning. För att komma till pensionsräknaren 

ska du i menyn upptill välja 

Pensionstjänster. 

Mellan alla som senast den 30.10.2010 har valt 

ett Elektroniskt pensionsutdrag på nätet 

utlottas en stadssemester för två personer 

(värde 700 euro). 

>> 

19

20 

Eläkepalvelut-sivun vasemman reunan 

valikossa näkyvät Merimieseläkekassan 

kaikki saatavilla olevat sähköiset eläkepalvelut. 

Valitse Eläkelaskuri. 

Päätä ensin, haluatko arvion vanhuuseläkkeestäsi vai 

varhennetusta vanhuuseläkkeestä. Valitse oikea vaihtoehto 

ja klikkaa painiketta ”Laske eläkearvio”. 

(Muita eläkelajeja koskevia tiedusteluja varten sivulla 

on linkkiyhteys, jota klikkaamalla pääset valitsemaan 

ja täyttämään haluamasi lomakkeen.) 

Nähtävissäsi on nyt eläkeikäsi sekä arvio valitsemasi 

eläkelajin mukaisesta eläkkeestä. Pääset vertailemaan 

työvuosien lisäämisen tai vähentämisen vaikutusta 

eläkkeesi arvioituun määrään syöttämällä sivun 

alareunan ruudukkoon erilaisia eläkeikävaihtoehtoja. 

Arviot ovat suuntaa antavia. Eläkkeen tarkka määrä 

voidaan laskea vasta, kun olet siirtymässä eläkkeelle. 

I menyn till vänster på sidan Pensionstjänster 

kan du se alla tillgängliga elektroniska 

pensionstjänster. Välj Pensionsräknaren. 

Beslut dig först för om du vill ha en beräkning av din 

ålderspension eller av förtida ålderspension. Välj rätt 

alternativ och klicka på ”Beräkna pension”. 

(För förfrågningar om andra pensionsslag finns det 

en länkförbindelse på sidan. Du kan välja genom att 

klicka på länkförbindelsen. Då öppnas valmöjligheter 

och du kan fylla i önskad blankett.) 

Du kan nu se din pensionsålder samt en uppskattning 

av pensionen enligt det pensionsslag du 

valde. Du kan jämföra effekten av att öka eller minska 

antalet arbetsår på din uppskattade pension genom 

att mata in olika alternativ för pensionsåldern i rutfältet 

på sidans nedre kant. 

Uppskattningarna är riktgivande. Pensionens exakta 

storlek kan beräknas först när du definitivt går i 

pension.

Saaristo tutuksi 

– hyPPää yhTEySaLuKSEn KyyTiin 

Lär känna skärgården 

– STig oMBord 

På förBindELSEfarTygET 

Suomen saaristoa ei syyttä kehuta maailman kauneimmaksi. Tänä kesänä 

ei kannata matkata merta edemmäs kalaan, vaan nauttia kotikulmien suvisesta 

saaristosta. Nyt se on entistäkin vaivattomampaa, sillä saaristoalueen 

yhteysalukset muuttuivat viime vuoden syyskuussa maksuttomiksi myös 

matkailijoille. 

Inte utan skäl sägs det att Finlands skärgård är världens vackraste. Den här 

sommaren lönar det sig inte att gå över ån efter vatten. Bättre att njuta av 

skärgårdssommaren i hemtrakterna. Nu är det därtill enklare än tidigare för i 

september ifjol blev förbindelsefartygen i skärgårdsområdet avgiftsfria även 

för turister. 

Saaristomeren tuhannet ja taas tuhannet saaret ja niiden 

monimuotoinen luonto tekevät alueesta ainutlaatuisen maailmassa. 

Pelkästään Turun saaristoon kuuluu yli 20 000 saarta 

ja luotoa – valinnan varaa tutustumisen kohteiksi siis riittää. 

SaariSToMErEn aLuEiSTa Laajin on Länsi-Turunmaa, joka 

käsittää Houtskärin, Iniön, Korppoon, Nauvon sekä Paraisten 

alueet. Paraisilta alkaa 80 kilometrin pituinen Saaristotie (tie 

nro 180), joka jatkuu Nauvon ja Korppoon kautta Houtskäriin ja 

kesäisin lauttayhteyden kautta Iniöön asti. Läntinen saaristoalue 

jatkuu uloimpiin luotoihin saakka ja tarjoaa matkailijoille monenlaista 

nähtävää – esimerkiksi komean Jurmon kivisaaren Korppoossa 

tai Suomen vanhimman majakan Utössä. 

