Albatrossi 4/2012 - Merimieseläkekassa
Albatrossi 4/2012 - Merimieseläkekassa
Albatrossi 4/2012 - Merimieseläkekassa
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Golf on merenkulkijoiden laji Golf är sjöfararnas gren s. 12<br />
MeriMieseläkekassan asiakaslehti | sjöManspensionskassans kundtidning | 4/<strong>2012</strong><br />
Kari Välimäki<br />
Avoimuus ja<br />
läpinäkyvyys<br />
on erityisen<br />
tärkeää<br />
Öppenhet och tillförlitlighet<br />
är särskilt viktigt s. 4
4/<strong>2012</strong><br />
2 <strong>Albatrossi</strong> | | Albatrossen<br />
Sisältö ı Innehåll<br />
4 kurssi kohti uusia tuulia<br />
Toimitusjohtaja Kari Välimäki pitää merimieseläkelain<br />
uudistamista suurimpana haasteena<br />
11 Merenkulun työhyvinvointihankkeet<br />
Tilannekatsaus SeaFit ja<br />
Stay Onboard hankkeisiin.<br />
12 golf on merenkulkijoiden laji<br />
Silja Serenaden kokki Esa Tammi on viettänyt<br />
lajin piirissä lähes pari vuosikymmentä.<br />
16 Merikapteeni pekka partanen<br />
eläkkeelle<br />
Laivapäälllystön johtajan pesti vaihtui<br />
remonttihaalareihin.<br />
Vakiot<br />
3 Pääkirjoitus | Merimieseläkejärjestelmä<br />
osana työeläkejärjestelmää<br />
9 Tilastot | Vakuutettujen ikäjakauma MEK:ssa<br />
11 Pärjätään | Ikääntyvien työkykyisyys<br />
15 Michaela vastaa | Tietoa eläkkeistä<br />
21 Sijoitukset | <strong>Merimieseläkekassa</strong>n<br />
sijoitusperiaatteet<br />
22 Lyhyesti<br />
albatrossen<br />
albatrossi<br />
päätoimittaja | huvudredaktör<br />
Kari Välimäki<br />
kari.valimaki@merimieselakekassa.fi<br />
kari.valimaki@sjomanspensionskassan.fi<br />
toimitussihteeri | redaktionssekreterare<br />
Marina Paulaharju<br />
marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi<br />
marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi<br />
käyntiosoite | Besöksadress<br />
Uudenmaankatu 16 A<br />
Nylandsgatan 16 A<br />
postiosoite | postadress<br />
PL 327, 00121 Helsinki<br />
PB 327, 00121 Helsingfors<br />
4<br />
12<br />
16<br />
22<br />
puhelin | telefon 010 633 990<br />
telefax 010 633 9938<br />
sähköposti | e-post<br />
etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi<br />
förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi<br />
osoitteenmuutokset | adressförändringarna<br />
info@merimieselakekassa.fi<br />
info@sjomanspensionskassan.fi<br />
www.merimieselakekassa.fi<br />
www.sjomanspensionskassan.fi<br />
toimitusneuvosto | redaktionsrådet<br />
Kari Välimäki, Henrik Lilius,<br />
Pekka Karppanen, Marina Paulaharju<br />
4 Med kurs på nya vindar<br />
VD Kari Välimäki anser revideringen av sjömanspensionlagen<br />
vara den största utmaningen.<br />
11 sjöfartens arbetshälsoprojekt<br />
Lägesrapport för Seafit och<br />
Stay Onbord projekten<br />
14 golf är sjöfararnas gren<br />
Esa Tammi, kocken på Silja Serenade<br />
har utövat grenen i nästan två årtionden.<br />
18 sjökapten pekka partanen<br />
gick i pension<br />
Hyran som chef för Skeppsbefälsförbundet<br />
byttes till arbetskläder<br />
ordinarie<br />
3 Ledaren | Sjömanspensionssystemet<br />
en del av arbetspensionssystemet<br />
9 Statistik | De åldrandes arbetsförmåga<br />
11 Vi klarar oss | Arbetshälsa gagnar alla<br />
15 Michaela svarar | Info om pensionerna<br />
21 Investering | Principerna för Sjömanspensionskassans<br />
placeringar<br />
22 Smånytt<br />
issn-l 17968216<br />
issn 17968216 (painettu)<br />
issn 22427910 (verkkojulkaisu)<br />
painos | upplaga 16 500<br />
nro | nr ilmestyy | utges<br />
1/2013 vko | vecka 16<br />
kannen kuva | pärmbild<br />
Patrick Lindström<br />
ulkoasu | layout<br />
Nymandesign Oy<br />
painopaikka |<br />
tryckeri<br />
Libris Oy, Helsinki
Pääkirjoitus ı Ledaren<br />
Merimieseläkejärjestelmä osana työeläkejärjestelmää<br />
Sjömanspensionssystemet en del av arbetspensionssystemet<br />
MeriMieseläkejärjestelMä on kauimmin yhtenäisesti toiminut<br />
työeläkejärjestelmä Suomessa. Järjestelmän perusrakenteet olivat<br />
myös monilta osin pohjana koko työeläkejärjestelmän luomiselle<br />
1960-luvun alussa. Se on osoittanut vahvuutensa selviämällä<br />
monista eri taloudellisista kriiseistä ja ennen kaikkea pystyttyään<br />
takaamaan luvatut eläkkeet. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa järjestelmän<br />
kehittämistä.<br />
MeriMieseläkejärjestelMä perustuu paitsi koko työeläkejärjestelmän<br />
toimiville periaatteille myös alan erityispiirteiden<br />
huomioonottamiselle. Muun työeläkejärjestelmän tapaan merimieseläkkeet<br />
ovat osa lakisääteistä sosiaaliturvaa ja sitä hoitaa<br />
toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti itsenäinen<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>. Eläketurvan järjestäminen perustuu kollektiiviseen<br />
riskinkantoon, pakollisuuteen ja etuusperusteisuuteen.<br />
Järjestelmä kattaa kaikki merenkulkijat, ja se on osittain<br />
rahastoiva. Kassan hallinnointi on aidosti kolmikantainen, joten<br />
varustamotyönantajien ja merenkulkijoiden lisäksi hallinnossa on<br />
myös valtion edustus. Merenkulkijain eläkkeet ovat pääosin hyvin<br />
lähellä muita työeläkkeitä.<br />
Valtion osallistuMinen hallintoon on perusteltua siksi, että<br />
valtio rahoittaa suoraan kolmanneksen eläkemenoista. Valtion<br />
rahoitus on puolestaan välttämätön siksi, että merimieseläkelain<br />
mukaista eläkettä saa useampi henkilö kuin merenkulussa on<br />
vakuutettuja. Ei ole mahdollista, että pieni joukko vakuutettuja ja<br />
varustamoja maksaisi vakuutusmaksujen muodossa kaikki ansaitut<br />
eläkkeet. Toimeenpanon hajautuksen periaatteiden mukaisesti<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>lla on myös itsenäinen sijoitustoiminta.<br />
MeriMieseläkejärjestelMään kohdistuvat samat paineet kuin<br />
koko eläkejärjestelmään. Erityisesti eliniän pidentyminen on merkittävä<br />
haaste. Merenkulun kilpailukyvyn säilyttäminen on myös<br />
aivan olennaista <strong>Merimieseläkekassa</strong>n kannalta, koska suurin osa<br />
rahoituksesta tulee joka tapauksessa varustamojen ja merenkulkijoiden<br />
vakuutusmaksujen kautta. Merenkulku on puolestaan<br />
täysin välttämätön koko Suomen taloudellisen<br />
kehityksen ja huoltovarmuuden kannalta.<br />
MeriMieseläkejärjestelMän on<br />
omalta osaltaan sopeuduttava yhteiskunnan<br />
muutokseen. Muutokset on<br />
toteutettava hyvässä yhteistyössä<br />
merenkulkijoiden ja varustamojen<br />
kanssa. Eläkejärjestelmää tulee aina<br />
kehittää harkitusti ja äkkinäisiä<br />
muutoksia on vältettävä. Näennäissäästöillä<br />
voidaan nopeissa ratkaisuissa<br />
aiheuttaa suuria vahinkoja koko<br />
kansantalouden kannalta. Nojaamalla<br />
koko työeläkejärjestelmän vahvuuksiin<br />
ja ottamalla huomioon<br />
merenkulun erityispiirteet<br />
merimieseläkejärjestelmän<br />
uudistamiselle on<br />
löydettävissä rakentava<br />
ja kestävä ratkaisu. o<br />
4/<strong>2012</strong><br />
sjöManspensionssysteMet är det arbetspensionssystem i vårt<br />
land som fungerat fortlöpande längst. Systemets grundstruktur<br />
tjänade också till många delar som grund vid skapandet av hela arbetspensionssystemet<br />
i början av 1960-talet. Det har visat sin styrka<br />
genom att överleva många ekonomiska kriser och framförallt genom<br />
att kunna säkerställa utlovade pensioner. Från det här utgångsläget<br />
är det tryggt att fortsätta utvecklingen av systemet.<br />
utöVer att sjömanspensionssystemet bygger på det totala arbetspensionssystemets<br />
verksamhetsprinciper baserar det sig även på att<br />
särdragen i branschen beaktas. Liksom arbetspensionssystemet i<br />
övrigt är även sjömanspensionerna en del av det lagstadgade socialsskyddet<br />
och sköts enligt principen för decentralisering av verkställandet<br />
av den självständiga Sjömanspensionskassan. Ordnandet av<br />
pensionsskyddet grundar sig på kollektivt risktagande, obligatoriskt<br />
deltagande och uppnådda förmåner. Systemet täcker alla sjöfarare<br />
och är partiellt fonderande. Kassan har en genuin triangeladministration<br />
i vilken utöver rederiarbetsgivarna och sjöfararna även<br />
staten är representerad. Sjöfararnas pensioner ligger på en nivå som<br />
huvusakligen är mycket nära övriga arbetspensioner.<br />
statens deltagande i administrationen är motiverat för en<br />
tredjedel av pensionsutgiften finansieras direkt av staten. Statens<br />
finansiering är igen nödvändig för antalet personer som erhåller<br />
pension enligt sjömanspensionslagen är större än antalet försäkrade<br />
inom sjöfarten. Det är inte rimligt att ett mindre antal försäkrade<br />
och rederier skulle betala alla intjänade pensioner i premieform.<br />
Enligt principen för decentralisering har Sjömanspensionskassan<br />
också en självständig placeringsverksamhet.<br />
sjöManspensionssysteMet drabbas av samma tryck som hela<br />
det övriga arbetspensionssystemet. Särskilt den allt längre livslängden<br />
är en stor utmaning. Även bibehållandet av sjöfartens konkurrenskraft<br />
är ytterst väsentligt för Sjömanspensionskassan, för största<br />
delen av kassans finansiering kommer trots allt via rederiernas och<br />
sjöfararnas försäkringspremier. Sjöfarten för sin del är absolut nödvändig<br />
för den ekonomiska utvecklingen i Finland och för landets<br />
underhållssäkerhet.<br />
sjöManspensionkassan bör för egen del anpassa sig till förändringen<br />
i samhället. Förändringarna bör verkställas i nära samarbete<br />
med sjöfararna och rederierna. Utvecklandet av pensionssystemet<br />
bör ske under moget övervägande och plötsliga förändringar bör<br />
undvikas. Skenbara inbesparningar kan vid snabba beslut orsakar<br />
stora skador för hela nationalekonomin. Vid revidering av sjömanspensionssystemet<br />
kan konstruktiva och hållbara lösningar hittas<br />
med stöd av hela arbetspensionssystemets starka sidor och med<br />
beaktande av sjöfartens särdrag. o<br />
kari Välimäki<br />
Toimitusjohtaja | Verkställande direktör<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 3
Kansi ı Uusia tuulia<br />
4 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
Kurssi kohti<br />
uusia tuulia<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n uusi toimitusjohtaja kari Välimäki pitää merimieseläkelain<br />
uudistamista suurimpana haasteena. Erityislaille on hänen mukaansa tarvetta<br />
jatkossakin vaikka sopeuttamiseen on varauduttava.<br />
teksti text lea taivassalo | kuvat Foto patrick lindström<br />
MuutaMa Vuosi sitten <strong>Merimieseläkekassa</strong>n<br />
tuore toimitusjohtaja kari<br />
Välimäki, 58, alkoi kaivata muutosta<br />
työuralleen. Työ sosiaali- ja terveysministeriön<br />
kansliapäällikkönä oli<br />
haastava ja palkitseva, mutta aikaa ei<br />
ollut syventyä mihinkään.<br />
”Ministeriössä aiheet vaihtelivat<br />
yksityisestä vakuutustoiminnasta<br />
raittiustyöhön ja kaikkeen mahdolliseen.<br />
Työn kiireys johti siihen, ettei<br />
aina välttämättä edes muistanut mitä<br />
edellisenä päivänä oli tehnyt”, hän<br />
tarkentaa.<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n toimitusjohtajuus<br />
on juuri sellainen muutos mitä<br />
hän hakikin: mahdollisuus syventyä<br />
asioihin. Samalla hän palasi juurilleen,<br />
sillä hänen työuransa alkoi kolme<br />
vuosikymmentä sitten matemaatikkona<br />
sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolla.<br />
Välimäki aloitti uudessa tehtävässään<br />
lokakuun alussa. Aiempi tehtävä<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n hallituksen puheenjohtajana<br />
tutustutti hänet kassan<br />
toimintaan ja henkilöstöön, joten<br />
mitään täysin vierasta tai yllättävää<br />
ei ole vielä tullut vastaan.<br />
”Uutta opittavaa on aina. Esimerkiksi<br />
kassan sijoitustoimintaan liittyvät<br />
asiat vaativat perehtymistä ja on<br />
hie noa haastaa itsensä. Meillä on toki<br />
asiantuntemusta mihin on helppo<br />
nojata.”<br />
lain uudistustyö<br />
suurin haaste<br />
Välimäki nimeää suurimmaksi haasteeksi<br />
merimieseläkelain (MEL) uudistamisen.<br />
Uudistustyötä varten ollaan<br />
asettamassa työryhmää sosiaali- ja<br />
terveysministeriössä. Uusia linjauksia<br />
voidaan odottaa jo ensi vuoden aikana.<br />
”Suuri haaste on löytää<br />
malli, johon kaikki osapuolet<br />
eli työnantajat,<br />
merenkulkijat ja valtio<br />
ovat tyytyväisiä.”<br />
”Suuri haaste on löytää malli,<br />
johon kaikki osapuolet eli työnantajat,<br />
merenkulkijat ja valtio ovat tyytyväisiä.<br />
Uudistamisessa yleiset eläkepoliittiset<br />
linjaukset ovat keskeisiä, mutta MEL:n<br />
erityispiirteet on syytä säilyttää.”<br />
Työeläke- ja merimieseläkelain<br />
menettelytapojen on hänen mukaansa<br />
oltava niiltä osin yhdenmukaisia, jotta<br />
esimerkiksi työkierto pysyy joustavana.<br />
”Loppujen lopuksi vain harva<br />
merenkulkijoista on pelkästään MEL:n<br />
piirissä. Vakuutetuissa merenkulkijoissa<br />
on myös työeläkelain ja muiden<br />
eläkelakien piirissä olevia. On tärkeää,<br />
että tehtävästä toiseen siirtyminen<br />
ei aiheuta heikennyksiä”, Välimäki<br />
painottaa.<br />
Millaisen johtajan <strong>Merimieseläkekassa</strong><br />
sitten saa Välimäestä? Erilaiset<br />
johtajuustestit ovat luonnehtineet<br />
häntä vaativaksi johtajaksi, itselleen ja<br />
muille. Välimäki allekirjoittaa nämä<br />
tulkinnat: pohjalaiset luonteenpiirteet<br />
tulevat selkeästi hänessä esille. Tämä<br />
näkyy muun muassa niin, että Välimäen<br />
mielipide ei jää epäselväksi.<br />
”Pohjalaisuudessa peruslähtökohdat<br />
ovat selkeät, sillä aina yritetään tehdä<br />
kaikki paremmin eikä pelätä haasteita.<br />
Pidän itseäni suoraviivaisena johtajana,<br />
joka pyrkii toimimaan itse kuten johtaa.<br />
Katson myös, että toiminnan pitää<br />
olla taloudellista.”<br />
Välimäki pitää toiminnan avoimuutta<br />
erityisen tärkeänä, kun kyse on<br />
lakisääteisestä sosiaalivakuutusjärjestelmästä.<br />
Hänen mukaansa läpinäkyvyys<br />
lisää järjestelmän luotettavuutta.<br />
Tiedottamista pyritäänkin lisäämään<br />
sekä varustamoille että jäsenistölle.
