1976-1

¥ FIIMNCARRIERS 

EDUSTUS TURUSSA : 

W 

Oy Wikeström & Krogius Ab 

MiUIl 

Linnankatu 35 Turku 10 Puh. 335333 

Oy A. E. Erickson A b 

LINN ANKATU 68 

20100 Turku 10 

Puhelin 303 000 

R A K E N T A JA N TAVARATALO 

• P u u ta vara a • O via # K e ittiö k alu s te ita 

• Ik k u n o ita • R a ke n n u s lev y jä # L o m a -a su n to ja 

• L ip p u ta n k o ja • P ark ette ja # T ilau stö itä 

Turun Satam a - Puh. 304444 

PUU OY HAKANEN K o nttori ja näytte ly V a llihaud ank 16 

Varasto Puusepänk. 1 

LAIVASÄHKÖTYÖ 

H. H IE T A R IN T A & K U M P P . 

Turku, K alastajankatu 1 b — Puh. 921-306 200 

K 

Kevään 

edulliset tarjoukset 

valtaväylällä Ruotsiin 

Auto ilmaiseksi 

Naantalista. 

Autoilijalle edullinen ta r 

jous pätee kaikilla vuoroilla, 

kun m ukana seu raa 2 

m aksavaa m atkustajaa ja 

liput lu n astetaan m atk a 

to im isto sta tai jostain to i 

m ipisteestäm m e, ei enää 

laivalta. 

Risteilyt Turusta 

alk.130,- 

Paras tap a m atk u staa läpi 

m aailm an kauneim m an 

saariston. Täysristeilyn 

h intaan sisältyy m eno-paluu 

h ytteineen ja aterioineen. 

Laivan vaihtoja päivä 

aikaa perillä Tukholm assa. 

Miniristeilyllä paluu ta p a h 

tuu välittöm ästi, jolloin to i 

nen kahviaam iaisista jää 

pois. 

Täysristeily Hesasta 

alk.144; 

K ahden vuorokauden m atka, 

jolla ehtii n au ttia se k ä 

kunnon laivam atkasta e ttä 

k o k o n aisesta päivästä perillä 

T ukholm assa. H intaan 

sisältyy m eno-paluu hyttein 

een ja aterioineen. 

VIKINGLINJA 

Edullisin meritie Ruotsiin 

90-607088 

Helsinki. Mannerheimintie 14 

921-306700 

Turku. Linnansatama, Satamakatu 1 

921-751919 

Naantali, Ruotsinsatama 

931-110511 

Tampere, Aleksis Kivenkatu 24 

Kesä tulee 

kohisten 

V arm istaaksesi itsellesi 

au to -ja hyttipaikan mieleisellesi 

vuorolle ja reitille sin 

un k a n n a tta a v arata ne 

ajoissa ja m ieluim m in heti. 

K esä tu lee nopeam m in 

kuin huom aatk aan . 

Mars m atk ato im isto o n tai 

suoraan m eille! 

O ta sam alla m u k aasi uusi 

p a k e ttim a tk a e sitte e m m e 

k esän p a k e ttim a tk o ista .

N:o 1 - 1976 

J u lk a is ija — U t g i v a r e : 

T u r k u - s e u r a , Å b o - s a m f u n d e t r .y . 

Satam ajohtaja 

ESKO AJANKO: 

LIIM APUUTEHTAASSAM M E 

VALM ISTETAAN YLI PUOLET MAAM M E L-m erkityistä rakenteista. 

K a pasiteettim m e on 20.000 m 3 valm iita liim a p u u ra kente ita vuodessa 

SEINÄELEM ENTTITEHTAASSAMME 

valm istetaan m uovipinnoitetusta teräslevystä 6M m oduulijärjestelm ään 

perustuvia läm pöeristettyjä PYSTY- JA VAAKAELEM ENTTEJÄ 

SUUNNITTELUPALVELUM M E 

tekee T e ille tilaohje lm a n n e perusteella tarjouksen jo ko rungosta, 

seinistä tai kokonaisesta h allista perustuksen päälle 

Oy LAIVATEO LLISUUS A b 

Pl 152 20101 Turku 10 Puh. 921-401 444 Telex 62-174 

Komennustyö oy 

Eteläkatu 30 

20840 TURKU 84 

puh 352181 

LAIVATELAKAT 

Tehdaslaitokset 

Suoritamme hiekkapuhallus- ja 

m aalaustöitä kautta maan. 

Mitä on satama? 

Esko A ja n k o 

S A TAM AT ovat viim e a ik o in a o lle e t jo ssa in m äärin ta v a llis ta v ilk k a a m 

m an ju lkise n keskustelun kohteena. E rityise n näkyvä sti ovat tä m ä n vu o d en 

a lk u p u o le lla o lle e t e s illä satam ien työ llisyyskysym ykset. T a lo u d e llis e n 

laman m ukanaan tuom a v a ja a työ llisyys on m onissa sata m a kaupungeissa 

a ih e utta n u t v a ik e ita työ llisyyso n g e lm ia . K okonaan to ise n la ise ssa valossa 

ovat satam at tu lle e t e s ille keskustelussa, jo ta on käyty valta ku n n a n liik e n 

n e p o litiik a n tu le vista su u n ta viivo ista. K u lje tu s- ja ta v a ra n k ä s itte ly te k n iik a n 

kehityksen m yötä syn tyn e e t uudet kuvat satam ien fyysisestä ra kente e sta 

ja m uodosta ovat synnyttäneet kesku stelu a lä h in n ä k u ite n k in vain a m m a ttipiireissä. 

A ivan v a illa ju lk is ta keskuste lua e ivät ole jä ä n eet y k s ittä is te n 

satam ienka an p aikallison g e lm a t. 

ED ELLÄ lyh yesti lu o n n e h d itu t e s im e rk it o s o itta neva t jo sen, e ttä satam a 

ja siihen liitty v ä ka ik k in a in e n to im in ta näyttä ytyy kovin e rila isen a , n ä k ö 

kulm asta riip p uen. M o n ita h o ise n ja m onitasoise n sa ta m a to im in n a n k o k o 

naiskuva v ä littyy sen vuoksi va lite tta va n harvoin. S a ta m a ka u p u n kie n kin 

a sukkaat alkavat etääntyä aika ise m m in niin tava nom a ise sta o m akohta isen 

läheise stä yhte ydestä om aan satam aansa. J o k a is e lla näyttä ä olevan riittävästi 

om issa ym pyrö issään. Tosin eivät m yöskään enää k a rk e a t h u u d o t 

ja sutkaukset, kitise vie n vin ssie n nokassa h e ilu va t ta a k a t ja k a ik k ia lla le i 

juva p ihkan ja pip p u rie n tuoksu synnytä sitä kie h to va n ro m a n ttis ta satam 

akuvaa, jo ta m onet u lk o p u o lis e t vie lä kin m ie le llä ä n to iv o is iv a t k o k e 

vansa satam assa. 

SUNNUNTAI K Ä VELIJÄ näkee hilja ise ssa satam assa k e n tie s vain 

p itk iä la itu re ita , tava ra m a ka siineja , k e n tille v a ra s to itu ja e rila is ia ta v a ro ita , 

rata p ih o ja , ka tu ja jne., vain p e lk k iä ra ke n teita . Ja varm aan m o n e lle tu rk u - 

la iselle kin satam a m erkitse e vain O tk a n ttia ja m a tk u s ta ja la iv o ja . 

KU ITENKIN kokon aan to ise n la in e n kuva n äkyy anke a n a rkise ssa 

aherruksessa jo ka p ä ivä istä le ipäänsä satam asta h a n kkiva n a h taajan, 

satam ara kenta jan, n o s tu rin k u lje tta ja n ja m onen m uun satam assa ty ö s k e n 

televä n silm issä. Se m ikä s u n n u n ta ik ä v e lijä lle n ä yttä ytyy ty h jä n ä ava ra na 

tila n a m erkitse e satam assa työ s k e n te le v ä lle tru k k ie n , tra k to rie n , la u tta -

vaun u je n , re kkoje n, k u o rm a -a u to je n , rautatie vaunuje n ja n o stu rie n v ilinässä 

v a arallise n a h ta ita ty ö s k e n te ly tilo ja ja syn nyttä ä m onesti ka tke ria 

a ja tu k s ia n iitä kohtaan, jo tk a eivät kykene aikaansaam aan riittävän v ä ljiä 

ja tu rv a llis ia ty ö s k e n te ly tilo ja satam assa. H u o litsija , jo lta odote taan te h o 

ka sta to im in ta a n op e itte n ja h a lp o je n ku lje tu ste n to te u tta m ise ksi v ie n tija 

tu o n tita v a ro ille , k a m p p aile e ta va ro itte n sa saam iseksi o ikea an aikaan 

o ik e a lle p a ika lle . M aa- ja m e rik u lje tu s te n ta h d ista m in e n ilm an tu rh ia 

o d o tu k s ia ja y lim ä ä rä is iä ku sta n n u ksia ei aina ole h elp p o tehtävä. Varasto 

im is v a ik e u d e t, y lim ä ä rä in e n ta va ra n siirto , laivan odotus, viivä stym inen 

ja työ n o d o tu s aih e u tta a a ina satam issa niin tavanom aisen kysym yksen: 

K u ka m aksaa? Ja aina jo k u m aksaa. Jo kain en nosto ja jo kain e n hanskanjä 

lk i m aksaa. T ässä eräs ko n k re e ttin e n lä hikuva m aksu taseongelm ista kin 

SA TA M A on osa k u n n a llis h a llin n o is ta to im in ta a ja on sillä satam an 

to im in n a s s a va rsin ke skein e n ja p erustavaa laatua oleva tehtä vänsä. K u i 

te n k in to im in n a llin e n kokonaisuus m u odostuu vasta ka ikkie n ku lje tu s- 

to im in ta a n o s a llistu vie n o s a te k ijö id e n y h te isto im in nasta . V arustam ot, rauta 

tie t, k u lje tu s liik k e e t, ahtaaja t, h u o lits ija t, m e kla rit, la iva m uo n itu sliikkeet, 

v a ra s to im is liik k e e t, tu llila ito s , m e re n ku lku vira n o m a ise t ja o sitta in laivate 

la k a tk in ovat näitä vä littö m ä sti s a ta m a to im in ta a n o s a llistu via o s a te k i 

jö itä . S a ta m a to im in n a t m u odostavat erään osava iheen yh d is te ty s tä m erija 

m a a ku lje tu kse sta . K u lje tu s ei sinänsä ole its e ta rk o itu s vaan se on osa 

tu o ta n n o sta . T u o ta n to ja k u lu tu s sanelevat ku lje tu sta rp e e n ja sen m äärän. 

M itä ene m m än me tu o ta m m e ja kulutam m e sitä enem m än on m yöskin 

k u lje te tta v a a ja sitä su u re m m a ksi liike n n e kasvaa. Täm än kehityksen 

m yötä m ä äräytyy m yös satam ien k a p a site e tin tarve. 

TURUN satam a ei te e p o ik k e u s ta tä stä yle ise stä satam akuvasta. Sen 

k a u tta ku lke e vu o sitta in n. 3 m ilj. to n n ia tavaraa, jo itte n yhteisarvo on n. 

5 m ilja rd ia m arkkaa. M aam m e ulko m a a n ka u pan ta vara n vaih d o sta v ä littyy 

s iten lähes 1/10 Turu n satam an kautta. K a ik ille tu tu n lis ä p iirte e n Turun 

s a ta m a lle antaa sen v ilk a s m a tku sta ja liikenne. 