Itäisempään Saaristomeren alueeseen kuuluvat Kemiönsaari 

saaristoineen (Dragsfjärd, Kemiö ja VästanFjärd) sekä Salon kaupunkiin 

kuuluva Särkisalo. Kemiönsaaresta löytyy muun muassa 

monia mielenkiintoisia kulttuurikohteita. 

Korppoon ja Nauvon eteläpuolelta alkaa laaja Saaristomeren 

kansallispuisto, jossa alueen luontoon voi tutustua esimerkiksi 

lukuisten luontopolkujen opastuksella. Kansallispuiston luontokeskus 

Sinisimpukka sijaitsee Kemiönsaarella Kasnäsissä. 

SaariSToSSa LiiKKuMiSEEn ET TarviTSE omaa venettä – tai 

edes autoa – sillä saarelta toiselle pääsee liikkumaan kätevästi 

yhteysaluksilla. 

Yhteysalusliikenne muuttui viime syyskuussa maksuttomaksi 

kaikille. Sitä ennen liikenne on ollut maksullista muille kuin saaris- 

Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: Lauri Hokkinen, Future Image Bank 

Skärgårdshavets tusende och åter tusende öar, holmar och 

skär och mångfalden i naturen på dem gör området unikt i 

världen. Enbart i Åbo skärgård finns det över 20 000 öar och 

skär – det finns sålunda gott om objekt att bekanta sig med. 

dEn STörSTa av rEgionErna i Skärgårdshavet är Väståboland, 

som omfattar Houtskär, Iniö, Korpo, Nagu och Pargas. 

Från Pargas utgår den 80 kilometer långa Skärgårdsvägen (väg nr 

180), som fortsätter via Nagu och Korpo till Houtskär och sommartid 

via färjförbindelse ända till Iniö. Det västra skärgårdsområdet 

fortsätter ända till de yttersta skären i havsbandet och erbjuder 

turisterna många slag av sevärdheter – exempelvis den säregna 

steniga ön Jurmo i Korpo eller vårt lands äldsta fyr på Utö. 

Till den östliga delen av Skärgårdshavet hör Kimitoön jämte 

skärgård (Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd och Hitis) samt Finby, 

som hör till Salo stad. På Kimitoön finns det bl.a. många intressanta 

kulturella utflyktsmål. 

Söderom Korpo och Nagu breder Skärgårdshavets nationalpark 

ut sig. På många av öarna finns det naturstigar som berättar 

för vandraren om naturen i området. Nationalparkens naturum 

Blåmusslan finns i Kasnäs på Kimitoön. 

du BEhövEr inTE EgEn BåT – eller ens bil – för att röra dig i Skärgårdshavet 

för förbindelsebåtarna för dig behändigt från ö till ö. 

Förbindelsebåtarnas trafik blev i september ifjol avgiftsfri för 

alla. Före det hade trafiken varit avgiftsbelagd för andra än de 

bofasta invånarna i skärgården. Avgiftsbelagda är dock fortfa- >> 

21

22 

ton pysyville asukkaille. Maksullisia ovat kuitenkin edelleen tuetun 

liikenteen alukset, joita on Saaristomerellä kaksi, Saariston 

Rengastiellä liikennöivä m/s Antonia sekä Nauvon ja Rymättylän 

välillä liikennöivä m/s Linta. 

Yhteysaluksien koot vaihtelevat suuresti – pienimpiin matkustajia 

mahtuu vain kymmenkunta, kun suurimpiin voidaan 

ottaa kerralla yli 200 matkustajaa. Suurimpien yhteysalusten 

kyytiin pääsee myös autolla. 

SaariSTon rEngaSTiE on helpoin tapa tutustua Turun saaristoon. 

Noin 250 kilometriä pitkä Rengastie kulkee useimpien 

Saaristomeren ja sen lähistön kuntien läpi. Kokonaisuudessaan 

kesäkuun alusta elokuun loppuun auki olevan Rengastien varrella 

on yhteensä kahdeksan lauttaa tai yhteysalusta. 

Useimmiten matka Saariston Rengastielle alkaa Turusta. 

Reitin ehtii kiertää autolla vaikka päivässä, mutta mielenkiintoista 

nähtävää ja koettavaa riittää helposti myös useamman 

päivän matkalle. Rengastien pääreitti sisältää neljä eripituista 

merimatkaa maantielautoilla, kolme lyhyempää ylitystä lossilla 

sekä Houtskarin ja Iniön välisen, noin tunnin mittaisen yhteysalusmatkan 

m/s Antonialla. 