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 5
Kansi ı Uusia tuulia<br />
”Ensi vuodeksi on suunnitteilla<br />
varustamoille ja luottamusmiehille tilaisuuksia,<br />
joissa kerrotaan muun muassa<br />
EU-säännöksistä ja millaista merkitystä<br />
niillä on kokonaisuuden kannalta. Tarkoitukseni<br />
on myös lisätä hallitukselle<br />
jaettavaa informaatiota”, hän kertoo.<br />
työkykyä halutaan<br />
tukea enemmän<br />
Työurien pidentäminen on yksi<br />
ministeriön asettama tavoite kaikille<br />
sektoreille. Välimäki huomauttaa, että<br />
on työnantajan ja työntekijän edun<br />
mukaista, että vakuutetut ovat pidempään<br />
töissä.<br />
”Kansantalouden tasapainoa ei<br />
auta, että ollaan työelämän ulkopuolella,<br />
vaan lähtökohta on, että oltaisiin<br />
töissä”, hän sanoo.<br />
Välimäki kuitenkin korostaa, että<br />
pidempiä työuria ei synny ellei työolosuhteisiin<br />
ja työkyvyn ylläpitämiseen<br />
kiinnitetä huomiota. <strong>Merimieseläkekassa</strong><br />
rahoittaakin tällä hetkellä selvitystöitä,<br />
joissa kartoitetaan, millaisia<br />
työhyvinvointiin liittyviä erityispiirteitä<br />
merenkulkuun liittyy.<br />
”Näiden tulosten perusteella<br />
päästään liikkeelle. Perusviesti on<br />
varhainen puuttuminen ja työterveyteen<br />
liittyvät toimenpiteet. Esimerkiksi<br />
poissaoloja pitää tsekata mahdollisimman<br />
varhaisessa vaiheessa.”<br />
Hän kuitenkin painottaa, että saavutetuista<br />
etuuksista pidetään kiinni<br />
ja mahdollisista muutoksista sovitaan<br />
yhteistyössä.<br />
”Mitään äkkinäisiä muutoksia ei<br />
voi tehdä, vaan siirtymäkaudet ovat<br />
pitkiä”, hän tarkentaa.<br />
Välimäen mukaan huomio on<br />
kiinnitettävä työkykyyn eikä työkyvyttömyyteen.<br />
Pyrkimyksenä täytyy olla,<br />
että työstä saadaan palkkio ja sellainen<br />
tyydytys oman työn tuloksista, että siellä<br />
viihdytään pitkään.<br />
”Työ on niin iso osa elämää, että<br />
sen pitää olla mielekästä. Jos työtä<br />
tehdään vain pakolla ja siksi, että<br />
”todellinen” elämä mahdollistuisi työn<br />
ulkopuolella, ollaan hakoteillä. Työn<br />
pitää olla osa hyvää elämää. Merenkul-<br />
6 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
kijat ymmärtävät sen varmasti hyvin.”<br />
Omalla kohdallaan hän kokee<br />
työpaikan vaihdon mahdollisuudeksi<br />
pidentää omaa työuraansa. Uudet työtehtävät<br />
innostavat ja rytmin vaihdos<br />
auttaa jaksamaan. Varhaisessa vaiheessa<br />
tehtynä muutos auttaa pysymään<br />
työelämässä pidempään.<br />
”Nyt on vielä kymmenen vuotta<br />
työelämässä jäljellä, jos terveys kestää”,<br />
hän pohtii.<br />
Kotonaan Välimäki rentoutuu<br />
olemalla mahdollisimman laiska. Hän<br />
välttää viimeiseen saakka tekemästä<br />
suunnitelmia vapaa-ajalleen, mutta<br />
vaimon kanssa yhteinen golf-harrastus<br />
tuo merkintöjä kalenteriin.<br />
”Työ on niin iso<br />
osa elämää, että sen<br />
pitää olla mielekästä.<br />
Työn pitää olla osa<br />
hyvää elämää.”<br />
”Golf on hieno laji, vaikken sitä<br />
koskaan opikaan, sillä aloitin sen liian<br />
myöhään. Vaimo tosin sanoo, että<br />
kiroilen jonkin verran kentällä, vaikken<br />
muuten sellaista harrasta”, hän<br />
naurahtaa.<br />
Välimäen kolme aikuista lasta<br />
asuvat Helsingissä. Myös 3-vuotias<br />
lapsenlapsi tuo iloa elämään. Hän<br />
korostaakin tasapainoisen perhe-elämän<br />
tärkeyttä työelämässä: se auttaa<br />
jaksamaan.<br />
kassan asiantuntemusta<br />
tarvitaan jatkossakin<br />
Valtiovarainministeriön työryhmän raportin<br />
mukaan pitkällä tähtäimellä on<br />
tavoitteena vähentää valtion osuutta<br />
merimieseläkejärjestelmässä. Nyt valtio<br />
maksaa kolmanneksen vuotuisesta<br />
merimieseläkemenosta. Välimäki kuitenkin<br />
alleviivaa, että valtion rahoitusjärjestelmästä<br />
on käytännössä vaikea<br />
luopua, koska vakuutettujen määrä on<br />
pienempi kuin eläkeläisten.<br />
”Vakuutustoiminnan rakenne on<br />
muuttunut eli maksamme useammalle<br />
eläkkeitä kuin saamme vakuutusmaksuja.<br />
Tämän vuoksi rahoitusjärjestelmään<br />
ei voi tuoda radikaaleja muutoksia.<br />
En näe muuta mahdollisuutta kuin<br />
tehdä hienosäätöä.”<br />
Työmarkkinaosapuolet ovat Välimäen<br />
mukaan olleet yksimielisiä, että<br />
asia on ratkaistava kolmikannassa eli<br />
valtion, työntekijöiden ja työnantajien<br />
kesken. Silloin keskiöön nousee merenkulun<br />
merkitys koko kansantaloudelle.<br />
”Jos noin 80 prosenttia tuonnista<br />
ja viennistä menee merenkulun<br />
kautta, on selvä, että merenkululla on<br />
edellytyksiä työllistää. Ratkaisut pitää<br />
tehdä niin, että elinkeinon toimintaedellytykset<br />
säilyvät. Kaikki leikkaukset<br />
joilla merenkulun toimintaedellytyksiä<br />
heikennetään tulevat kansantaloudelle<br />
lopulta kalliiksi”, hän pohtii.<br />
Välimäki korostaa, että merimieseläkelain<br />
erityispiirteet eivät poikkea niin<br />
merkittävästi työeläkejärjestelmästä<br />
kuin usein luullaan. Esimerkiksi alempi<br />
eläkeikä koskee vain pientä joukkoa,<br />
noin joka kymmenettä jäsentä.<br />
”Joku voi kysyä, että miksi pitää<br />
olla sitten kaksi eri järjestelmää, mutta<br />
oman historiallisen kehityksensä vuoksi<br />
merimieseläkelaki on syytä säilyttää<br />
omanaan”, hän painottaa.<br />
Hän uskoo, että <strong>Merimieseläkekassa</strong>a<br />
tarvitaan jatkossakin.<br />
”En näe vuosikymmeniin sellaista<br />
mahdollisuutta, että tämä sulautuisi<br />
jollain tavalla. On myös vaikea kuvitella,<br />
että kaikkiin eläkeyhtiöihin luotaisiin<br />
tarvittava MEL-asiantuntemus.<br />
En usko, että muilla yhtiöillä olisi edes<br />
haluja siihen, sillä se tulisi hallinnollisesti<br />
kalliiksi.”<br />
Mikä on sitten Välimäen oma suhde<br />
mereen? Aika vähäinen, sanoo hän<br />
ensin, vaikka pohjalaiset juuret ovat<br />
vieneet hänet kalaan muun muassa<br />
Merenkurkkuun. Lopulta hän kiteyttää<br />
vastauksen yhteen sanaan: asiakas.<br />
”Ministeriössä aikanaan kysyttiin,<br />
että mikä on oma suhde sosiaalipolitiikkaan.<br />
Vastaus oli, että yhtä lailla<br />
kuin tekijä niin asiakaskin. Sama pätee<br />
tähänkin”, hän naurahtaa. o
Med kurs<br />
på nya vindar<br />
Sjömanspensionskassans nya vd Kari Välimäki anser revideringen av sjömanspensionslagen<br />
vara den största utmaningen. Enligt honom finns det även i fortsättningen<br />
ett behov av en speciallag även om det är skäl att bereda sig på anpassning.<br />
För några år sedan började Sjömanspensionskassans<br />
färska vd Kari Välimäki,<br />
58, känna sig mogen för en förändring<br />
i sin karriär. Arbetet som kanslichef på<br />
social- och hälsovårdsministeriet var<br />
utmanande och berikande, men det fanns<br />
inte tid att fördjupa sig i någonting.<br />
”På ministeriet varierade temat från<br />
privat försäkringsverksamhet till nykterhetsarbete<br />
och allt däremellan. Det<br />
jäktiga arbetet ledde till att jag inte alltid<br />
nödvändigtvis ens kom ihåg vad som<br />
gjorts dagen innan”, preciserar han.<br />
Arbetet som verkställande direktör för<br />
Sjömanspensionskassan är just en sådan<br />
förändring som han sökte: möjligheten<br />
att fördjupa sig i frågorna. Samtidigt återvände<br />
han till sina rötter, för hans karriär<br />
inleddes för tre decennier sedan som<br />
matematiker på social- hälsovårdsministeriets<br />
försäkringsavdelning.<br />
”Den stora utmaningen<br />
är att hitta en modell<br />
som alla parter,<br />
dvs. arbetsgivare,<br />
sjöfarare och staten<br />
är nöjda med.”<br />
Välimäki inledde arbetet i sin nya<br />
uppgift i början av oktober. I sin tidigare<br />
uppgift som ordförande för Sjömanspensionskassans<br />
styrelse blev han insatt<br />
i kassans verksamhet och bekant med<br />
personalen, så något helt främmande eller<br />
överraskande har han inte ännu mött.<br />
”Det finns alltid något nytt att lära sig.<br />
Till exempel kassans placeringsverksamhet<br />
är nånting jag måste fördjupa mig i<br />
och det känns fint att utmana sig själv.<br />
Men vi har ju sakkunskap som det är lätt<br />
att stöda sig på.”<br />
revideringen av lagen<br />
den största utmaningen<br />
Välimäki utser revideringen<br />
av sjömanspensionslagen<br />
(SjPL) till största utmaning.<br />
För revideringsarbetet<br />
ska social- och<br />
hälsovårdsministeriet<br />
tillsätta en arbetsgrupp.<br />
Nya riktlinjer<br />
är att vänta<br />
redan under<br />
nästa år.<br />
”Den stora<br />
utmaningen<br />
är att hitta<br />
en modell<br />
som alla<br />
parter, dvs.<br />
arbetsgivare,<br />
sjöfarare och<br />
staten är nöjda<br />
med. Vid revideringen<br />
är de allmänna<br />
pensionspolitiska<br />
riktlinjerna centrala,<br />
men det är<br />
skäl att bibehålla<br />
särdragen i SjPL.”<br />
Enligt Välimäki<br />
bör förfarings-<br />
Nya vindar ı Omslag<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 7
Omslag ı Nya vindar<br />
sätten i arbetspensions- och sjömanspensionslagen<br />
till sådana delar vara<br />
enhetliga, att t.ex. arbetsrotationen<br />
förblir flexibel.<br />
”Sist och slutligen är det endast ett<br />
fåtal sjöfarare som enbart omfattas av<br />
SjPL. Bland sjöfararna finns också sådana<br />
som omfattas av lagen om pension<br />
för arbetstagare och andra pensionslagar.<br />
Det är viktigt att övergången från<br />
en uppgift till en annan inte orsakar<br />
försvagning”, understryker Välimäki.<br />
Hurdan är då den ledare Sjömanspensionskassan<br />
får i Välimäki? Olika<br />
ledarskapstester har karaktäriserat<br />
honom som en krävande ledare, både<br />
av sig själv och andra. Välimäki skriver<br />
under dessa tolkningar: de österbottniska<br />
karaktärsdragen framträder<br />
tydligt hos honom. Det här framgår<br />
bland annat av att Välimäkis åsikt inte<br />
förblir oklar.<br />
”De österbottniska grundläggande<br />
utgångspunkterna är klara, för österbottningen<br />
försöker alltid göra allting<br />
bättre och är inte rädd för utmaningar.<br />
Jag anser själv att jag är en rättfram ledare<br />
som försöker fungera själv så som<br />
jag leder. Jag anser också att verksamheten<br />
ska vara ekonomisk.”<br />
Välimäki anser att verksamhetens<br />
öppenhet är särskilt viktig då det är<br />
fråga om ett lagstadgat socialförsäkringssystem.<br />
Enligt honom ökar<br />
transparensen systemets tillförlitlighet.<br />
Därför ska också informationen till<br />
såväl rederierna som sjöfararna utökas.<br />
”För nästa år planeras sammankomster<br />
för rederierna och förtroendepersonerna<br />