KU N N A LLIS E N A h a llin to k u n ta n a satam a e dustaa n. 300— 350 h e n kilön 

työpanosta. E rik o is p iirte e n ä tä lle k u n n a llis e lle to im in n a lle on sen liike - 

lu onto isu u s. T u o tta m ista a n p a lve luista satam a p e rii m aksun ja rakentuu 

sen ta lo u s liik e n n e p o litiik a s s a yle ise sti om aksutun kustannusva staavuuden 

p e ria a tte e n p o h ja lle . K unnan ve ro ä yriä ei siten vo id a ra sitta a s a ta m a to i 

m in n asta a ih e u tu v illa m enoilla . P e ria a tte e llista keskuste lua voidaan toki 

käydä s iitä p itä is ik ö s a ta m a to im in n a lla kyetä keventäm ään veroäyriä. 

KUTEN e d e llä on m a in ittu on satam a paitsi osa ku n n a llis h a llin to a niin 

m yö skin osa täm ä n ka u p u n g in e lin k e in o to im in ta a . K o konaisuute n a T urun 

satam a m uodosta a siten kaup ungissam m e v e rra tta in suuren työpaikan. 

E d e llä lu e te llu t s a ta m a to im in ta a n o s a llistu va t kaikki eri to im in n a t m ukaanlu 

kie n ta rjo a a satam a v ä littö m ä sti työ p a ika n 1.500 henkilö lle . 

O LISI väärin k u v ite lla e ttä satam a on vain p a ik k a ta rp e e llis in e ra ke n 

nelm ineen, jo ssa la ivo ja p u re ta a n ja lastataan ja paikka , jo k a työ llistä ä 

1.500 ihm istä. Se tosin m e rkitsee 1.500 h engelle ty ö tä ja leip ää ja sam alla 

m yös ty ö tä sen tu o ta n n o n ja tk o k s i, jo h o n jo ennen heitä on o sa llistu n u t 

s a to ja tu h a n s ia käsiä. Ennen ka ik k e a satam a m e rkitsee s itte n kin lähes 

1.500 perh een a sum ista ja elä m istä tässä kaup ungissa. Se on heidän 

T u rk u n s a m itä su u rim m a ssa m äärin ja se on elävä osa tä tä kaupunkia. 

M ikä o n tä m ä n 

k o tis e u tu le lid e n ta r k o itu s 

TURKU-seura on lähes perusta- 

m isestaan lähtien ju lkaissut tätä 

om aa lehteään, jo n ka tuorein 

num 

ero on nyt arvoisan lukijan 

käsissä. 

Vuosien kuluessa lehti on 

ilm estyessään koonnut laajan jä 

senistön ja lukuisat m uut tu rk u 

laiset kotikonnun asioiden pariin. 

Y hdistävänä aatteena on ollut 

Turku, sen asukkaat ja elämä. 

Lehden nim i Suomen Turku 

Abo, vår stad on todennäköisesti 

edesm enneen toim itta ja 

Arvo Suom isen päässä syntynyt. 

Hän oli seuran puuhakkaim pia perustajia 

ja antoi voim akkaan panoksen 

paitsi lehtem m e m yös koko 

kaupunkim m e parhaaksi m onip 

uolisella kirja llis e lla toim in n a l 

laan. Ilman hänen tarm okasta 

osallistum istaan tuskin seuran aikoinaan 

julkaisem ista kaskukir- 

joistakaan olisi tu llu t totta. 

V IIM EISIN Ä 

vuosikym m eninä, 

jo llo in olem m e nähneet m onien 

lehtien kam ppailevan ta lo u d e llisissa 

ja ideologisissa vaikeuksissa, 

saam m e T urku-seurassa 

olla k iito 

llis ia n iille m onille jäsenistööm 

me kuuluville entisille ja nykyisille 

lehtim iehille, joiden ansiosta 

Suomen Turku Åbo, vår 

stad 

on lähes 20 vuotta voinut 

säännöllisesti ilm estyä. Lehtem m e 

toim ittam iseen on vuosien aikana 

osa llistu n u t todella m erkittävä 

m äärä erilaisia yhteiskuntapiirejä 

edustavia sanom alehtim iehiä. Sam 

oin haluan puristaa niidenkin 

avustajien ja k irjo itta jie n kättä, 

jo tk a om asta aloitteestaan tai to i 

m ituksen 

pyynnöstä ovat laatineet 

a rtikkele ita lehteem m e. 

TÄM Ä kädenpuristus onkin m elkein 

ainoa palkkio, m itä seura on 

vo in u t k irjo itu ksista m aksaa. M utta 

nämä henkilöt, jo tk a ovat edustaneet 

e rila isia näkökantoja yhteiskunnassam 

m e, ovat o lle e t ko- 

tiseuturakkauden purem ia ja halunneet 

kertoa to is ille tu rkula isille 

sellaisista aiheista, jo tk a ovat heitä 

itseään kiehtoneet. 

OTAKSUN, että näin on lehtem 

m e p a lsto ille tu llu t talle n n e 

tuksi 

paljo n sellaisia Turkua, sen 

historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta 

koskevia asioita, jo tka 

m uuten olisivat täysin unohtuneet. 

Palstat ovat olleet avoim et e rila i 

s ille ajatu ksille ja p e rsoonalliselle 

esitystavalle. 

Näin ne ovat kuvastaneet 

turkulaisten om ia näkem 

yksiä. H isto ria lliste n tapahtum ien 

vastapainoksi on poim ittu aja n 

kohtaisia pikkutapahtum ia seuran 

om asta toim innasta ja Turun nykypäivästä. 

Täysin tieto ise n a siitä, 

että lehtem m e ei pysty vähäisin 

voim in selostam aan kaupunkim m e 

ja sen asukkaiden eläm än v irta u k 

sien kaikkia pyörteitä, katson lukijoiden 

kannalta olevan arvokasta, 

että he täm än lehtensä avulla 

saavat talteen 

paljon tie to ja kotikaupunkinsa 

eläm ästä ja henkilöistä. 

EIHÄN haittaa, jo s jo skus sam 

anlaiset asiat on ju lkaistu vähän 

eri sanoilla päivälehdissä. A n ih a r 

va säilyttää tä lla isia lehtiä k irja 

hyllyssään. S ensijaan Suomen 

Turku Åbo, vår stad, jo 

ka on painettu suhteellisen hyvälle 

paperille, on 

sidottuna aina 

arvokas hakuteos, jo n ka voi jopa 

jättää perinnöksi jälkelä isille e n , 

jo llo in se on entistä arvokkaam pi. 

ARVOISAT lu k ija t tietysti saavat 

sanoa, m ikä on heidän m ie lip ite e n 

sä tästä lehdestä, sen 

kuvista ja 

kirjo itu ksista . Ehkä joku vaatii 

voim akkaam pia kannanottoja yhte 

isiin Turkua koskeviin asioihin, 

joku toinen puolestaan keveäm pää 

tyyliä. Voisin sanoa, että ei m eillä 

ole aiheista pulaa. Sattuu ja tapahtuuhan 

rakkaassa kaupungissam 

m e kaikenlaista hassua, jo ista 

saisi juttua. 

Kun lehtem m e ilm estyy 

vain neljästi vuodessa ja jo 

tällaisenakin tahtoo m uodostua 

taakaksi seuran taloudelle, on 

pitäydyttävä asia llise lla pohjalla, 

vältettävä solvauksia 

ja yritettävä 

rakentaa silto ja kotikaupunkim m e 

erila iste n m ie lipidesuuntien v ä lille. 

M ikään ei estä Turku-seuran 

jäseniä ja täm än lehden m uita luk 

ijo ita kertom asta toivom uksiaan 

Uuden vuoden 

vastaanotto 

T uomiokirkon 

edustalla 

Sankoin jo u k o in k o 

ko o n tu i väkeä vu o d e n v iim 

eisen päivän iltana T urun 

tu o m io kirkon edustalle, jo s 

sa p id e ttiin T urun ka u p u n 

gin järjestäm ä uuden vu o 

den vastaanottotilaisuus. 

Puheita p itivät tuom iorovasti 

Lauri H uovinen ja kaup.johtaja 

V äinö J. Leino. K uorolaulua esitti 

M ie skuoro Laulun Y stävät jo h ta 

janaan Esko S olasaari ja m u siikista 

huolehti Turun V a ru sku n ta so ittokunta 

jo htajanaan m usiikkikapte 

e n ilu u tn a n tti Esko Juuri. Kello 

24.00 Turun llm a to rju n ta p a tte risto 

am pui kunnialaukaukse t ja tila i 

suus päättyi M aam m e-lauluun. 

U udenvuodenpäivänä a rk k ip iis 

pa M artti S im o jo e lla oli kodissaan 

ja m aaherra Sylvi S ilta se lla valtion 

vira stotalossa vastaanotto. 

UUDEN VUODEN 

VAUVOJA 

T urun ylio p isto llise n keskussairaalan 

n a iste n klin ikalla synnytti 

uuskaupunkilainen M arja-Leena 

H urnainen kaksoispojat. E nsim 

m äinen syntyi kello 00.28 ja to i 

nen kello 00.43. Sam alla naiste n 

k lin ik a lla syntyi kello 7.07 tu rk u 

laisten Leena ja Juhani K arvalan 

tyttö. T urun kaupunginsairaalan 

synnytysosastolla syntyi kello 7.30 

tu rku la isille R iitta ja M atti K oskelin 

ille poika. 

□ 

TURUN k a u p u n g in kirja sto sta — 

Varsinais-S uom en m a a k u n ta k irja s 

tosta v. 1975 la in a ttiin yhteensä 

2.286.517 k irja a eli 244.145 k irja a 

enem m än kuin e dellisenä vuonna. 

Asukasta ko h ti la in a ttiin 13,9 te o s 

ta, edellisenä vuonna 12,5. Noin 

59,000 tu rku la ista — 35,7 % kaupunkila 

isista — käytti viim e vu o n 

na kaupunginkirjastoaan. 

ja tekem ästä e h dotuksiaan lehden 

sisällön a ih e p iirin laajentam iseksi. 

MUTTA e n n enkaikkea to ivoisin , 

että tyytyväiset lukijam m e p yyiäi- 

sivät ystäviäänkin tilaam aan täm än 

lehden. Se ei saisi puuttu a yhdenkään 

tosi tu rkula isen k irja 

hyllyltä. 

O LLI KESTILÄ

S a ta m a in sin ö ö ri 

KALERVO MAURAMO: 

Turun sataman kehittämisestä 

arkittaessa n iitä m a h d o llisuuksia, 

jo ita T urun satam an 

H 

kehittäm iseksi on, k iin n itty y huom 

io ennen m uuta siihen, että satam 

a-allasta käytetään hyväksi 

vain to iselta sivulta toisen ollessa 

hyödytö n tä vesijättöä. K oko pitkä, 

ka llis väylä, alusten kääntöpaikka 

ja itse satam a-allas edustavat 

erittä in suurta pääom aa, jo ta olisi 

voitava käyttää tehokkaam m in hyväksi. 

