Nr. 1 . feb . 2008
Nr. 1 . feb . 2008 Nr. 1 . feb . 2008
Suomi/Finland Takkatulitusta Orimattilasta ja Herttoniemestä Rotaryn eräs toimintamuoto on takkaillan järjestäminen (Fireside Meetings sanoo RI), Määritelmän mukaan nämä tapahtumat ovat toiminnan kehittämiseen liittyviä erikoistapaamisia. Olemme saaneet raportit kahdesta tällaisesta tilaisuudesta. Toinen pidettiin Orimattilassa, toinen Herttoniemessä. Molemmissa pohdittiin rotarytoiminnan tulevaisuutta selvin sanoin. Aimo Ryynänen, Orimattilan Rk; Ihanteet ja tulevaisuus ’Hyvä veli, käytkö sinä täällä torstaisin kokouksissa pelkästään syömisen takia?’ Tällaisen kysymyksen esitti itselleni, juuri klubiin tulleelle alle kolmikymppiselle jäsenelle arvostettu rotaryveli Lars Touri kesällä 1975. Tämän veli Tourin aikanaan esittämän kysymyksen ympärille oikeastaan tämä seuraava tarkasteluni kiertyy. Kysymys on siitä, mitä muuta sen aterian lisäksi rotarysta saamme tai oikeammin, mitä myös sille annamme. Rotaryliikkeen ihanteet ja periaatteet ovat kehittyneet aikojen saatossa. Paul Harrisin ja hänen ystävänsä eivät kokoontuneet suinkaan pelkästään sen vuoksi, että he halusivat toistensa toimistoissa vuoron perään – ”rotaatiomaisesti” – tavata mukavasti toisiaan. Heitä leimasi tunnuslause: Joka palvelee muita, voittaa myös itse itselleen. Tätä tunnuslausetta muutettiin vuonna 1911 kuulumaan: ”Service Above Self”, Palvelu menee oman edun edelle. Näin toteutui tämän päivän rotaryetiikan läpimurto. Neljän kysymyksen kokeen arvoperustalle rotary nojaa liikkeenä vuodesta 1933. Rotary on syntynyt Amerikassa. Rotariliikettä voi pitää ensi vuosikymmenillään eräänlaisena vasta- ja korjausliikkeenä amerikkalaisen raha- ja valtapyrkimysten leimaaman yhteiskunnan suuntaan. Sosiaali- tai hyvinvointivaltiolla tämän päivän mielessä ei USA:ssa ole traditiota. Siellä 32 Nummer 1 . 2008 . Rotary Norden Orimattilan Rk:n järjesti takkailtansa Orimattilan latumajalla. vallitsee liberaali käsitys valtion ja yhteiskunnan välisestä suhteesta. Siksi myös järjestöillä on siellä toisenlainen tarve ja rooli kuin vaikka valtion vahvan roolin ja hoivan leimaamassa Suomessa. Tämä kulttuuriyhteyden tausta ja sen erilaisuus esimerkiksi omaan maahamme verrattuna on siis hyvä muistaa, kun puhumme rotaryn periaatteista ja säännöistä. Tätä taustan eroa ei meillä Suomessa omasta mielestäni ole keskusteluissa juuri tuotu esille. Sen sijaan mannereurooppalaisessa keskustelussa asiaa on pohdittu runsaammin. Saksankielisen alueen – Saksan liittotasavallan, Itävallan, Sveitsin saksankielisen alueen ja saksankielisen Unkarin – 19 kuvernööriä ovat antaneet viime heinäkuussa yhteisen julistuksen, jossa mielenkiintoisella tavalla pohditaan rotaryn taustaa uudessa muuttuvassa maailmassa. Kuvernöörit toteavat, että Rotary on arvoyhteisö. Tämän arvoyhteisön – Rotary Internationalin – katon alla on toisiinsa yhteydessä valtavan erilaisia ilmauksia ja toimintatapoja maailman klubeissa. Kuvernöörit tuovat näistä eroista ja erilaisesta ajattelusta esimerkin useista Rotarysäätiön aktiviteeteista, joihin on suhtauduttu tietyllä skeptisyydellä eurooppalaisissa klubeissa. Ja keskustelua on käyty myös siitä, kokevatko rotarit itsensä jonkinlaiseksi eliitiksi, ja jos, niin millaisia seurauksia siitä on. Monet vanhemmat rotarit puolestaan valittavat sitä, että klubinsisäinen ystävyyksien (veljeyden) hoito supistuu. Toisaalta nuoremmat, urakehityksen vaatimusten puristuksessa olevat kokevat läsnäolosäännöt ahdistaviksi. Yhteiskunnalliset kehityskulut heijastuvat tietysti myös rotaryyn. Talouskehitys globalisaation muodossa on saavuttanut sellaisen tempon, joka uhkaa ylikuormittaa monin tavoin niin yksilöitä kuin yhteiskuntia. Ilmastonmuutokset, väestönkasvu, energian saatavuuden niukkeneminen, konfl iktit valtioiden ja väestöryhmien kesken muuttavat maailmaa. Tämä kaikki johtaa siihen, että perinteiset ajattelu- ja toi-