med information om bland<br />
annat EUs bestämmelser och vilken<br />
betydelse de har för helheten. Min<br />
avsikt är också att öka informationen<br />
till styrelsen”, berättar Välimäki.<br />
Mera stöd önskas<br />
för arbetsförmågan<br />
En förlängning av arbetslivet är ett av<br />
de mål ministeriet har ställt upp för<br />
alla sektorer. Välimäki påpekar att det<br />
ligger i såväl arbetsgivarens som arbetstagarens<br />
intresse att de försäkrade är<br />
längre med i arbetslivet.<br />
8 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
”Det hjälper inte balansen i nationalekonomin<br />
att vara utanför arbetslivet<br />
utan utgångspunkten är att man<br />
jobbar”, säger han.<br />
Välimäki understryker dock att det<br />
inte uppkommer längre arbetskarriärer<br />
om det inte fästs uppmärksamhet<br />
vid upprätthållandet av arbetsförhållandena<br />
och arbetsförmågan. De facto<br />
finansierar Sjömanspensionskassan<br />
för närvarande utredningsarbeten som<br />
kartlägger hur till arbetshälsan knutna<br />
särdrag är förknippade med sjöfarten.<br />
”Utgående från resultaten av dessa<br />
utredningar kommer vi igång. Det<br />
grundläggande budskapet är tidigt<br />
ingripande och till arbetshälsan<br />
knutna åtgärder. Exempelvis frånvaro<br />
bör checkas i ett så tidigt skede som<br />
möjligt.”<br />
”Arbetet är en så stor<br />
del av livet, att det ska<br />
vara meningsfullt.<br />
Arbetet ska vara en del<br />
av ett bra liv.”<br />
Han understryker dock att man bör<br />
hålla fast vid uppnådda förmåner och<br />
att eventuella ändringar ska överenskommas<br />
gemensamt.<br />
”Plötsliga ändringar kan inte<br />
genomföras, övergångsperioderna är<br />
långa”, preciserar han.<br />
Enligt Välimäki ska uppmärksamheten<br />
fästas vid arbetsförmåga och inte<br />
vid arbetsoförmåga. Målet bör vara att<br />
den som jobbar får lön för mödan och<br />
en sådan tillfredsställelse över resultaten<br />
av det egna arbetet att den som<br />
jobbat trivs där länge.<br />
”Arbetet är en så stor del av livet, att<br />
det ska vara meningsfullt. Om arbetet<br />
utförs under tvång och bara därför att<br />
det ”verkliga” livet utanför arbetet ska<br />
möjliggöras är man nog ute och cyklar.<br />
Arbetet ska vara en del av ett bra liv.<br />
Sjöfararna förstår säkert den här saken<br />
bra.”<br />
För egen del upplever han bytet av<br />
arbetsplats som en möjlighet att förlänga<br />
sitt eget arbetsliv. De nya arbetsuppgifterna<br />
sporrar och bytet av rytm<br />
hjälper att orka. När övergången sker i<br />
ett tidigt skede bidrar det till stannandet<br />
en längre tid i arbetslivet.<br />
”Om hälsan håller har jag ännu tio<br />
år kvar i arbetslivet”, funderar han.<br />
Hemma kopplar Välimäki av genom<br />
att vara så lat som möjligt. Han undviker<br />
in i det sista att planera för sin<br />
fritid men det med hustrun gemensamma<br />
golfintresset ger anledning till<br />
anteckningar i kalendern.<br />
”Golf är en fin sport trots att jag<br />
aldrig lär mig golfa riktigt bra, jag<br />
började för sent. Min hustru säger visserligen<br />
att jag svär på greenen fast jag<br />
inte annars brukar göra det”, skrattar<br />
han.<br />
Välimäkis tre vuxna barn bor i Helsingfors.<br />
Också ett 3 år gammalt barnbarn<br />
bereder glädje. Han understryker<br />
vikten av ett harmoniskt familjeliv för<br />
arbetslivet: det stöder orkandet.<br />
kassans sakkunskap behövs<br />
också i fortsättningen<br />
Enligt den rapport finansministeriets<br />
arbetsgrupp avgett är målet på lång sikt<br />
att minska statens andel i sjömanspensionssystemet.<br />
Idag betalar staten<br />
en tredjedel av den årliga sjömanspensionsutgiften.<br />
Välimäki understryker<br />
dock att det i praktiken är svårt att<br />
frångå statens finansieringssystem<br />
eftersom antalet försäkrade är mindre<br />
än antalet pensionärer.<br />
”De försäkrades struktur har<br />
förändrats, dvs. vi betalar pension till<br />
fler pensionerade än vi får in premier.
Därför kan det inte ske radikala förändringar<br />
i finansieringssystemet. Jag<br />
ser ingen annan möjlighet än att göra<br />
en finjustering.”<br />
Enligt Välimäki har arbetsmarknadsparterna<br />
varit eniga om att frågan ska<br />
lösas mellan alla tre parter, staten, arbetstagarna<br />
och arbetsgivarna tillsammans.<br />
Då hamnar sjöfartens betydelse<br />
för hela nationalekonomin i centrum.<br />
”Om ca 80 % av importen och<br />
exporten går via sjöfarten är det klart<br />
att sjöfarten har förutsättningar för att<br />
sysselsätta. Lösningarna bör bli sådana<br />
att förutsättningarna för sjöfartens<br />
verksamhet bibehålls. Alla nedskärningar<br />
som innebär att förutsättningarna<br />
för verksamheten försvagas blir<br />
i sista ändan dyra för nationalekonomin”,<br />
funderar han.<br />
Välimäki understryker att sjömanspensionslagens<br />
särdrag inte avviker så<br />
väsentligt från arbetspensionsystemet<br />
som det ofta antas. T.ex. den lägre pensionsåldern<br />
gäller bara för en mindre<br />
grupp, omkring var tionde sjöfarare.<br />
”Någon kan fråga varför det behövs<br />
två olika system, men redan för sin<br />
egen historiska utvecklings skull är det<br />
skäl att bevara sjömanspensionslagen<br />
separat”, understryker han.<br />
Han är övertygad om att Sjömanspensionskassan<br />
behövs även i framtiden.<br />
”Jag ser inte på årtionden någon<br />
sådan möjlighet att kassan skulle<br />
fusioneras på något sätt. Det är också<br />
svårt att föreställa sig att det vid alla<br />
pensionsbolag skulle skapas den SjPLsakkunskap<br />
som behövs. Jag tror inte<br />
att de övriga bolagen ens vill något<br />
sådant eftersom det skulle bli dyrt i<br />
administrativt hänseende.”<br />
Vilket är då Välimäkis eget förhållande<br />
till havet? Rätt så obetydligt säger<br />
han först trots att de österbottniska<br />
rötterna har fört honom på fisketurer<br />
bl.a. till Kvarken. Till slut sammanfattar<br />
han svaret till ett ord: kund.<br />
”På ministeriet frågades det i tiden<br />
vilket mitt eget förhållande till socialpolitiken<br />
är. Svaret var: sådan upphovsman,<br />
sådan kund. Detsamma gäller<br />
här”, skrattar han. o<br />
Aktuaari | Aktuarie Kimmo Karppinen<br />
Vakuutettujen<br />
ikäjakauma<br />
MEK:ssa<br />
Vuonna 2011 <strong>Merimieseläkekassa</strong>an<br />
maksoi vakuutusmaksua kaiken kaikkiaan<br />
7 640 eri henkilöä. Nämä henkilöt<br />
jakaantuvat ikäluokkiin melko tasaisesti:<br />
kussakin ikäluokassa on 150–200<br />
henkilöä.<br />
Miehistön keskuudessa selkeän poikkeuksen<br />
tekevät kuitenkin 1965–1980<br />
syntyneet ikäluokat, joissa on selkeästi<br />
vähemmän henkilöitä kuin nuoremmissa<br />
ja vanhemmissa ikäluokissa. Päällystön<br />
kohdalla vastaavanlainen ilmiö on noin<br />
viisi vuotta vanhemmilla, mutta ei yhtä<br />
voimakkaana.<br />
ilMiö lienee seurausta siitä, että<br />
kyseiset ikäluokat ovat tulleet työelämään<br />
juuri 80luvulla ja 90luvun alussa.<br />
Tällöin aluksia ulosliputettiin eikä uusia<br />
työntekijöitä juurikaan palkattu. Tämä<br />
näkyy aikanaan myös <strong>Merimieseläkekassa</strong>ssa<br />
eläkehakemusten määrän pienenemisenä.<br />
o<br />
HLÖ | PErSONEr<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
Tilastot ı Statistik<br />
Åldersfördel<br />
ningen för de<br />
försäkrade i SPK<br />
år 2011 betalade sammanlagt 7 640<br />
olika personer premier till Sjömanspensionskassan.<br />
Dessa personer fördelar sig<br />
relativt jämnt på åldersklasser: 150–200<br />
personer i respektive åldersklass.<br />
För Manskapets del utgör dock de<br />
1965–1980 födda årsklasserna ett klart<br />
undantag. I de klasserna finns det klart<br />
färre personer än i de yngre och de<br />
äldre åldersklasserna. För befälet yttrar<br />
sig motsvarande fenomen för omkring<br />
fem år äldre personers del, men inte lika<br />
starkt.<br />
FenoMenet torde vara en följd av att<br />
åldersklasserna ifråga kommit in i arbetslivet<br />
just på 80talet och i början av<br />
90talet. De tiderna utflaggades fartyg<br />
och det anställdes knappt alls nya arbetstagare.<br />
Det här kommer i sinom tid<br />
även att märkas på Sjömanspensionskassan<br />
i form av ett minskat antal<br />
pensionsansökningar. o<br />
18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68<br />
Miehistö | Manskap<br />
Matkustajaalukset |<br />
Pasagerarfartyg<br />
miehistö päällystö<br />
Päällystö | Befäl<br />
Muut alukset |<br />
Övriga fartyg<br />
IKä | ÅLDEr<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 9
useiMMat työeläMässä olevat ihmiset tietävät itse, miten<br />
vanheneminen vaikuttaa elimistöön. Jo 30vuotias voi nähdä<br />
muutoksia ihossaan ja vaikkapa urheilusuorituksissaan, vaikkei<br />
tässä voi vielä puhua ikääntymisestä. Yli 50vuotiaat kokevat olevansa<br />
kankeampia, hitaampia oppimaan, vähemmän innostuvia.<br />
Myös unen määrä ja laatu usein muuttuvat tässä iässä. Kuitenkaan<br />
normaali ikääntyminen ei mainittavasti vaikuta työkykyyn<br />
muutoin kuin fyysisesti kaikkein vaativimmilla aloilla. Terveillä ihmisillä<br />
tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että aivojen tiedonkäsittely<br />
(”hoksottimet”) heikkenee vain hiukan 50–60 vuoden<br />
iässä nuorempiin verrattuna. Fyysisen kunnon erot eri ihmisten<br />
välillä ovat ikääntyvillä ihmisillä paljon suurempia kuin nuorilla.<br />
oleellista on, tuleeko henkilölle sairauksia, jotka alentavat<br />
toimintakykyä. Tosiasia on, että hoitoa vaativat sairaudet yleistyvät<br />
suorassa suhteessa kasvaviin ikävuosiin: lähes kaikilla yli<br />
50vuotiailla on jokin seurantaa tai hoitoa edellyttävä sairaus.<br />
Näistä kuitenkin monet, esimerkiksi verenpainetauti, eivät vaikuta<br />
mitenkään toimintakykyyn – mutta aiheuttaa hoitamattomana<br />
suuria tulevaisuuden riskejä. 55 vuoden ikää voi pitää sellaisena<br />
ikävaiheena, jonka jälkeen varsin monet haitalliset sairaudet<br />
yleistyvät suuresti. Esimerkkeinä voisi mainita suolistosyövät,<br />
verenkiertosairaudet, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti.<br />
Merenkulkualalla on muusta työelämästä poikkeavia varhaisempia<br />
eläkeikiä, mutta eläkejärjestelmä nykyisessä muodossaan<br />
ei mahdollista sellaista harkintaa, että normaalin ikään liittyvän<br />
hidastumisen ja kulumisen perusteella voisi siirtyä ennenaikaiselle<br />
eläkkeelle. Tällainen mahdollisuus oli vielä yksilöllisen<br />