Lisäksi on syytä huom ioida 

jään m urtam isesta ja m uista sen 

kalta isista käyttöm enoisxa jo h tu 

vat te kijä t, jo tk a sellaisenaan ilman 

sanottavia lisäkustannuksia 

hyödyttävät m yös altaan to iselle 

p u o le lle ra kennettu ja laitu rin o sia 

ja nuhin o h ja ttu a liikennettä. Sa 

man altaan m ahdollisim m an tehokas 

hyväksikäyttö aiheuttaa 

huom attavia etuja hinauspalvelu 

lle ja m onelle m uullekin satam 

an to im in n a lle . N ykyisen satam 

an pulm ana on m aa-alueen ahtaus. 

A sutus ja muu satam aan 

k uulum aton sitä häiritsevä ja siitä 

häiriintyvä Toiminta on pyrkin yt ja 

yhä e delleen pyrkii tunkeutum aan 

liian lähelle satam aa ja kun la i 

vojen koko jatkuvasti kasvaa ja 

ja tk o liik e n n e tapahtuu entistä 

enem m än m aanteitse, tulee laiturin 

tehokas käyttö edellyttäm ään 

yhä enem m än tila a syvyyssuuntaan 

la itu rista m aalle päin. 

MELKO sanatarkasti näin aloitin 

15. 2. 1967 päivätyn ehdotu k 

seni satam an käyttö- ja laajennussuunnitelm 

aksi. E dellä m ainitut 

re a a lite e tit perustuvat ta lo u d e llisiin 

to sia sio ih in ja ovat yhtä tu o 

reita vieläkin kuin s illo in yhdeksän 

vuotta sitten. Asia ehti valtuustokäsittelyyn 

9. 2. 1970 ja 23. 

2. 1970 kaupungin va ltu u sto päätti 

hyväksyä ehdotuksen T urun sataman 

Länsila itu rin , Linnanaukon ja 

Kanavaniem en satam ien uudelleen 

jä rje ste lystä nykyisen satam an keh 

itysohjelm an pohjaksi. Sam alla 

päätettiin, että Länsila itu rin ta 

kaista aluetta pyritään laaje n ta 

m aan ja sen a stettainen to te u t 

tam inen jä te ttiin satam alautakunnan 

esitysten p e ru ste e lla Kaupung 

in h a llitu ksen päätettäväksi. E delleen 

k iin n ite ttiin huom iota veden 

vaihtum iseen ja liike n te e n sujum 

iseen kanavan m ito itu sta tu l 

kittaessa. 

SU U N N ITELM A A on päätöksen 

p o h ja lta to te u te ttu viim e iste n kuuden 

vuoden ajan talousarvio id e n 

p uitteissa. Tänä aikana on liikenne 

kasvanut 2.5 m ilj. tonnista 

K a le rv o M a uram o 

vuodessa 3.3 m ilj. tonniin, joka 

osoittaa nykyisen satam an alueella 

tapahtuneiden järjestelyjen 

seurauksena olleen kapasiteetin 

huom attavan nousun, vaikka satam 

a-aluetta ei sanottavasti ole lisätty. 

Nyt täm ä m ahdollisuus on 

loppuun käytetty. M ikä li satam aa 

edelleen halutaan kehittää kaupungin 

eduksi, tarvitaan lisää laitureita 

ja kenttiä. T ä llö in pakosta 

ensisijaisesti joudutaan laajentamaan 

aluetta altaan toisella puolella, 

siis Länsisatam assa. Kun 

käytettävissä olevasta laajennusvarasta 

on pyrittävä saam aan irti 

m ahdollisim m an m onta laivapaikkaa 

se m erkitsee laiturin rakentam 

ista vanhaan siltapenkereeseen 

asti ja sitä vastaavan kenttätilan 

saam ista taka-alueesta. Sataman 

kapasiteetiksi tulee tä llö in 4— 5 

m ilj. tonnia, jo ka riittänee m elko 

p itkälle ja puolestaan siirtä ä satam 

atoim innan jakaantum isen 

kahtia epäm ääräiseen tulevaisuuteen. 

V äestöennuste ei näytä kovinkaan 

positiiviselta koko maan 

väestön lisäystä silm älläpitäen, 

joten kapasiteetin kasvu riippuu 

lähinnä valtakunnan sisällä tapahtuvasta 

m uutto liikke e stä ja satamien 

keskinäisestä kilp a ilu sta koko 

liikennem äärän m uodostam an 

kakun jakam isessa. Hirvensalon 

puoli on m yös m ahdollinen, jo s 

kin rautatien veto sinne on nykyään 

jo hankala, kun aikanaan 

sitä varten asem akaavaan varattu 

puistovyöhyke on harkitsem attom 

an lyhytnäköisellä asuinrakennusto 

im in n a lla pätkitty. Ruissalo 

taas on tu rkula iselle pyhää m aata, 

jo n ka vuoksi suunnitelm assa 

ei ole m itään, m ikä pyrkisi sitä 

pilaam aan. On m uistettava kuitenkin 

myös, että talo u d e llista kin 

toim intaa tarvitaan, m ikä li halutaan 

säilyttää elintaso edes suunnilleen 

nykyisellään. Se taas niin 

viennin kuin tuonnin osalta tapahtuu 

pääasiassa salam an kautta 

ja ellei sitä Turku hoida, sen 

m ielihyvin hoitavat to iset satam at. 

PUHUTAAN paljo n satam an 

siirtäm isestä m uualle A iriston 

rantaan. En h enkilökohtaisesti 

jaksa uskoa tällaisen olevan taloudellise 

sti m ahdollista. Jonkun 

e rikoisen syyn, kuten suuren, satam 

aa tarvitsevan te o llis u u s la ito k 

sen m yötä voi kyllä syntyä erikoissatam 

a, jo ka tuskin vetää muuta 

satam aa suurem m alti mukaan. 

Hyvä on, että tä lla isia tarpeita 

varten varataan seutukaavassa ja 

m uissakin suunnitelm issa alueita 

Toistaiseksi ne voivat reservinä 

ollessaan toim ia lisävirkistysalueina. 

K a ksijakoinen satam a on epätaloudellin 

e n ja toim in n a llisesti 

hankala ellei eri osille saada selvää 

tehtäväjakoa. On ilm eistä, että 

kappaletavara- ja m atkustajaliikenne 

säilyvät nykysatam assa. 

S iihen on investoitu paljo n ja se 

on kohtalaisen hyvässä kunnossa 

Nykyisellä paikalla sitä on myös 

kehitettävä jo s investoinneista 

edelleen halutaan hyötyä. Ja 

taas törm ätään aluekysym yksiin. 

ALUEEN tarpeesta on syytä ottaa 

esille yksinkertainen e sim erkki. 

Kun satam assa käyvien alusten 

keskipituus on viim e vuosikym m e 

nien aikana kasvanut noin kaksinkertaiseksi 

ja kun leveys ja 

korkeus ovat suhteessa pituuteen 

on lastitila kasvanut kahdeksankertaiseksi. 

Täm än lastin le vittä 

m iseksi la itu rikentä lle tarvitaan 

näinollen neljä kertaa niin leveä 

kenttä kuin aikaisem m in. Lisäksi 

on satam an tehokkuuden eräänä 

tärkeänä edellytyksenä alusten 

satam assa viipym isajan vähentäm 

inen m inim iinsä. Täm ä e d e llyttää 

koneellista käsittelyä, joka 

vaatii tilaa. Kun laiva viip yy satam 

assa vain m uutam an tunnin on 

tänä aikana lasti voitava purkaa 

ja uusi siirtä ä laivaan. Tarvitaan 

siis ka ksin ke rta ista lastim äärää 

vastaava kenttätila kutakin laivapaikkaa 

kohden. Ei voida m o b ilisoida 

eikä satam aan m ahdu sellaista 

kuljetuskapasiteettia, joka 

Luonnos satam an uudeksi 

asem akaavaksi. 

le k is i välivarastoinnin tarp e e tto 

m aksi, vaan lähtevää lastia kerätään 

useana päivänä ennen laivan 

tuloa ja saapunutta viedään pois 

sam oin useana päivänä tämän jä l 

keen. K enttätilasta on kiinni, ettei 

laivapaikkaan ju u ri sovi kuin kaksi 

rahtilin ja vu o ro a viikossa. Suunnitelm 

a tähtääkin e rikoisesti kenttätilo 

je n saam iseen. Laituripituutta 

lisääntyvä kapasiteetti ja alueen 

tehokas käyttö tarvitsee vanhaan 

siltapenkereesee n asti, siis suhteellisen 

rajo ite tu sti, m ikä on 

suunnite lm a lle eduksi, koska laituri 

on varsin ka llis investointi 

m uihin kohteisiin verrattuna. Myös 

ahtaustöiden siirtym inen 2-vuorotyöksi 

on vaikuttanut samaan 

suuntaan. 

NYKYÄÄN voidaan todeta, että 

o ptim in tausta-alueen laiturista 

m aalle olisi oltava n. 400 m leveä, 

jo tta laiturista saataisiin kaikki 

m ahdollinen teho irti ja täm än takana 

sekundääristä kenttätilaa 

tu kkuliikkeid e n varastoille yms. 

toinen 400 m. Turusta ei tällaisia 

leveyksiä löydy, siksi lähelle satamaa 

on sinne kuulum atonta to i 

m intaa tungettu ja aluetta pyritään 

jo ka puolelta rajoittam aan niin, 

että satam an rakentam inen jä rkevästi 

näyttää jo skus jo uhanalaiselta. 

Jo nyt on o llu t tilanteita, 

joissa on o llu t pakko to rju a tänne 

pyrkivää liikennettä osittain tila n 

puutteen vuoksi, osittain siksi, että 

asioiden vira llin e n käsittely 

liian m onien la usuntokierrosten ja 

e päoleellistenkin seikkojen vuoksi 

viipyy eikä asiakkaalle voi luvata 

m itään varm aa edes lähitulevaisuudessakaan. 

Täten tuotetaan 

Turun kaupungille itselleen ja sen 

talouseläm älle ehkä arvaam attoman 

suurta vahinkoa. 

A SIO ITA arvosteltaessa on syytä 

todeta, että T urun satam a k o k o 

naisuudessaan, kun otetaan huomioon 

paitsi satam alaitoksen viranom 

aiset ja ty ö n te k ijä t m yös 

tu llin henkilöstö, a h ta u sliikkeid e n 

palveluksessa olevat, te rm in a a lihenkilöstö, 

h u o lits ija t ym . ty ö llis 

tää lähes p a ritu h a tta henkilöä. Satam 

alaitos m aksaa käyttäm ästään 

pääom asta koron ja kuoletuksen 

kaupungille sekä täm än lisäksi tu 

louttaa kaupungin kassaan usein 

vuosittain varsin huom attavan 

sum m an. Satam a on näinollen 

kaupungin ta lo u d e lle varsin su u rim 

erkityksinen niin vä littö m ä sti 

kuin välillisestikin . 

SATAM AN ke h ittä m isto im e n p ite i 

den ja tkam iseksi e d e llä m ainitun 

suunnitelm an m ukaisesti satam a- 

lautakunta esitti ka u p u n g in h a llitu 

kselle satam a-aluetta koskevan 

vanhentuneen asem akaavan u u d istam 

ista suunnitelm aa ja satam an 

ta rp e ita vastaavaksi. K aupungin-

hallitus päätti 20. 11. 1973 antaa 

asem akaavaosaston tehtäväksi yhteistyössä 

sataman kanssa esityksen 

tekemisen sataman asem a 

kaavan muuttamisesta. Asem a 

kaavaosaston 5. 9. 1975 päivätiy 

ehdotus perustuu edellä selostettuun 

yleissuunnitelmaan. Asemakaavaluonnos, 

joka pelkistettynä 

näkyy oheisessa kuvassa on hyväksytty 

satam alautakunnassa ja 

kiinteistö- ja rakennuslautakunnassa 

viime vuoden lopulla ja on 

nyt lausuntokierroksella jo ehtinyt 

Seutukaavaliiton hallituksen hyväksymäksi 

5. 2. 1976. 

