På väg mot kontroll av de sura sulfatjordarna - Maa- ja ...

FAO. 1988. FAO/Unesco Soil Map of the World. Revised
legend with corrections. World Soil Resources Report 60.
Reprinted as a Technical paper 20, ISRIC, Wageningen,
The Netherlands. 140 s.
FAO. 2006. World Reference Base for Soil Resources
2006. A framework for international classification, correlation
and communication. World Soil Resources Reports
103. Rome, Italy. 128 s.
Fältmarsch R.M., Åström M. & Vuori K.-M. 2008. Environmental
risks of toxic metals mobilised from acid sulphate
soils in Finland: a literature review. –Boreal Environment
Research 13: 444-456.
Hartikainen H & Yli-Halla M. 1986. Oxidation-induced
leaching of sulphate and cations from acid sulphate soils.
Water, Air and Soil Pollution 27: 1-13.
Heikkinen, M. 2004. Luohuanjoen happamoitumiseen liittyvät
vesianalyysit vuosina 2002 ja 2003. Moniste. Pohjois-Pohjanmaan
ympäristökeskus 26.1.2004.
Heikkinen K & Alasaarela E. 1988. Happamoituneiden
vesistöjen neutralointi. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja
18. Helsingfors. 93 s.
Honkavaara T. 1951. Tuloksia huomattavimmasta kalkituskokeestamme.
Koetoiminta ja käytäntö 8, 3:1-3.
Hudd R. 2000. Springtime Episodic Acidification as a Regulatory
Factor of Estuary Spawning Fish Recruitment.
Väitöskirja. Helsinki yliopisto. 37 s.
Hudd R & Leskelä A. 1998. Acidification-induced species
shifts in coastal fisheries off the river Kyrönjoki, Finland: a
case study. Ambio 27: 535-538.
Hutka R, Laitinen T, Holmberg M, Maunula M & Schultz
T. 1996. Happamien sulfaattimaiden ionivirtausmalli HAP-
SU. Suomen ympäristö 8, 154 p.
Huttu U. 2007. Happamuuden vähentäminen Rintalan
pengerrysalueella. Sura sulfatjurdar - Happamat sulfaattimaat.
Seminaari Kokkolassa 20.4.2007. http://www.gtk.
fi/ajankohtaista/SS_JORD/Tiivistelmat_Sammandrag.pdf
Huttu U & Koskenniemi E. 1998. Rintalan pengerryksen
valumavesien happamuuden vähentäminen Kyrönjoella.
Alueelliset ympäristöjulkaisut 69. Länsi-Suomen ympäristökeskus.
17 s.
66
Iivonen P & Kenttämies K (toim.). 1993. Vesistöjen koeneutralointi.
Vesi- ja ympäristöhallinnon koeneutralointiohjelman
raportti vuosilta 1991 – 1992. Vesi- ja ympäristöhallituksen
monistesarja Nro 458. 63 s.
Iivonen P & Kenttämies K (toim.). 1995. Happamoituneiden
vesistöjen kalkitus Suomessa. Vesi- ja ympäristöhallinnon
julkaisuja – sarja A 204. Vesi- ja ympäristöhallitus.
71 s.
Joensuu S, Makkonen T & Matila A. 2007. Metsätalouden
vesiensuojelu-opas. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 48 s.
Jord- och skogsbruksministeriet. 2005. Reglerbar
dränering, reglerbar underbevattning, återanvändning av
torrläggningsvatten. Jordbrukets miljöspecialstöd år 2000-
2006. Broschyr. 8 s.
Joukainen S. 1998. Happamien sulfaattimaiden ympäristöongelmat
– seminaari 30.9.1998 EU Life – Environment.
Suomen ympäristökeskuksen moniste 142. Suomen ympäristökeskus.
44 s.
Joukainen S & Yli-Halla M. 2003. Environmental impacts
and acid loads from deep sulphidic layers of two
well-drained acid sulphate soils in western Finland. Agriculture,
Ecosystems and Environment 95 (2003) 297
– 309.
Kalliolinna M & Aaltonen E-K. 2000. Utredning av belastningen
år 1999 och vattenskyddsplan för Kronoby å.
Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. 43 s.
Kettunen J. 1983. Selvitys Mälsorin kuivatusalueen virtaamista,
sulfaattikuormituksesta ja happamien kuivatusvesien
neutraloinnista. Salaojakeskus. 30 s.
Kivinen E. 1938a. Uber die Eigenschaften der Gyttjaböden.
Bodenkunde und Pflanzenernährung 9/10:122-134.
Kivinen E. 1938b. Untersuchungen uber die Eigenschaften
der Gyttjaböden. Agrogeologisia julkaisuja 48.
Kivinen E. 1938c. Papulanlahden liejualue Viipurissa. Referat:
Ein Gyttjagebiet der Bucht Papulanlahti in der Stadt
Viipuri. Agrogeologisia julkaisuja 49. 14 p.
Kivinen E. 1944. Aluna- eli sulfaattimaista. Referat: Über
Alaun- oder Sulfatböden. Journal of the Scientific Agricultural
Society of Finland 16: 147-161.