Närmatskatalog Lähiruokaluettelo 2012-2013 - Slow Food Västnyland
Närmatskatalog Lähiruokaluettelo 2012-2013 - Slow Food Västnyland
Närmatskatalog Lähiruokaluettelo 2012-2013 - Slow Food Västnyland
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
NÄRMATSMARKNAD<br />
VÄSTNYLANDS<br />
<strong>Närmatskatalog</strong><br />
<strong>Lähiruokaluettelo</strong><br />
<strong>2012</strong>-<strong>2013</strong><br />
LÄNSI-UUDENMAAN<br />
LÄHIRUOKAMARKKINAT<br />
28–29.9.<strong>2013</strong><br />
Svartå Slott / Mustion Linna
2 3<br />
INNEHÅLLSFÖRTECKNING – SISÄLLYSLUETTELO<br />
TABLE OF CONTENTS<br />
Förord Alkusanat Foreword ................................................................................................... 3<br />
Närmatsproducenter och –företag Lähiruokatuottajat & -yrittäjät<br />
Local <strong>Food</strong> Producers & Entrepreneurs ............................................................................ 4-40<br />
Kött & mjölk – Liha & maito – Meat & milk ............................................................ 4-9<br />
Fisk – Kala – Fish .................................................................................................... 10-11<br />
Grönsaker & potatis – Vihannekset & perunat – Vegetables & potatoes ................ 12-14<br />
Frukt & bär – Hedelmät & marjat – Fruits & berries ............................................. 14-16<br />
Honung – Hunaja – Honey .......................................................................................... 17<br />
Bageri & spannmål - Leipomot & viljat - Bakeries & grains ................................... 18-20<br />
Café, restaurang & catering - Kahvilat, ravintolat ja pitopalvelut<br />
Cafés, restaurants and catering services .................................................................. 20-29<br />
Butik - Kaupat - Grocery stores .............................................................................. 30-34<br />
Övriga närmatsaktörer – Muut lähiruokatoimijat – Other Local food Actors ......... 35-40<br />
Närmat året runt – Lähiruokaa ympäri vuoden – Local <strong>Food</strong> Year Round ...................... 41-50<br />
Artiklar – Artikkelit – Articles ......................................................................................... 52-64<br />
Potatis Peruna Potato ................................................................................................... 52<br />
På svenska .............................................................................................................. 53-56<br />
Suomeksi ................................................................................................................ 57-60<br />
In English ................................................................................................................ 61-64<br />
Närmatskarta – Lähiruokakartta – Local food Map ....................................................... 66-69<br />
UTGIVARE / JULKAISIJA / PUBLISHER<br />
<strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> <strong>Västnyland</strong> r.f.<br />
VÄSTNYLANDS NÄRMATSKATALOG <strong>2012</strong>-<strong>2013</strong><br />
LÄNSI-UUDENMAAN LÄHIRUOKALUETTELO <strong>2012</strong>-<strong>2013</strong><br />
REDIGERING / EDITOINTI / EDITOR<br />
Jenny Öhman / Bra Mat i <strong>Västnyland</strong><br />
ARTIKLAR / ARTIKKELIT / ARTICLES<br />
Ulrica Cronström<br />
ÖVERSÄTTNING / KÄÄNNÖS / TRANSLATION<br />
Reetta Räty<br />
LAYOUT & OMBRYTNING / TAITTO / MAKE-UP<br />
Mikael Rehn / Ekenäs Tryckeri<br />
TRYCK / PAINO / PRINT<br />
Ekenäs Tryckeri, <strong>2012</strong><br />
BILDER / KUVAT / PICTURES<br />
Hanna Erlund, Eva Torderas, Viveca Blomberg,<br />
Västra Nylands Folkhögskola / Fotolinjen, <strong>Slow</strong><br />
<strong>Food</strong> <strong>Västnyland</strong> r.f.<br />
Nästa års <strong>Närmatskatalog</strong> utkommer under<br />
närmatsmarknaden Smaka på <strong>Västnyland</strong> på<br />
Svartå Slott 28-29.9.<strong>2013</strong>. Boka annonsplats<br />
redan nu! Annonsstop 23.8.<strong>2013</strong>.<br />
Ensi vuoden <strong>Lähiruokaluettelo</strong> ilmestyy Länsi-<br />
Uudenmaan Maistiaiset-lähiruokamarkkinoilla<br />
Mustion Linnassa 28-29.9.<strong>2013</strong>. Varaa<br />
ilmoituspaikkasi 23.8.<strong>2013</strong> mennessä.<br />
KONTAKT / YHTEYDENOTTO<br />
styrelsen@slowfoodvastnyland.org<br />
www.slowfoodvastnyland.org<br />
Kriterierna för att få annonsera i <strong>Närmatskatalog</strong>en hittas på http://slowfoodvastnyland.org<br />
<strong>Lähiruokaluettelo</strong>ssa ilmoittaminen kriteerit löytyvät sivulta http://slowfoodvastnyland.org<br />
The criteria for advertising in the Local <strong>Food</strong> Catalogue can be found on http://slowfoodvastnyland.org<br />
FÖRORD<br />
Vem skall stöda Västnyländsk mat om<br />
inte vi här i <strong>Västnyland</strong>. Som konsument<br />
gör jag det genom att efterfråga och köpa<br />
mat från regionen, som producent genom<br />
att hålla god kvalitet, utveckla nya produkter<br />
och se till att mina varor finns tillgängliga.<br />
Butikerna är i nyckelposition och<br />
har möjlighet att ge Västnylänsk mat en<br />
bra plats i butiken. Kommunerna kan på<br />
ALKUSANAT<br />
Kuka tukee länsiuusimaalaista elintarviketuotantoa<br />
ellemme me täällä Länsi-<br />
Uudellamaalla. Kuluttajana sen voi tehdä<br />
ostamalla oman alueen tuottamaa ruokaa,<br />
samalla lisäten sen kysyntää. Viljelijä taas<br />
pitää huolen siitä, että tuotteiden laatu on<br />
ensiluokkaista ja että niitä on saatavilla,<br />
sekä pyrkii kehittämään uusia tuotteita.<br />
Elintarvikkeiden esillepanossa kaupat ovat<br />
avainasemassa, ja pystyvät täten vaikuttamaan<br />
Länsi-Uusimaalaisten tuotteiden<br />
näkyvyyteen ja siihen, että niitä ostetaan<br />
enemmän.<br />
FOREWORD<br />
Who supports food produced in Western<br />
Uusimaa if not us who live here. As a<br />
consumer I can do it by asking for food<br />
that is locally produced and buying it. Producers<br />
should make sure that their products<br />
are first class and available to buyers,<br />
as well as try to develop new products.<br />
Shops are just as important as they are able<br />
to give food from Western Uusimaa more<br />
visibility. Municipals are able to support<br />
många sätt stöda Västnyländsk livsmedelsproduktion<br />
och skapa sysselsättning men<br />
det krävs vilja, aktivitet och genomtänkta<br />
investeringar. Tillsammans kan vi arbeta<br />
för att bevara och utveckla en mångfald av<br />
bra mat från <strong>Västnyland</strong>. Vi i <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong><br />
<strong>Västnyland</strong> r.f. bidrar bl.a. genom denna<br />
<strong>Närmatskatalog</strong> och vår årliga Närmatsmarknad<br />
”Smaka på <strong>Västnyland</strong>”.<br />
Kunnat voivat monella lailla tukea<br />
Länsi-Uudenmaan elintarviketuotantoa ja<br />
luoda työpaikkoja, mutta siihen tarvitaan<br />
tahtoa, aktiivisuutta ja huolella mietittyjä<br />
investointeja. Me kaikki voimme yhdessä<br />
tehdä töitä säilyttääksemme ja kehittääksemme<br />
monenlaista hyvää ruokaa Länsi-<br />
Uudellamaalla. Me <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> <strong>Västnyland</strong><br />
r.f. jäsenet vaikutamme m.m. tämän Lähiruokaluoettelon<br />
ja jokavuotisten ”Länsi-<br />
Uudenmaan Maistiaiset” lähiruokamarkkinoiden<br />
kautta.<br />
the local food production in Western Uusimaa<br />
and to open up jobs, but a lot of will,<br />
activity and smart investments are needed<br />
for it to happen. We can all work together<br />
to preserve and develop a variety of good<br />
food in Western Uusimaa. The members of<br />
<strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> <strong>Västnyland</strong> r.f. are contributing<br />
through this Local <strong>Food</strong> Catalogue as<br />
well as by organizing the annual ”Taste of<br />
Western Uusimaa” <strong>Food</strong> Festival.<br />
DIANA NYBERG-LINDHOLM<br />
Ordförande i <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> <strong>Västnyland</strong><br />
<strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> <strong>Västnyland</strong> rf:n puheenjohtaja<br />
Chairwoman, <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> <strong>Västnyland</strong>
4 5<br />
2<br />
1<br />
3<br />
5<br />
www.nyby.fi Nyby Gård<br />
<br />
4<br />
6
6 7<br />
7 10<br />
8<br />
9<br />
Lihatuotteita<br />
kypsään makuun!<br />
Ravintoloiden Hovihankkia, parhaista raakaineista<br />
Westchark oy tarjoaa monipuolisen<br />
valikoimansekä lämmin- ja kylmä että<br />
ilmankuivattua tuotteita.<br />
11<br />
12<br />
13<br />
14<br />
West Chark on Suomen Kokkimaajoukkueen<br />
yhteistyökumppani ja tukija<br />
Kött<br />
för en mogen smak!<br />
Restaurangernas hovleverantör West Chark Ab<br />
erbjuder köttprodukter framställda av de bästa råvarorna.<br />
Varm- och kallrökta samt luftorkade produkter<br />
West Chark är Finska Kocklandslagets<br />
samarbetspartner och understödare<br />
Toimisto / kontor 020 7639 120<br />
Kauppa / butik tii-pe / ti-fre 9-17<br />
<br />
Kila gård ...............................................................................Kila gårds väg 57, 10820 Lappvik<br />
EKOLOGISKT NÖTKÖTT, KÅSERIBÖCKER<br />
019-24 48026 ......................................................................................................info@kilabok.fi<br />