Reitiltä voi – ja kannattaa – poiketa myös pidemmälle ulos 

saaristoon. Esimerkiksi Nauvosta liikennöivällä yhteysalus m/s 

Eivorilla pääsee Aspön, Nötön, Jurmon ja Utön saarille. Matka 

Utöseen kestää noin neljä tuntia, lähemmille saarille vähemmän. 

Laivaan mahtuu noin 200 matkustajaa ja siellä on myös ravintola. 

Itäisellä Saaristomerellä Hiittisten saaristossa liikennöivä 

m/s Rosala II kulkee Kasnäsistä muun muassa Taalintehtaalle, 

Öröön ja Vänöön. Alukselle mahtuu reilut sata matkustajaa, ja 

mukaan voi ottaa myös auton. Hiittisten alueella liikennöi myös 

yhteysalus m/s Taxen. 

oivaLLinEn vaihToEhTo pikaisemmalle saaristovisiitille 

on noin sadan kilometrin mittainen Pikku Rengastie. Reitin voi 

kulkea kesäaikaan Turusta Paraisten kautta Nauvoon ja sieltä 

Rymättylän ja Naantalin kautta takaisin. Lyhyydestään huolimatta 

Pikku Rengastie sisältää kolme merimatkaa, joista yksi 

kuljetaan Rymättylän ja Nauvon välillä liikennöivällä yhteysalus 

m/s Lintalla. Matkan varrella voi poiketa historialliseen ja luonnonkauniiseen 

Seilin saareen, jossa Linta myös pysähtyy. 

Erityisesti polkupyörällä tai moottoripyörällä liikkuvalle sopii 

hyvin yhteysalus m/s Kivimo, joka liikennöi Velkuan ja Rymättylän 

saaristoissa. Pyörä on muutoinkin hyvä vaihtoehto saaristossa 

liikkumiseen – pyöräilijöille on tarjolla paljon opastettuja 

reittivaihtoehtoja, ja polkupyöriä voi myös vuokrata reitin varrelta. 

Saariston Rengastiestä ja Pikku Rengastiestä on ilmestynyt 

oma opaskirja, joka auttaa reittivalinnoissa ja sisältää runsaasti 

tietoa ja hyviä vinkkejä matkan varrelle. 

rande fartyg som trafikerar i den finansiellt understödda trafiken. I 

Skärgårdshavet finns det två sådana fartyg, m/s Antonia som trafikerar 

på Skärgårdens Ringväg samt m/s Linta som går i trafik mellan 

Nagu och Rimito. 

Förbindelsefartygens storlek varierar mycket. Ombord på de 

minsta förbindelsebåtarna ryms det inte fler passagerare än ett tiotal 

medan de större fartygen kan ta över 200 passagerare. De största 

förbindelsefartygen transporterar även bilar. 

SKärgårdEnS ringväg är det enklaste sättet att bekanta sig 

med Åbo skärgård. Den omkring 250 kilometer långa Ringvägen 

löper genom de flesta av kommunerna i Skärgårdshavet och dess 

omgivning. Längs med Ringvägen, som i sin helhet är öppen från 

början av juni till slutet av augusti, finns det totalt åtta färjor eller förbindelsefartyg. 

Färden till Skärgårdens Ringväg börjar oftast från Åbo. Med bil 

kan ringvägen nog avverkas på en dag, men längs med vägen finns 

det lätt tillräckligt med intressanta sevärdheter och upplevelser också 

för en flera dagars resa. Ringvägens huvudsträckning omfattar fyra 

sjöfärder av olika längd med landsvägsfärjor, tre korta överfarter med 

färja samt en omkring en timmes färd mellan Houtskär och Iniö med 

förbindelsefartyget m/s Antonia. 

Från rutten både kan man och lönar det sig att göra avstickare 

längre ut i skärgården. T.ex. med förbindelsefartyget m/s Eivor som 

utgår från Nagu kommer man till Aspö, Nötö, Jurmo och Utö. Resan 

ända till Utö tar ca fyra timmar, till de närmare öarna kortare tid. Fartyget 

tar omkring 200 passagerare och ombord finns det även restaurang. 

I den östliga delen av Skärgårdshavet trafikerar m/s Rosala II i 

Hitis skärgård. Fartyget utgår från Kasnäs och anlöper bl.a. Dalsbruk, 

Örö och Vänö. Fartyget tar drygt hundra pasagerar och kan även ta 

bilar. I Hitisområdet trafikerar även förbindelsebåten m/s Taxen. 