mintamallit eivät toimikaan totutulla tavalla ja siksi niitä on sovitettava muuttuneisiin olosuhteisiin. Tästä syystä on siis hyviä syitä nostaa esille kysymys myös siitä, millaiselta rotary voi näyttää näissä uusissa toimintapuitteissa. Kuvernöörit pitävät mielekkäänä ja välttä- mättömänä, että Rotaryn luonnetta arvoyhteisönä painotettaisiin myös ohjelmallisesti enemmän kuin nykyisin on ollut asian laita. Myös liikkeen ainutlaatuisuutta pitäisi tuoda esille. Yhdistelmä, johon kuuluu jokaisen rotarin sitoutuminen arvoihin, korkea ammatillinen vastuu ja henkilökohtainen kiinnittyminen tekevät rotariliikkeestä ainutlaatuisen organisaation. Tämän kuvernöörien julkilausuman esittelyn jälkeen on paikallaan tiivis yhteenveto näistä arvoyhteisömme erityispiirteestä, arvoihin sitoutumisen, korkean ammatillisen vastuun ja henkilökohtaisen kiinnittymisen yhdistelmästä. Ensiksi: Hyväksymme noudatettavaksi rotareina korkeat eettiset mittarit toiminnallemme ja tekemisillemme. Totuudenmukaisuus, reiluus, ystävyys ja yhteisvastuu pätevät kaikilla elämänaloilla. Moraalisiin arvioihin kuuluu myös kestävän kehityksen edistäminen. Sen mukaan tämän päivän tarpeita tulee tyydyttää tavalla, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien tarpeita. Toiseksi: Korkea ammatillinen vastuu yhdistyneenä jokaisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja yhteiskunnalliseen vastuullisuuteen määrittävät kokonaisuuttamme rotareina. Helsinki-Herttoniemen takkaillassa vas. Pekka Tikka, Leena Turunen, Olli Laine ja Pertti Luumi. Takana seisomassa Jouko Koskinen. Kolmanneksi: Rotareilla on palvelualttius yleishyödyllisiin, yhteiskunnallisiin ja humanitäärisiin tehtäviin. Rotaryliikkeellä on asema myös muuttuneessa maailmassa ja sillä on tehtävää myös omassa maassamme juuri sillä alueella, joka sille on muotoutunut. On muistettava että jakaessamme osaamistamme ja kokemustamme muille, me emme itse menetä mitään. Päinvastoin, oma kokemuksemme vain karttuu. Jouko Koskinen, Helsinki-Herttoniemen Rk Vähemmän porua, enemmän villoja Herttoniemen klubin senioritoimikunnan järjestämässä takkaillassa lähtökohdaksi otettiin Rotary Nordenin artikkeleita. Kirjoittajia olivat Olli Vahteristo, Mikkeli-Porrassalmen RK: ”Onko Rotaryn aika ohi?”, 8/ 2003 ja ”Rotaryn linja uudella satavuotiskaudella” 4/2005, Juhani Rouhesmaa, Tampere-Kissanmaan RK: ”Rotaryn asemointi”, 5 / 2005 ja Thorvald Cristensen, Burlöv- Karstorp RK: ” Debatt – Förnyelse av rotaryklubbar”, 7 / 2005. Artikkelipoimintoja: Tienä itsekasvatukseen eli kehittymään ihmisenä, ammatissa ja yhteiskunnan jäsenenä eli henkiseen kasvuun rotary on liian hidas. Seniorithan eivät enää tätä tarvitse, mutta seniorien rooli onkin muuttunut saamisesta antamiseksi. Seniorit kyllä käyvät kokouksissa, mutta työssäkäyvät, jotka henkistä kasvua tarvitsevat, eivät ehdi käymään. Rouhesmaa toteaa, että rotaryn asemointi on epämääräinen. Kilpailemme jäsenehdokkaiden vapaa-ajasta. Tässä asiassa Lions on onnistunut paremmin. Lions fokusoituu pienemmälle alueelle ja heillä on selvästi yhdessä tekemisen meininki. Heidän kansainvälinen avustustoimintansa on selkeästi