Tilateurastamo Kiven Säästöpossu ................................. Uusitilantie 65, 03600 Karkkila<br />
LUOMUPOSSUNLIHAA SUORAAN MAATILALTA<br />
09-2256 819, 040-506 3012 ................................... reetta.kivi@elisanet.fi www.luomupossu.fi<br />
Pargas gård .......................................................................Pargasvägen 101 A, 10600 Ekenäs<br />
DIREKTFÖRSÄLJNING AV EKOL. BIFFKÖTT/ LUOMU PIHVILIHAN SUORAMYYNTIÄ<br />
040-530 5953, best. / til.: 0400-127 174 mathias.weckstrom@pargasgard.fi www.pargasgard.fi<br />
Ukkolan vuohitila ................................................................................ Puusentie 71, Karjaa<br />
TILALLA VALMISTETTUJA SÄILÖNTÄAINEETTOMIA VUOHENMAITOTUOTTEITA<br />
044-992 1067 .................................... ukkolanvuohet@luukku.com www.ukkolanvuohitila.com
8 9<br />
15 16
10 11<br />
17 23<br />
18<br />
19<br />
20<br />
21<br />
22<br />
Hasse Blomqvist ..................................................................Padvavägen 842, 10570 Bromarf<br />
FÄRSK, GRAVAD OCH RÖKT FISK<br />
040-540 8974 ........................................................................Ekenäs torg onsdagar och lördagar<br />
Helenius fiskdelikatesser .................................................Padvavägen 165, 10570 Bromarf<br />
FÖRSÄLJNING AV FISK PÅ TORG OCH MARKNADER<br />
0400-539 264, 040-538 7181 ............................................................gosta.helenius@gmail.com<br />
Magnus Lignell ....................................................................Pålarvvägen 47, 10570 Bromarv<br />
FÄRSK OCH RÖKT FISK, DIREKTFÖRSÄLJNING<br />
040-501 5921 .......................... Pojo torg lördagar 8-11, sommartid Präskulla torg lördagar 9-12<br />
Ove och Anders Lindqvist yrkesfiskare ............................ Kimisviksvägen 47, 10600 Ekenäs<br />
FÄRSK OCH FÖRÄDLAD FISK<br />
0400-528 794 .........................................Ekenäs torg onsdagar och lördagar, Karis torg onsdagar<br />
Jan Westerholm .......................................Kamparholmsvägen 116 B, Box, Ekenäs/Tammisaari<br />
FÖRSÄLJNING AV FÄRSK FISK / TUOREEN KALAN MYYNTI<br />
0400-762 861
12<br />
<br />
<br />
13<br />
24<br />
25<br />
26<br />
27<br />
28<br />
29<br />
30<br />
31<br />
32<br />
33<br />
34<br />
35<br />
Bålaby gård ..................................................................................... Bålabyvägen 115, Svartå<br />
FÄRSKPOTATIS, GRÖNSAKER & BÄR<br />
0400-463 806 ......................................................Försäljning i Lilla Lanthandeln och på Lojo torg<br />
Lars och Viola Forsstedt .....................................................Rådjursdalen 32 C, Sköldargård<br />
GRÖNSAKER, POTATIS OCH ÄGG<br />
040-520 8098 .................................................... På Ekenäs och Karis torg onsdagar och lördagar<br />
Henrik’s Garden ........................................................................... Sommarövägen 76, Skåldö<br />
Ekologiska GRÖNSAKER, BÄR OCH SOMMARBLOMMOR på sommartorg & direktförs.<br />
040-820 6041 .... Förfrågn. & beställningar: henrik.nordstrom@surfnet.fi www.HenriksGarden.com<br />
Gustav Holmbom .........................................................Västerbackavägen 11, Täkter/Tähtelä<br />
DIREKTFÖRSÄLJNING AV POTATIS OCH NYPOTATIS / PERUNAN JA UUDEN<br />
PERUNAN SUORAMYYNTI 0400-971 187 ..................................... gholmbom@gmail.com<br />
Holmqvists trädgård .....................................................Koskisvägen 885 B 25560 Koski as.<br />
SÄSONGENS GRÖNSAKER PÅ TENALA SOMMARTORG LÖ 8-12<br />
040-510 1441 .....................................................................................bjorn.holmqvist@pp.inet.fi<br />
Henrik Kevin .......................................................Lindsbyvägen/Lindsbyntie 17, Tenala/Tenhola<br />
NYPOTATIS OCH VINTERPOTATIS / UUDET PERUNAT JA TALVIPERUNAT<br />
040-511 6975 ..............................................................................................henrik.kevin@2me.fi<br />
Nyholms potatis ........................................................... Ingå kustvägen 872, Täkter / Tähtelä<br />
DIREKTFÖRSÄLJNING AV MATPOTATIS / PERUNAN SUORAMYYNTI<br />
0500-434 904<br />
Mats Nyman ................................................................ Ovanmalmsvägen 131, Tenala/Tenhola<br />
EKOLOGISKA GRÖNSAKER / LUOMUVIHANNEKSIA<br />
044-299 4598 .................................................................................... matsjnyman@hotmail.com<br />
Guy Ranta ...................................................................Anderbackavägen 188, 10570 Bromarv<br />
POTATIS- OCH GRÖNSAKSODLING <br />
0400-887 234, ÄVEN DIREKTFÖRSÄLJNING ..................................................guy.ranta@pp.inet.fi<br />
Anders Ravia ............................................................................. Orvlaxvägen 445 B, Bromarv<br />
GRÖNSAKER & ROTFRUKTER / VIHANNEKSIA & JUUREKSIA<br />
040-535 5162<br />
Nils Sjöberg ...................................................... Västankärrsvägen 40, Täktom, Hangö / Hanko<br />
POTATIS, ÄGG, KÅL M.M. / PERUNAA, KANANMUNAA, KAALIA Y.M.<br />
019-2489 136, 040-585 4153<br />
Ingrid Träskman ............................................... Damsvägen/Damsintie 53, Ingå st./Inkoon as.<br />
GRÖNSAKER PÅ FRILAND / AVOMAAN VIHANNEKSET<br />
0400-998 682 ........................................................................................ ingrid.traskman@icon.fi<br />
36<br />
37<br />
38
14<br />
<br />
FRUITS & BERRIES<br />
15<br />
39<br />
40<br />
41 42<br />
<br />
FRUITS & BERRIES<br />
Aitoa<br />
lähiruokaa<br />
Lohjalta<br />
SUPERFRUIT SASKATOON<br />
Saskatoonmarja on maultaan uniikki.<br />
Saskatoon sisältää merkittäviä määriä kuituja, kivennäisaineita<br />
ja vitamiineja ja sen antioksidanttipitoisuus on erittäin korkea.<br />
Puhtaasti suomalaista superfoodia.<br />
Hälsobäret saskatoon har en unik smak.<br />
Superbär, som är oerhört rika på ber, essentiella mineraler och<br />
vitaminer samt har ett högt innehåll av antioxidanter.<br />
Ren nsk superfood.<br />
Saskatoon berry, a true Finnish superfood with a unique taste.<br />
Täysmehu 100% Siirappi Marjajauhe<br />
Råsaft 100 %<br />
Sirap<br />
Bärpulver<br />
Juice 100 %<br />
Syrup<br />
Berry Powder<br />
Äkta<br />
närmat<br />
från Lojo<br />
Hyytelö<br />
Gelé<br />
Jelly<br />
LINNAN MARJATILA<br />
Kittiskoskentie 129, 08500 Lohja/Lojo, puh./tel. 0500 444 106<br />
linna@kirkkomaki.net, www.linnansaskatoon.<br />
43
16 FRUITS & BERRIES<br />
17<br />
44<br />
45<br />
46<br />
47<br />
48<br />
49<br />
50<br />
51<br />
52<br />
53<br />
Anttilan Marjatila ..................................................................... Marjaraitti 36, Kirkkonummi<br />
MANSIKOITA, SUORAMYYNTI JA ITSEPOIMINTA<br />
041-543 7790 .................................................................................................... www.anttilan.tk<br />
Benita och Bo-Erik Björkroth ......................................Degerbyvägen 194, 10160 Degerby<br />
DIREKTFÖRSÄLJNING AV JORDGUBBAR OCH HALLON,<br />
SJÄLVPLOCK PÅ JORDGUBBAR 050-347 0364 .................... benita.bjorkroth@elisanet.fi<br />
Eriksgård ...................................................................................Eriksgårdsvägen 155, Veikkola<br />
JORDGUBBAR OCH ÄRTER. Försäljning: Eriksgård, Kyrkslätt Prisma & Veikkola S-Market<br />
0400-489 907 .....................................................aberg.karl@gmail.com www.eerikinkartano.fi<br />
Grönbacka trädgård ..............................................................Ingå kustvägen 1953, Ingå ST.<br />
PLANTSKOLA med bl.a. fruktträd och bärbuskar / TAIMISTO, mm. hedelmäpuut<br />
ja marjapensaat ..........................................Mikaela Suoniemi 040-549 2572, www.gronbacka.fi<br />
F:ma Stefan Lindholm ........................................ Smedstået/Sepänraitti 18 B, Tenala/Tenhola<br />
JORDGUBBSFÖRSÄLJNING OCH SJÄLVPLOCK<br />
050-524 1385 ................................................................................. stefanlindholm2@gmail.com<br />
Porkkalan marja ja vihannes – Porkala bär och grönsaker<br />
MANSIKOITA Y.M. / JORDGUBBAR M.M. Billskog/Inkoo (49)<br />
050-320 9582 Elina Kontti ............................................................. & Porkkala/Kirkkonummi (50)<br />
Tittis korgar ........................................................Åsgatan/Harjukatu 15 A, Ekenäs/Tammisaari<br />
MARMELADER, MÅLADE KORGAR, TRÄVAROR / MARMELADEJA, KOREJA<br />
JA PUUTUOTTEITA ...................0440-231 047, christina.hardh@pp.inet.fi www.tittiskorgar.fi<br />
Tyris...................................................................Solbergsvägen/Päivöläntie 633, Solberg/Päivölä<br />
JORDGUBBAR, OCKSÅ SJÄLVPLOCK / MANSIKAT, MYÖS ITSEPOIMINTA<br />
0500-850 825<br />
Armi Wiberg ........................................................................................................... Barösund<br />
BARÖSUNDS MALTLIMPA & JORDGUBBAR<br />
050-070 0595 .....................................................................................På Barösunds sommartorg<br />
55<br />
Myrans Bigård B&R Grönholm ............................................Myransvägen 111, Ingå/Inkoo<br />
NÄRHONUNG / LÄHIHUNAJAA<br />