ETT förTräffLigT aLTErnaTiv för en snabbvisit i skärgården 

är den ca hundra kilometer långa Lilla Ringvägen. Sommartid kan 

turen gå från Åbo via Pargas till Nagu och därifrån till Rimito och via 

Nådendal tillbaka. Trots att Lilla Ringvägen är kort omfattar den tre 

sjöresor. En av dessa sker med förbindelsefartyget m/s Linta, som 

trafikerar sträckan Rimito–Nagu. Under sjöresan kan en avstickare 

göras till historiska och natursköna Själö, där även Linta gör ett 

uppehåll. 

Särskilt för den som rör sig med cykel eller motorcykel lämpar 

sig förbindelsebåten m/s Kivimo mycket bra. Båten trafikerar i Velkua 

och Rimito skärgårdar. Cykeln är även annars ett bra alternativt 

fortskaffningsmedel i skärgården – cyklisterna erbjuds många 

guidade alternativa cykelturer. Cyklar kan också hyras utmed färdlederna. 

För Skärgårdens Ringväg och Lilla Ringvägen har det publicerats 

en egen guide, som underlättar valet av färdleder samt innehåller 

rikligt med fakta och goda tips för färderna.

m/s Antonia 

iniö 

houTSKari 

houTSKär 

KuSTavi 

guSTafS 

m/s Aurora 

KorPPoo 

KorPo 

TaivaSSaLo 

TöfSaLa 

m/s Eivor 

Nötö, Aspö, Björkö, Jurmo, Utö 

aSKainEn 

viLLnäS 

nauvo 

nagu 

MEriMaSKu 

ryMäTTyLä 

riMiTo 

m/s Linta 

Saariston Rengastie 

Skärgårdens Ringväg 

naanTaLi 

nådEndaL 

raiSio 

Pikku Rengastie 

Lilla Ringvägen 

ParainEn 

PargaS 

TurKu 

åBo 

MuSiiKKia/MuSiK 

Korpo Sea Jazz 28.–31.7.2010 

Baltic Sea Jazz, Taalintehdas/Dalsbruk 8.–11.7. 2010 (m/s Rosala II) 

Nauvon kamarimusiikkipäivät/Nagu kammarmusikdagar 8.–11.7.2010 

Kansanmusiikkia Houtskarissa/Folkmusik i Houtskär 17.–18.7.2010 

LiSäTiEToa/inforMaTion 

www.saaristo.org 

www.saaristonrengastie.fi 

www. pikkurengastie.fi 

www.suomensaaristovaraus.fi 

Kaarina 

23

24 

Teksti ja kuvat I Text och foto: John Nurmisen säätiö 

Merenkävijöiden suurmies james cook 

En storman bland sjöfarare – james cook 

Kapteeni James Cook (1728–1779) oli 1700-luvun suurin 

löytöretkeilijä ja erinomainen merenkävijä. Kolmen maailmanympärysmatkansa 

aikana hän hahmotti Tyynenmeren 

rajat pohjoiselta napapiiriltä eteläiselle napapiirille ja löysi Havaijin. 

Hän määritti myös kauan tuntemattomana alueena säilyneen 

Beringinsalmen sijainnin. 

Cook edisti tutkimusmatkoja tieteellisempään suuntaan: hän 

laajensi tietämystä Tyynenmeren maantieteestä, hydrografiasta ja 

historiasta. Hän myös tutki ja teki muistiinpanoja alkuperäisväestöstä. 

Hänen kartoituksensa oli niin tarkkaa, että sitä käytettiin 

vielä 1800-luvulla vertailupohjana Tyynenmeren tutkimuksessa. 

Aiempien tutkimusmatkojen pelätyn taudin, keripukin, voittamisen 

kunnia kuuluu James Cookille; kolmen matkan aikana ei 

yksikään hänen miehistöönsä kuulunut kuollut keripukkiin. 

Cookin mallikelpoinen käyttäytyminen kohotti hänet jumalalliseen 

asemaan myös alkuperäisväestön keskuudessa. 

James Cookin matkat 

cookin ensimmäisen matkan (1768–1771) aikana tehtiin niin 

tähtitieteellisiä mittauksia Tahitilla kuin kartoitettiin eteläistä 

Tyyntämerta. Toisen matkan (1772–1775) tarkoituksena puolestaan 

oli etsiä ”suuri eteläinen manner”. Kolmannen matkan 

aikana (1776–1780) cookin retkikunta etsi Luoteisväylää. 

retki koitui suuren kapteenin kohtaloksi, kun vihamieliset 

asukkaat surmasivat hänet havaijilla. 