rajattua ja suunnattua eli fokusoitua. Vahteristo referoi PDG Martin Duusin kirjoitusta 6 / 2003:ssa. Sen mukaan RI pitää ensisijaisena tehtävänä nimenomaan avustustoimintaa. Duus käyttää sanaa anekauppa, jota Vahteristokin lainaa. Tämähän viittaa jonkinlaiseen synninpäästöön, joka pitää sisällään tekopyhyyden käsitteen, josta on aiempinakin vuosina keskusteltu. Vahteristo ei nähnyt rotarya tarpeellisena maailmanlaajuisessa avustustoiminnassa, koska nimekkäitä alueellisia ja maailmanlaajuisia avustusjärjestöjä on olemassa. Sen sijaan klubien näkökulmasta klubitoimintaa pidetään useimmiten tärkeimpänä asiana. Takkaillan puheenvuoroissa voittopuolisesti pidettiin nykyistä toimintaa hyvänä eikä mitään suuria muutoksia kaivattu, kunhan esitelmät ovat korkeatasoisia ja mielenkiintoisista aiheista. Monet puheenvuorot asettuivat puolustuskannalle. Kansainvälistä avustustoimintaa myös kritisoitiin ja keskustelu siirtyi paikallisiin tarpeisiin. Pepe Luumi ehdotti, että pitäisi lähteä nollapisteestä eli puhtaalta pöydältä miettimään tulevaisuutta. Jokelan tragedia on nostanut yhteisöllisyyden puuttumisen suureksi ongelmaksi. Se on niin suuri kysymys, että tuskin rotaryklubeilla on siihen mitään mahdollisuuksia. Nummer 1 . 2008 . Rotary Norden Suomi/Finland 33
- Page 1 and 2: Nr. 1 . feb . 2008
- Page 3 and 4: Huvudredaktör/Ansvarig utgivare H
- Page 5 and 6: Pengarna För 9 euro per år skicka
- Page 7 and 8: ”affär”: Produkterna heter ser
- Page 9 and 10: klusive något av seminarierna. Oft
- Page 11 and 12: Distriktkonferencen Galamiddag 2007
- Page 13 and 14: DISNEY BROADWAY PALMER JUNGLE SOL B
- Page 15 and 16: Medicinsktekniska specialister frå
- Page 17 and 18: Mats Rytte ,Hospice, Peter Thamlet
- Page 19 and 20: Niklas Sivelöv, vid fl ygeln. Stip
- Page 21 and 22: Halmstad Tylösand Rk på fl ygmuse
- Page 23 and 24: Vildmarksläger i Ljungskile Gruppe
- Page 25 and 26: Et godt eventyr fra virkeligheten T
- Page 27 and 28: verk, sender mest CO2 ut i atmosfæ
- Page 29 and 30: Falch fi kk safi r Frank Meidell Fa
- Page 31: Utrikesminister Ilkka Kanerva: Var
- Page 35 and 36: Past RI-Presidentti Jonathan Majiya
- Page 37 and 38: Præsidenten for Westhill RC medbra
- Page 39 and 40: Skolebus-projekt i Litauen Kalundbo
- Page 41 and 42: Dyrehaven Rk samler ind Dyrehaven R
- Page 43 and 44: Rapport fra en anderledes sommerlej
- Page 45 and 46: Reykjavík besøgte vi så begge Bj
- Page 47 and 48: Rotary hjälper Frida kvinnojour Di
- Page 49 and 50: medlem. Jag var president i min klu
- Page 51 and 52: @ Nummer 1 . 2008 . Rotary Nor
Suomi/Finland<br />
Takkatulitusta<br />
Orimattilasta ja Herttoniemestä<br />
Rotaryn eräs toimintamuoto on takkaillan<br />
järjestäminen (Fireside Meetings sanoo RI),<br />
Määritelmän mukaan nämä tapahtumat<br />
ovat toiminnan kehittämiseen liittyviä erikoistapaamisia.<br />
Olemme saaneet raportit<br />
kahdesta tällaisesta tilaisuudesta. Toinen<br />
pidettiin Orimattilassa, toinen Herttoniemessä.<br />
Molemmissa pohdittiin rotarytoiminnan<br />
tulevaisuutta selvin sanoin.<br />
Aimo Ryynänen, Orimattilan Rk;<br />
Ihanteet ja tulevaisuus<br />
’Hyvä veli, käytkö sinä täällä torstaisin kokouksissa<br />
pelkästään syömisen takia?’ Tällaisen<br />
kysymyksen esitti itselleni, juuri klubiin<br />
tulleelle alle kolmikymppiselle<br />
jäsenelle arvostettu rotaryveli Lars Touri<br />
kesällä 1975. Tämän veli Tourin aikanaan<br />
esittämän kysymyksen ympärille oikeastaan<br />
tämä seuraava tarkasteluni kiertyy.<br />