LU O N N O K S E S S A on Pansiontie 

Ovakon rautatehtaan luona suunniteltu 

vietäväksi ylikulkusiltana 

yli satamaraiteiston. Ruissalontie 

tullaan varustamaan puomilaitteilla 

valtuuston viime vuoden talousarvioon 

varaamien määrärahojen 

turvin ja myöhemmin, mikäli halutaan, 

se voidaan muuttaa pelkästään 

kevyen liikenteen väyläksi 

Ruissaloon suuntautuvan moottoriajoneuvoliikenteen 

tällöin kiertäessä 

vapaavarastoalueen ympäri. 

Satam an liikenne Länsisataman 

alueelta kerättäisiin laitureilta nopeasti 

takamaastoon ja sieltä 

Suikkilantielle, joka sisempänä kehätienä 

jo on varsin pitkälle rakennettu. 

Näin sataman rekkaautoliikenne 

väistäisi keskikaupungin 

ja suuntautuisi sen ulkopuolitse 

ulospääsyteille. 

V IIM E aikoina on taitettu peistä 

siitä, miten lähelle Ruissaloa satama 

saisi ulottua. On puhuttu 

kanavasta, joka erottaisi saaren 

mantereesta. Kysymyksessä olisi 

kuitenkin luonnonuoma, koska sataman 

puoleinenkin sivu jää luiskalle 

jo yksin alueen stabiliteetinkin 

vaatimana. Kun tämä vielä 

varustetaan istutuksin se käsitykseni 

mukaan täydentää Ruissalon 

kaunista maisemaa. Eri kysymys 

on, mitä tehdään itse Ruissalon 

varsinaisen rantaviivan edustalla 

olevalle kaislikolle ja vesijätölle. 

Tutkimusten ja laskelmien mukaan 

on veden vaihtuvuus turvattu jo 

2.5 m syvällä 30— 40 m leveällä 

uomalla — Ruissalon vanhan sillan 

aukko muodostaa nytkin varsin 

kapean kohdan. Väylästä tulee 

joka tapauksessa paljon laskettua 

avarampi. Henkilökohtaisesti en 

pitäisi Ruissalon sisääntuloreitin 

kahta puolta nykyisin olevia maatuvia, 

ummehtuneita kaislikkoja ja 

vesijättöjä säilyttämisen arvoisina, 

koska tällaisia alueita on kilometrikaupalla 

niin saaren pohjoiskuin 

eteläsivullakin lintujen oleskelupaikoiksi 

sekä luonnontutkijain 

ja luonnonsuojelun tarpeiksi. 

Pitäisin kauniimpana, että palautettaisiin 

rantaviiva siihen, missä 

se ennen on ollut, rantaleppien 

edustalle. Maatuma johtunee Ruissalon 

nykyisestä siltapenkerestä 

ja on siis keinotekoisesti syntynyt. 

Mikäli näin tehtäisiin, olisi 

saaren ja mantereen välisen luonnonmukaisen 

uoman leveys eri 

paikoissa 90— 200 m, jolloin se 

sopivasti istutettuna voisi maisemallisesti 

olla hyvinkin kaunis. Tätä 

näkemystä tukevat yleissuunnitelmaa 

laadittaessa saadut eri lausunnot: 

Varsinais-Suomen Maakuntaliiton 

luonnonsuojelutoimikunta 3. 11. 

69: 

Alue, jota suunnitelma koskee, 

on jo joutunut ja välttämättömyyden 

pakosta joutuu yhä 

suuremmassa määrin sellaisten 

muutosten kohteeksi, jotka 

ovat vähentäneet sen merkitystä 

esim. "lintulahtena". Itse 

Ruissalon rantaan toimenpiteellä 

on siksi vähäinen merkitys, 

että näin merkittävän suunnitelman 

toteuttamiselle se ei 

voi olla esteenä. 

Tähän lausuntoon on yhtynyt 

myös Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen 

seura. 

Varsinais-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys 

esittää 5. 11. 1969 

mm: 

Koska Ruissalon ja kaupungin 

väliset vedet ovat tällä tavoin 

tulleet virkistyskäytön kannalta 

merkityksettömiksi ei niiden 

pengertäminen satama-alueeksi 

tältä osin huononna tilannetta. 

Pengerryksen yhteyteen suunniteltu 

kanava Linnanaukosta 

Marjaniemen suuntaan sen varrelle 

liittyvine kävelyteineen 

saattaa oikealla lavalla toteutettuna 

merkitä suoranaista 

parannusta alueen virkistyskäytössä. 

Mielestämme on vain 

erityisesti varottava sitä, ettei 

arimmalle alueelle, sillasta 

M arjaniemeen johtavalle Ruissalon 

itärannalle ohjata autoliikennettä 

tai muuta luontoa 

häiritsevää toimintaa. Tässä 

m ielessä on Veneveistämön 

puoleinen alue vähemmän arka, 

mutta sielläkin olisi teiden varsia 

reunustava kaunis puusto 

pyrittävä säilyttämään. 

ED ELLÄ M A IN IT U T lausunnot 

huomioon ottaen on suunnitelmaa 

tarkistettu ja väylän itäsivua siirretty 

satamaan päin. Tämä on 

merkinnyt n. 6 ha menetystä kenttätiloihin. 

Sen pitemmälle ei voida 

mennä ilman, että suoritettujen 

investointien antama hyöty jyrkästi 

vähenee 

M ITEN menetellään Ruissalon 

rannan suhteen ei suoranaisesti 

koske satamaa, joten siltä osin 

edelläoleva on yksityistä paljasjalkaisen 

turkulaisen mielipidettä. 

Varmaa on kuitenkin, että ellei mitään 

tehdä maatuu koko sataman 

ja Ruissaion välinen vesialue, jossa 

vesisyys on vain n. 1.5 m maan 

kohoamisesta ja kaislikon maaduttavasta 

vaikutuksesta johtuen 

umpeen muutamassa vuosikymmenessä 

ja Ruissalo lakkaa olemasta 

saari. Asemakaavaehdotus sitävastoin 

takaa veden vaihtuvuuden 

ja erottaa saaren mantereesta. □ 

H ö y ry la iv o je n 

a ik a k a u s i 

p ä ä tty y 

V IIM E vuosien aikana on Silja 

Line tonnistoajattelussaan pyrkinyt 

harvempiin mutta suurempiin yksiköihin. 

Tarkoituksena on ollut 

saavuttaa parempi kannattavuus 

kaikilla Silja Linen liikennöimillä 

reiteillä. 

S K E P P S B R O N Tukholmassa on 

ollut Suomenliikenteen ja Silja Linen 

perinteinen satama. Perinteen 

mukaan tätä reittiä on liikennöity 

vanhan kunnon ajan" mukaisella 

tonnistolla, höyrylaivoilla. Siitäkin 

huolimatta, että matkoja viihtyisillä 

laivoilla edelleenkin kysytään, 

nämä alukset ovat kannattamattomia 

liikenteessä. Autokapasiteetti 

on pieni, polttoainekustannuksei 

suhteellisen suuria. Jotta Skeppsbronliikenne 

kannattaisi, olisi käytettävä 

aluksia, joiden lastinottokyky 

on suuri ja polttoaine taloudellista. 

Satam a itsessään ei kuitenkaan 

tähän sovellu. Tämä johtaa 

vääjäämättömästi siihen, että 

Silja Linen liikenne Turusta 

Skeppsbronille päättyy. 

K E SK IT A LV EN aikana Skeppsbron-liikenteen 

alukset ovat olleet 

vuosikorjauksessa. Kun liikenne 

alkaa uudelleen huhtikuun 

alussa, ss Bore ja ss Bore Nord 

aloittavat viimeisen kautensa tällä 

reitillä. 31. 8. päättyy tämä pitkä 

perinne Skeppsbronille höyrylaivoilla. 

S IL JA Line on kuitenkin saavuttanut 

asettamansa päämäärän, 

harvemmat mutta suuremmat yksiköt. 

Turusta Tukholmaan, Värtanin 

satamaan, liikennöivät sekä autoettä 

matkustajakapasiteetiltaan 

riittävät alukset, ms Bore I ja ms 

Fennia. Helsinki-Tukholma-reitillä 

ovat Suomi-Ruotsi-liikenteen suurimmat 

ja nykyaikaisimmat alukset, 

sisarlaivat ms Wellamo, ms 

Svea Corona ja kesällä ms Bore 

Star. Ms Bore Star tullaan näkemään 

myös Turussa kesän alussa, 

ja aluksen sijoittaminen Turku- 

Tukholma-liikenteeseen talvikaudeksi 

1976— 1977 ei ole lankaan 

mahdotonta. Tällä hetkellä ms Bore 

Star liikennöi risteilijä Silja Linen 

ja Finnlinesin yhteistyönä 

Afrikan länsirannikolla. Päätöstä 

risteily-yhteistyön jatkamisesta 

seuraavana talvikautena ei ole vielä 

tehty. 

TURKU-Norrtälje- liikenne on 

tällä hetkellä täysin avoin. Periaatepäätös 

reitillä liikennöivien 

ms Aallottaren ja ms Svea Reginan 

myynnistä tehtiin silloin, kun 

He'sinki-Tukholma-reiteille tarkoitetut 

suuralukset tilattiin Tämän 

päätöksen seurauksena ms Aallotar 

ja ms Svea Regina lopettavat 

liikennöinnin Turku-Norrtälje-reitillä 

ja myös osittain siksi, että näiden 

alusten lastikapasiteetti ei riitä tyydyttämään 

mm. rekkaliikenteen 

kysyntää tällä reitillä. 

□ 

Lopulliset päätökset Turun 

satama-alueesta tekemättä 

Turun sataman kaavoituskysymysten 

ympärillä on 

viime aikoina käyty vilkasta 

keskustelua liittyen erityisesti 

sataman syvyyskysymyksiin 

sekä virtaustutkimuksiin. 

Tosiasiassa tilanne 

tällä hetkellä on se, ettei 

mitään lopullisia päätöksiä 

ole vielä tehty. Asemakaavaehdotukset 

ovat olleet 

kierroksella ja sen aikana 

on saatu koottua tarvittavat 

mielipiteet lopullista 

päätöksentekoa varten. 

Vasta kierroksen päätyttyä 

ja päätöksen asemakaavaehdotuksesta 

tultua hyväksytyksi 

on mahdollista 

kääntyä vesioikeuden puoleen. 

Vesioikeutta ei siis 

suinkaan ole syrjäytetty eikä 

kaupunginvaltuusto ole tehnyt 

lopullista päätöstään, 

vaan ainoastaan vetänyt ne 

suuntaviivat, joiden mukaan 

suunnittelua jatketaan ennenkuin 

asia viedään vesioikeuteen, 

todetaan Turun 

kaupunginkanslian tiedotustoimiston 

tiedotteessa. 