0400-433 727 ................................................................................bengt.gronholm@kolumbus.fi<br />
54
18 BAKERIES & GRAINS<br />
BAKERIES & GRAINS<br />
19<br />
56<br />
57<br />
Oy Emil Halme Ab | Puh. - Tel. 09-819 4040 | www.emilhalme.fi | Emil Halmeen tie 1 | Emil Halmes väg 1 | 02780 Espoo, Esbo<br />
Hyvän leivän salaisuus<br />
Hemligheten med gott bröd<br />
Leipomon perustaja Emil<br />
Halme tiesi, miten<br />
leipään luodaan hyvä<br />
maku ja oikea henki.<br />
Halmeen leivät leivotaan<br />
edelleen tänä<br />
päivänäkin samojen<br />
reseptien mukaan<br />
käyttäen<br />
imellystä,<br />
hapanjuurta ja<br />
käsityötaitoa.<br />
Suurin osa<br />
käytetyistä<br />
raaka-aineista ovat<br />
suomalaisia lähialueen<br />
raaka-aineita. Leivän<br />
lopullinen hieno aromi ja<br />
maku syntyvät<br />
kiviarinauunin tasaisessa<br />
lämmössä. Näin leivotaan<br />
aito Halmeen lähileipä<br />
vuodesta 1899.<br />
Lähileipää<br />
Närproducerat<br />
Bageriets grundare, Emil<br />
Halme visste hur man<br />
bakar bröd med god<br />
smak och rätt konsistens.<br />
Halmes bröd bakas än<br />
idag med samma genuina<br />
recept, gammaldags<br />
skållning, surdegsrot<br />
och hantverksskicklighet.<br />
Största<br />
delen av<br />
råvarorna som<br />
används är finska<br />
närproducerade<br />
råvaror. Sin slutliga<br />
frestande arom och<br />
smak får brödet under<br />
gräddningen i stenugnens<br />
jämna värme. På<br />
detta sätt bakas äkta<br />
Halmes närprodu-<br />
cerade bröd sedan år<br />
1899.<br />
58
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
20 BAKERIES & GRAINS<br />
KAHVILAT, RAVINTOLAT & PITOPALVELUT 21<br />
67<br />
59<br />
60<br />
61<br />
62<br />
63<br />
64<br />
65<br />
66<br />
Lilla hembageriet ..............................................................................Centralgatan 82, Karis<br />
KAKOR OCH BAKVERK TILL VARDAG OCH FEST!<br />
019-233557<br />
.................... Nykärrsvägen/Uudensuontie 34, Svartå/Mustio<br />
MALNING OCH EGET MJÖL TILL SALU / JAUHANTA JA OMAT JAUHOT MYYNNISSÄ<br />
019-348 262, 040-555 2087 .........................................................ulf.bergholm@dnainternet.net<br />
Ankis torgförsäljning, Ann-Christin Hägg ..................................................................... Karis<br />
HEMBAKAT BRÖD<br />
0440-238 260 ...................................................Alla helgfria onsdagar och lördagar på Karis torg<br />
Brasserie Oy Bouquet garni Ab ...........................Köpmansgatan/Kauppiaankatu 3, Karis/Karjaa<br />
RESTAURANT, CAFÉ, LUNCH, À LA CARTE, TAKE AWAY, CATERING<br />
019-230290, 040-823 1887, 040-584 1782 ......................... info@brasserie.fi www.brasserie.fi<br />
Dönsby Bed and Breakfast ..................................................... Dönsbyvägen 3, 10300 Karis<br />
B&B PÅ KARIS LANDSBYGD MED NÄRPRODUCERAT OCH EKOL. MORGONMÅL<br />
050-537 9584 ...........................................................nora.garusi@donsby.net www.donsby.net<br />
Kopparnäsin Kestikievari ........................................................................... Inkoo, Degerby<br />
RETROPAIKKA JA RETRORUOKAA LUONNONKESKELLÄ<br />
0400-701 159 ......................................................kestikievari@kolumbus.fi www.kupariniemi.fi<br />
MR-Ruokailupalvelut Oy ..........................................................................................Karjaa<br />
LETTUKAHVILATOIMINTA JA CATERINGPALVELUT<br />
040-512 7997 ..........................................................................................................www.lettu.fi<br />
Ruukkikylän herkut ...................................................................................... 050-328 2127<br />
MARINOIDUT VALKOSIPULIT & OLIIVIT, SINAPIT Y.M. .................Isokiskontie 1, Fiskars<br />
TAPAHTUMIA Y.M., HÄRKÄTALLI ..... Billnäsin puistotie 3, Billnäs Lisätietoja Facebookista!<br />
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
KAHVILOITA & RAVINTOLOITA<br />
68<br />
69
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
22 KAHVILAT, RAVINTOLAT & PITOPALVELUT<br />
KAHVILAT, RAVINTOLAT & PITOPALVELUT 23<br />
70<br />
71<br />
72<br />
73<br />
74
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
24 KAHVILAT, RAVINTOLAT & PITOPALVELUT<br />
KAHVILAT, RAVINTOLAT & PITOPALVELUT 25<br />
75<br />
76<br />
77 78<br />
79<br />
80<br />
81<br />
83<br />
Lähiruokaa parhaimmillaan,<br />
mm Bovikin lammasta, Kosken<br />
kartanon härkää, paikallisen<br />
kalastajan kuhaa, tule maistamaan!<br />
Avoinna päivittäin vuoden<br />
ympäri klo 11-22.<br />
<br />
Tykkää meistä facebookissa.<br />
Gilla oss i facebook.<br />
Tervetuloa Välkommen<br />
Itäsatama <br />
10900 Hanko <br />
Joanna & Jan <br />
82<br />
84
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
26 KAHVILAT, RAVINTOLAT & PITOPALVELUT<br />
KAHVILAT, RAVINTOLAT & PITOPALVELUT 27<br />
85 86
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
CAFÉ, RESTAURANT, CATERING<br />
28 KAHVILAT, RAVINTOLAT & PITOPALVELUT<br />
KAHVILAT, RAVINTOLAT & PITOPALVELUT 29<br />
87 88<br />
89<br />
90
30 31<br />
91<br />
92<br />
94<br />
93<br />
95 96<br />
97
32 33<br />
98 99<br />
100<br />
101
34 OTHER LOCAL FOOD ACTORS<br />
35<br />
<br />
<br />
MEIKÄLÄINEN MAIJA<br />
OK VARUBODEN-OSLA HLG 2195 123456
36 OTHER LOCAL FOOD ACTORS<br />
OTHER LOCAL FOOD ACTORS<br />
37<br />
Vid Novias campus i Raseborg erbjuds studier inom bl.a.:<br />
Examensinriktad xamensinriktad ungdomsutbildning,<br />
UP för naturbruk och miljö, 240 sp<br />
Agrolog (YH)<br />
Hortonom (YH) inom landskapsplanering<br />
Hortonom (YH) inom trädgårdsnäring<br />
(förutsätter ett års studier utomlands)<br />
Miljöplanerare (YH)<br />
Skogsbruksingenjör (YH)<br />
Examensinriktad vuxenutbildning,<br />
UP för naturbruk och miljö, 240 sp<br />
Agrolog (YH)<br />
Hortonom (YH) inom<br />
trädgårdsnäring<br />
Examensinriktad högre YH-utbildning<br />
UP för landsbygdsutveckling, 60 sp<br />
Vuxenutbildning på engelska<br />
Sustainable Coastal Management<br />
Naturbruk<br />
och miljö<br />
novia.fi
38 OTHER LOCAL FOOD ACTORS<br />
OTHER LOCAL FOOD ACTORS<br />
39<br />
Marthaförbundets matkulturbroschyr<br />
ute i oktober<br />
Inhemska spannmål<br />
Beställ recepthäftet via martha.<br />
BÖNDER BEHÖVS!<br />
Svenska lantbruksproducenternas<br />
centralförbund SLC r.f.<br />
Utveckla Ditt företag<br />
i gott Sällskap!<br />
Rådgivning i produktion<br />
och ekonomi<br />
www.nsl.fi<br />
Deltar i<br />
ProAgria-samarbete
40<br />
<br />
OTHER LOCAL FOOD ACTORS<br />
Närmat året runt<br />
Lähiruokaa ympäri<br />
vuoden<br />
Local food<br />
all year round
Fira Jul, Nyår,<br />
och Sportlov i <strong>Västnyland</strong><br />
Julmarknader i <strong>Västnyland</strong><br />
– närmare information på kommunernas hemsidor<br />
Njut av restaurangernas julbord<br />
Julklappar med goda västnyländska smaker<br />
Direktförsäljning från gårdarna<br />
Vietä Joulu, UusiVuosi,<br />
ja hiihtoloma<br />
Länsi-Uudellamaalla<br />
Länsi-Uudenmaan joulumarkkinat – lisätietoa kuntien kotisivuilta<br />
Nautinnollisia joulun antimia ravintoloissa<br />
Hyvänmakuisia Länsi-Uusimaalaisia joululahjoja<br />
Tilojen suoramyynti<br />
Spend Christmas, New Year’s<br />
and winter break<br />
in Western Uusimaa<br />
Christmas fairs in Western Uusimaa<br />
– more information on municipals’ websites<br />
Have an enjoyable Christmas Feast at a restaurant<br />
Tasty Christmas presents from Western Uusimaa<br />
Farms with direct sale
Påskmarknader<br />
Påskmarknader<br />
– närmare information på kommunernas hemsidor<br />
Koppla av kring restaurangernas påskbord<br />
Västnyländsk närmat – lamm, ägg, memma och bröd<br />
Pääsiäismarkkinat<br />
Pääsiäismarkkinat – lisätietoa kuntien kotisivuilta<br />
Rentoudu ravintoloiden pääsiäispöytien äärellä<br />
Lähiruokaa Länsi-Uudeltamaalta<br />
– lammasta, munia, mämmiä ja leipää<br />
Easter fairs<br />
Easter fairs – more information on municipals’ websites<br />
Relaxing Easter dinner at a restaurant<br />
Local food from Western Uusimaa – lamb, eggs,<br />
Finnish Easter pudding ’mämmi’ and bread
Sommar i <strong>Västnyland</strong><br />
Sommartorgen<br />
– närmare information på kommunernas hemsidor<br />
Direktförsäljning<br />
Jordgubbar, nypotatis och grönsaker<br />
Kött för grillen och färsk sk<br />
Kesä Länsi-Uudellamaalla<br />
Kesätorit – lisätietoa kuntien kotisivuilta<br />
Suoramyynti<br />
Maniskoita, uusia perunoita ja vihanneksia<br />
Grillilihaa ja tuoretta kalaa<br />
Summer in Western Uusimaa<br />
Summer markets<br />
– more information on municipals’ websites<br />
Direct sale<br />
Strawberries, new potatoes and vegetables<br />
Meat for BBQ and fresh sh
Smaka på <strong>Västnyland</strong><br />
producenter och företagare säljer av årets skörd på Närmatsmarknaden<br />
på Svartå Slott och på andra marknader som ordnas<br />
i regionen<br />
Länsi-Uudenmaan maistiaiset<br />
tuottajat ja yrittäjät myyvät vuoden satoa Mustion Linnan<br />
lähiruokamarkkinoilla ja muilla markkinoilla ympäri aluetta.<br />
A Taste of Western Uusimaa<br />
producers and entrepreneurs sell their harvest of the year at the <strong>Food</strong><br />
Fair in Svartå Manor as well as other fairs and markets in the area.
<strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> är en ideell, eko-gastronomisk<br />
organisation, som upprätthålls av<br />
sina medlemmar.<br />
<strong>Slow</strong> <strong>Food</strong>rörelsen grundades år 1989<br />
som motvikt till snabbmaten och den snabba<br />
livsstilen, förlusten av lokala mattraditioner<br />
och mänskors minskande intresse<br />
för maten de äter, var den kommer ifrån,<br />
hur den smakar och hur våra val av mat<br />
påverkar resten av världen. <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong><br />
kombinerar nöje med ansvar och gör dem<br />
oskiljaktiga. Idag har vi mer än 100 000<br />
medlemmar i 132 länder.<br />
Vårt uppdrag: <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> arbetar för att<br />
bevara den biologiska mångfalden i vår<br />
matförsörjning, sprida smakfostran och<br />
sammanföra producenter av högklassiga<br />
matvaror med samproducenter, genom att<br />
arrangera evenemang och ta initiativ. <strong>Slow</strong><br />
<strong>Food</strong> är god, ren och rättvis mat. Vi vill att<br />
maten vi äter skall smaka gott, produceras<br />
rent så att miljön, djurens välbefinnande<br />
och vår hälsa inte skadas och att matproducenterna<br />
skall få en rättvis ersättning för<br />
sitt arbete.<br />
Vi ser oss själva som medproducenter,<br />
inte som konsumenter. Genom att vi har<br />
kunskap om hur den mat vi äter produceras<br />
och genom att aktivt understöda dem<br />
som producerar den, blir vi en del av och<br />
en partner i produktionsprocessen.<br />
<strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> on ei-kaupallinen jäseniensä<br />
ylläpitämä eko-gastronominen liike. Kansainvälinen<br />
<strong>Slow</strong> <strong>Food</strong>-liike perustettiin<br />
vuonna 1989 vastapainona pikaruoalle,<br />
kiireiselle elämäntyylille ja paikallisten<br />
ruokatapojen katoamiselle. Lisäksi perustaminen<br />
oli vastapainoa ihmisten vähentyneelle<br />
kiinnostukselle syömäänsä ruokaa<br />
kohtaan ja vähentyneelle kiinnostukselle<br />
sitä kohtaan, mistä ruoka on peräisin, miltä<br />
ruoka maistuu tai miten ruokavalintamme<br />
vaikuttavat muihin maailmassa. <strong>Slow</strong><br />
<strong>Food</strong>-liike yhdistää nautinnon ja vastuun<br />
ja tekee niistä erottamattomat. Tällä hetkellä<br />
jäseniä on yli 100 000 kaikkiaan 132<br />
maassa.<br />
51<br />
Toiminta-ajatuksemme: <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> edistää<br />
biologisen monimuotoisuuden säilymistä<br />
ruokahuollossamme, levittää makukasvatusta<br />
ja kokoaa yhteen korkealuokkaisten<br />
ruokatuotteiden tuottajia sekä yhteistyötahoja<br />
järjestämällä tapahtumia ja laatimalla<br />
aloitteita. <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> tarkoittaa hyvää,<br />
puhdasta ja reilua ruokaa. Uskomme, että<br />
ruoan, jota syömme, tulee maistua hyvältä,<br />
tulee olla tuotettua siten, että ympäristö,<br />
eläinten hyvinvointi ja terveytemme ei vahingoitu,<br />
ja että ruoantuottajien tulee saada<br />
oikeudenmukainen korvaus työstään.<br />
Pidämme itseämme yhteistyökumppanina,<br />
emmekä kuluttajina. Koska meillä<br />
on tietoa siitä, miten syömämme ruoka<br />
tuotetaan, ja koska aktiivisesti tuemme<br />
ruoantuottajia, olemme yksi lenkki tuotantoketjussa.<br />
<strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> is a non-profit, eco-gastronomic<br />
member-supported organization<br />
that was founded in 1989 to counteract<br />
fast food and fast life, the disappearance<br />
of local food traditions and people’s dwindling<br />
interest in the food they eat, where<br />
it comes from, how it tastes and how our<br />
food choices affect the rest of the world.To<br />
do that, <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> brings together pleasure<br />
and responsibility, and makes them<br />
inseparable. Today, we have over 100,000<br />
members in 132 countries.<br />
Our mission: <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> works to defend<br />
biodiversity in our food supply, spread<br />
taste education and connect producers of<br />
excellent foods with co-producers through<br />
events and initiatives. <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> is good,<br />
clean and fair food. We believe that the food<br />
we eat should taste good; that it should<br />
be produced in a clean way that does not<br />
harm the environment, animal welfare or<br />
our health; and that food producers should<br />
receive fair compensation for their work.<br />
We consider ourselves co-producers,<br />
not consumers, because by being informed<br />
about how our food is produced and actively<br />
supporting those who produce it, we<br />
become a part of and a partner in the production<br />
process.
52 53<br />
I POTATIS<br />
Solanum tuberosum, en av våra allra<br />
viktigaste odlingsväxter sedan mer än<br />
hundra år, har fått bli temat för årets närmatskatalog.<br />
En av orsakerna är att potatisen<br />
har en så nära anknytning yill Ingå,<br />
orten för årets närmatsmarknad. En annan<br />
är att det till <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong>s grundläggande<br />
ideologi hör att lyfta fram och bevara biodiversiteten<br />
och den lokala mångfalden.<br />
Idag kan det vara svårt att få tag på verkligt<br />
välsmakande god potatis. Sortutbudet<br />
har smalnat oroväckande och de som od-<br />
I PERUNA<br />
Solanum tuberosum, yksi tärkeimmistä<br />
viljelykasveistamme jo sadan vuoden takaa,<br />
on tämän vuoden lähiruokaluettelon<br />
teemana. Yksi syistä on, että perunalla on<br />
vahvat siteet Inkooseen, paikkakuntaan,<br />
jossa vuoden lähiruokamarkkinat järjestetään.<br />
Lisäksi <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong>in perusideologiaan<br />
kuuluu luonnon moninaisuuden ja<br />
paikallisen monimuotoisuuden korostaminen<br />
sekä säilyttäminen. Tänä päivänä voi<br />
olla vaikeaa saada käsiinsä erittäin hyvältä<br />
maistuvaa perunaa. Perunalajikkeiden tarjonta<br />
on pienentynyt huolestuttavan paljon,<br />
ja niitä joita viljellään on otettu käyttöön<br />
I POTATO<br />
Solanum tuberosum, is one of our most<br />
important crops since over a hundred<br />
years, and is the theme of this year’s Local<br />
<strong>Food</strong> Catalogue. One of the reasons is, that<br />
potato is closely related to Ingå, the place<br />
for this year’s <strong>Food</strong> Festival. Also, one of<br />
the fundamental ideas of <strong>Slow</strong> <strong>Food</strong> is to<br />
highlight and maintain biodiversity and the<br />
local varieties. Today, it can be difficult to<br />
find potatoes that taste extremely good.<br />
The supply of potato strains has decreased<br />
alarmingly, and the cultivation of currently<br />
las har tagits fram för att fylla de krav som<br />
storskalig odling och handel ställer. Den<br />
genetiska mångfalden hos potatisen hålls<br />
nu vid liv i genbanker, men mångfalden i<br />
smak, färg, form, konsistens och odlingsegenskaper<br />
som potatisväxten kan uppvisa<br />
får vi inte glädja oss åt om vi inte ser till att<br />
den odlas lokalt och når fram till våra kök<br />
och restauranger.<br />
Låt oss återupprätta potatisens heder<br />
och ta tillvara alla dess goda egenskaper!<br />
entistä enemmän täyttämään suurimittaisen<br />
viljelyn ja kaupankäynnin tarpeet. Perunan<br />
geneettistä moninaisuutta pidetään<br />
nyt yllä geenivarakeskuksissa. Kuitenkaan<br />
tulevaisuudessa emme saa nauttia perunakasvin<br />
maun, värin, muodon, koostumuksen<br />
ja viljelyominaisuuksien moninaisuudesta,<br />
ellemme pidä huolta siitä, että sitä<br />
viljellään paikallisesti ja että peruna löytää<br />
tiensä keittiöihimme ja ravintoloihimme.<br />
Palauttakaamme perunan kunnia ja ottakaamme<br />
talteen kaikki sen hyvät ominaisuudet!<br />
grown strains has been increased to meet<br />
the high demand of trade. The genetic diversity<br />
of potatoes is now being kept alive<br />
through genetic resource centers, but we<br />
will not be able to enjoy the variation in<br />
taste, color, texture, and traits of cultivation<br />
unless we will make sure that potatoes<br />
are being cultivated locally, and that these<br />
potatoes will find their ways to our kitchens<br />
and restaurants.<br />
Let us revive the honor of the potato<br />
and let us salvage all its good qualities!<br />
II EN GÅVA FRÅN ANDERNA<br />
Potatisen är ursprungligen hemma i<br />
Syd- och Central-Amerika och odlades av<br />
indianerna långt innan de spanska erövrarna<br />
på 1500-talet steg i land. Bland alla de<br />
värdefulla skatter som de transporterade<br />
hem igen till Europa fanns också potatisen.<br />
Här kom den småningom att bli ett<br />
av våra viktigaste baslivsmedel och är det<br />
fortfarande, också om den på allra senaste<br />
tid har blivit oförtjänt illa sedd i samband<br />
med olika diettrender.<br />
’Potatisens väg till basföda i Europa<br />
gick emellertid inte som på räls” berättar<br />
Jurij Semjonov i boken Jordens rikedomar.<br />
”I Frankrike upptogs potatisen<br />
först i den högre societeten som en vacker<br />
blomma och en delikat maträtt. Först sedan<br />
den börjat få betydelse i Tyskland och<br />
England, började man propagera för den<br />
”uppifrån”. Ludvig den XVI och Marie<br />
Antoinette uppträdde på baler med potatisblommor<br />
på sina brilliantsmyckade kläder.<br />
För att ge bönderna smak för potatis<br />
satte den kunglige botanisten Parmentier<br />
potatis i närheten av Paris och tillät ingen<br />
att komma dit om dagarna. På nätterna<br />
stal bönderna från trakten de egendomliga<br />
frukterna – precis som han hade avsett.’<br />
Genmälet efter denna listiga herre lever<br />
kvar i Potage Parmentier, en potatissoppa<br />
för finsmakare.<br />
Till Sverige kom potatisen på 1650-talet<br />
och odlades i Uppsala av Olof Rudbeck.<br />
Men Jonas Alströmer, en stor man<br />
och långt före sin tid, var den som lärde<br />
svenskarna att odla och äta potatis. I sin<br />
upplysningsskrift Then swenske wårdande<br />
Herdens Trogne Wägvisare, med Bihang<br />
om Potatoes planterande, utgiven år 1727<br />
skriver han:<br />
”Det allmänne bruk av Potatoes eller<br />
Jordpäron, så hos rika som fattiga, är<br />
merendels bekant, öfver större delen av Europa,<br />
i synnerhet uti West-indien, hwarest<br />
vid alla nya Coloniers anläggande Folcket<br />
till sit underhåld, först planterat denne nyttiga<br />
Jordwäxten, men som densamma härtils<br />
varit aldeles obekant i Swerige, wil man<br />
med några ord allenast förmäla om deras<br />
nytta, derigenom at upmuntra hwar och<br />
en at så mycket villigare och flitigare lägga<br />
sig på denna plantering, eftersom den lönar<br />
bätre mödan, än några andra jordfruckter,<br />
som mig bekante äro.”<br />
Därefter beskriver Alströmer detaljerat<br />
hur potatisen skall odlas. Sina kunskaper<br />
hämtar han från England och Irland och<br />
praktik från sina egna försöksodlingar.<br />
Till Finland kom potatisen till Fagervik<br />
gård i Ingå på 1730-talet med brukets arbetare<br />
från Sachsen och det var här i smedernas<br />
trädgårdar som Finlands första potatisar<br />
odlades. Men det var först under den<br />
senare delen av 1700-talet och 1800-talet<br />
som potatisodlingen började sprida sig till<br />
större kretsar och började ersätta kålrot<br />
och svedjerova som basföda.<br />
Källor: Fagervik gårds hemsida, Får och Potatis,<br />
Jonas Alströmer 1727 och 1732 (red. Håkan<br />
Hallander) 1992. Semjonov, Jurij, Jordens<br />
Rikedomar, IV upplagan, 1943.