varhaiseläkkeen aikana, mutta tämä eläkemuoto on lakkautettu.<br />
Nykyinen työkyvyttömyyseläke on ”sairauseläke” siinä mielessä,<br />
että eläkkeelle siirtymisen perusteena tulee olla riittävän vakava<br />
sairaus, joka lisäksi alentaa merkittävästi toimintakykyä. Sen takia<br />
esimerkiksi selkärangan iänmukainen rappeuma kipuineen ei ole<br />
yleensä eläkeperuste.<br />
Merenkulkuala on kuormittava ikääntyvälle työntekijälle mm.<br />
pitkien työvuorojen ja epäsäännöllisten työaikojen takia. Lisäksi<br />
tulisi olla valmius toimia onnettomuustilanteissa vaativissa<br />
pelastustehtävissä. Työssä jatkamista ja jaksamista voidaan pyrkiä<br />
edistämään työolosuhteiden suunnittelulla, hyvällä sairauksien<br />
hoidolla, oman kunnon vaalimisella ja muilla hyvillä elämäntavoilla<br />
sekä tarvittaessa ammatillisella kuntoutuksella, jos sairaus<br />
aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa. o<br />
10 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
Pärjätään ı Vi klarar oss<br />
Mikael Ojala on <strong>Merimieseläkekassa</strong>n ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutusja liikennelääketieteen erityispätevyydet. |<br />
Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings och trafikmedicin.<br />
Ikääntyvien työkykyisyys<br />
De åldrandes arbetsförmåga<br />
de Flesta aV de Människor som är ute i arbetslivet är själva<br />
medvetna om hur åldrandet påverkar kroppen. redan 30åringen<br />
kan se förändringar i sin hud och exempelvis i sina idrottsprestationer<br />
trots att vi inte ännu i det här skedet kan tala om åldrande. Över<br />
50åringar upplever sig vara styvare, långsammare vid inhämtande<br />
av kunskaper, trögare att entusiasmeras. I den här åldern förändras<br />
också ofta sömnens mängd och kvalitet. Normalt åldrande inverkar<br />
dock inte nämnvärt på arbetsförmågan annat än i de fysiskt allra<br />
mest krävande branscherna. På friska människor gjorda undersökningar<br />
har visat att hjärnans databehandling (”klyftigheten”) i 50–<br />
60 års ålder försvagas endast en aning jämfört med yngre personer.<br />
Hos åldrande människor är skillnaderna i den fysiska konditionen<br />
mellan olika människor mycket större än hos unga.<br />
Väsentligt är om personen drabbas av sjukdom som sänker<br />
funktionsförmågan. Faktum är att sjukdomar som kräver vård står<br />
i direkt relation till stigande ålder: nästan alla över 50åringar har<br />
någon sjukdom som kräver uppföljning eller vård. Av dessa är det<br />
dock många, t.ex. blodtryckssjukdomar, som inte på något sätt påverkar<br />
funktionsförmågan men som om de inte sköts orsakar stora<br />
risker i framtiden. 55 års ålder kan hållas som ett åldersskede, efter<br />
vilket rätt många skadliga sjukdomar blir vanligare. Som exempel<br />
kan nämnas tarmcancer, blodcirkulationssjukdomar, Alzheimers<br />
sjukdom och Parkinsons sjukdom.<br />
inoM sjöFartsBranschen förekommer det från det övriga<br />
arbetslivet avvikande tidigare pensionsåldrar, men i sin nuvarande<br />
form möjliggör inte pensionssystemet en prövning som går ut på<br />
att förtida pensionering skulle vara möjlig pga. normal till åldern<br />
knuten långsamhet och förslitning. En sådan möjlighet ännu under<br />
den individuella förtida pensionens tid, men den här pensionsformen<br />
har upphört. Nuvarande invalidpension är såtillvida ett slags<br />
”sjukpension”, att pensioneringen ska motiveras med en tillräckligt<br />
allvarlig sjukdom, som därtill ska nedsätta funktionsförmågan<br />
avsevärt. Därför är t.ex. åldersrelaterad degeneration av ryggraden<br />
med åtöljande smärtor som inte är regel grund för pension.<br />
Bland annat på grund av långa arbetsskift och oregelbundna<br />
arbetstider är sjöfartsbranschen betungande för den åldrande<br />
arbetstagaren. Ytterligare borde det finnas beredskap vid olyckssituationer<br />
att funktionera i krävande räddningsuppgifter. Fortsatta<br />
arbetsuppgifter och orkandet kan främjas genom översyn av<br />
arbetsförhållandena, god vård av sjukdomar, skötsel av den egna<br />
konditionen och i övrigt goda levnadsvanor samt vid behov<br />
genom professionell rehabilitering om sjukdomen förorsakar<br />
invaliditetshot. o
Merenkulku ı Työhyvinvointihankkeet<br />
Sea Fit ja Stay Onboard<br />
Merenkulun poikkeustilanteiden<br />
fyysisen kuormittavuuden<br />
ja toimintakykyä arvioiva<br />
tutkimushanke SeaFit-hanke<br />
on käynnistynyt vauhdilla.<br />
Hankkeen vastuuyhteisö Työterveyslaitos<br />
on marraskuussa<br />
käynnistänyt savusukellusmittaukset.<br />
Lisäksi tehdään<br />
kuntotestauksia ja pelastusharjoitusmittauksia<br />
joulukuusta<br />
ensi vuoden alkupuolelle.<br />
Hankkeessa ovat mukana Neste<br />
Shipping ja Viking Line.<br />
– Mukaan lähteneet merenkulkijat<br />
näistä varustamoista<br />
ovat olleet innostuneita<br />
hankkeesta ja siihen liittyvistä<br />
mittauksista, kertoo hankkeesta<br />
vetovastuussa oleva<br />
lääketieteen lisensiaatti, merimieslääkäri<br />
päivi Miilunpalo<br />
Työterveyslaitokselta.<br />
Sjöfarten ı Arbetshälsoprojekten<br />
Sea Fit ja Stay Onboard<br />
Forskningsprojektet seaFit,<br />
som bedömer hur undantagstillstånd<br />
inom sjöfarten påverkar<br />
den fysiska belastnings-<br />
och handlingsförmågan har<br />
rivstartat. Projektets ansvarsgemenskap<br />
Institutet för arbetshygien<br />
har i november inlett<br />
mätningar vid rökdykning. Ytterligare<br />
utförs konditionstester<br />
och mätningar vid räddningsövningar<br />
från december till<br />
början av inkommande år. I<br />
projektet deltar Neste Shipping<br />
och Viking Line. – Sjöfarare<br />
från nämnda rederier som deltar<br />
har varit entusiastiska över<br />
projektet och de mätningar<br />
som ingår i projektet, berättar<br />
medicine licenciat, sjömansläkare<br />
päivi Miilunpalo från<br />
Institutet för arbetshygien, som<br />
ansvarar för projektet.<br />
stay onBoard -hankkeessa<br />
tuotetaan merenkulun työhyvinvointia<br />
koskevaa tutkimustietoa<br />
ja toimialan työntekijöiden<br />
hyvinvointia tukeva<br />
toimenpidemalli. Tunnistetaan<br />
tutkimuksen keinoin laivalla<br />
työskentelevän henkilöstön<br />
työhyvinvoinnin erityishaasteit<br />
ja ne työhyvinvointia tukevat<br />
tekijät, jotka saavat henkilöstön<br />
pysymään työssään merellä.<br />
Tutkimuksen kohteena ovat<br />
koko toimialan työntekijät,<br />
joille suunnataan työhyvinvointia<br />
koskeva kysely. Kysely<br />
toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien<br />
kanssa tammikuussa<br />
2013. Kyselyaineistoa täydennetään<br />
kevään aikana tehtävillä<br />
teemahaastatteluilla, sekä<br />
mahdollisesti havainnointimenetelmien<br />
avulla. o<br />
i stay onBoard-projektet<br />
produceras forskningsmaterial<br />
som gäller arbetshälsan inom<br />
sjöfarten och en åtgärdsmodell<br />
som stöder branschens arbetstagares<br />
hälsa. Med forskningens<br />
medel identifieras den på<br />
fartygen arbetande personalens<br />
särskilda utmaningar för<br />
arbetshälsans del, samt de faktorer<br />
som stöder arbetshälsan<br />
och får personalen att hållas<br />
kvar i sitt arbete på sjön.<br />
Målgrupp för en enkätundersökning<br />
som gäller arbetshälsa<br />
är arbetstagarna inom hela<br />
branschen. Enkäten genomförs<br />
i samarbete med intressegrupperna<br />
i januari 2013. Enkätmaterialet<br />
kompletteras under<br />
vårens lopp med temaintervjuer,<br />
samt eventuellt även med hjälp<br />
av observationsmetoder. o<br />
Tee ekoteko –<br />
valitse sähköinen<br />
työeläkeote<br />
sähköisen työeläkeotteen<br />
voit valita <strong>Merimieseläkekassa</strong>n<br />
verkkosivujen loki-palvelusta.<br />
Ote on saatavilla aina tarvittaessa<br />
– nopeasti ja kätevästi. Se on myös<br />
ekologinen vaihtoehto.<br />
www.merimieselakekassa.fi<br />
Lokipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Sieltä<br />
löytyy mm. viimeisin työeläkeote, ansiotiedot listattuina<br />
ja eläkelaskuri. Asioiminen palvelussa on tietoturvallista<br />
ja ilmaista. | Inloggningen till Loggtjänsten sker med<br />
nätbankkod. Tjänsten tillhandahåller bl.a. det senaste<br />
arbtspensionsutdraget, en förteckning över inkomster och<br />
en pensionsräknare. Skötandet av ärenden via tjänsten är<br />
datasäkert och avgiftsfritt.<br />
Gör en ekogärning<br />
– välj ett elektroniskt<br />
arbetspensionsutdrag<br />
det elektroniska arbetspensionsutdraget<br />
kan väljas via loggtjänsten<br />
på Sjömanspensionskassans webbsajt.<br />
Du kan alltid vid behov få utdraget<br />
– snabbt och behändigt. Det är<br />
också ett ekologiskt alternativ.<br />
www.sjomanspensionskassan.fi<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 11
Työ ja harrastus ı Reikäpallon taikaa<br />
Golf on merenkulkijoiden<br />
laji<br />
Viheriöillä kävely, raikas ulkoilma ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat elementtejä,<br />
jotka ovat tehneet golfista satojen merimiesten ja -naisten suositun harrastuksen.<br />
Silja Serenadella kokkina seilaava esa tammi on viettänyt lajin piirissä lähes pari<br />
vuosikymmentä. teksti ja kuvat pekka karppanen<br />
”Välillä sitä ajattelee,<br />
että tästä on tullut hieno-<br />
mekaanikon hommaa.”<br />
12 <strong>Albatrossi</strong> | | Albatrossen
niMellä e.t. tunnettu merimiesgolffari<br />
on vienyt lajia eteenpäin ja innostanut<br />
myös työkavereitaan kokeilemaan. Hän<br />
on menestynyt hyvin merenkulkijoiden<br />
kisoissa.<br />
”Onhan niitä voittoja tullut varsinkin<br />
sen jälkeen, kun olli noronkoski jäi<br />
maihin”, esa tammi kertoo.<br />
Hän ei painota niinkään kilpailusaavutuksia,<br />
vaan tähdentää golfin etuja<br />
hyvän mielen ja kunnon tuojana. Laji<br />
sopii kaikille. Varsinkin keski-ikäiselle<br />
ja ikääntyvälle merenkulkijalle se on<br />
hyvä liikuntamuoto. Taitojen vaiheittainen<br />
mutta jatkuva kehitys pitää<br />
mielenkiintoa yllä.<br />
”Minulta vei kymmenisen vuotta<br />
päästä ’singelimieheksi’”, nykyisin<br />
tasoituksella 8.2 pelaava Esa toteaa.<br />
Hän pelaa kesäisin keskimäärin<br />
60–70 kierrosta. Talvisin tulee golfattua<br />
turistimatkojen yhteydessä etelässä.<br />
Turussa syntynyt Tammi aloitti<br />
merimiesuransa 1973 m/s Finn-Enson<br />
messikallena päästyään Rauman<br />
meri miesammattikoulusta. Hän kävi<br />
myöhemmin kokkiluokan ja eteni kakkoskokista<br />
ykköskokiksi. Pohjois-Amerikka,<br />
Karibia ja Persianlahden maat<br />