JO vuoden 1970 lokakuussa oli 

kaupunginvaltuuston käsiteltävänä 

kaupunginhallituksen satamalautakunnan 

esityksen pohjalta tekemä 

ehdotus, jonka mukaan Länsilaiturin 

ja Ruissalon välisen kanavan 

pohjan minimileveydeksi ehdotettiin 

30 metriä ja vesisyvyydeksi 2,5 

metriä. Tämän ehdotuksen katsottiin 

merkitsevän sitä, ettei veden 

virtauksessa tapahdu suuria muutoksia, 

vaikka nykyinen matala 

Linnanaukko täytettäisiin ja veden 

virtaukselle järjestettäisiin ruopattu 

syvempi kanava Ruissalon ja 

satama-alueen väliin. Tuolloin 

kaupunginvaltuusto palautti asian, 

mutta maaliskuussa 1971 valtuusto 

sitten otti periaatekannan, että 

Länsilaiturin ja Ruissalon välisen 

kanavan suunnittelun perusteeksi 

hyväksytään kanavan pohjan minimileveydeksi 

Ruissalon sillan 

luona ja Marjaniemen edessä olevien 

kahden lyhyen kapeikon kohdalla 

30 metriä vesisyvyyden ollessa 

2,5 metriä 0-vedestä lukien. 

U S EIT A PUO LTAVIA 

LA U SU N T O JA 

TURU N Yliopiston saaristomeren 

tutkimuslaitos lausui kannanotossaan, 

että suunniteltu kanavarakennustyö 

on mahdollista toteuttaa 

edellyttäen, että suositus 

kanavan 30 metrin pohjaleveydestä 

koskee kanavassa vain kahta kapeikkoa, 

joista toinen on nykyisen 

Ruissalon sillan luona ja toinen 

Marjaniemen edessä olevan kalliopaljastuman 

kohdalla. Muissa 

osissaan kanavan leveys tulee olemaan 

oleellisesti suurempi. Saaristomeren 

tutkimuslaitos asettui 

tuolloin Marjaniemen mutkan osalta 

esitetyn leveämmän vaihtoehdon 

kannalle. 

P R O F E S S O R I Olli Kivinen on 

omassa lausunnossaan todennut, 

että väylää tulisi leventää sekä 

huolehdittava aluetta rakennettaessa 

erityisen tarkasti rantojen 

maisemallisesta kunnosta, jottei 

satama-alue häiritsisi Ruissalon 

ainutlaatuista luontoa. Jo vuodelta 

1967 peräisin olevassa lausunnossaan 

professori Olli Kivinen katsoo 

myös, että Hirvensalon pohjoinen 

ja luoteinen ranta sekä 

pohjoisosan korkeuseroillaan vaihteleva 

maasto tulisi varata vapaaalueeksi, 

joka toimisi suuren kaupungin 

yhtenäisenä virkistysalueena 

sekä maisemallisesti 

edustavana sisääntulona mereltä 

käsin kaupunkiin. Professori Kivinen 

ei puolla teollisuuden sijoittamista 

ko alueelle. 

KIINTEISTÖ- ja rakennuslautakunta 

on asemakaavaosaston kannanottoon 

perustuvassa lausunnossaan 

yhtynyt professori Kivisen 

esittämiin näkökohtiin Ruissalon 

rantaa koskevalta osalta, joskin 

lautakunta pitää mahdollisena ehdotettua 

enemmän laajentaa laiturialuetta. 

LU O N N O N SU O JELU - 

JÄ R JE S T Ö T 

M YÖ TÄ M IELISIÄ 

TÄ STÄ ehdotuksesta ovat antaneet 

oman lausuntonsa myös Varsinais-Suomen 

Luonnonsuojeluyhdistys, 

Varsinais-Suomen Maakuntaliiton 

luonnonsuojelutoimikunta 

sekä Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen 

Seura. 

VARSINAIS-Suom en Maakuntaliiton 

luonnonsuojelutoimikunta toteaa 

toimenpiteellä olevan itse 

Ruissalon rantaan siksi vähäisen 

merkityksen, että näin merkittävän 

suunnitelman toteuttamiselle se ei 

voi olla esteenä. Luonnonsuojelutoimikunta 

katsoo kuitenkin, että 

suunnitelman toteuttamisessa olisi 

noudatettava suurta varovaisuutta 

niin, ettei itse työvaihe aiheuta 

suurempaa haittaa kuin lopputulos. 

Etenkin tien pohjoispuolen tammimetsärinteen 

suojaaminen työvaiheen 

aikana on välttämätöntä. Varsinais-Suomen 

Maakuntaliiton 

lucnnosuojelutoimikunnan lausuntoon 

yhtyy Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen 

Seura. 

VARSINAIS-Suom en Luonnonsuojeluyhdistyksen 

lausunnossa 

katsotaan eitä koska Ruissalon ja 

kaupungin väliset vedet ovat tulleet 

virkistyskäyttöön soveltumattomiksi, 

ei niiden pengertäminen 

satama-alueeksi huononna tilan- 

Turku taideystävällisin 

■ Suomen Taiteilijaseura on 

luovuttanut ensimmäisen, Su o 

men ansiokkaimmalle taiteita 

tukevalle kunnalle tarkoitetun 

taideteoksen Turun kaupungille. 

Suomen Taiteilijaseura on 

vuodesta 1970 lähtien seurannut 

kaikkien Suomen kuntien 

suhtautumista taiteen edistämiseen 

ja tukemiseen ja päättänyt 

luovuttaa ensimmäisen 

kunnianosoituksen Turun kaupungille 

osoituksena ansiokkaasta 

työstä Suomen taiteen 

hyväksi. 

Helsingissä torstaina 5. 2. 

1976 pidetyssä tilaisuudessa 

taiteilijaseuran puheenjohtaja, 

taiteilija Raimo Heino luovutti 

taideteoksen Turun kaupungin 

edustajille apulaiskaupunginjohtaja 

Johannes Koikkalaiselle 

ja kuvataidelautakunnan puheenjohtajalle, 

professori Osmo 

Järvelle. 

□ 

TYY:n kania 

salaman 

laajennukseen 

j£ Turun yliopiston ylioppilaskunnan 

edustajisto 

on määrittänyt kantansa sataman 

laajentamisesta. 

Edustajisto katsoo, että sataman 

laajentamiseen ja sen 

liikenteen uudelleen järjestämiseen 

tähtäävä asem a 

kaavan muutosehdotus on 

kiinteistö- ja rakennuslautakunnan 

esittämässä muodossa 

hylättävä. 

Kyseessä on Iso-Heikkilän 43. 

korttelin asemakaavan muutosehdotus. 

Ylioppilaskunta katsoo, 

että Ruissalon käytön perustana 

tulee olla Ruissalo-toimikunnan 

laatima kehittämissuunnitelma. S a 

taman toimintaedellytyksiä tulisi 

parantaa tehostamalla nykyisen 

satama-alueen toimintoja laajentamalla 

sataman varastoaluetta vapaavaraston 

alueelle. Ylioppilaskunnan 

mukaan Ruissalo on Su o 

messa ainutlaatuinen ja tutkimusja 

virkistysarvoltaan kiistaton 

luonnonkokonaisuus, jota ei tieten 

tahtoen saa muuttaa epäedulliseen 

suuntaan. 

□ 

netta. Pengerryksen yhteyteen 

suunniteltu kanava Linnanaukosta 

Marjaniemen suuntaan sen varrelle 

liittyvine kävelyteineen saattaa 

oikealla tavalla toteutettuna 

merkitä suoranaista parannusta 

alueen virkistyskäytössä. 

□

Pernon telakalla valmistuu 

ensimmäinen alus v. 1977 

100.000 tdw on maksimi, jonka 

rajoittaa altaan pituus. S e on kuitenkin 

suhteellisen helposti suurennettavissa, 

toteaa Suom en Turulle 

W ärtsilän Turun telakoiden 

apulaisjohtaja, dipl. ins. A. E. 

F ä r k k iIä . Pernon telakan alkutuotantoon 

sisältyvät seitsemän 

m UPG-tankkeria edustavat uutta 

laivatyyppiä, jotka on tarkoitettu 

nesteytetyn kaasun kuljetukseen. 

Jo tta kaasu saataisiin mahdollisimman 

pieneen tilaan, se nesteytetään 

ja jäähdytetään — 48a C ja 

samalla sen tilavuus pienenee 

1/300:aan. Itse asiassa aluksilla 

on tarkoitus kuljettaa samanlaista 

tavaraa johon kuluttajat ovat tottuneet 

tavallisissa nestekaasupulloissa. 

EN SIM M Ä IN EN 

A L U S V A LM IS 1977 

TUO TAN NO N Pernon uudessa 

hallissa käynnistyttyä marraskuussa 

1975, tapahtuu ensimmäinen 

kölinlasku kuluvan vuoden toukokuun 

alussa ja ensimmäinen alus 

valmistuu syksyllä 1977. Viimeisin 

alkutuotannon seitsemään LPGtankkeriin 

sisältyvistä aluksista 

luovutetaan tilaajalle vuoden 1979 

aikana. Todettakoon tässä yhteydessä, 

että Turun telakoiden nykyisten 

tilausten yhteismäärä on 

21 alusta edustaen noin 2400 miljoonaa 

markkaa. Näiden turvin 

täystyöllisyys on turvattu Turun 

telakoilla vuoden 1979 puolelle. 

PERN O N telakka ei itse asiassa 

ole mikään uusi tuotantolaitos, 

vaan se toimii rinta rinnan ja yhteisen 

johdon alaisena Wärtsilän 

Turun telakan kanssa. Pernossa 

valmistetaan kuitenkin vain laivojen 

rungot ja niiden, kuten nyt 

aluksi edellämainittujen LPG-alusten, 

viimeistelyt tehdään Turussa. 

Pernoon ei näin ollen olekaan 

tässä vaiheessa rakennettu varustelaituria, 

koska mainitun suuruiset 

alukset pystytään vielä hinaamaan 

Turkuun. Jo s suurempia 

laivoja joudutaan rakentamaan, 

edellyttää se jo uutta laituriakin. 

TYÖ VO IM AA PERN O N 

T ELA K A L L A 1200 

# Wärtsilän uuden Pernon telakan rakentamisesta tehtiin 

päätös keväällä 1974, jolloin juuri oli allekirjoitettu sopimus 

norjalaisen varustamon Fearnley & Egerin kanssa seitsemän 

75.000 m3:n LPG-tankkerin tilauksesta. Kysynnän kohdistuessa 

näihin aikoihin lisääntyvässä määrin suuriin laivakokoihin, 

oli uuden telakan rakentaminen tilaajien toivomusten 

täyttämiseksi ainoa ratkaisu. Turun telakalla voidaan rakentaa 

” vain” 40.000 tdw:n laivoja, kun sitä vastoin Pernon telakalla 

pystytään tekemään jopa 100.000 tdw:n suuruisia jättiläisaluksia. 

A. E. F ä r k k ilä 

PERN O N telakalla henkilökunnan 

kokonaisluku nousee ensi 

vuoden alkupuolelle päästessä 

noin 1.200:aan. Uusia työpaikkoja 

ei tämän kautta varsinaisesti kuitenkaan 

avaudu, sillä Turusta vähenee 

väkeä vastaavasti. Tämä 

johtuu lähinnä siitä, että Turun 

telakalla tähän asti on rakennettu 

kahdella " petillä" eli rakennus- 

alustalla, mutta vastaisuudessa 

vain yhdellä. Työvoima Turun telakoilla 

on lyhyessä ajassa kuitenkin 

lisääntynyt jo muuten varsin 

roimasti eli puolessa vuodessa 

noin 500:lla. Wärtsilän Turun telakka 

muodostaakin nykyisellään 

maamme suurimman yksittäisen 

työpaikan, jonka työntekijämäärä 

ylittää 5.300. 