Kapten James Cook (1728–1779) var 1700-talets största 

forskningsresande och en ypperlig sjöfarare. Under sina 

tre jordenruntseglatser drog han upp gränserna för Stilla 

havet från den norra till den södra polcirkeln och upptäckte 

Hawaii. Han fastställde också läget för Berings sund, som länge 

förblivit ett okänt område. 

Cook utvecklade forskningsresorna i en vetenskapligare riktning: 

han breddade kunskapen om Stilla havets geografi, hydrografi 

och historia. Han undersökte även ursprungsbefolkningen 

och gjorde anteckningar om den. Hans kartläggning var så noggrann 

att den ännu på 1800-talet användes som jämförelsematerial 

vid undersökningar av Stilla havet. 

Hedern för besegrandet av skörbjuggen, tidigare forskningsresors 

fruktade sjukdom, tillkommer James Cook. Under hans tre 

expeditioner dog inte en enda av deltagarna i dem i skörbjugg. 

Cooks föredömliga uppträdande upphöjde honom även till en i 

det närmaste gudomlig position bland ursprungsbefolkningen. 

James Cooks resor 

under cooks första resa 1768–1771 utfördes astronomiska mätningar 

på Tahiti i samband med kartläggningen av Södra Stilla 

havet. Syftet med a andra resan 1772–1775 var igen att söka 

”den stora sydliga kontinenten”. under den tredje resan 1776– 

1780 sökte cooks expedition nordvästpassagen. under expeditionen 

mötte den stora kaptenen sitt öde när fientliga invånare 

på hawaii dödade cook.

Matkoja maailman meri lä osa 6 

Resor på världens hav del 6 

HMS Resolutionin pienoismalli >> 

resolution toimi james cookin lippulaivana hänen toisen ja kolmannen retkensä 

aikana. hiilikuljetuksiin tarkoitettu rahtialus laskettiin vesille Whitbyssä Marquis of 

granby -nimisenä 1770. neljä kuukautta myöhemmin kuninkaallinen laivasto osti 

aluksen ja nimesi sen drakeksi. vuoden 1771 lopussa 33,7 m pitkä ja 11 m leveä laiva 

muutettiin retkikunta-alukseksi laivaston telakalla deptfordissa ja aluksen nimi vaihdettiin 

resolutioniksi. 

alus palveli monilla Englannin kuninkaallisen laivaston arktisilla retkillä. Se oli 

ensimmäinen alus, joka ylitti eteläisen napapiirin vuonna 1773. resolution oli erittäin 

hyvin varusteltu. Siinä oli mm. George Azimuth -kompassi, jääankkurit, 24 tykkiä 

sekä ajanmukaisin evaporaattori, jolla höyrystettiin merivedestä juomakelpoista vettä. 

Miniatyr av HMS Resolution >> 

resolution fungerade som James Cooks flaggskepp under hans andra och tredje resa. 

det för koltransporter avsedda fraktfartyget sjösattes 1770 i Whitby under namnet 

marquis of granby. Fyra månader senare förvärvade den kungliga flottan fartyget och 

döpte det till drake. i slutet av 1771 omvandlades det 33,7 m långa och 11 m breda 

fartyget till ett expeditionsfartyg på flottans varv i Deptford och fartyget fick nu namnet 

resolution. 

fartyget tjänade under många arktiska expeditioner som genomfördes av Englands 

kungliga flotta. år 1773 var resolution det första fartyget som överskred södra 

polcirkeln. resolution var ytterst välutrustat. Till utrustningen hörde bl.a. en George 

Azimuth -kompass, isankaren, 24 kanoner samt en evaporator av senaste modell 

som förångade havsvattnet till drickbart vatten. 

26 

Koonnut I Sammanställt av Marina Paulaharju 

MEL-ELäKEoTTEESEEn oLLaan TyyTyväiSiä 

Merimieseläkekassa teetti alkuvuodesta 2010 Taloustutkimus 

Oy:llä eläkeotetutkimuksen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 

ne eläkekassan työeläkevakuutetut, jotka olivat saaneet MELeläkeotteen 

syksyllä 2009. 

Tutkimustulosten mukaan 77 % vastaajista oli lukenut otteen 

hyvin. MEL-eläkeotteeseen ollaan tyytyväisiä, ja sen koetaan 

lisänneen tietoutta oman työeläkkeen tulevasta tasosta. Tietoa 

tarvitaan kuitenkin lisää, puolet (54 %) tarvitsee jonkin verran 

enemmän tietoa. 