54 55<br />
III EGNA KNÖLAR<br />
ELLER ANDRAS<br />
Enligt Livsmedelsverket Evira odlades<br />
i Finland år 2011 potatis på nära 25 000<br />
hektar, som gav en total skörd på nästan<br />
700 000 000 kg. I Nyland odlades potatis<br />
på ca 300 hektar, varav 11 ha ekologiskt.<br />
Men i <strong>Västnyland</strong> odlades potatis ekologiskt<br />
på sammanlagt obetydliga 3 hektar<br />
år 2011! Statistiken omfattar givetvis bara<br />
kommersiella odlingar. Nog skulle det väl<br />
finnas plats för mera närodlad ekopotatis<br />
i våra trakter?<br />
IV ODLING<br />
Potatis är lättodlad i hemförhållanden<br />
under förutsättning att man använder friskt<br />
och helst kontrollerat utsäde och att man<br />
inte odlar potatis eller dess nära släktingar,<br />
t.ex. tomat, på samma plats oftare än vart<br />
tredje år. En välplanerad växtföljd på minst<br />
tre och gärna flere år, hindrar sjukdomar<br />
att få fäste i jorden. Potatisen trivs i varm<br />
och lätt, lagom näringsrik jord och vill ha<br />
mycket ljus. Naturgödsel och kompost förbättrar<br />
jorden och gör att daggmaskar och<br />
viktiga mikroorganismer trivs. Potatis odlas<br />
traditionellt tillsammans med bondbönor.<br />
Orsaken till att de trivs ihop är dock<br />
inte helt utredd.<br />
Att odla potatis för sommarbruk är oftast<br />
problemfritt. Sjukdomar som angriper<br />
blasten hinner aldrig etablera sig då potatisen<br />
skördas så tidigt. Med senare potatissorter<br />
får man vara noggrannare och följa<br />
med odlingens utveckling. Odlingen behöver<br />
inte vara stor för att man skall kunna<br />
njuta av härlig, välsmakande potatis!<br />
V POTATISMÅNGFALD OCH<br />
LANTSORTER<br />
Potatisen kom olika vägar till Norden<br />
och Finland och så småningom utvecklades<br />
olika lokala sorter anpassade till de lokala<br />
odlingsförhållandena. Ett välkänt exempel<br />
är Lapin Puikula som blir allra bäst då den<br />
odlas i norr där dagarna är långa, medan<br />
odling i södra Finland sällan lyckas så bra.<br />
På gårdarna var man mån om att ta<br />
vara på egen sättpotatis och variationen i<br />
form, färg, smak och andra egenskaper är<br />
stor mellan olika lantsorter. Många har en<br />
lång groningsvila och håller sig långt in på<br />
våren i en bra källare. Oftast ger dessa mindre<br />
skördar än dagens moderna potatissorter,<br />
som är framtagna för att lämpa sig för<br />
storskalig, kommersiell odling och handel.<br />
Men också om en del av lantsorterna lätt<br />
angrips av sjukdomar, hör den moderna<br />
potatisen till våra mest besprutade grödor,<br />
berättar Anu Ranta på Nyttoväxtföreningen.<br />
Finland har undertecknat den internationella<br />
konventionen om biodiversitet<br />
(CBD 1993), som förpliktar länderna att<br />
skydda den biologiska mångfalden. Där<br />
framhålls betydelsen av att skydda gamla,<br />
lokala sorter på växtplatsen och att uppmuntra<br />
en levande genbank på åkrar och<br />
i trädgårdar. År 2003 startades i Finland<br />
ett nationellt program för växtgenetiska<br />
resurser.<br />
Nyttoväxtföreningen upprätthåller en<br />
småskalig genbank med gamla lantsorter i<br />
sin trädgård i Anneberg i Helsingfors och<br />
har för närvarande ca 30 olika potatissorter<br />
i odling. Potatisarna har de fått av<br />
föreningens medlemmar eller andra intresserade.<br />
Föreningen säljer också kontollerat utsäde<br />
av flere trevliga potatissorter lämpade<br />
för odling i hemträdgårdar. I år fanns<br />
bl.a. den läckra sparrispotatisen, Asparges<br />
La Ratte och King Edvard till salu. Också<br />
föreningen Maatiainen – Det lantliga kul-<br />
turarvet ry, med uppgift bl.a. att värna om<br />
gamla lantsorter av odlingsväxter och lantraser<br />
av husdjur, säljer sättpotatis av olika<br />
annars våråtkomliga sorter. Och ännu år<br />
2010 fann åtminstone den västnyländska<br />
lantsorten Tammiston aikainen till salu på<br />
torget i Ekenäs.<br />
Nordiska Genbanken upprätthåller en<br />
genbank med potatissorter från alla nordiska<br />
länder, inkl. Island. Härifrån kan<br />
man beställa ett 3-5 sättpotatis av max fem<br />
olika sorter för egen odling. De är virusrensade<br />
och helt friska. Varje år tas det fram<br />
knölar av ett urval av NordGen-sorterna.<br />
NordGen distribuerar också kostnadsfritt<br />
ett begränsat antal friska knölar till intresserade<br />
friluftsmuseer, hembygdsföreningar<br />
och till privatpersoner. Det är endast sorter,<br />
som står på årets lista över tillgängliga sorter<br />
för distribution, som kan beställas. För<br />
att få potatis till kommande växtsäsong<br />
gäller följande: Beställ före den 1 april från<br />
NordGen och potatisen levereras under<br />
april/maj. Ange gärna ett par alternativa<br />
önskemål. Vid materialbrist prioriteras beställningar<br />
av vetenskaplig art. Sättpotatis<br />
från NordGen får inte säljas. Inte heller får<br />
potatis, som skördats från detta material<br />
överlämnas till tredje part/person.<br />
Bland bevarade sorter kan nämnas<br />
Karjalan Musta, Puikula, Vanha punanen,<br />
Kainuun Musta, Lemin kirjava, Haalikas,<br />
Jutkula, Vuokatin musta Läpimusta, Tammiston<br />
aikainen och Lemin punanen, varav<br />
åtm. de två sistnämnda har varit vanliga i<br />
<strong>Västnyland</strong>.<br />
Det är därför till stor fördel att de gamla<br />
sorterna inte bara bevaras i genbanker utan<br />
odlas i hemträdgårdar. Också i småskaligare<br />
odlingar kan man gärna odla potatissorter<br />
där de egenskaper som har tagits fram<br />
för storskalighetens behov är onödiga och<br />
konsistens och smak i stället får komma till<br />
sin rätt. Många av de gamla sorterna smakar<br />
nämligen verkligen potatis!<br />
ADRESSER/OSOITTEET<br />
Nyttoväxtföreningen/Hyötykasviyhdistys,<br />
Mecheling./Mechelinink. 51, 00250 helsingfors/Helsinki.<br />
Tel./Puh 09-4342 350.<br />
www.hyotykasviyhdistys.fi<br />
Maatiainen - Det lantliga kulturarvet ry,<br />
Stenbäckink./Stenbäcksg. 8, 00250 Helsinki/Helsingfors.<br />
Puh./Tel. 09-477 5331.<br />
www.maatiainen.fi<br />
NORDGEN, Smedjevägen 3, Box 41, SE-<br />
230 53 Alnarp, Sverige, tel. +46 40 53 66<br />
40. e-post: svein.solberg@nordgen.org<br />
MTT, Forskningscentralen för jordbruk<br />
och livsmedelsekonomi/Programmet för<br />
växtgenetiska resurser/ Maa- ja elintarviketalouden<br />
tutkimuskeskus/Kansallinen kasvigeenivaraohjelma.<br />
ET-talo, 31600 Jokioinen.<br />
E-post/sähköposti: Kasvigeenivara@mtt.fi<br />
VI RECEPT<br />
NYPOTATIS<br />
Färsk nypotatis med ett tunnt skal som<br />
med lätthet kan dras av hör sommarens<br />
härligheter. Potatisen läggs i kokande vatten,<br />
gärna tillsatt med grovt havssalt, några<br />
dillstjälkar och, om man vill, lite lökblast.<br />
Låt potatisen koka så länge, 10– 15 minuter,<br />
beroende på storlek, att den är nästan,<br />
men inte helt mjuk. Var noga med tiden!<br />
Häll av vattnet, ta bort dillstjälkar och<br />
lökblast, ställ tillbaka kastrullen på den<br />
varma plattan, skaka om lite och ånga av<br />
potatisen. Strö över nyklippt dill och sätt<br />
på locket med en kökshandduk emellan<br />
(hushållspapper går också) så att all överflödig<br />
fukt fångas upp. Servera med finklippt<br />
dill och smör.<br />
Tillsammans med sill, strömming, rökt<br />
flundra eller spikin braxen hör nypotatisen<br />
till de oslagbara sommardelikatesserna.<br />
Eller pröva på kall, kokt nypotatis skivad<br />
på råglimpa eller knäckebröd, dekorerad<br />
med dillblommor eller ett blad vinruta.