tulivat tutuiksi Finnlinesin aluksilla.<br />
”Finntimberillä kiersimme maapallon.<br />
Aikaa meni kymmenisen kuukautta”,<br />
Esa Tammi muistelee.<br />
Vuonna 1982 merenkulun lama ja<br />
ulosliputusuhka saivat Esan hakeutumaan<br />
matkustajalautta Finlandialle,<br />
josta hän sai puolen vuoden vikaeerauksen<br />
jälkeen vakituisen kokin paikan.<br />
Miehen urheilutausta edesauttoi<br />
työnsaantia. Nuorena jääkiekkoa ja<br />
jalkapalloa pelannut Tammi alkoi heti<br />
kiinnostaa m/s Finlandian jalkapallotiimiä,<br />
jota vetivät kari luotola ja<br />
Markku knuutinen.<br />
”Mukana oli monta legendaarista<br />
pelaajaa. Voitimme matkustajalaivojen<br />
Suomen mestaruuden kahdesti”, Esa<br />
kehuu.<br />
Hän muistelee myös Viking Linen<br />
suosineen aikoinaan hyviä jalkapalloilijoita<br />
rekrytoinnissa.<br />
Golfin pariin Esa ajautui toimimalla<br />
ystävien ”caddienä”. Maila istui hyvin<br />
entisen jääkiekkoilijan käteen ja ennen<br />
pitkää laji vei miehen. Oppia hän sai<br />
Harjattula<br />
Golf&Country<br />
Clubin PGA-<br />
Pro Mika<br />
Mäeltä, joka<br />
on kouluttanut<br />
Tammen<br />
ohella satoja<br />
merenkulkijoita<br />
Merimiespalvelutoimiston<br />
järjestämillä<br />
kursseilla.<br />
Laivakin<br />
vaihtui Silvia Reginan ja Silja Serenaden<br />
kautta Silja Europaksi, jonne oli<br />
pesiytynyt ryhmä merimiesgolffareita.<br />
”siljan oMa golfklubi kukoisti 1990-<br />
luvun puolivälin jälkeen. christer<br />
”aba” abrahamsson oli sen voimahahmoja”,<br />
Esa muistelee.<br />
Kerhossa oli parhaimmillaan 80<br />
jäsentä varustamon toimitusjohtajaa<br />
myöten. Siljan laivastoon kuului tuolloin<br />
myös gts Finnjet, jonka golfpromoottorina<br />
toimi konepäällikkö carl<br />
stenius. Silja Golf Club järjesti omia<br />
kisoja, myöhemmin mukaan tulivat Silja<br />
Linen ja Viking Linen yhteiskilpailut.<br />
Takaisin Silja Serenadelle Tammi<br />
siirtyi muutama vuosi sitten.<br />
”Lähdin Silja Europalle konsultoimaan,<br />
kun alus päätyi Rederi AB Sliten<br />
konkurssin jälkeen Siljalle. Komennus<br />
venähti 14 vuoden mittaiseksi”, Esa<br />
naurahtaa.<br />
Hän on viihtynyt varustamon laivoilla,<br />
vaikka omistaja on muutamaan<br />
otteeseen vaihtunut. Vuosien saatossa<br />
on kokin työ muuttunut.<br />
”Välillä sitä ajattelee, että tästä on<br />
tullut hienomekaanikon hommaa.<br />
Vaatimukset, tekniikat ja raaka-aineet<br />
ovat kehittyneet”, Esa Tammi pohtii.<br />
positiiVinen asenne ja liikunnalliset<br />
harrastukset saavat merimiehen jaksamaan.<br />
Golfia pelatessa saa nauttia kauniista<br />
luonnosta ja ulkoilmasta. Kierros<br />
kestää neljä, viisi tuntia ja kävelyä tulee<br />
reilut kymmenen kilometriä. Laivalla<br />
ollessaan Esa viettää päivävapaansa<br />
pyöräillen tai kävellen. Talvella lomat<br />
kuluvat hiihdon ja laskettelun merkeissä.<br />
o<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 13
Arbete och fritidsintressen ı In i golfsvingen<br />
14 <strong>Albatrossi</strong> | | Albatrossen<br />
Golf är sjö-<br />
fararnas gren<br />
Vandringen på greenen, den friska luften och det sociala umgänget är<br />
element som har gjort golf till ett populärt fritidsintresse för hundratals<br />
sjömän och -kvinnor. esa tammi, kocken som seglar på Silja Serenade,<br />
har utövat grenen i nästan två årtionden. text och foto pekka karppanen<br />
den under naMnet e.t. välkända<br />
sjömansgolfaren har såväl fört grenen<br />
framåt som sporrat sina arbetskamrater<br />
att pröva på den. Han har också<br />
haft fina framgångar i sjöfararnas<br />
tävlingar.<br />
”Visst har det också blivit segrar,<br />
särskilt efter att olli noronkoski stannade<br />
på landbacken”, berättar esa<br />
tammi.<br />
Han lägger inte så stor vikt vid sina<br />
tävlingsresultat utan understryker det<br />
fina med golf, grenen som gör utövaren<br />
på gott humör och stärker konditionen.<br />
Den passar för alla. Särskilt för en<br />
medelålders eller litet äldre sjöfarare är<br />
golfen en utmärkt motionsform. Skicklighetens<br />
stegvisa men fortlöpande<br />
utveckling håller intresset uppe.<br />
”Det tog kring tio år för mig att bli<br />
s.k.’singelman’”, konstaterar Esa, som<br />
numera spelar med handikapp 8.2.<br />
Sommartid spelar han i genomsnitt<br />
60–70 rundor. Vintertid blir det golfat<br />
på turistresor till södern.<br />
taMMi, soM är Född i åBo inledde sin<br />
sjömanskarriär 1973 som mässkalle på<br />
m/s Finn-Enso efter att ha utexaminerats<br />
från Raumo sjömansyrkesskola.<br />
Senare gick han kockklassen och avancerade<br />
från andre kock till förste kock.<br />
På Finnlines fartyg lärde han känna<br />
länderna i Nordamerika, Karibien och<br />
vid Persiska viken.<br />
”Med Finntimber seglade vi runt<br />
jorden. Det tog tio månader”, minns<br />
Esa Tammi.<br />
Sjöfartens recession 1982 och hotet<br />
om utflaggning fick Esa att söka sig<br />
till passagerarfärjan Finlandia. På<br />
den fick han efter ett halvårs vikariat<br />
fast anställning som kock. Mannens<br />
idrottsliga bakgrund bidrog till att han<br />
fick jobbet. Tammi, som spelat ishockey<br />
och fotboll som ung, blev genast intresserad<br />
av m/s Finlandias fotbollsteam<br />
som leddes av kari luotola och Markku<br />
knuutinen.<br />
”Det fanns många legendariska spelare<br />
med i gänget. Vi vann två gånger<br />
Finlands mästerskap för passagerarbåtar”,<br />
skryter Esa.<br />
Han påminner sig också att Viking<br />
Line i tiden gynnade goda fotbollsspelare<br />
vid rekryteringen.<br />
golFspelandet Började i tiden för<br />
Esa genom att fungera som caddie för<br />
goda vänner. Klubban satt bra i den<br />
tidigare ishockeyspelarens hand och<br />
det dröjde inte länge förrän han var<br />
såld. Mera lärdom fick han av Harjattula<br />
Golf&Country Clubs PGA-Pro<br />
Mika Mäki, som utöver Tammi lärt
hundratals sjöfarare spela golf på av<br />
Sjömansservicebyrån arrangerade<br />
kurser.<br />
Via Silvia Regina och Silja Serenade<br />
byttes fartyget till Silja Europa<br />
där en stor grupp sjömansgolfare<br />
rotat sig.<br />
”Siljas egen golfklubb blomstrade<br />
under senare hälften av 1990-talet.<br />
christer ”aba” abrahamsson var en<br />
av klubbens kraftgestalter”, minns<br />
Esa.<br />
Klubben hade som bäst 80 medlemmar<br />
rederiets vd medräknad. I<br />
Siljas flotta ingick den tiden också gts<br />
Finnjet. Som klubbens golfpromotor<br />
fungerade maskinmästaren carl<br />
stenius. Silja Golf Club ordnade egna<br />
tävlingar som senare blev gemensamma<br />
för Silja Line och Viking Line.<br />
tillBaka till silja serenade flyttade<br />
Tammi för några år sedan.<br />
”Jag flyttade till Silja Europa för<br />
att egentligen fungera som konsult<br />
när fartyget efter Rederi AB Slites<br />
konkurs övergick i Siljas ägo. Kommenderingen<br />
blev 14 år lång”, skrattar<br />
Esa.<br />
”Emellanåt verkar<br />
det nog som om det<br />
här skulle ha blivit<br />
ett finmekanikerjobb.”<br />
Han har trivts ombord på rederiets<br />
fartyg trots det har bytt ägare i några<br />
repriser. Under årens lopp har kockens<br />
arbete förändrats.<br />
”Emellanåt verkar det nog som<br />
om det här skulle ha blivit ett finmekanikerjobb.<br />
Kraven, tekniken och<br />
råvarorna har utvecklats”, filosoferar<br />
Esa Tammi.<br />
En positiv inställning och motionsdominerade<br />
fritidsintressen får<br />
sjömannen att orka. Under spelets<br />
gång får golfspelaren njuta av vacker<br />
natur och frisk luft. En runda tar<br />
fyra, fem timmar och vandringssträckan<br />
blir drygt tio kilometer.<br />
Ombord på fartyget tillbringar Esa<br />
sin fritid cyklande eller promenerande.<br />
Vintertid tillbringas semestrarna i<br />
tecknet av skidåkning och slalom. o<br />
kysymys: poistuuko<br />
varhennettu vanhuuseläke<br />
kokonaan työeläkelaeista?<br />
Vastaus: Kyllä, varhennettu vanhuuseläke<br />
eläkemuotona lakkautetaan kokonaan<br />
vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneille.<br />
Ennen vuotta 1952 syntyneet voivat vielä<br />
siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. o<br />
kysymys: olen kuullut, että osaaikaeläkkeen<br />
ikäraja nousee ensi<br />
vuonna. pitääkö tämä paikkansa?<br />
Vastaus: Kyllä, vuonna 2013 osaaikaeläkkeen<br />
ikäraja nousee vuonna 1954 ja<br />
sen jälkeen syntyneillä. Osaaikaeläkkeen<br />
alaikäraja nousee yhdellä vuodella eli 61<br />
vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä.<br />
Näin ollen 1953 syntyneet ovat viimeinen<br />
ikäluokka, joka voi jäädä osaaikaeläkkeelle<br />
60vuotiaana. o<br />
kysymys: Miten osa-aikaeläkkeeni<br />
käy, jos sairastun?<br />
Vastaus: Osaaikaeläkkeesi jatkuu<br />
sairausp äivärahan rinnalla. Sairauspäivärahakauden<br />
aikana sinulle maksetaan<br />
osaaikatyön palkan mukaan laskettua<br />
sairauspäivärahaa ja osaaikaeläke jatkuu<br />
entisen suuruisena. Sairauspäivärahakausi<br />
kestää noin vuoden. Osaaikaeläkeläinen<br />
voi hakea työkyvyttömyyseläkettä sairauden<br />
perusteella. o<br />
kysymys: olen jäämässä ensi<br />
vuonna vuorotteluvapaalle.<br />
pienentääkö se eläkettäni?<br />
Vastaus: Eläkettä karttuu myös vuorotteluvapaan<br />
ajalta, mutta jonkin verran vähemmän<br />
kuin työskentelystä. Vuorotteluvapaan<br />
ajalta eläke lasketaan ansiosta, joka<br />
on 75 % vuorottelukorvauksen perusteena<br />
olevasta ansiosta. Karttumisprosentti tästä<br />
on 1,5 % vuodessa. Työnteosta sen sijaan<br />
eläkettä karttuu iän mukaisten prosenttien<br />
perusteella vuosiansioista. Vuorotteluvapaallaolo<br />
korottaa eläkeikää koska 1.1.2007<br />
alkaen MEL palvelukuukaudet lasketaan<br />
pääasiassa niiden päivien perusteella, joilta<br />
palkkaa on maksettu. o<br />
Michaela vastaa ı Michaela svarar<br />
Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”<strong>Albatrossi</strong>, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse<br />
osoitteeseen elake@merimieselakekassa.fi. | Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här<br />
spalten på dina frågor om du skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFOrS<br />
(märk kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per epost till adressen pension@sjomanspensionskassan.fi.<br />
Fråga: slopas den förtida<br />
ålderspensionen helt ur<br />
arbetspensionslagarna?<br />
svar: Ja, den förtida ålderspensionen som<br />
arbetspensionsslag slopas helt för personer<br />
födda år 1952 och senare. På personern<br />
som är födda före 1952 tillämpas ännu<br />