Merimieseläkekassalta saatavaan tietoon luotetaan – 68 % 

luottaa erittäin paljon. Eniten tietoa vastaajat olivat saaneet Albatrossi-lehdestä, 

Merimieseläkekassalta ja MEL-eläkettä koskevista 

esitteistä ja tiedotteista. Paperisen otteen sijaan vain 21 % 

koki pärjäävänsä pelkällä sähköisellä otepalvelulla. Selvä enemmistö 

pitää kuitenkin internetiä hyvänä vaihtoehtona. 

Vastaajista vajaa puolet (45 %) pitää kertynyttä eläkettä odotuksia 

vastaavan tasoisena. Vain 7 % pitää eläkettä odotuksia 

selvästi pienempänä. Työssä jatkaminen on suunnitelmissa vain 

23 %:lla. Sen sijaan vajaa puolet (41 %) suunnittelee säästävänsä 

aiempaa enemmän. 

Kiitämme kaikkia tutkimukseen vastanneita. Tutkimustuloksia 

hyödynnetään toiminnan ja MEL-eläkeotteen kehittämistyössä. 

Arvonnat on suoritettu ja palkinnot toimitettu voittajille. Onnittelemme 

voittajia! 

MErEnKuLKija SiirTyy ELäKKEELLE 

EnTiSTä MyöhEMMin 

Merimieseläkekassan tilastojen mukaan miehistöön kuuluva 

merenkulkija jäi keskimääräisesti vuonna 2009 vanhuuseläkkeelle 

61 vuoden iässä ja päällystöön kuuluva 62 vuoden iässä. 

Kaikkien eläkkeensaajien keskimääräinen ikä siirtyä vanhuuseläkkeelle 

oli 61 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on viimeisten 

kymmenen vuoden aikana myöhentynyt noin 1,5 vuodella. 

Huomioitaessa kaikkien eläkkeensaajien keskimääräinen ikä 

sekä eläkelajeina myös työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet oli 

vastaava keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 57,5 vuotta. Miehistön 

osalta luku oli melkein 57 vuotta ja päällystön vähän yli 59 

vuotta. 

Lisää tietoa Merimieseläkekassan edellisestä toimintavuodesta 

löytyy vuoden 2009 vuosikertomuksesta, joka on julkaistu 

verkkosivuilla www.merimieselakekassa.fi –> Julkaisut. 

viiSaaSTi vESiLLä -näyTTELy WELLaMoSSa 

Merikeskus Wellamossa on avattu Suomen Merimuseon uusi 

näyttely Viisaasti vesillä. Näyttely on nähtävillä 16.1.2011 saakka 

Wellamon aukioloaikoina. Näyttely kertoo turvallisesta liikkumisesta 

vesillä kesä- ja talviaikaan. 

Näyttelyllä halutaan myös juhlistaa Viisaasti vesillä -kesäkiertueen 

20-vuotisjuhlavuotta. Kiertue vierailee kesän aikana noin 30 

paikkakunnalla. Vesiturvallisuusnäytöksissä näytetään aidoissa 

olosuhteissa, miten pelastetaan hätään joutunut omaa turvallisuutta 

vaarantamatta. Lisätietoa www.merikeskuswellamo.fi. 

ahvEnanMaan MErihiSToria ESiLLä TuruSSa 

Ahvenanmaan merenkulkumuseon museorakennus on peruskorjauksessa 

2010–2011. Tässä yhteydessä museo saa myös 

pitkään kaipaamaansa lisätilaa. 

Peruskorjauksen aikana ahvenanmaalaista merihistoriaa ja 

-esineistöä on esillä merenkulkumuseon ja Forum Marinum -säätiön 

yhteistyönäyttelyssä Turussa. Meidän tiemme on meri -näyttely 

on nähtävillä Linnanpuomissa 4.9.2011 saakka. Lisätietoa 

näyttelystä ja näyttelyn aukioloajat www.forum-marinum.fi. 

Sjöfararna nöjda MEd SjPL-PEnSionSuTdragET 

Sjömanspensionskassan lät i början av 2010 Taloustutkimus Oy 

utföra en undersökning som gällde pensionsutdraget. Målgrupp 

för undersökningen var arbetspensionsförsäkrade i pensionskassan 

som hade fått SjPL-pensionsutdraget hösten 2009. 

Enligt undersökningens resultat hade 77 % av svararna läst 

utdraget bra. Sjöfararna var nöjda med SjPL-pensionsutdraget 

och upplevde att det ökade kunskapen om den egna arbetspensionens 

kommande nivå. Man vill dock ha mera information. Hälften 

av svararna (54 %) behöver en aning mera info. Sjöfararna 

litar på de uppgifter de får av Sjömanspensionskassan – 68 % 

litar mycket på uppgifterna. Mest information hade svararna fått 

genom Albatrossen, av Sjömanspensionskassan och i broschyrer 

och meddelanden. Däremot upplevde bara 21 % att de istället för 

pappersutdraget klarade sig med enbart ett elektroniskt utdrag. 