56 57<br />
NYPOTATIS TILL JUL<br />
Det går att frysa nypotatis och ta fram den<br />
till jul! Sorterna Siikli eller sparrispotatis<br />
passar bra också för det här ändamålet.<br />
Potatisen förvälls i 3 minuter och kyls sedan<br />
snabbt av med kallt vatten. Frys ned<br />
tillsammans med dill. Koka snabbt upp den<br />
frysta potatisen och servera med mera dill<br />
och kanske med lite hemlagat smör.<br />
POTATISGRÖT<br />
Var hittar man det bästa receptet på potatisgröt,<br />
om inte i Ingå? Där har potatisgröten<br />
rentav utsetts till sockenrätt och traditionen<br />
hålls levande av de lokala marthorna<br />
som varje sommar bjuder Hantverksdagens<br />
besökare på smakprov.<br />
Margareta Österman, ordförande för<br />
Ingå kyrkby Marthakrets, berättar att<br />
i <strong>Västnyland</strong> äter man potatisgröt med<br />
smöröga och, om man vill, med kärnmjölk<br />
medan man i Östnyland äter potatisgröten<br />
med lingonsylt. Riktig kärnmjölk produceras<br />
inte mera av de stora mejerierna och går<br />
därför inte att få tag på i butikerna, men<br />
nog duger vanlig surmjölk också.<br />
Märk att det inte går att koka gröt av<br />
riktigt färsk potatis. Den potatis vi använder<br />
till Hantverkardagen i medlet av av juli<br />
är av fjolårets skörd och då brukar den<br />
vara perfekt. Det skall gärna vara en mjölig<br />
potatissort, t.ex. van Gogh.<br />
Det här är Margaretas ”ungefär”-recept<br />
på potatisgröt:<br />
2 kg potatis<br />
1,5 liter vatten<br />
1-2-tsk salt<br />
4-6 dl grovt rågmjöl<br />
Skala potatisen och skär den i mindre<br />
bitar, koka i vattnet tills den blir mjuk.<br />
Häll av potatisen, ta till vara kokvattnet,<br />
mosa potatisen i kastrullen och tillsätt<br />
kokvattnet, salt och rågmjöl tills det blir en<br />
ganska tjock gröt.<br />
Låt småkoka ca en timme, rör om då<br />
och då. Smaka av och servera med smöröga.<br />
Gör en ordentlig sats med en gång, säger<br />
Margareta. Kall potatisgröt går utmärkt<br />
att steka så att det blir en knaprig skorpa.<br />
Mums!<br />
VII EN RIKTIG KARL<br />
KÄRNAR SITT SMÖR SJÄLV<br />
Anna-Maria Niskanen<br />
För ett år sedan lagade jag mitt eget smör<br />
första gången i livet. Det var så enkelt och<br />
så gott att jag ångrar att jag inte gjort det<br />
tidigare. Mitt recept fick jag via Märta<br />
Lindholm i Tenala. Det var förövrigt hon<br />
som inspirerade mig i första hand genom<br />
sin artikel i Hbl den 17 mars 2011 “En<br />
riktig karl kärnar sitt smör själv.” Till ca<br />
200-250 g färdigt smör behöver du fil och<br />
grädde. Blanda 1 msk fil med 4 dl grädde<br />
och låt det stå i rumstemperatur ett dygn.<br />
Därefter tar du till elvispen och kör runt<br />
några sekunder och vips har du en smörklimp<br />
i skålen. Konsistensen är ungefär<br />
som barndomens modellera. Byt sedan ut<br />
vispen mot en träslev och forma klumpen<br />
till en sammanhängande massa. Därefter<br />
tvättas smöret rent från vassla. Häll vasslan<br />
i en annan skål och tillsätt kallt vatten<br />
i skålen med smör. Du kan bearbeta smöret<br />
för hand eller med träsleven. Tvätta<br />
det kanske tre gånger eller tills vattnet är<br />
klart. Flytta över det tvättade smöret i en<br />
bytta och salta efter smak. Jag kryddade<br />
smöret med vitlök och medelhavssalt med<br />
franska örter. Det blev så gott så!<br />
Jag valde att använda ekologisk grädde<br />
och fil. Smöret är mycket hållbart i kylen<br />
men minns att ta ut det i rumstemperatur<br />
en stund före användandet. På vasslan<br />
kan du baka bullar eller semlor, allt tas<br />
tillvara!<br />
II LAHJA ANDEILTA<br />
Perunan luonnonlajia on nykytietämyksen<br />
mukaan viljelty Perun ja Bolivian Andeilla<br />
noin 5000 eKr. Löytöretkeilijät toivat<br />
siemenperunoita mukanaan Espanjaan todennäköisesti<br />
vuonna 1565, mistä se levisi<br />
muualle Eurooppaan jokseenkin nopeasti,<br />
esimerkiksi Belgiaan jo 1567. Suomeen<br />
ensimmäiset perunat tulivat Fagervikin<br />
kartanoon, Inkooseen, 1730-luvulla saksalaisten<br />
peltiseppien mukana, mutta meillä<br />
sen viljely alkoi nihkeästi. Nauris ja lanttu<br />
olivat pääasiallisin ravintokasvi. Pommerin<br />
sodalla (1762) oli ratkaiseva merkitys,<br />
jossa suomalaiset sotilaat oppivat syömään<br />
perunoita ja joita he toivat viljeltäviksi<br />
mukanaan Suomeen. Myös suosion muuttumiseen<br />
vaikutti tieto, että siitä pystyttiin<br />
keittämään viinaa. Viranomaisten ja pappien<br />
kannustus ja opastus tuottivat myös vähitellen<br />
tulosta. Tunnetuin perunanviljelyn<br />
valistaja oli Asikkalan kappalainen Axel<br />
Laurell, joka kirjoitti jopa suomenkielisen<br />
oppaan perunan viljelystä.<br />
Lähde: Hyötykasviyhdistyksen kotisivu<br />
III OMIA VAI MUIDEN<br />
MUKULOITA<br />
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran<br />
mukaan Suomessa viljeltiin lähes 25 000<br />
hehtaaria perunaa vuonna 2011, josta<br />
saatiin melkein 700 000 000 kg perunaa.<br />
Uudellamaalla perunaa viljeltiin n. 300<br />
hehtaaria, joista 11 hehtaaria luomunaviljelynä.<br />
Länsi-Uudellamaalla luomuperunaa<br />
viljeltiin vuonna 2011 kuitenkin vain<br />
mitättömät 3 hehtaaria! Tilasto kattaa tietenkin<br />
vain kaupalliset viljelmät. Kyllähän<br />
täälläkin päin löytyisi enemmän kysyntää<br />
lähituotetulle luomuperunalle, eikö vain?<br />
IV VILJELY<br />
Käytä tarkastettua siemenperunaa ja<br />
tauteja vastaan kestäviä lajikkeita. Noudata<br />
viljelykiertoa. Näin maahan ei pääse<br />
pesiytymään maalevintäisiä tauteja. Samalla<br />
paikalla saa viljellä korkeintaan kerran<br />
kolmessa vuodessa. Valitse oikea kasvupaikka.<br />
Peruna viihtyy lämpimässä ja valoisassa.<br />
Maaperän tulee olla vettä läpäisevä<br />
ja hapahko, pH 5.5 – 6 välillä.<br />
Lannoita oikein. Käytä luonnonlannoitetta.<br />
Ne toimivat samalla maanparannusaineena<br />
lisäten maan humusarvoja. Puutarha-<br />
ja talousjätteestä saatua kompostia annetaan<br />
100-150 litraa / 10m2:lle. Teollista,<br />
erityisesti perunalle tarkoitettua luonnonlannoitetta<br />
annetaan 2,5 litraa / 10m2:lle.<br />
(Hyötykasvuyhdistyksen kotisivu)
58 59<br />
V<br />
PERUNAN MONIMUOTOISUUS<br />
JA PAIKALLISET LAJIKKEET<br />
Perunan löydettyä tiensä Pohjoismaihin<br />
ja Suomeen kehittyi siitä erilaisia paikallisia<br />
lajikkeita eri viljelyolosuhteisiin sopeutumisen<br />
tuloksena. Eräs oiva esimerkki on<br />
Lapin Puikula, josta tulee kaikkein parasta<br />
kun sitä viljellään pohjoisessa jossa päivät<br />
ovat pitkiä, kun taas Etelä-Suomessa lajin<br />
viljely harvoin onnistuu.<br />
Maatiloilla oltiin tarkkoja siitä, että<br />
omien siemenperunoiden ominaisuudet<br />
säilyivät. Eri paikallislajikkeiden muoto,<br />
väri, maku ja muut ominaisuudet nimittäin<br />
vaihtelevat paljon. Monet lajikkeet säilyvät<br />
itämättä pitkälle kevääseen hyvässä<br />
maakellarissa. Näistä saadaan useimmiten<br />
pienempiä satoja kuin nykypäivän perunalajikkeista<br />
joita on jalostettu täyttämään<br />
suurimittaisen kaupallisen viljelyn sekä<br />
kaupankäynnin tarpeita. Vaikka osa lajikkeista<br />
saakin helposti tauteja, on nykypäivän<br />
peruna yksi eniten myrkytetyistä satoa<br />
tuottavista lajeista, kertoo Anu Ranta<br />
Hyötykasviyhdistyksestä.<br />
Hyötykasviyhdistys ylläpitää pienimuotoista<br />
geenipankkia Helsingin Annebergissä<br />
sijaitsevassa puutarhassaan, josta myös<br />
löytyy vanhoja perunalajikkeita. Tällä<br />
hetkellä siellä viljellään n. 30 erilaista lajiketta.<br />
Perunat he ovat saaneet yhdistyksen<br />
jäseniltä tai muilta asiasta kiinnostuneilta.<br />
Yhdistys myös myy tarkastettua, kotioloihin<br />
soveltuvaa siemenperunaa. Tämän<br />
vuoden valikoimasta löytyi mm. maukasta<br />
Parsaperunaa, Asparges-La Ratte, sekä<br />
King Edwardia. Myös Maatiainen – Det<br />
lantliga kulturarvet ry, aatteellinen yhdistys<br />
jonka tarkoituksena on säilyttää vanhat<br />
viljely- ja koristekasvit sekä alkuperäiset<br />
kotieläinrodut, myy erilaisia, vaikeasti saatavia<br />
siemenperunalajikkeita. Vielä vuonna<br />
2010 myytiin Länsi-Uusimaalaista Tammiston<br />
aikainen -perunalajiketta Tammisaaren<br />
torilla.<br />
Pohjoismainen geenivarakeskus Nord-<br />
Gen säilyttää mm. viljely- ja hyötykasvien<br />
siemeniä kuten perunalajikkeita eri<br />
puolilta Pohjoismaita, myöskin Islannista.<br />
Geenivarakeskuksesta voi tilata 3-5 mukulaa<br />
siemenperunoiksi omaan käyttöön,<br />
kuitenkin enintään viidestä eri lajikkeesta.<br />
Siemenperunat ovat virustaudeista puhdistettuja.<br />
Joka vuosi valitaan lajitelma<br />
mukuloita NordGen-lajikkeista. Nord-<br />
Gen toimittaa maksutta rajatun määrän<br />
terveitä mukuloita asiasta kiinnostuneille<br />
ulkomuseoille, kotiseutuyhdistyksille sekä<br />
yksityishenkilöille. Tilattavana on vain<br />
niitä lajikkeita jotka ovat vuoden toimituslistalla.<br />
Jotta voit saada perunaa tulevalle<br />
kasvukaudelle: Tilaa perunat NordGen:iltä<br />
ennen 1. huhtikuuta, jolloin ne toimitetaan<br />
huhti-toukokuun aikana. Saatte mielellään<br />
esittää pari vaihtoehtoista toivomusta.<br />
Raaka-aineiden huvetessa asetetaan jalostus-,<br />
tutkimus, ja esittelykäyttö etusijalle.<br />
NordGeniltä saatuja siemenperunoita ei<br />
saa myydä. NordGenin perunamateriaalia<br />
ei myöskään saa toimittaa kolmannelle<br />
osapuolelle.<br />
Säilytettyjen lajikkeiden joukossa on<br />
mm. Karjalan Musta, Puikula, Vanha punainen,<br />
Kainuun Musta, Lemin kirjava,<br />
Haalikas, Jutkula, Vuokatin musta, Läpimusta,<br />
Tammiston aikainen ja Lemin<br />
punainen, joista ainakin kaksi viimeksi<br />
mainittua ovat olleet tavallisia Länsi-Uudellamaalla.<br />
On siis eduksi ettei vanhoja lajikkeita<br />
säilytetä pelkästään geenivarakeskuksissa,<br />
vaan että niitä myös viljellään kotipuutarhoissa.<br />
Myös pienimuotoisemmissa viljelmissä<br />
voidaan mielellään viljellä perunalajikkeita<br />
joiden ominaisuudet eivät täytä<br />
suurimuotoisen viljelyn tarpeita. Näin<br />
lajikkeiden koostumus ja maku pääsevät<br />
oikeuksiinsa. Monet vanhoista lajikkeista<br />
nimittäin maistuvat ihan perunalta!<br />
Osoitteet kts s. 55.<br />
VI RESEPTEJÄ<br />
UUSIPERUNA<br />
Ohut kuorinen, tuore uusiperuna kuuluu<br />
kesän ihanuuksiin. Perunat laitetaan kiehuvaan<br />
veteen johon lisätään mieluusti karkeaa<br />
merisuolaa, muutama tillinvarsi ja,<br />
jos haluaa, sipulinvarsia. Anna perunoiden<br />
kiehua kunnes ne ovat pehmenneet lähestulkoon<br />
kokonaan, 10-15 minuuttia koosta<br />
riippuen. Olkaa tarkkoja ajan kanssa!<br />
Kaada vesi pois ja poista tillin- sekä<br />
sipulinvarret. Laita kattila takaisin lämpimälle<br />
keittolevylle ja heiluttele sitä hiukan<br />
jotta loputkin vedestä haihtuu pois.<br />
Ripottele vastaleikattua tilliä ja laita kansi<br />
päälle niin, että väliin jää keittiöpyyhe (tai<br />
talouspaperia) jotta ylimääräinen kosteus<br />
saadaan vangittua. Tarjotaan hienoksi leikatun<br />
tillin sekä voin kera.<br />
Sillin, silakan, lahnan tai savustetun<br />
kampelan kanssa tarjottu uusiperuna kuuluu<br />
kesän lyömättömiin herkkuihin.<br />
Kokeile myös viipaloituja kylmiä, keitettyjä<br />
perunoita ruislimpulla tai näkkileivällä.<br />
Koristele tillinkukilla tai tuoksuruun<br />
lehdellä.<br />
UUTTAPERUNAA JOULUKSI<br />
Uuttaperunaa voi pakastaa ja syödä jouluna!<br />
Siikli ja parsaperuna sopivat hyvin<br />
myös tähän tarkoitukseen. Perunaa ryöpätään<br />
kolmen minuutin ajan jonka jälkeen<br />
se kylmennetään nopeasti kylmällä vedellä.<br />
Pakasta tillin kanssa. Keitä nopeasti pakastetut<br />
perunat ja tarjoile tuoreen tillin sekä<br />
ehkä kotitekoisen voin kanssa.<br />
PERUNAPUURO<br />
Mistä löytyy paras perunapuuro-resepti,<br />
ellei Inkoosta? Siellä perunapuuro on nimetty<br />
oikein pitäjäruuaksi. Paikalliset martat<br />
pitävät perinteitä yllä antamalla maistiasia<br />
jokakesäisten Käsityöpäivien vieraille.<br />
Margareta Österman, Ingå kyrkby<br />
Marthakrets:in puheenjohtaja kertoo että<br />
Länsi-Uudellamaalla perunapuuroa syödään<br />
voisilmällä ja, jos haluaa, kirnupiimällä,<br />
kun taas Itä-Uudellamaalla perunapuuroa<br />
syödään puolukkahillon kera.<br />
Suuret meijerit eivät enää valmista aitoa<br />
kirnupiimää, joten sitä ei saa kaupoista.<br />
Tavallinen piimä kelpaa myös.