reglerna för förtida ålderspension kan fortfarande<br />
övergå i förtida ålderspension. o<br />
Fråga: jag har hört att deltidspensionens<br />
åldersgräns höjs<br />
nästa år. stämmer detta?<br />
svar: Ja, deltidspensionens åldersgräns<br />
stiger med ett år 2013 för 1954 och senare<br />
födda. Åldersgränsen för deltidspension<br />
höjs med ett år d.v.s. till 61 år för 1954 och<br />
senare födda. År 1953 födda är således<br />
den sista åldersgruppen som kan övergå i<br />
deltidspension vid 60 års ålder. o<br />
Fråga: hur går det med deltidspensionen<br />
om jag insjuknar?<br />
svar: Din deltidspension fortsätter att<br />
löpa vid sidan av sjukdagpenningen. Under<br />
sjukdagpenningsperioden får du sjukdagpenning<br />
som beräknas enligt deltidslönen<br />
medan deltidspensionen betalas ut till<br />
samma belopp som tidigare. Sjukdagpenning<br />
betalas i ca ett år. En deltidspensionär<br />
kan på grundvalen av sjukdomen söka<br />
invalidpension. o<br />
Fråga: jag kommer nästa år att<br />
ha alterneringsledighet.<br />
Minskar den pensionen?<br />
svar: Pension intjänas också under alterneringsledighetstiden,<br />
men något mindre<br />
än av arbete. För tiden med alterneringsledighet<br />
beräknas pension på en inkomst,<br />
som uppgår till 75 % av den inkomst som<br />
tjänas som grund för alterneringsersättningen.<br />
Intjäningsprocenten på denna är<br />
1,5 % per år. För arbete intjänas pension<br />
däremot enligt åldersrelaterade procentsatser<br />
av årsinkomsten. Alterneringsledigheten<br />
höjer pensionsåldern, för fr.o.m. 1.1.2007<br />
beräknas SjPLs tjänstemånader i huvudsak<br />
utgående från de dagar för vilka lön har<br />
betalats. o<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 15
Merenkulun tervaskannot ı Vireitä eläkepäiviä<br />
16 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
Merikapteeni Pekka Partanen eläkkeelle<br />
Laivapäällystön<br />
johtajan pesti<br />
vaihtui remonttihaalareihin<br />
Paimiossa asuva lahtelainen merikapteeni pekka partanen jätti Suomen<br />
Laivapäällystöliiton toiminnanjohtajan pestin siirtyessään eläkkeelle<br />
marraskuun alussa <strong>2012</strong>. Ennen siirtymistään maatöihin omaan<br />
ammattiliittoon hän ehti seilata yli 30 vuotta monella merellä ja useissa<br />
laivoissa. Läksiäishaastattelussa hän muistelee omaa meriuraansa ja haluaa<br />
luoda suomalaiselle merenkululle ja merenkulkijalle uskoa tulevaisuuteen.<br />
teksti text Marina paulaharju | kuvat Foto pekka partasen kotialbumi, pekka partanens album<br />
kausalan lapsuuden maisemissa<br />
asui salaperäinen merikapteeni, joka ei<br />
ollut koskaan kotona. ”Leikin hänen<br />
lastensa kanssa, ja siitä varmaan sain<br />
ensikipinän meriuralle”, Pekka muistelee.<br />
Monenlainen merikirjallisuus<br />
faktasta romaaneihin kiinnosti myös<br />
nuorta miestä. Elettiin vuotta 1971<br />
kun Pekka lähti Lahdesta Raumalle<br />
merimiesammattikouluun. Päästyään<br />
koulusta keväällä 1972 Pekka lähti ensi<br />
kerran merille jungmannin pestiin. Sen<br />
jälkeen tuli armeija. Varusmiespalvelun<br />
toisen puoliskon Pekka oli Kaartin<br />
pataljoonan kunniakomppaniassa.<br />
Seisoessaan Presidentinlinnan edessä<br />
vartiossa, hän haikeana katsoi merelle<br />
päin, kun laivat lähtivät satamasta<br />
valtamerille. Hän päätti, että sinne oli<br />
päästävä takaisin.<br />
Armeijasta päästyään Pekka meni<br />
tapaamaan merimieskaveriaan Katajanokalla<br />
olleeseen laivaan. Laivan<br />
perämies pyysi häntä töihin, ja niin<br />
Pekka pääsi takaisin merille.<br />
”Finnsailor, Finnmade,<br />
Finnarrow, Finnclipper,<br />
Finnpartner, Finn-<br />
trade… onhan niitä<br />
monia ollut.”<br />
Haaveena oli kuitenkin pääsy pidemmille<br />
reissuille. Tankkilaiva Nanna<br />
tarjosikin hänelle vuoden yhtämittaisen<br />
pestin ja maailman meret tuli<br />
kierreltyä näin aika tavalla.<br />
ruMpujen soittaMinen ja musiikki<br />
ovat myös Pekalle tärkeitä asioita.<br />
Oman bändin kaverit saivatkin<br />
70-luvun puolivälissä Pekan jäämään<br />
hetkeksi maihin, mutta armeijan kertausharjoitusten<br />
jälkeen hän päätti<br />
lähteä uudelleen merille. Päätös<br />
meriuran jatkamisesta vei Pekan<br />
uudelleen Raumalle. Kaksivuotinen<br />
perämiesluokka, seilaukset välissä ja<br />
sen jälkeen kaksivuotinen kippariluokka<br />
antoivat Pekalle merikapteenin<br />
pätevyyden vuonna 1982.<br />
Merikapteenin pätevyyden turvin<br />
oli hyvä lähteä hakemaan töitä. Eteen<br />
on tullut niin rahti- kuin ropaxlaivoja<br />
pääosin Finnlinesilla. ”Finnsailor,<br />
Finnmade, Finnarrow, Finnclipper,<br />
Finnpartner, Finntrade”, Pekka muistelee<br />
ja jatkaa, että ”onhan niitä monia
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen Albatrossen 17<br />
17
Merenkulun tervaskannot ı Vireitä eläkepäiviä<br />
ollut”. Muutamia hän on seurannut<br />
rakennusvaiheesta lähtien tai ainakin<br />
lipunvaihdon Suomen lippuun.<br />
Ensimmäisen päällikön jobin hän teki<br />
Finnsailorissa.<br />
eteläMantereelle suuntautunut<br />
seitsemän kuukautta kestänyt pesti<br />
Finnpolariksella vuonna 1986 on<br />
jäänyt syvästi Pekan mieleen. Matkaan<br />
lähdettiin Turusta. Ensimmäinen<br />
kohdemaa oli Italia, jossa lastattiin<br />
matkalle mukaan tulevan italialaisen<br />
retkikunnan välineistöä. Matka jatkui<br />
Jeddan kautta Uuteen Seelantiin, jossa<br />
lastattiin rakennustarvikkeita ja -koneita,<br />
italialainen retkikunta, rakennusporukkaa<br />
sekä uusseelantilainen<br />
helikopteri sekä lentäjiä.<br />
Mennyttä aikaa muistellessaan<br />
Pekka toteaa, että tänä päivänä muun<br />
muassa yhteydenpito läheisiin on<br />
paljon helpompaa ja nopeampaa kuin<br />
ennen. Lisäksi vuorottelujärjestelmä<br />
tuo merenkulkijan useammin kotiin.<br />
Valmistuneet nuoret merenkulkijat<br />
18 <strong>Albatrossi</strong> | | Albatrossen<br />
edellyttävät tänä päivänä pestin ottaessaan,<br />
että laivassa on nykyaikainen<br />
välineistö ja mahdollisuus yhteydenpitoon<br />
myös merellä. Toista oli ennen,<br />
Pekka muistelee.<br />
”Uhkakuvia on<br />
jatkuvasti mutta<br />
usko Suomen lippuun<br />
täytyy säilyttää<br />
jatkossakin.”<br />
Vaihtaessaan Merityön maapuolen<br />
hommiin Pekka mietti hetken. Palloteltuaan<br />
eri näkökulmia hän totesi, että<br />
jos haluaa kokeilla työskentelyä maissa<br />
tämä mahdollisuus voisi olla viimeinen.<br />
Pekka oli toiminut liiton luottamustehtävissä<br />
tätä ennen. Viimeisin<br />
tehtävä oli liiton hallituksen puheenjohtajana.<br />
Hän tiesi kyllä, mihin ympä -<br />
ristöön tulee töihin mutta ei sitä, mitä<br />
se tarkoittaa elämälle. ”Vaimoni totesikin<br />
tästä ”pestistä”, että lähde Pekka<br />
takaisin merelle töihin. Olisit enemmän<br />
kotona.”<br />
Eläkepäiville Pekalla riittää hommia,<br />
sillä tekemätöntä työtä on paljon. ”Ei<br />
tarvitse kuin katsoa ympärilleen niin<br />
sisällä kuin ulkona, tietää millä päivänsä<br />
täyttää. Musiikki ja lukeminen<br />
tulevat myös olemaan päivieni ohjelmassa.<br />
Minulla on edelleen rummut<br />
ja soittotaito on tallella. Ken tietää, jos<br />
vanha bändi vielä lähtisi uudelle reunion-keikalle,<br />
kuten tapahtui 2011.<br />
Soitimme 40 vuoden jälkeen yhdessä<br />
Lahden Roots & Blues -tapahtumassa<br />
eikä se niin huonosti mennyt”, hän<br />
kertoo.<br />
pekan suunnitelMista kalastaa, veneillä<br />
ja tehdä erilaisia kunnostustöitä<br />
mm. Paraisilla sijaitsevalla karjalaismaatilalla<br />
huomaa, että vapaa-aika on<br />
viime vuosina ollut kortilla. Merille<br />
hän ei ainakaan nyt halaja ja pätevyyskirjakin<br />
on vanhentunut, mutta hänen<br />
KUVA | FOTO: MArINA PAULAHArJU
sanoin – eihän sitä koskaan tiedä kun<br />
aikaa kuluu. Siihen asti hän nauttii<br />
ajasta eläkeläisenä. ”Varmaan joudun<br />
nyt myös hevoskuljettajaksi – nuorimmat<br />
tyttäreni harrastavat kilparatsastusta”,<br />
hän toteaa.<br />
Työ laivapäällystön etuja valvoen on<br />
Pekan mukaan ollut mielenkiintoista,<br />
joskin varsin työllistävää. Merityö on<br />
historiaperspektiivissä muutamassa<br />
vuodessa muuttunut entistä kiivastahtisemmaksi<br />
– se näkyy myös laivapäällystön<br />
kuormittumisena. Helpotusta<br />
tähän ei ole luvassa. Siitä pitävät<br />
huolen kansainväliset merenkulun<br />
säädökset ja määräykset.<br />
tuleVaisuuteen Pekka suhtautuu<br />
kuitenkin varovaisen myönteisesti.<br />
Rahtimarkkinat ovat tällä hetkellä huonot<br />
ja maailmantalouden tila myös. Se<br />
heijastuu väistämättä myös suomalaisiin<br />
varustamoihin.<br />
Uhkakuvia on jatkuvasti, mutta<br />
usko Suomen lippuun täytyy säilyttää<br />
jatkossakin. Sekamiehityssopimukset<br />
ovat yksi tervetullut ruiske, jolla on<br />
saatu elvytettyä suomalaista kauppalaivastoa.<br />
Hän ymmärtää hyvin, ettei<br />
se miellytä kaikkia osapuolia, mutta<br />
muistuttaa, että ilman sitä suomalaisen<br />
tonniston määrä voisi olla aivan<br />
toinen ja sen myötä myös suomalaiset<br />
merityöpaikat.<br />
On myös entistä tärkeämpää, että<br />
tälle tonnistolle on tarjolla päteviä suomalaisia<br />
merenkulkijoita.<br />
lopuksi eläkeläismerikapteenimme<br />
Pekka Partanen toivoo, että ihmiset<br />
ja erityisesti merenkulkijat jaksaisivat<br />
joskus vaikeidenkin aikojen yli. Hän<br />
valaa uskoa tulevaan. ”Uskoa pitää olla,<br />
ei näistä ajoista muuten selvitä.” o<br />
Pigga pensionärsdagar ı Sjöfartens krutgubbar<br />
Sjökapten Pekka Partanen gick i pension<br />
Hyran som chef för<br />
Skeppsbefälet byttes<br />
till arbetskläder<br />
Lahtisbördige sjökapten pekka partanen, som bor i Pemar,<br />
lämnade hyran som verksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund<br />
då han pensionerades i början av november<br />
<strong>2012</strong>. Före han övergick till arbetet på landbacken i sitt eget<br />
fackförbund hann han segla över 30 år på många hav och<br />
med många fartyg. I sin avskedsintervju berättar han om<br />
sin egen sjömanskarriär och önskar skapa framtidstro för<br />
den finländska sjöfarten och sjöfararen.<br />
i BarndoMens landskap i Kausala<br />
bodde en mystisk sjökapten som aldrig<br />
var hemma. ”Jag lekte med hans barn<br />
och fick säkert då den första gnistan<br />
till sjömanskarriären”, berättar Pekka.<br />
Marinlitteratur av många slag från fakta<br />
till romaner intresserade den unga mannen.<br />
År 1971 reste Pekka från Lahtis till<br />
Raumo för att studera vid sjömansyrkesskolan.<br />