SU U R T ELA K A N valmistuminen 

on lisännyt Pernon suunnassa 

myös asuntojen tarvetta, mutta tämän 

hetken näkymien mukaan ei 

telakan läheisyyteen kuitenkaan 

ole tulossa asuinrakennustoimintaa. 

Turun kaupunginvaltuuston 

vaadittua työsuhdeasuntojen ylärajaksi 

30 % :n määrää, asiaa koskenut 

hanke raukesi. Asuntoja on 

kyllä muuten Wärtsilän toimesta 

hankittu eri puolilta kaupunkia, 

mm. maaliskuussa valmistuvasta 

Kiinteistö Oy Veistämöntorista 83. 

Ostettujen asuntojen kokonaismäärä 

nouseekin yhteensä noin 

600:aan. 

SU O M EN SU U RIN 

N O STURI 

V A RSIN mittavia rakenteita sisältyy 

Pernon telakka-alueelle, joka 

käsittää kaikkiaan 144 hehtaaria 

maapinta-alaa ja on vesialueineen 

178 hehtaarin suuruinen. 

Runkohallin lattiapinta-ala on 4,35 

hehtaaria ja tilavuutta on siinä 

690.000 m3. Jonkinlaisen käsityksen 

tuosta luvusta saa, kun mainitaan 

hallin olevan kuutiotilavuudeltaan 

seitsemän kertaa niin 

suuri kuin sinänsä massiivinen 

valtion virastotalo! 

P E R N O S S A on myös Suomen 

suurin nosturi, joka näkyy aina 

UiUamoa ja Som ersojaa myöten. 

Nosturin korkeus kiskosta on 105 

metriä, raideväli 154 metriä ja 

nostokyky peräti 600 tonnia eli 200 

tonnia kullakin kolmella koukulla. 

Jättiläinen se on verrattuna Turun 

telakan suurimpaankin nosturiin, 

jonka nostokyky on "va in " 100 

tonnia. Suurnosturin paino on 3000 

tonnia ja aivan poikasilta sen rinnalla 

vaikuttavat rakennusaltaan 

ympärillä olevat kaksi 50 tonnin 

nivelpuominosturia. Eräitä raskaita 

osia, kuten koneita ja laivan 

lohkoja, päästään meritse kuljetettuna 

nyt purkamaan nimenomaan 

suurnosturin avulla. 70 

metrin korkeuteen asti raskaita 

taakkojaan nostava "kraanø" on 

kotimaista tuotetta, Kone Oy:n 

valmistama. Kotimaista on Pernon 

telakalla suosittu muutoinkin, sillä 

ulkomaisia ostoja on tehty vain 

noin 10,5 % ja kotimaisia siis lähes 

90 % , toteaa Färkkilä. 

SU O R IA LA IVANO SIA 

TEHTÄVÄT keskittyvät Pernossa 

laivan ns. suorien- ja miksipä ei 

voitaisi sanoa myös suurien — 

osien valmistukseen, minkä lisäksi 

se toimii isojen laivojen kokoamispaikkana. 

Keulan ja perän "käyrät" 

osat sen sijaan tehdään 

edelleen Turussa, josta ne kuljetetaan 

meritse uudelle telakalle. 

Sigyn Vingan majakan edustalla 

vuonna 1899 matkalla Pernambucoon. 

VALTAVAN suuressa runkohallissa 

tehdään, kuten alkuperäisen 

suunnitelman ajatuksena onkin ollut, 

juuri suuria lohkoja, ” laivankappaleita", 

jolloin ulkotyön suhteellinen 

osuus vastaavasti pienenee. 

L IIK K E E L L E lähdettäessä haluttiin 

nimenomaan olla mukana 

myös isompien laivojen markkinoinnissa. 

Turun telakoilla onkin 

hyvä tilausohjelma, kuten edellä 

on tullut todetuksi ja 400 milj. 

markan investoinnit uuden telakan 

kohdalla ovat osoittautuneet ajan 

vaatimuksia vastaaviksi. Kustannukset 

ovat suhteellisen korkeat, 

vaikka säästäväisyyttä onkin pyritty 

noudattamaan, mm. jättämällä 

varustelulaituri rakentamatta. Turun 

telakan resursseja pyritään 

toisaalta käyttämään edelleen 

mahdollisimman laajassa mitassa 

hyväksi. Onhan täälläkin tehty viime 

vuosina melko suuria investointeja, 

ja viimeistelyt voidaan 

hyvin suorittaa vanhalla "varvilla” , 

mainitsee apulaisjohtaja Färkkilä 

lopuksi. 

□ 

R EIN O LIN KO SA A RI 

V etäkääm m e yhtä köyttä 

antam alla apum m e Sigynille 

■ Parkkialus Sigynin pelastamiseksi 

muodostetun 

työryhmän pyrkimyksenä on 

hankkia varat aluksen entistämiseksi 

alkuperäiseen 

kuntoonsa. Tämän merihistoriallisen 

harvinaisuuden 

pelastamiseksi tarvitaan 

varoja 850 000 markkaa. 

Turkulaisissa rahalaitoksissa 

on avattu tili, 

jolle kertyvät lahjoitukset 

käytetään entistämistyön 

rahoittamiseen. Turun kaupungin 

kuluvan vuoden talousarviossa 

on tarkoitukseen 

varattu 80 000 markkaa. 

Viime vuonna määräraha 

oli 60 000 markkaa. 

Tavoitteena on saattaa alus 

purjehduskelpoiseksi. Alustavasti 

on suunniteltu että 

parkkilaiva entistämistöiden 

valmistuttua sijoitettaisiin 

jokirantaan, Auran 

Panimon alapuolelle. Neuvottelut 

ovat kuitenkin kesken. 

Sibelius-museossa 6. 2. 1976 

pidetyssä informaatiotilaisuudessa 

varatuomari John Lagström selosti 

varojen keräyskampanjaa. Tervehdyssanat 

lausui piof. Kurt Nyholm, 

puheenvuoron käyttivät 

myös valtionarkeologi C. J. Gardberg 

ja lehtori Lars Gröntrandt. 

Fil. maisteri John Hackman valaisi 

puheenvuoroaan diakuvin Sigynistä. 

Ylioppilaskuoro Brahe 

Djäknar lauloi Gottfrid Gräsbeckin 

johdolla. 

SIG Y N ILLÄ V A IH E R IK A S 

H ISTO RIA 

Parkkilaiva Sigyn rakennettiin 

Göteborgin Camla Varvet-telakalla 

ja laskettiin vesille vuonna 1887. 

Runko on veistetty männystä ja 

tammesta, laudoitus ja sisälaudoitus 

ovat mäntyä ja ne on yhdistetty 

tammikaariin kuparipultein. 

Myös keularanka on tammea. Rungon 

pituus on 45.50 metriä, leveys 

9.04 metriä ja rungon korkeus 

kannesta kölipuuhun 3.79 metriä. 

Bruttovetoisuudeltaan 359 tonnin 

Sigyn lastasi 500 tonnia kuollutta 

painoa. 

Sigynin suunnitteli laivanrakentaja 

J. E. Hube laivanvarustaja G. 

D. Kennedyn laskuun. Sigyn purjehti 

valtamerten poikki sinikeltaisen 

lipun alla, mm. Kiinaan, Afrikkaan 

ja Itä-lntiaan saakka, puutavaraliikenteessä 

myös Etelä- 

Amerikkaan ja Kanadaan. Ensim 

mäisen matkansa alus teki Teksasin 

Galvestoniin. 

Ensimmäinen maailmansota 

muutti kaupankäynnin ehtoja. S i 

gyn sai rajoittaa matkansa Pohjanmeren 

ja Itämeren satamiin. 

Vauhtikaan ei ollut entisensä S i 

gynin törmättyä Tanskan salmissa 

erääseen rautaparkkiin (kerran 

alus ajautui rantaan Hesselössä 

Kattegatissa) ja takiloitiin kuuna-

Postimatkoja 

Ahvenanmeren 

yli 

Turun linnassa oli 

ajalla 3. 12. 1975— 18. 1. 

1976 esillä näyttely ” Postim 

atkoja Ahvenanmeren yli” 

— Roslagenin museon 

(Norrtälje) ja Ahvenanmaan 

museon rakentama kiertonäyttely. 

Järjestäjät ovat halunneet 

tarjota nykyajan ihmisille, 

jotka viettävät Ahvenanmeren 

ylitykseen kuluvan 

ajan voileipäpöydän, 

tanssin ja saunan kera, hieman 

taustaa nykyiseen postinkulkuun 

ja matkustamiseen. 

Ennen Turkua näyttely 

oli esillä Maarianham i 

nassa, Norrtäljessä ja Tukholmassa 

ja siirtyi Turusta 

mm. Hankoon ja Helsinkiin. 

Jo 1683, kaksi vuotta Ruotsin 

postilaitoksen perustamisen jälkeen, 

järjestettiin ensimmäinen 

säännöllinen yhteys Ahvenanmeren 

riksi. Isomasto menetti rankansa 

ja sai viistopurjeet. 

Vuonna 1929 vaihtui Sigynin 

lippu, sillä se myytiin varustaja 

Arthur Lundqvistille Ahvenanmaan 

Vårdöhön. Sinivalkoisen lipun alla 

Sigyn ei enää purjehtinut Pohjanmerta 

kauemmaksi. Kahdeksan 

vuotta myöhemmin se siirtyi vårdölaiselle 

Fredrik Erickssonille, 

joka poisti aluksen liikenteestä 

parin vuoden kuluttua. Åbo Akademin 

Merihistoriallinen museo 

osti helmikuussa 1939 Sigynin 

lahjoitusvaroin. 

Osa parkin alkuperäisestä kauneudesta 

piili sen kansinotkoksessa, 

sivulinjan kaaressa, keulan 

ja perän ollessa keskilaivaa korkeammalla. 

Linjat kuitenkin muuttivat 

muotoaan. Lastitta seisonut 

Sigyn käyristyi kissan selkäiseksi. 

Täm ä korjattiin Suomenlinnan telakalla 

1971— 72. Tälle korjausm 

atkalle Sigyn lähti Aurajoen rannasta 

17. 5. 1971 aamulla vartiolaiva 

Silmän hinaamana ja paluu 

Turkuun tapahtui 14. 9. 1972 vartiolaiva 

Uiskon hinaamana. Osa 

ajankohtaisista toimista tähtää tämän 

palautetun kansinotkoksen 

säilyttämiseen sisäpuolisin vahvistuksin. 

Kesällä 1975 uusittiin osa honkapuista 

kantta ja jatkossa on entistettävä 

kolmikulmainen keulapakka 

sekä partaat. Wärtsilä-yhtymän 

Turun telakalle Sigyn nostettiin 

8. 12. 1975 ja hinattiin 30. 12. 

1975 entiseen paikkaansa Aurajoessa, 

jossa entistämistöitä jatketaan. 