En klar majoritet anser dock nätet vara ett bra alternativ. 

Av svararna ansåg knappt hälften (45 %) att den intjänade 

pensionen låg på förväntad nivå. Endast 7 % ansåg att pensionen 

var klart mindre än väntat. Fortsättning i arbetet planerade 

bara 23 %. Däremot planerade knappt hälften (41 %) att spara 

mera än tidigare. 

Vi tackar alla som svarade på enkäten. Undersökningens 

resultat utnyttjas i verksamheten och utvecklandet av SjPL-pensionsutdraget. 

Utlottningarna har utförts och vinsterna har sänts 

till vinnarna. Vi gratulerar vinnarna! 

SjöfararEn går i PEnSion SEnarE 

än TidigarE 

Enligt Sjömanspensionskassans statistik gick sjöfarare som 

hörde till besättningen under 2009 i ålderspension i genomsnitt 

vid 61 års ålder och sjöfarare som hörde till befälet i genomsnitt 

vid 62 års ålder. Genomsnittsåldern för alla pensionstagare vid 

ålderspensioneringen var 61 år. Ålderspensioneringen har under 

de senaste tio åren blivit senarelagd med ca 1,5 år. 

Med beaktande av pensionstagares genomsnittliga pensioneringsålder 

inklusive pensionsslagen invalid- och arbetslöshetspension 

var motsvarande genomsnittliga ålder för pensionering 

57,5 år. För manskapets del var siffran nästan 57 år och för befälets 

del en aning över 59 år. 

Mera information om Sjömanspensionskassans föregående 

verksamhetsår finns i årsberättelsen för 2009 som har publicerats 

på nätet på adressen www.sjomanspensionskassan.fi –> 

Publikationer. 

SäKEr På Sjön – uTSTäLLning På WELLaMo 

På Maritimcentret Wellamo har Finlands sjöhistoriska museum 

öppnat en ny utställning – Säker på sjön. Utställningen är öppen 

fram till den 16.1.2011 under Wellamos öppethållningstider. Utställningen 

berättar om säker trafik på vattnen sommar- och vintertid. 

Med utställningen vill man också celebrera 20-års jubileumsåret 

för sommarturnén Säker på sjön. Turnén gästar under sommaren 

ca 30 orter. Under sjösäkerhetsdemonstrationerna visas under 

äkta förhållanden hur en person i nöd räddas utan att äventyra den 

egna säkerheten. Ytterligare info www.merikeskuswellamo.fi. 

åLandS SjöfarTShiSToria viSaS i åBo 

Ålands sjöfartsmuseums museibyggnad saneras 2010–2011. 

I det sammanhanget får museet även länge efterlängtat tilläggsutrymme. 

Under saneringstiden visas åländsk sjöfartshistoria 

och -föremål på sjöfartsmuseets och Forum Marinum-stiftelsens 

samarbetsutställning i Åbo. Utställningen Vår väg är havet 

visas på Slottsbommen fram till den 4.9.2011. Ytterligare info om 

utställningen och öppethållningstider på adressen www.forummarinum.fi.

150 vuoTTa MEriMiEhiä 

– rauMan MEriMuSEon uuSi näyTTELy 

Rauman merimuseossa on avattu uusi teemanäyttely ”150 vuotta 

merimiehiä”, joka esittelee merimiehen elämää ja arkea 150 vuoden 

ajalta. Kesäkuussa 2010 avattu näyttely on nähtävillä aina 

kesään 2012 saakka. 

Teemanäyttelyn esineistö on alun perin peräisin pääosin merimiehiltä 

itseltään, mutta kuuluu nyt museon kokoelmiin. Näyttelyä 

elävöittävät liikkuva kuva, merimiesten äänet ja runsas valokuvamateriaali. 

Lisätietoa näyttelystä ja museon aukioloajoista löytyy 

osoitteesta www.rmm.fi. 

KiiToS PaLauTTEESTa 

– aLBaTroSSin uudiSTuKSET 

Kiitämme kaikkia niitä, jotka antoivat meille palautetta Albatrossin 

uudistuneesta ilmeestä ja sisällön rakenteesta. Saadun palautteen 

mukaan uudistukset ovat olleet onnistuneita. 