60 61<br />
Huomioithan, että aivan tuoreesta perunasta<br />
ei voi keittää puuroa. Peruna jota<br />
heinäkuun Käsityöpäivillä käytetään on<br />
edellisvuoden satoa, jolloin se on täydellistä.<br />
Se saa mieluiten olla jauhoista perunalajiketta,<br />
kuten esimerkiksi van Gogh:ia.<br />
Tässä Margaretan ”suunnilleen”-perunapuuro-resepti:<br />
2 kg perunaa<br />
1,5 litraa vettä<br />
1-2 tl suolaa<br />
4-6 dl karkeaa ruisjauhoa<br />
Kuori perunat ja leikkaa ne pienemmiksi<br />
paloiksi, keitä kunnes ne pehmenevät.<br />
Kaada perunat pois ja säilytä keittovesi.<br />
Soseuta perunat kattilassa ja lisää<br />
keittovesi, suola sekä ruisjauho kunnes<br />
seoksesta tulee melko paksua puuroa.<br />
Anna kiehua hiljalleen n. tunnin verran,<br />
välillä sekoittaen.<br />
Maista ja tarjoile voisilmän kera.<br />
Tee kunnon annos kerralla, sanoo Margareta.<br />
Kylmennyt perunapuuro voidaan<br />
paistaa rapeaksi korpuksi. Nami!<br />
VII KUNNON MIES<br />
KIRNUAA VOINSA ITSE<br />
Anna-Maria Niskanen<br />
Noin vuosi sitten tein ensimmäisen kerran<br />
elämässäni voita. Se oli niin helppoa<br />
ja maistui niin hyvältä, että harmittaa<br />
etten ole tehnyt sitä aiemmin. Reseptini<br />
sain Märta Lindholm:ilta Tenholasta.<br />
Hänen artikkelinsa ”En riktig karl kärnar<br />
sitt smör själv”, Hbl 17 maaliskuuta<br />
2011, oli alun perin se, joka innoitti<br />
minua kokeilemaan voin valmistusta.<br />
Tarvitset viiliä ja kermaa saadaksesi n.<br />
200-250g valmista voita. Sekoita 1 rkl<br />
viiliä ja 4 dl kermaa, ja anna sen seistä<br />
huoneenlämmössä yhden vuorokauden<br />
ajan. Tämän jälkeen sekoitat sähkövatkaimella<br />
muutaman sekunnin ajan,<br />
jonka jälkeen sinulla jo onkin voimöhkäle<br />
kulhossa. Koostumus on melkein<br />
sama kuin lapsuuden muovailuvahassa.<br />
Vaihda vatkain puukauhaan ja muotoile<br />
paakku yhtenäiseksi massaksi. Tämän<br />
jälkeen voi pestään. Kaada hera toiseen<br />
kulhoon ja lisää voikulhoon kylmää<br />
vettä. Voit vaivata voita käsin tai puukauhalla.<br />
Pese voi noin kolme kertaa tai<br />
kunnes vesi on kirkasta. Siirrä pesty voi<br />
kippoon ja suolaa oman maun mukaan.<br />
Minä maustoin voin valkosipulilla ja<br />
välimerensuolalla sekä ranskalaisilla<br />
yrteillä. Ai että siitä tuli hyvää!<br />
Minä valitsin raaka-aineiksi luomukerman<br />
ja –viilin. Voi säilyy hyvin<br />
jääkaapissa, mutta muista ottaa se huoneenlämpöön<br />
hetki ennen käyttöä. Heraa<br />
voit käyttää pullien tai sämpylöiden<br />
leipomiseen, kaikki otetaan talteen!<br />
II A GIFT FROM THE ANDES<br />
The potato originates from the South<br />
and Central America, where the Indians<br />
grew it long before the Spanish conquerors<br />
arrived in the 16 th century. Among all<br />
the treasures the Spanish took home to Europe,<br />
was the potato.<br />
In Europe, potato eventually became<br />
part of our important staple foods and has<br />
held that position until today, even though<br />
the different dieting trends has put it in unjustifiably<br />
bad light.<br />
‘Potatoes didn’t become part of the basic<br />
diet over night” says Jurij Semjonov in<br />
his book The Richness of the Earth. “In<br />
France, the potato was seen as a beautiful<br />
flower and as a delicate dish, but for the<br />
royals only. After it became more popular<br />
in Germany and England, the upper class<br />
began to propagandize it. Ludvig XVI and<br />
Marie Antoinette wore pompous dresses<br />
and suits decorated with potato flowers<br />
when going to dinner dances. In order to<br />
get the peasants to try potatoes, the royal<br />
botanist Parmentier planted some potato<br />
near Paris. Nobody was allowed to the<br />
fields during the days, but at nights the<br />
nearby peasants stole these extraordinary<br />
fruits – just as he had expected.’<br />
This was the beginning of the praised<br />
Potage Parmentier, a potato soup that was<br />
named after this sly gentleman.<br />
The potato came to Sweden in 1650,<br />
where Olof Rudbeck grew it in Uppsala.<br />
Jonas Alströmer, however, a man long before<br />
his time, was the one who taught the<br />
Swedes to cultivate and eat potatoes. He<br />
got his knowledge and skills in England<br />
and Ireland, as well as by practicing on his<br />
own patches.<br />
German sheet metal workers brought<br />
the first potatoes to Finland in 1730s to the<br />
Fagervik manor in Ingå, where they were<br />
grown in the workers’ gardens. However,<br />
potato farming didn’t spread to the rest of<br />
Finland until the late 1700s and the 19 th<br />
century, when it began to replace turnip<br />
and rutabaga as the main food plant.