Kysymys on siitä, mitä muuta sen aterian<br />
lisäksi rotarysta saamme tai oikeammin,<br />
mitä myös sille annamme.<br />
Rotaryliikkeen ihanteet ja periaatteet<br />
ovat kehittyneet aikojen saatossa. Paul<br />
Harrisin ja hänen ystävänsä eivät kokoontuneet<br />
suinkaan pelkästään sen vuoksi,<br />
että he halusivat toistensa toimistoissa<br />
vuoron perään – ”rotaatiomaisesti” – tavata<br />
mukavasti toisiaan. Heitä leimasi<br />
tunnuslause: Joka palvelee muita, voittaa<br />
myös itse itselleen. Tätä tunnuslausetta<br />
muutettiin vuonna 1911 kuulumaan:<br />
”Service Above Self”, Palvelu menee oman<br />
edun edelle. Näin toteutui tämän päivän<br />
rotaryetiikan läpimurto. Neljän kysymyksen<br />
kokeen arvoperustalle rotary nojaa<br />
liikkeenä vuodesta 1933.<br />
Rotary on syntynyt Amerikassa. Rotariliikettä<br />
voi pitää ensi vuosikymmenillään<br />
eräänlaisena vasta- ja korjausliikkeenä<br />
amerikkalaisen raha- ja valtapyrkimysten<br />
leimaaman yhteiskunnan suuntaan. Sosiaali-<br />
tai hyvinvointivaltiolla tämän päivän<br />
mielessä ei USA:ssa ole traditiota. Siellä<br />
32 Nummer 1 . <strong>2008</strong> . Rotary Norden<br />
Orimattilan Rk:n järjesti takkailtansa Orimattilan latumajalla.<br />
vallitsee liberaali käsitys valtion ja yhteiskunnan<br />
välisestä suhteesta. Siksi myös järjestöillä<br />
on siellä toisenlainen tarve ja rooli<br />
kuin vaikka valtion vahvan roolin ja hoivan<br />
leimaamassa Suomessa. Tämä kulttuuriyhteyden<br />
tausta ja sen erilaisuus esimerkiksi<br />
omaan maahamme verrattuna on siis hyvä<br />
muistaa, kun puhumme rotaryn periaatteista<br />
ja säännöistä. Tätä taustan eroa ei<br />
meillä Suomessa omasta mielestäni ole<br />
keskusteluissa juuri tuotu esille. Sen sijaan<br />
mannereurooppalaisessa keskustelussa<br />
asiaa on pohdittu runsaammin.<br />
Saksankielisen alueen – Saksan liittotasavallan,<br />
Itävallan, Sveitsin saksankielisen<br />
alueen ja saksankielisen Unkarin – 19 kuvernööriä<br />
ovat antaneet viime heinäkuussa<br />
yhteisen julistuksen, jossa mielenkiintoisella<br />
tavalla pohditaan rotaryn taustaa<br />
uudessa muuttuvassa maailmassa.<br />
Kuvernöörit toteavat, että Rotary on arvoyhteisö.<br />
Tämän arvoyhteisön – Rotary<br />
Internationalin – katon alla on toisiinsa<br />
yhteydessä valtavan erilaisia ilmauksia ja<br />
toimintatapoja maailman klubeissa. Kuvernöörit<br />
tuovat näistä eroista ja erilaisesta<br />
ajattelusta esimerkin useista Rotarysäätiön<br />
aktiviteeteista, joihin on<br />
suhtauduttu tietyllä skeptisyydellä eurooppalaisissa<br />
klubeissa. Ja keskustelua<br />
on käyty myös siitä, kokevatko rotarit itsensä<br />
jonkinlaiseksi eliitiksi, ja jos, niin<br />
millaisia seurauksia siitä on. Monet vanhemmat<br />
rotarit puolestaan valittavat sitä,<br />
että klubinsisäinen ystävyyksien (veljeyden)<br />
hoito supistuu. Toisaalta nuoremmat,<br />
urakehityksen vaatimusten puristuksessa<br />
olevat kokevat läsnäolosäännöt<br />
ahdistaviksi.<br />
Yhteiskunnalliset kehityskulut heijastuvat<br />
tietysti myös rotaryyn. Talouskehitys globalisaation<br />
muodossa on saavuttanut sellaisen<br />
tempon, joka uhkaa ylikuormittaa<br />
monin tavoin niin yksilöitä kuin yhteiskuntia.<br />
Ilmastonmuutokset, väestönkasvu,<br />
energian saatavuuden niukkeneminen,<br />
konfl iktit valtioiden ja väestöryhmien kesken<br />
muuttavat maailmaa. Tämä kaikki johtaa<br />
siihen, että perinteiset ajattelu- ja toi-
Change language