Telakalla alus sai mm. kuparivyötteen 

jäävauriciden estämiseksi, 

sisäpuolen tukirakenteita 

vahvistettiin ja kannen läpi vedettiin 

m etallipultit. □ 

Turun 

on nimennyt 

750-vuotisjuhlia 

toimikuntaan 

kaupunginhallitus 

Turun kaupungin 

valmistelevaan 

puheenjohtajaksi 

kaupunginjohtaja Väinö J. 

Turun 

kaupungin 

750-vuotisjuhlat 

Leinon 

sekä jäseniksi ioimitlaja 

Martti Anttosen, sosiaalityöntekijä 

Raila Haarasen, rehtori 

Veikko Halmeen, toiminnanjohtaja 

Rabbe Laurénin, toimittaja 

Eino Lehtisen, toimitusjohtaja 

Heikki Löyttyniemen, 

apulaispoliisimestari Eino Perkon 

ja toimitsija Pauli Suomen. 

Toimikunnan sihteeriksi nimettiin 

kaupunginsihteeri Paavo 

Mäkinen. 

Toimikunta kokoontui 11. 3. 

1976 ensimmäiseen kokoukseensa. 

yli. Väddön ja Eckerön talonpojat 

velvoitettiin vuodenajan ja sään 

mukaan pitämään veneitä tai hevosta 

ja rekeä postin tarpeita varten. 

Toisinaan tapahtui, ettei tämä 

riittänyt — myös elämä uhrattiin. 

Talvella 1711 menetti Eckerö kaksi 

venemieskuntaa, yhteensä 16 

miestä. 

Postinkulku oli hidasta ja epävarmaa 

ja luodakseen nopeampia 

yhteyksiä järjestettiin 1786 sarja 

optisia lennätinasemia Tukholman 

ja Ahvenanmaan välille. Malli oli 

kekseliäs laite, joka muutamassa 

minuutissa kykeni siirtämään lyhyitä 

tiedonantoja Ahvenanmeren 

yli. Optisten asemien taru jäi kuitenkin 

lyhyeksi; venäläiset hävittivät 

ne vuoden 1808— 1809 sodan 

aikana eikä niitä pystytetty koskaan 

uudestaan. 

Krimin sodan aikana 1853— 

1856 Ranskan ja Englannin laivasto 

häiritsi Ahvenanmeren yli tapahtuvaa 

postinkulkua, minkä 

vuoksi postin kuljettajat saivat 

määräyksen upottaa posti, jos se 

oli vaarassa joutua vihollisten käsiin. 

Postitie Ahvenanmeren yli 

oli sekä epämukava että vaarallinen 

Vuonna 1725 laskettiin, että ennätysnopea 

postireitti Väddö— 

Turku kesti kolme vuorokautta. 

Matkustajien osalta oli laskettava 

vähintäin kaksinkertainen aika. 

1830-luvulla kolera raivosi Venäjällä. 

Koleraseudulta tulleiden lähetysten 

desinfioimiseen käytettiin 

erityistä laitetta, jolla lähetykset 

rei'itettiin ja sen jälkeen savustet- 

Merenkulun 

korkeakouluopetus 

suunnilleilla 

Turkulaisten korkeakoulujen 

rehtorit päättivät 

19. 2. 1976 pitämässään 

kokouksessa asettaa työryhmän, 

joka suunnittelee 

merenkulun korkeakouluopetusta 

ja tutkimustoimintaa. 

Kokouksessa olivat 

edustettuina Turun yliopisto, 

Åbo Akademi, Turun 

Kauppakorkeakoulu ja Handelshögskolan 

vid Åbo Akademi 

sekä Turun Mer

Fil.maisteri 

LIISI HUHTALA: 

Kohti muuttuvaa 

koulua 

T 

u r k u l a i s e n tu tu n , k o u lu n e u 

v o s S a m p o H a a h te la n k o u lu 

s a r ja o n p ä ä tö k s e s s ä ä n . S e n lä h e tti 

liik k e e lle r o m a a n i ” Id e a lis tit" v. -46 

k u v a a m a lla k o u lu a 3 0 -lu v u n tu iv e - 

r e is s a ; " O p e tta ja in h u o n e ” (1956) 

s e lv itte li s o d a n jä lk e is e n k o u lu n 

o n g e lm ia ja " K y s e le m is e n a ik a " 

(1973) 5 0 -lu v u n lo p p u p u o le n n ä k y 

m iä ; v iim e s y k s y n ä ilm e s ty n y t 

” S ä ä n m e r k it” s a a tto i k o u lu n jo n k in 

m a tk a a 6 0 - lu v u lle . S iin ä n e ljä v u o 

s ik y m m e n tä ja n e ljä ro m a a n ia n ä itte 

n v u o s ik y m m e n ie n k o u lu s ta . M ik s i 

s a r ja n y t p ä ä tty y , tu o m a tta k o u lu a 

7 0 - lu v u lle ? H a a h te la its e o n to d e n 

n u t e r ä ä s s ä h a a s ta tte lu s s a h a lu n 

n e e n s a k u v a ta k o u lu a v a in o p e tta 

ja n a ja r e h to r in a its e tu n te m a lta a n 

a ja lta . T o in e n k in s y y e h k ä k ä v is i: 

n ä in p ä ä tty v ä n ä s a r ja k a tta a k u v a 

u k s e s s a a n k o u lu n m o n iv a ih e is e n , 

p itk ä ja k s o is e n k e h ity k s e n k o h ti u u 

d is tu m is ta a n ; m u u to s p ro s e s s in m a i 

n in g it s a a ta s a p u o lis e s ti k ir ja tu k s i 

v a s ta m y ö h e m m in . 

S A R J A S T A lie n e e o ik e u te ttu a p u 

h u a , h u o lim a tta te o s te n p itk ä s tä 

ilm e s ty m is a ja s ta ja ta p a h tu m a p a ik 

k o je n ja - h e n k ilö id e n v a ih tu m is e s ta . 

N e lik o s ta v a r s in a is e s ti v a in "K y s e le 

m is e n a ik a ” ja " S ä ä n m e r k it” liitty 

v ä t tiiv iis ti to is iin s a 

ta p a h tu m a - ja 

h e n k ilö a in e k s e lta a n . S a rja k s i te o k 

s e t liittä ä k e r r o n n a n p e r u s k u v io : 

k o h te e n a k o u lu , ta u s ta n a a ja n k o h ta 

ja k u v a u k s e n k e s k u k s e n a r e h to ri. 

K a ik k i r o m a a n it o v a t r e h to r ik e s k e i- 

s iä , s illo in k in k u n p ä ä h e n k ilö n ä 

n ä y ttä ä o le v a n jo k u m u u o p e tta 

jis ta . 

* 

" I d e a lis tie n ” r e h to r in k o e tin k iv e k - 

s i k o itu u 3 0 -lu v u n a a tte e llin e n k iim 

y ö s m u u ta y le is ö ä . O n to d e tta v a , 

e ttä jä lle e n k e r r a n o n to d e lla v iim 

e h e tk illä p e la s te ttu h ä v iö ltä v ie 

lä e lo s s a o le v a n v a n h e m m a n s u 

k u p o lv e n a n s io s ta s e e s in e is tö ja 

tie to u s , jo ta n y k y in e n n u o r ip o lv i 

tu s k in e n ä ä n tu n te e . 

T Ä L L A IS E N m u s e o n a r v o o n 

m y ö s s iin ä , e ttä s e in n o itta a u u tta 

s u k u p o lv e a te rv e h e n k is e e n , p y y 

te e ttö m ä ä n ja p a lv e lu a lttiis e e n 

p a r tio e lä m ä ä n . N iin ik ä ä n m u s e o 

a r k is to in e e n ta rjo a a tu tk ijo ille v a s 

ta is u u d e s s a a in e is to a . L is ä k s i p a r- 

tio m u s e o o n u ra n a u k a is ija n u o r i 

s o n k a s v a tu k s e n u u te n a id e a n a . 

O n k in to iv o tta v a a , e ttä m y ö s T u ru n 

k a u p u n k i n u o r is o y s tä v ä llis e n ä k e s 

k u k s e n a v a s ta is u u d e s s a tä s s ä k in 

m ie le s s ä a n ta a tu k e n s a m u s e o n 

k e h ittä m is e lle . 

□ 

IL M A R I R IN N E 

Liisi H uhtala 

v a u s ; "O p e tta ja in h u o n e e s s a ” re h to ri 

ra tk o o k o u lu n s is ä is iä o n g e lm ia ja 

"K y s e le m is e n a ja s s a " s e k ä " S ä ä n - 

m e r k e is s ä " r e h to r i a s k a ro i v a n h a n 

ja e s iin v y ö ry v ä n u u d e n s u h te is s a . 

E ri v u o s ik y m m e n iä p e ila ta a n ro m a a 

n e is s a re h to r in a v u lla , h ä n e n m ie t 

te is s ä ä n ja to te a m is is s a a n . R e h to 

rin p e rs o o n a a n k u lm in o itu v a t k o u 

lu u n tä h d ä ty t to iv e e t ja ä rty m y k s e t; 

y h tä la illa re h to r i s a a p u s k u rin a 

o tta a v a s ta a n o p e tta jie n ja o p p ila itte 

n v ä lis e t ja k e s k e is e t ris tir iid a t. 

J a k a ik k e a u u tta h ä n s a a e n s im 

m ä is e n ä o lla v a s ta s s a . 

" ID E A L IS T E IS S A " m a a s e u tu p itä - 

jä n s is ä k iis ta t ja a ja n p o liittis e s ti 

s ä rm ä in e n ilm a p iiri p a in o s ta v a t y k 

s ity is e n le h to rin e ro a m a a n v ir a s 

ta a n . H ä n e n tu k e n a a n e ro a a r e h to 

ri K ilp e lä in e n . K u n le h to rin k a r 

s a a s ti k a ts o ttu a a tte e llis u u s e d u s 

ta a h e n to p iir te is tä , ä ä riv iiv a to n ta 

y le is h u m a n is m ia , re h to r i v a s ta a v a r 

s in a is e s ta v a k a u m u k s e s ta ja s e lk e 

ä s tä v a p a u d e n v a a tim u k s e s ta . 

H än 

e ro a a v a s tu s ta a k s e e n k o u lu n r iip p u 

m a tto m u u d e n 

k a v e n ta m is ta . T o is e n 

m u r ro s a ja n re h to r in , 50 - ja 60- 

lu k u je n r e h to r i P ilk k o s e n o s a k s i 

tu le e p u o le s ta a n o h ja ta k o u lu k o h ti 

u u d is tu m is ta a n , ta s a p a in o tta a k y k y 

je n s ä m u k a a n v a n h a a ja u u tta ja 

s e lv itä p o litis o itu m is e n a ih e u tta m is 

ta o n g e lm is ta . P ilk k o s e n k ir jo itu k 

s is s a ja m ie tte is s ä o n k ä y tä n n ö n 

k o k e n e e n p e d a g o g in a r v io ta k o u lu n 

k e h ity k s e s tä , m a h d o llis u u k s is ta ja 

te h tä v ä s tä . K ilp e lä is e n ta v o in h ä n 

o n r iip p u m a to n , e i v a n h o je n e ik ä 

s e n p a re m m in u u s ie n tu u lie n h e ilu 

te lta v is s a , 

u u d is tu s m ie lis y y d e s tä 

h u o lim a tta . 

R O M A A N IE N k u llo is e tk in p a in o - 

tu s v a lin n a t k e r to v a t k u v a tu n a ja n 

k o h d a n a s e n te is ta ja o n g e lm is ta . 