Arvonnassa kirjapalkinnon voitti lehden lukija Teppo Torniainen. 

Palkinto on toimitettu voittajalle. Onnittelumme! 

vuodEn 2010 MEL-ELäKEoTE 

Merimieseläkekassa lähettää MEL-vakuutetuilleen vuoden 2010 

työeläkeotteen syys–lokakuun vaihteessa. MEL-eläkeote lähetetään 

nyt kolmatta kertaa. Otteesta näkyvät yksityisellä alalla 

tehty työansio sekä arvio ansaitusta eläkkeen määrästä per 

31.12.2009. Tänä vuonna myös yli 50-vuotiaille näkyy otteelta 

arvio eläkkeen tulevasta määrästä. 

VALO MERELLÄ - 

LJUSET TILL HAVS 

Suomen majakat - 

Finlands fyrar 1753-1906 

50 € (64,90) 

YKSINPURJEHDUS 

MAAPALLON YMPÄRI 

20 € (29,90) 

150 år SjöMän – ny uTSTäLLning På rauMo 

SjöfarTSMuSEuM 

På Raumo sjöfartsmuseum har en ny temautställning öppnats. 

”150 år sjömän” presenterar sjömannens liv och vardag under 

150 års tid. Utställningen, som öppnades i juni 2010, fortgår ända 

till sommaren 2012. Föremålen på temautställningen är ursprungligen 

hämtade av sjömännen själva men ingår nu i museets samlingar. 

Utställningen levandegörs av levande bilder, sjömännens 

ljud och ett rikligt fotomaterial. Ytterligare info om utställningen 

och öppethållningstider på adressen www.rmm.fi. 

TacK för rESPonSEn 

– aLBaTroSSEnS nya LayouT 

Vi tackar alla som gav oss respons på Albatrossens nya layout 

och innehållets struktur. Enligt den erhållna responsen har förnyelsen 

varit lyckad. Vid utlottningen vann tidningens läsare Teppo 

Torniainen bokpriset, som har levererats till vinnaren. Våra gratulationer! 

SjPL-PEnSionSuTdragET för 2010 

Sjömanspensionskassan distribuerar 2010 års arbetspensionsutdrag 

till de SjPL-försäkrade i månadsskiftet september–oktober. 

SjPL-pensionsutdraget distribueras nu för tredje gången. 

Av utdraget framgår arbetsinkomsten inom den privata sektorn 

samt en beräkning av den intjänade pensionen per 31.12.2009. 

Innevarande år framgår även för 50 år fyllda sjöfarare en uppskattning 

av den framtida pensionen. 

Merellistä kesälukemista 

John Nurmisen Säätiön teokset 

Albatrossin lukijoille erikoishintaan 

MERITIE 

Navigoinnin historia 

70 € (89) 

YLI MAAN ÄÄREN 

Magalhãesin kohtalokas 

purjehdus maailman ympäri 

30 € (34,90) 

ULTIMA THULE 

Pohjoiset löytöretket 

60 € (79,90) 

MUSKOTTISOTA 

Taistelu Itä-Intian 

Maustesaarista 

30 € (34,90) 

MARE BALTICUM 

2000 vuotta Itämeren 

historiaa 

60 € (79,90) 

MARINKONSTENS 

MÄSTARE 

400 år av marinmålningar 

45 € (67,90) 

KUNINKAANSAARI 

Akvarellinkeveä saaripäiväkirja 

kolmelta 

vuosikymmeneltä 

20 € (34,90) 

Tilaukset suoraan John Nurmisen Säätiöstä 

p. 050 545 0481 

maria.gronroos@jnfoundation.fi 

Tarjoukset voimassa elokuun 2010 loppuun 

27

28 

MEriMiESELäKEKaSSan aSiaKaSPaLvELu KESäaiKana 

Merimieseläkekassa palvelee kesäaikana (1.6.–31.8.2010) arkisin klo 9.00–15.30. 

Verkkosivut ja -palvelut osoitteessa www.merimieselakekassa.fi antavat myös moneen kysymykseen vastauksen. 

hyvää kesää kaikille! 

SjöManSPEnSionSKaSSanS KundTjänST undEr SoMMarEn 

Sjömanspensionskassan betjänar under sommaren (1.6.–31.8.2010) vardagar kl. 9.00–15.30. 

Webbsajten och tjänsterna på adressen www.sjomanspensionskassan.fi ger också svar på många frågor. 

Trevlig sommar önskas alla! 

Kuva I Foto: Marina Paulaharju

Albatrossi 2/2010 - Merimieseläkekassa

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?