Efter att ha klarat av skolan<br />
våren 1972 gick Pekka för första gången<br />
till sjöss, nu som jungman. Sedan<br />
följde värnplikten. Den senare hälften<br />
av beväringstiden fullgjorde Pekka i<br />
Gardesbataljonens hederskompani. Då<br />
han stod på vakt framför presidentens<br />
slott tittade han vemodigt ut över Södra<br />
hamnen när fartygen stävade ut mot<br />
oceanerna. Då beslöt han att ännu<br />
återvända dit.<br />
Efter att ha avtjänat värnplikten<br />
besökte Pekka ett fartyg som låg vid<br />
Skatuddens kaj för att träffa sina sjömanskamrater.<br />
Fartygets styrman erbjöd<br />
honom arbete och så kunde Pekka gå till<br />
sjöss på nytt. Han närde dock drömmen<br />
om att få komma ut på längre resor.<br />
Hur det nu var så erbjöd tankfartyget<br />
Nanna honom ett års oavbruten hyra<br />
och på den resan fick han rätt så rejält<br />
kryssa på världens hav.<br />
också spelandet på trumma och<br />
musiken är viktiga för Pekka. I medlet av<br />
70-talet fick kamraterna i det egna bandet<br />
Pekka att stanna en tid i land men<br />
efter repetitionsövningar i armén beslöt<br />
han sig för att på nytt bege sig till sjöss.<br />
Beslutet om att fortsätta sjömanskarriären<br />
förde Pekka på nytt till Raumo. Två<br />
år på styrmansklassen, seglande emellan<br />
och därefter två år på skepparklassen gav<br />
Pekka kompetens som sjökapten 1982.<br />
Med stöd av kompetensen som sjökapten<br />
var det tryggt att börja söka arbete.<br />
Jobb har funnits på såväl frakt- som<br />
ropaxfartyg, i huvudsak hos Finnlines.<br />
Pekka radar upp Finnsailor, Finnmade,<br />
Finnarrow, Finnclipper, Finnpartner och<br />
Finntrade och fortsätter med att konstatera<br />
att det nog har varit rätt många. En<br />
del har han följt upp ända från byggnadsskedet<br />
eller åtminstone från bytet<br />
till finsk flagg. På Finnsailor jobbade<br />
han som första befälhavare.<br />
den sju Månader långa hyran på Finnpolaris<br />
1986 med Antarktis som mål har<br />
rotat sig djupt i Pekkaminne. Resan inleddes<br />
i Åbo. Det första målet var Italien.<br />
Där togs en del av den kommande italienska<br />
expedtionens utrustning ombord.<br />
Resan fortsatte via Jedda till Nya Zeeland<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 19
Sjöfartens krutgubbar ı Pigga pensionärsdagar<br />
”Finnsailor, Finnmade,<br />
Finnarrow, Finnclipper,<br />
Finnpartner, Finntrade…<br />
det nog har varit rätt<br />
många.”<br />
där byggnadsmaterial och maskiner, den<br />
italienska expeditionen, byggarbetslaget<br />
samt en nyzeeländsk helikopter inklusive<br />
flygare togs ombord.<br />
När han tänker på gångna tider<br />
konstaterar Pekka, att bl.a. kontakten<br />
med de närmaste idag är mycket lättare<br />
och snabbare än förut. Dessutom<br />
för alterneringssystemet oftare hem<br />
sjöfararen. ”De utexaminerade unga<br />
sjöfararna förutsätter i dag när de tar<br />
hyra att det finns modern utrustning<br />
och möjlighet till kontakt även på<br />
havet ombord. Det var annat tidigare”,<br />
kommer Pekka ihåg.<br />
då han Bytte sjöarbetet till jobbet på<br />
land funderade Pekka nog en stund.<br />
Efter att ha bollat ur olika synvinklar<br />
konstaterade han att om han vill pröva<br />
på att arbeta i land kan den här möjligheten<br />
nog vara den sista. Pekka hade<br />
före det här skött olika förtroendeuppgifter<br />
i förbundet. Den senaste uppgiften<br />
var ordförandeskapet för förbundets<br />
styrelse. Han kände nog till den<br />
miljö inom vilken han skulle arbeta<br />
men inte vad det skulle betyda för livet.<br />
”Min hustru konstaterade nog om den<br />
här ”hyran”, att gå du bara till sjöss<br />
igen Pekka. Då är du mera hemma.”<br />
Under sina pensionärsdagar har<br />
Pekka jobb så det räcker, för det finns<br />
20 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
mycket ogjort. Det behövs bara en<br />
titt runtom såväl inne som ute så är<br />
dagens program klart. ”Musik och läsning<br />
kommer också att ingå i programmet,<br />
jag har fortfarande både trummor<br />
och spelskickligheten i behåll. Vem vet,<br />
kanske det gamla bandet ännu kan<br />
åka ut på en ny ”reunion”-turné som<br />
det gjorde 2011. Vi spelade tillsammans<br />
efter 40 år under Lahden Roots<br />
& Blues-evenemanget och det gick inte<br />
alls så illa”, berättar han.<br />
aV pekkas planer på att fiska, vara<br />
ute med båten och jobba med olika renoveringsarbeten,<br />
bl.a. på den i Pargas<br />
belägna karelska lantgården, framgår<br />
att fritiden under den senaste tiden<br />
har varit på kort. Till sjöss åstundar<br />
han åtminstone inte för närvarande<br />
och dessutom har kompetensbrevets<br />
giltighetstid gått ut, men för att låna<br />
hans egna ord – man kan ju aldrig<br />
veta, tiden går. Till dess njuter han av<br />
tiden som pensionär. ”Säkert blir jag<br />
nu också hästbilsförare – mina yngsta<br />
döttrar tävlingsrider”, konstaterar han.<br />
Bevakningen av skeppsbefälets<br />
intressen har enligt Pekka varit ett intressant<br />
jobb även om det varit rätt så<br />
jobbigt. I historiskt perspektiv har sjöarbetet<br />
inom ett fåtal år förändrats och<br />
blivit allt intensivare – det yttrar sig<br />
också som belastning för fartygsbefälet.<br />
Lättnader är inte att vänta för dettas<br />
del. För det sörjer de internationella<br />
författningarna och bestämmelserna<br />
om sjöfarten.<br />
till FraMtiden förhåller han sig dock<br />
försiktigt positivt. För närvarande är<br />
fraktmarknaden svag, så även världsekonomins<br />
tillstånd. Det reflekteras<br />
oundvikligen även på de finländska<br />
rederierna. Hotbilder finns det fortlöpande<br />
men tron på den finska flaggen<br />
bör bevaras även i fortsättningen.<br />
Blandbemanningsavtalet är en välkommen<br />
spruta som har fått liv i den<br />
finländska handelsflottan. Han förstår<br />
också bra att det inte tilltalar alla<br />
parter men påpekar att utan det kunde<br />
det finländska tonnagets omfattning<br />
vara ett helt annat och därmed också<br />
de finländska sjöarbetsplatserna. Det är<br />
också viktigare än tidigare att det finns<br />
ett utbud av kompetenta sjöfarare för<br />
det här tonnaget.<br />
till slut önskar vår pensionerade<br />
sjökapten Pekka Partanen att människorna<br />
och särskilt sjöfararna ska orka<br />
över ibland t.o.m. rätt svåra tider. Han<br />
gjuter tro på framtiden. ”Tilltro måste<br />
det finnas, annars går det inte att klara<br />
sig över dessa tider.” o
Sijoitukset ı Investering<br />
Johtaja henrik liliuksen vastuualueina <strong>Merimieseläkekassa</strong>ssa ovat talous ja sijoittaminen |<br />
Direktör henrik lilius ansvarsområden på Sjömanspensionskassan är ekonomi och placering<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n sijoitusperiaatteet<br />
Principerna för Sjömanspensionskassans placeringar<br />
MeriMieseläkekassa on pitkäaikainen sijoittaja, jonka varoilla<br />
on tarkoitus maksaa eläkkeistä syntyvät vastuut. Näistä vastuista<br />
noin 80 prosenttia maksetaan 10 vuoden kuluttua tai sitä myöhemmin.<br />
Tälle pohjalle eläkekassa on määritellyt sijoituskäsityksensä<br />
eli perusperiaatteet sijoittamiselle.<br />
tärkein periaate on se, että saadakseen riskitöntä sijoitusta<br />
parempaa tuottoa, on otettava riskiä. Eläkekassa pyrkii saamaan<br />
lisätuottoa ottamalla lähinnä kahdenlaista riskiä. Merkittävin on<br />
yritystoimintaan liittyvä riski osakesijoitusten ja yritysten joukkolainojen<br />
muodossa. Toinen riskiluokka, johon eläkekassa sijoittaa<br />
on epälikvidit varat. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistöt, joita on<br />
vaikeampi myydä kuin vaikkapa joukkolainoja tai osakkeita.<br />
toinen eläkekassan sijoitusperiaate on se, että pitkän aikavälin<br />
sijoittaminen tarjoaa etuja. Kassa voi sijoittaa kiinteistöihin,<br />
koska sillä ei ole kiire myydä niitä. Pitkä sijoitusaika myös tasoittaa<br />
suhdanteista johtuvan kurssiheilunnan vaikutusta ja mahdollistaa<br />
tuottotavoitteisiin pääsemisen. Pitkäaikainen sijoittaja voi<br />
myös pyrkiä ostamaan silloin, kun kurssit ovat pudonneet.<br />
kolMantena sijoituskäsityksenä on, että sijoitusten hajauttaminen<br />
vähentää koko sijoitussalkun riskiä. Yleensä eri sijoituslajit<br />
menestyvät eri tavoin eri suhdannevaiheissa. Eläkekassa<br />
on jakanut sijoituksensa kolmeen pääluokkaan: osake, reaali ja<br />
korkosijoituksiin. Näissä luokissa tuoton lähteet ovat erilaiset.<br />
Osakkeissa tuottoa syntyy yritysten maksamien osinkojen ja<br />
odotuksia kuvastavien kurssimuutosten kautta. Asuinkiinteistöissä<br />
tuottoa saadaan vuokrina, jotka yleensä ovat elinkustannusindeksin<br />
muutoksiin sidottuja. Valtioiden liikkeelle laskemissa joukkolainoissa<br />
saadaan ennalta määrättyä korkotuottoa yleensä varmoilta<br />
maksajilta.<br />
sijoitussalkun rakennetta koskeva päätös on eläkekassan<br />
riskien ja siten myös sijoitustuottojen kannalta tärkein. Kuinka<br />
paljon sijoitetaan osakkeisiin, joukkolainoihin, kiinteistöihin ja<br />
muihin varoihin ratkaisee <strong>Merimieseläkekassa</strong>n sijoitustoiminnan<br />
menestyksen. Tämän päätöksen taustalla ovat eläkekassan<br />
sijoituskäsitykset. o<br />
sjöManspensionskassan är en långsiktsplacerare. Syftet med<br />
de influtna medlen är att betala förpliktelser som uppstår genom<br />
pensionerna. Av dessa förpliktelser betalas ca 80 % efter 10 år eller<br />
senare. Utifrån den här grunden har pensionskassan fastställt sin<br />
uppfattning om placeringarna, dvs grundprinciperna för placeringsverksamheten.<br />
den Viktigaste principen är: för att få bättre avkastning än<br />
av en riskfri placering bör det tas risker. Pensionskassan strävar<br />
till att erhålla tilläggsintäkter närmast genom att ta risker av två<br />
slag. Den mest betydande risken anknyter till företagsverksamhet<br />
i form av placeringar i aktier och i företagens masslån. Den andra<br />
riskklassen i vilken pensionskassan placerar är inkuranta tillgångar.<br />
Dylika är t.ex. fastigheter som är svårare att sälja än t.ex. masslån<br />
eller aktier.<br />
den andra av pensionskassans placeringsprinciper är: placering<br />
på lång sikt erbjuder fördelar. Kassan kan placera i fastigheter<br />
för det är inte bråttom med att sälja dem. En lång placeringstid<br />
jämnar även ut verkningarna av den kursvolatilitet konjunkturerna<br />
förorsakar och möjliggör uppnående av målen för avkastningen.<br />