62 63<br />
III OWN TUBERS OR OTHERS’<br />
According to the Finnish <strong>Food</strong> Safety<br />
Authority Evira, almost 25 000 hectares of<br />
potato was cultivated in Finland in 2011.<br />
This gave a total crop of potatoes of nearly<br />
700 000 000 kg. In Uusimaa ca. 300 hectares<br />
were used to cultivate potato, out of<br />
which 11 hectares were organic farms. In<br />
Western Uusimaa, however, in 2011 mere<br />
3 hectares were used for organic cultivation<br />
of potato! The statistics naturally only<br />
include commercial farms. We could use<br />
more of locally and organically grown potatoes<br />
around here, right?<br />
IV<br />
THE DIVERSITY OF THE POTA-<br />
TO AND THE LOCAL STRAINS<br />
After the potato found its way to the<br />
Nordic countries and Finland, local varieties<br />
that had adjusted to the local growing<br />
conditions emerged. One good example is<br />
“Lapin Puikula”, which grows best in the<br />
north where the days are long, whereas the<br />
cultivation of the strain in Southern Finland<br />
rarely succeeds.<br />
Farmers were very particular about<br />
preserving the traits of their seed potatoes.<br />
There is, in fact, a great variety in shape,<br />
color, taste and other traits among different<br />
local strains. Many strains can be kept<br />
in a good cellar to the late spring without<br />
the strains beginning to germinate. These<br />
potatoes often produce a smaller crop than<br />
today’s modern strains, which have been<br />
cultivated to meet the demands of largescale,<br />
commercial farming and trade. Even<br />
if some of the local strains easily get diseases,<br />
the present-day potato is one of the<br />
most sprayed crops, says Anu Ranta from<br />
the Association of Useful Plants.<br />
Finland has signed the international<br />
convention of biodiversity (CBD 1993),<br />
which obligates the countries that signed to<br />
protect the diversity of nature. The convention<br />
emphasizes the protection of old, local<br />
strains as well as encourages living gene<br />
banks in gardens and fields. In 2003, a national<br />
program for supporting the genetic<br />
resources of plants was started in Finland.<br />
The Association of Useful Plants maintains<br />
a small-scale gene bank in their garden<br />
in Anneberg, Helsinki, where one can<br />
find old strains and where ca. 30 different<br />
kinds of potatoes are currently being cultivated.<br />
The potatoes are from the members<br />
of the Association as well as others interested<br />
in the matter.<br />
The Association also sells seed potatoes<br />
that have been checked, and that are suitable<br />
for using at home. This year’s choices<br />
of potatoes included delicious Asparges-La<br />
Ratte and King Edward, i.a. Also the Finnish<br />
Landrace Association Maatiainen sells<br />
different, hard-to-get seed potato strains.<br />
As late as 2010 one was able to find Tammiston<br />
aikainen – potato strain, from<br />
Western Uusimaa, at the Ekenäs market.<br />
Nordgen, the Nordic Genetic Resource<br />
Center, safeguards i.a. potato strains from<br />
all Nordic countries, including Iceland.<br />
One can request 3-5 seed potatoes of max.<br />
five different strains for crofting. The NordGen<br />
potatoes are virus free and produced<br />
according to EU plant health requirements.<br />
NordGen distributes a few, healthy tubers<br />
to outdoor museums, local unions and private<br />
persons for free. Each year some tubers<br />
are chosen from the potato collection.<br />
It is only possible to get those strains that<br />
are on the list of strains for delivery for that<br />
specific year. In order to get the potatoes<br />
in time for the upcoming season: Place an<br />
order before 1 st April and NordGen will<br />
deliver the potatoes during April/May.<br />
Please feel free to name a few alternative<br />
strain options. NordGen serves the scientific<br />
community, but does honor reasonable<br />
requests from individuals when resources<br />
permit. There can be no distribution of<br />
seed potatoes to third parties.<br />
Among the preserved strains one can<br />
find Karjalan Musta, Vanha punainen, Kainuun<br />
Musta, Lemin kirjava, Haalikas, Jutkula,<br />
Vuokatin musta, Läpimusta, Tammiston<br />
aikainen and Lemin punainen, from<br />
which at least the last two strains have<br />
been common in Western Uusimaa.<br />
This is why old strains should not only<br />
be preserved in gene banks, but also be<br />
grown in gardens. We would also be happy<br />
to see small-scale farms cultivating potato<br />
strains that do not fulfill the demand of a<br />
large-scale farming. This way we would do<br />
the texture and taste of the strains justice.<br />
As a matter of fact, many of the old strains<br />
actually do taste like potato!<br />
Some usefull addresses see p. 55.<br />
V RECIPES<br />
NEW POTATO<br />
The young potato with its thin skin is one<br />
of the summer’s delicacies. Put the potatoes<br />
in boiling water, add sea salt, some dill<br />
and, if you’d like, a few stems of an onion.<br />
Let the potatoes boil until they are almost<br />
entirely soft, 10-15 minutes, depending on<br />
their size. Be precise with the time!<br />
Throw out the water, remove the dill<br />
and the onion, put the pan back on the hotplate,<br />
and slightly shake the pan to get the<br />
steam to rise from the potatoes. Sprinkle<br />
on some fresh dill. In order to absorb the<br />
excess moist put on the lid leaving a paper<br />
cloth or towel in between. Serve with comminuted<br />
dill and butter.<br />
One of the unbeatable summer delicacies<br />
is herring, Baltic herring, bream or<br />
flounder served with new potatoes.<br />
Also, try slicing cold, boiled potatoes on<br />
a piece of rye bread or crispbread. Decorate<br />
with a dill flower or a wine rue leaf.<br />
NEW POTATOES FOR CHRISTMAS<br />
It is possible to freeze new potatoes and eat<br />
them at Christmas! Sieglinde and Asparges-La<br />
Ratte suit well even to this purpose.<br />
Parboil the potatoes for three minutes, after<br />
which cool them quickly with cold water.<br />
Freeze with dill. Quickly boil the frozen<br />
potatoes and serve with fresh dill and perhaps<br />
with homemade butter.<br />
POTATO PORRIDGE<br />
Where else would you find the best recipe<br />
for potato porridge if not in Ingå? There potato<br />
porridge has in fact been named as the<br />
food of the parish. The local “Martha”:s<br />
keep the traditions alive by letting the summer<br />
guests of the annual Handicraft-day<br />
try the tasty porridge.<br />
Margareta Österman, chairman of the<br />
Ingå kyrkby Marthakrets, says that in<br />
Western Uusimaa potato porridge is eaten
64 65<br />
with a dab of butter and, if you’d like,<br />
with buttermilk, whereas in Eastern Uusimaa<br />
the porridge is eaten with lingonberry<br />
jam. Dairy industry no longer makes buttermilk,<br />
which is why it is not available in<br />
grocery stores. Regular sour milk will do.<br />
Please notice that it is not possible to<br />
make porridge using fresh potatoes. The<br />
potato that we use during Handicraft-days<br />
in mid July is from the previous year’s crop<br />
of potatoes. This is when the porridge<br />
tends to become perfect. Preferably use<br />
floury potatoes, such as van Gogh.<br />
This is Margareta’s “something like”-<br />
potato porridge recipe:<br />
2kg potatoes<br />
1,5 liters water<br />
1-2 tsp. salt<br />
4-6 dl coarse rye flour<br />
Peel the potatoes and chop them into<br />
smaller pieces. Boil until soft. Throw out<br />
the potatoes and keep the boiling water.<br />
Mash the potatoes in the pan and add the<br />
boiling water, salt as well as rye flour until<br />
the mix becomes thick. Let it simmer for<br />
about an hour, stir every now and then.<br />
Taste it and serve with a dab of butter.<br />
While you’re at it, make a proper portion,<br />
says Margareta. Porridge that has<br />
cooled down can be fried to a crispy rusk.<br />
Yummy!<br />
VI<br />
A REAL MAN<br />
CHURNS HIS OWN BUTTER<br />
Anna-Maria Niskanen<br />
I made butter from scratch for the first<br />
time in my life about a year ago. It was so<br />
easy and tasted so good that it bothers me<br />
I haven’t done it earlier. I got my recipe<br />
from Märta Lindholm who lives in Tenala.<br />
Actually, her Swedish article “A Real<br />
Man Churns His Own Butter” in Hbl 17 th<br />
March 2011, was the one that inspired me<br />
to try making my own butter in the first<br />
place. In order to get ca. 200-250g of butter<br />
you need curdled milk and cream. Mix<br />
1tbsp. of curdled milk and 4 dl cream, and<br />
let it stand in room temperature for a day.<br />
Then mix it with a hand mixer for a couple<br />
of seconds and, before you know it,<br />
you have a lump of butter in your bowl.<br />
The texture is almost as in play-dough<br />
that many of us played with as kids. After<br />
this you wash the butter. Decant the whey<br />
to another bowl and add cold water to the<br />
butter. You can work the butter by hand<br />
or with a wooden spoon. Wash the butter<br />
about three times or until the water is<br />
clear. Put the washed butter in a new bowl<br />
and salt according to your taste. I also<br />
used garlic, salt from the Mediterranean<br />
and some French herbs, oh how tasty it<br />
was!<br />
I chose to use organic cream and curdled<br />
milk. Butter will keep well in the<br />
fridge, but remember to take it out to<br />
room temperature a moment before using.<br />
Whey can be used when baking buns or<br />
bread rolls. Everything can be used!
MUSTION LINNA sijaitsee<br />
ainutlaatuisessa miljöössä<br />
jossa viihtyvyyttä<br />
lisää lähellä virtaava<br />
luonnonkaunis Mustionjoki.<br />
Päärakennusta<br />
ympäröi yksi Suomen<br />
suurimmista yksityisistä<br />
puistoista. Puisto<br />
tarjoaa rauhaa sielulle<br />
kiemurtelevine polkuineen, huvimajoineen,<br />
romanttisine siltoineen, patsaineen sekä ainutlaatuisine<br />
kelluvine lummepolkuineen.<br />
1700-luvulla Magnus Linder ll toimesta<br />
rakennettu Mustion Linna on edelleen Linderin<br />
suvun hallussa ja linnan toiminnasta<br />
vastaavat tänä päivänä Filip ja Christine Linder.<br />
Täällä uniikissa ympäristössä on viehättävä<br />
hotelli ja ravintola, sekä hyvinvarustetut<br />
kokoustilat. Päärakenus toimii museona.<br />
Laadukas ja paljon kehuttu ravintola<br />
Linnankrouvi on entinen vaunuvaja. Suuri<br />
takka ja takorautaiset kattokruunut tekevät<br />
ravintolasta tunnelmallisen.<br />
Mustion Linnan keittiössä häärää nuorten<br />
ja innovatiivisten kokkien tiimi. Linnankrouvin<br />
ruokatuote pohjautuu lähi- ja<br />
luomuruokaan. Kalaa saadaan paikallisilta<br />
kalastajilta, vihanneksia ja lihaa lähitiloilta.<br />
”Meille lähiruoka ja puhtaus on<br />
sydämen asia. Keittiömme käyttää Länsi-<br />
Uudenmaan parhaimpia paikallisia raakaaineita.”,<br />
toteaa Mustion Linnaan vajaa<br />
kolme vuotta sitten Savoysta siirtynyt keittiömestari<br />
Niko Tuominen.<br />
SVARTÅ SLOTT ligger<br />
inbäddat i ett lummigt<br />
ålandskap i en unik<br />
miljö genomkorsad<br />
av Svartån. Huvudbyggnaden<br />
omges av<br />
en av Finlands största<br />
privata parker som<br />
inbjuder till rofyllda<br />
promenader med sina<br />
vindlande stigar, lusthus, romantiska broar,<br />
statyer och sin ovanliga näckrosspång.<br />
Svartå Slott byggdes på 1700-talet av<br />
Magnus Linder II och är ännu i samma<br />
familjs ägo. Verksamheten på Svartå Slott<br />
bedrivs idag av Christine och Filip Linder.<br />
I denna unika miljö finns idag ett<br />
charmfullt hotell med restaurang, samt välutrustade<br />
skolningsutrymmen och ett skolningskök.<br />
Huvudbyggnaden fungerar som<br />
museum.<br />
Den för sin höga kvalitet berömda<br />
Slottskrogen fungerade tidigare som<br />
vagnslider. Den stora öppna spisen och<br />
takkronorna av smidesjärn gör krogen<br />
hemtrevlig.<br />
Slottskrogens köksteam består av unga<br />
innovativa kockar. Rätterna görs på närproducerade<br />
och ekologiska råvaror. Fisken<br />
fås av regionala fiskare och grönsakerna<br />
odlas lokalt. ”För oss ligger närmat<br />
och rena råvaror nära hjärtat. I vårt kök<br />
används <strong>Västnyland</strong>s bästa produkter”<br />
konstaterar Niko Tuominen, som för tre år<br />
sedan kom till Svartå Slott från Savoy.<br />
”Tavoitteemme on olla Suomen maaseudun paras ravintola ja hotelli”<br />
”Vårt mål är att vara den bästa restaurangen och det bästa<br />
hotellet på den finska landsorten”
Mustion Linna Svartå Slott<br />
Hotel Restaurant Conference Museum<br />
We have been enjoying quality food<br />
at Svartå for over 200 years!<br />
Enjoy a great meal made of the best ingredients from the region<br />
in our unique surrounding.<br />
Njut av en ypperlig måltid tillverkad av de bästa lokala råvarorna<br />
Västra Nyland kan erbjuda, i vår unika miljö.<br />
Nauti upeasta ateriasta Länsi-Uudenmaan parhaimmista<br />
paikallisista raaka-aineista uniikissa miljöössämme.<br />
<br />
info@mustionlinna.fi +358-(0)19-36231 Svartå, Raseborg<br />
102
Change language