En långsiktsplacerare kan även sträva till att köpa då kurserna har<br />
fallit.<br />
den tredje uppfattningen om placeringar är: spridning av placeringarna<br />
minskar riskerna för hela placeringsportföljen. Som regel<br />
avviker de olika placeringsslagens framgångar från varandra i olika<br />
konjunkturskeden. Pensionskassan har indelat sina placeringar i tre<br />
huvudklasser: aktie, real och ränteplaceringar. I dessa klasser är<br />
avkastningens källor olikartade. För aktiernas del uppstår avkastningen<br />
via de av företagen betalade dividenderna och aktiernas<br />
kursförändringar som avspeglar förväntningarna. För bostadsfastigheternas<br />
del erhålls avkastningen i form av hyror, som i regel är<br />
bundna vid förändringar i levnadskostnadsindexet. För de masslån<br />
staten emitterar erhålls en på förhand fastställd ränta av vanligen<br />
säkra betalare.<br />
Beslutet gällande placeringsportföljens struktur är det viktigaste<br />
för pensionskassans riskers del och sålunda även för placeringarnas<br />
avkastnings del. Hur mycket som placeras i aktier, masslån,<br />
fastigheter och andra tillgångar avgör framgången för Sjömanspensionskassans<br />
placeringsverksamhet. I bakgrunden för det här<br />
beslutet finns pensionskassans uppfattningar om placeringar. o<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 21
4/<strong>2012</strong><br />
Työeläkeindeksiluvut<br />
vuodelle 2013<br />
on vahvistettu<br />
22 <strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen<br />
Lyhyesti ı Smånytt Koonnut | Sammanställt Marina Paulaharju<br />
sosiaali- ja terVeysMinisteriö on vahvistanut työeläkeindeksiluvut<br />
ensi vuodelle. Maksussa olevien työeläkkeiden<br />
indeksiluku on 2475. Työeläkkeet nousevat siten<br />
ensi vuoden alusta 2,82 prosenttia. Etuuksien laskennassa<br />
käytettävä palkkakerroin nousee 2,78 prosenttia, ja se<br />
on ensi vuoden alusta 1,237. Työeläkkeiden, jotka vuoden<br />
2005 työeläkeuudistuksen mukaan määräytyvät vanhojen<br />
sääntöjen mukaan, laskennassa käytetään siirtymäajan<br />
indeksilukua 2738. o<br />
MEL-vakuutusmaksuun<br />
pieni korotus<br />
sosiaali- ja terVeysMinisteriö on vahvistanut MELvakuutusmaksun<br />
vuodelle 2013. Vakuutusmaksu nousee<br />
yhteensä 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2013 ja on näin<br />
ollen sekä työntekijän että työnantajan osalta 11,3 % merimieseläkelain<br />
78 §:n mukaisesti määräytyvästä työansiosta.<br />
Eläkevakuutusmaksun määrän vahvistamista on haettu<br />
ainoastaan vuodelle 2013. o<br />
Elinaikakerroin<br />
vahvistettu vuodelle 2013<br />
sosiaali- ja terVeysMinisteriö on vahvistanut vuoden<br />
2013 elinaikakertoimeksi 0,97914.<br />
Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1951<br />
syntyneiden vuonna 2013 tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä<br />
noin kaksi prosenttia. Elinaikakerroin pienentää<br />
myös vuonna 2013 myönnettäviä työkyvyttömyys ja<br />
perheeläkkeitä.<br />
Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien<br />
työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten<br />
odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos<br />
keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin<br />
pienentää kuukausieläkkeitä.<br />
Elinaikakertoimen tarkoituksena on, että osa pidentyneestä<br />
eliniästä käytetään työssäoloon. Ajatuksena on, että<br />
samantasoinen eläke kuin ilman elinaikakertoimen vaikutusta<br />
on mahdollista saavuttaa työskentelemällä pidempään.<br />
Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna 2010. o<br />
ylläs- mökin varaukset<br />
MeriMieseläkekassan Ylläsjärvellä sijaitsevan lomamökin<br />
varaustoiveita tuli jälleen tulevalle talvikaudelle enemmän kuin<br />
vuokrausviikkoja oli mahdollista jakaa. Mökkiviikot jaettiin merenkulkijoille<br />
edelleen periaatteella, että samalle viikolle toiveen<br />
esittäneistä enemmän meripalvelukuukausia omaava merenkulkija,<br />
joka ei ole aiemmin mökkiä vuokrannut, sai vuokrata mökin. Mahdollisia<br />
vapaita tai peruuntuneita viikkoja voi kysellä eläkekassan<br />
toimistosta puh. 010 633 990.<br />
Loppukevään ja kesän vuorot ovat haettavissa keväällä 2013.<br />
Hakuilmoitus julkaistaan <strong>Albatrossi</strong>n numerossa 1/2013. o<br />
albatrossi-lehti vuonna 2013<br />
alBatrossi-lehti ilmestyy myös ensi vuonna nelinumeroisena,<br />
joista yksi numero on kaksoisnumero. Ilmestymisaikataulu<br />
julkaistaan lehdessä nro 1/2013, joka ilmestyy<br />
huhtikuun alussa. Lehden teema vuonna 2013 on työhyvinvointi.<br />
Lehden toimituskunta etsii haastateltavia merenkulkijoita<br />
kertomaan omia uratarinoitaan. o<br />
Mekin joulukorttirahat vesiensuojeluun<br />
MeriMieseläkekassa lahjoittaa tänä vuonna joulukorttirahat<br />
Saaristomeren suojelurahastolle käytettäväksi vesillä liikkumisen<br />
vesistökuormituksen vähentämiseen. Centrum Balticum säätiön<br />
Saaristomeren suojelurahasto kerää varoja konkreettisiin<br />
vesiensuojeluhankkeisiin Saaristomerellä ja sen valumaalueella.<br />
rahaston tavoitteena on vaikuttaa alueen rehevöitymiskehityksen<br />
pysäyttämiseen ja vesien tilan yleiseen kohenemiseen.<br />
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme<br />
rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2013. o<br />
niklas rönnberg Mepan<br />
toimitusjohtajaksi<br />
laiVanrakennusinsinööri<br />
niklas rönnberg (43)<br />
valittiin uudeksi Merimiespalvelutoimistontoimitusjohtajaksi<br />
1.2.2013 alkaen<br />
nykyisen toimitusjohtajan<br />
Martti Karlssonin siirtyessä<br />
eläkkeelle. rönnberg on<br />
toiminut Merimiespalvelutoimiston<br />
hallituksessa ja siirtyy<br />
uuteen tehtävään Suomen<br />
Varustamot ry: stä. o<br />
niklas rönnberg<br />
vd för ssB<br />
skeppsByggnadsingenjör<br />
niklas rönnberg (43)<br />
valdes till ny verkställande<br />
direktör för Sjömansservicebyrån<br />
från 1.2.2013 då nuvarande<br />
vd Martti Karlsson<br />
går i pension. rönnberg har<br />
varit medlem av styrelsen<br />
för Sjömansservicebyrån och<br />
övergår till den nya uppgiften<br />
från rederierna i Finland<br />
rf. o
eserveringen av ylläs-stugan<br />
det inFlöt återigen fler önskemål om reservering av veckor på<br />
semesterstugan vid Ylläsjärvi under den kommande vintersäsongen<br />
än det var möjligt att fördela. Stugveckorna fördelades fortsättningsvis<br />
enligt principen att av de sjöfarare som önskat samma<br />
vecka fick den som hade mest sjötjänstmånader och inte tidigare<br />
hade hyrt stugan nu göra det. Förfrågningar om eventuellt lediga<br />
eller avbokade veckor kan göras på pensionskassans kontor, tfn<br />
010 633 990.<br />
Ansökan om veckor under slutet av våren och sommaren 2013<br />
kan göras på våren. Annons om ansökan publiceras i Albatrossen<br />
nummer 1/2013. o<br />
tidningen albatrossen 2013<br />
alBatrossen utkommer även nästa år med fyra nummer,<br />
av dem ett dubbelnummer. Tidtabellen för utgivningen<br />
publiceras i nr 1/2013, som utkommer i början av april. Tidningens<br />
tema under 2013 är arbetshälsa.<br />
Tidningens redaktion söker sjöfarare för intervjuer om<br />
deras egna karriärer till sjöss. o<br />
sjömanspensionskassansjulkortsmedel<br />
till vattenskyddet<br />
inneVarande år donerarSjömanspensionskassan<br />
julkortsmedlen till<br />
Skärgårdshavets skyddsfond<br />
för att användas<br />
vid åtgärdandet av den<br />
belastning av vattendraget<br />
som orsakas av sjötrafiken.<br />
Centrum Balticumstiftelsens<br />
skyddsfond för<br />
Skärgårds havet samlar<br />
medel för konkreta vattenskyddsprojekt<br />
inom<br />
Skärgårdshavet och dess<br />
avrinningsområde. Fondens<br />
mål är att påverka stoppandet<br />
av eutrofieringen<br />
i området samt medverka<br />
till en allmän förbättring<br />
av tillståndet i vattnen.<br />
Vi önskar alla våra<br />
kunder och samarbetspartner<br />
en fridfull jul och ett<br />
lyckosamt år 2013. o<br />
Arbetspensions-<br />
indextalen för 2013<br />
har fastställts<br />
social- och hälsoVårdsMinisteriet har fastställt<br />
arbetspensionsindextalen för nästa år. De nu betalade<br />
arbetspensionernas indextal är 2475. Arbetspensionerna<br />
stiger sålunda från början av nästa år med 2,82 %. Den vid<br />
beräkningen av förmåner använda lönekoefficienten stiger<br />
med 2,78 % och är från början av nästa år 1,237. För de<br />
arbetspensioners del, som enligt arbetspensionsrevideringen<br />
2005 fastställs enligt de gamla bestämmelserna används<br />
övergångsperiodens indextal 2738 vid beräkningen. o<br />
En mindre höjning<br />
av SPL-premien<br />
social- och hälsoVårdsMinisteriet har fastställt<br />
SjPLpremien för 2013. Premien stiger sammanlagt med 0,2<br />
procentenheter år 2013 och är sålunda för såväl arbetstagarens<br />
som arbetsgivarens del 11,3 % av den arbetsinkomst<br />
som fastställs enligt sjömanspensionslagens 78 §. Fastställande<br />
av premien har ansökts endast för 2013. o<br />
Livslängdskoefficienten<br />
fastställd för 2013<br />
social- och hälsoVårdsMinisteriet har fastställt<br />
livslängdskoefficienten för 2013 till 0,97914.<br />
Den nu fastställda livslängdskoefficienten sänker ålderpensioner<br />
som börjar 2013 eller senare för 1951 födda med<br />
omkring två procent. Livslängdskoefficienten sänker också<br />
invalid och familjepensioner som beviljas 2013.<br />
Syftet med livslängdskoefficienten är att anpassa nivån<br />
för arbetspensioner som börjar och pensionsutgiften<br />
framöver till hur den förväntade genomsnittliga livslängden<br />
ändras. Om den genomsnittliga livslängden fortsätter<br />
att stiga sänker livslängdskoefficienten de månatliga<br />
pensionerna.<br />
Syftet med livslängdskoefficienten är att få en del av<br />
den förlängda livslängden utnyttjad till en förlängd arbetskarriär.<br />
Tanken är att det ska vara möjligt att uppnå en lika<br />
stor pension som utan livslängdskoefficientens inverkan<br />
genom att arbeta längre. Livslängdskoefficienten togs i<br />
bruk 2010. o<br />
<strong>Albatrossi</strong> | Albatrossen 23
Glögiä, pikkupurtavaa<br />
ja pipareita<br />
<strong>Merimieseläkekassa</strong>n asiakasaulassa<br />
keskiviikkona 19.12. klo 10–15.<br />
Tervetuloa<br />
Det bjuds glögg, tilltugg<br />
och pepparkakor<br />
i Sjömanspensionskassans kundfoajè<br />
onsdagen 19.12. kl. 10–15.<br />
Välkommen<br />
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2013!<br />
God jul och gott nytt år 2013!
Change language