3 0 -lu v u n k u v a u s k e s k itty y k o u lu 

m a a ilm a s ta o p e t ta jiin y h te n ä a ik a n 

sa s iv is ty n e is tö n e d u s ta ja ry h m ä n ä 

ja k o u lu n s u h d e m a a s e u tu u n on 

tä rk e ä : " I d e a lis te is s a " k a a v a illa a n 

o p p ila id e n k iin n ittä m is tä k o tis e u 

tu u n m u u n m u a s s a m a a n v ilje ly s - 

o p e tu s ta tä h d e n tä m ä llä . "O p e tta 

ja in h u o n e e s s a " s u lk e u d u ta a n k o u 

lu u n , s e n o r g a n is a a tio o n , 

k u r iin ja 

o p e tta ja n v a s tu u s e e n ja p o h d ita a n 

tie te e n ja o p e tu k s e n s u h d e tta . " K y 

s e le m is e n a ja s s a " o p p ila itte n o s u u s 

k a s v a a ja o p e tta ja k u n ta a lk a a ja 

k a u tu a s u h ta u tu m is e s s a a n u u te e n , 

k u r in k a n n a tta jiin ja y h te is ty ö n 

e d is tä jiin . S y n ty v ä t r is tir iita tila n te e t 

o v a t k u ite n k in v ie lä y k s ity is e n o p e t 

ta ja n ja o p p ila a n v ä lis iä . "S ä ä n - 

m e r k e is s ä " o p e tta jie n ja o p p ila itte n 

s e k ä v ä lis e t e ttä k e s k e is e t rin ta 

m a t jy r k e n ty v ä t s u h te e s s a p o lit iik 

k a a n ja k o u lu n u u d is ta m is e e n ; 

a ie m m in v a p a a e h to is e s ti k o k e illu s ta 

its e h a llin n o s ta o n te h ty la k is ä ä te is tä 

ja u u d is tu s m ie lis y y d e s tä p a k o llis ta . 

J a P ilk k o s e n s e u r a a ja jä ä o d o tta 

m a a n tu le v a a y h ä k a r ttu v a n lo m a - 

k e p in o n s a ta k a n a . 

★ 

H A A H T E L A N s a r ja o n m e illä m itta 

v in k u v a u s k o u lu n k e h ity k s e s tä 

k u lu n e in a v u o s ik y m m e n in ä ja sa 

m a lla k iin to is a k a r to itu s n ä id e n v u o 

s ik y m m e n ie n y le is e s tä ilm a p iiris tä . 

Professori 

TOIVO T. RINNE: 

Suuri te a tte rik risi 

lähestyy 

Toivo T. Rinne 

M A A M M E e n s im m ä in e n y li- 

o p is to , T u ru n v a n h a a k a te m ia 

a lo itti to im in ta n s a v. 1640. T ä m ä n 

k o r k e a k o u lu n m y ö tä T u rk u ja tu r 

k u la is e t s a iv a t a rv o k k a a n jo s k in 

v e r r a tta in v ä h ä is e n tu n tu m a n n ä y - 

te lm ä ta ite e s e e n ja n ä y te lm ie n m u 

k a n a a n tu o m a a n h e n k is e e n a n tiin . 

T ä m ä jo h tu i s iitä e ttä u lk o m a id e n 

y lio p is to is s a o li p id e tty o p in to je n 

k a n n a lta ja m m . p a p p ie n k o u lu tu k 

s e n e d is ty m is tä s ilm ä llä p itä e n 

s u o ta v a n a , e ttä y lio p p ila a t s u o r ittiv 

a t n ä y te lm ie n e s ittä m is tä s e k ä 

e ttä n im e n o m a a n y lio p is to je n 

o p e tta ja t o p a s ti h e itä tä s s ä s u h 

te e s s a . T ä m ä m e n e tte ly s a i v a n 

ka n ja la n s ija n m y ö s T u ru n a k a te 

m ia s s a a iv a n a lk u p ä iv is tä lä h tie n . 

V A L IT E T T A V A S T I 

a k a te e m in e n 

d ra a m a k o k i m o n ia ta k a is k u ja , 

s e n v o im a ja h e n k i v ä s ä h tiv ä t. J o 

p a ljo n e n n e n 1 6 0 0 -lu v u n p ä ä tty 

m is tä a k a te e m in e n n ä y te lm ä to im in 

ta lo p a h ti m ilte i tä y d e llis e s ti. Y lio 

p p ila id e n n ä y te lm ä y h ty e id e n m a h 

d o llis u u d e t 

h a u s k u u tta a tu rk u la is ia 

n ä y te lm ä e s ity k s illä lo p a h tiv a t jo 

p a ljo n e n n e n u u d e n v u o s is a d a n 

e li 1 7 0 0 -lu v u n tu lo a . D ra m a tiik a n 

v iim e is e n ä h e n k ä y k s e n ä v o id a a n 

p itä ä v. 1693 k ä y ty ä k e s k u s te lu a , 

S e p y r k ii k e rto m a a n k o u lu n p iir in 

ih m is is tä e ri a ik o in a , s e k ä ih m is in ä 

e ttä k a s v a tta jin a ja k a s v a te tta v in a . 

K a s v a tu s a s e n te e t ja - o p it m u u to k s i 

n e e n n ä k y v ä t s a r ja n m itta a n h a 

v a in n o llis e s ti. J a m iljö ö k s i tu r k u 

la in e n lu k ija m illo in tie tä ä , m illo in 

tu n n is ta a T u r u n ! 

□ 

jo llo in e rä ä n a k a te e m is e n t ila i 

s u u d e n ju h lis ta m is e k s i p ä ä te ttiin , 

e ttä p ro fe s s o ri R u d é n k ir jo itta is i 

n ä y te lm ä n . H a n k e e i k u ite n k a a n 

k e h itty n y t to te u tu m is e n a s te e lle . 

S y y n ä o li h e n k is e n ta s o n ilm e in e n 

v e re n v ä h y y s . Y lio p is to ja k o u lu 

e iv ä t p y s ty n e e t te k e m ä ä n n ä y tte le 

m is tä e lä v ä k s i. O m a o s u u te n s a o li 

m y ö s k a n s a n s iv is ty s ta s o n h e ik 

k o u d e lla . J a v a r s in k in a ja n a h d a s - 

h e n k in e n p u h d a s o p p is u u s v o im a - 

k e in o in e e n a ih e u tti v a r s in k in k o u - 

lu d r a a m a lle s u o ra n a is e n tu k e h tu - 

m is k u o le m a n . 

P ro fe s s o ri R in te e n k ir jo itu s - 

s a rja n e n s im m ä in e n o s a ” T u r 

k u la in e n te a tte r ie lä m ä o n k o i 

tu n u t k o k o m a a n h e n k is e n 

e d is ty k s e n h y v ä k s i" ju lk a is tiin 

S u o m e n T u ru n n u m e ro s s a 1 / 

1975. 

T E A T T E R IE S IT Y K S IL L Ä 

E l O L L U T S IJ A A 

U U D E N v u o s is a d a n p u o le lla 

T u r k u tu n tu u m e n e ttä n e e n a im o 

a n n o k s e n r a u h a llis ta e lä m ä n m e 

n o a a n . M o n e t 1 6 9 0 -lu v u n n ä lk ä 

v u o d e t jo v e r o ttiv a t ra n k a s ti k a u 

p u n g in h e n k is e n k o k o n a is u u d e n 

v o im ia . S u u re n P o h ja n s o d a n s e u 

r a u k s e n a k a u p u n k ila is te n ta lo u s 

h e ik k e n i. R u tto ja tu lip a lo lis ä s i 

v ä t a h d is tu s ta . R a u h a n p a la ttu a 

v. 1721 o li p a ljo n k o r ja tta v a a ja 

ra k e n n e tta v a a . 

T e a tte rie s ity k s illä 

e i p itk ä ä n a ik a a n tu n tu n u t o le v a n 

s ija a s illo is e s s a y h te is k u n n a s s a . 

V a in h a rv a lla tu rk u la is e lla lie n e e 

o llu t m u is tis s a a n h ä m ä rä a a v is tu s 

e d e llis e n v u o s is a d a n te a tte r is ta ja 

se n ta rjo a m is ta ilo is ta . 

IS O V IH A p ä ä tty i s iis v. 1721. 

T e a tte ri jä i n ä is s ä o lo is s a s a ttu 

m a n v a ra a n . V a s ta v. 1735 T u r 

k u u n lo p u lta k in s a a p u i n ä y tte lijä 

ja te a tte r in jo h ta ja J o h a n C h r is tia n 

S ie g m u n d . H ä n o li a ik a is e m m in 

liik k u n u t B a ltia n k a u p u n g e is s a ja 

s a a v u tta n u t ta ite e lle e n m e lk o is ta 

tu n n u s tu s ta . T u r k u u n h ä n s a a p u i 

v ie ra ile m a a n P ie ta ris ta . T u r u n 

m a is tra a tin a n ta m a n lu p a p ä ä tö k 

s e n m u k a is e s ti h ä n e n s a llitt iin 

e s ittä ä h is to r ia llis ia k o m e d io ita . 

T ä m ä n e n e m p ä ä e m m e h ä n e s tä 

tie d ä k ä ä n . Ilm e is e s ti h ä n o li e n 

s im m ä in e n , jo k a k a tk a is i tu r k u 

la is te n v u o s ik y m m e n iä ja tk u n e e n 

te a tte r itto m a n k a u d e n . 

J A jä lle e n k u lu i k a k s i v u o s i 

k y m m e n tä ilm a n te a tte r ia . T u r k u 

la is te n h e n k in e n v ir e y s e i y ltä n y t 

te a tte r in te k o o n , s illä e n s in o li 

k o r ja tta v a tu h o n p a r ta a lle jo u tu n u t 

ta lo u s e lä m ä . V a s ta u lk o a p ä in t u l 

le e t v ir ik k e e t h e r ä ttiv ä t m ie le n 

k iin to a . N iin p ä tu r k u la is e t s a iv a t 

n ä h d ä k s e e n te a tte r ia v a s ta v. 

1755, jo llo in k ö n ig s b e rg ilä in e n 

te a tte r in jo h ta ja ja ta n s s im e s ta r i 

F e rd in a n d H a la c h é s a a p u i s e u r u e i 

n e e n T u r k u u n ja e s itti tä ä llä n ä y 

te lm iä ä n . H ä n o li a ik a is e m m in 

n iittä n y t m e lk o is ta m a in e tta T a n s 

k a s s a ja N o rja s s a . M u tta h ä n e i 

ty y ty n y t h a u s k u tta m a a n k a ts e lijo ita 

y k s in o m a a n k o m e d io illa . N u o ra lla - 

k ä v e ly ja m u u t ta ito te m p u t lis ä s i 

v ä t h ä n e n te a tte r iv ie ra id e n s a ilo a 

ja in to a . 

T Ä S T Ä te a tte r iv ie r a ilu s ta T u r u n 

m a is tra a tin p ö y tä k ir ja t a n ta v a t 

v a r s in s e lv ä tu n tu is e n k u v a u k s e n . 

T e a tte r in jo h ta ja 

C o m e d ie -M ä s ta r e n 

F e r d in a n d H a la is ilm e s ty i lo k a 

k u u n 25 p ä iv ä n ä 17 55 m a is tra a tin 

is tu n to o n ja e s itti K u n in k a a llis e n 

M a je s te e tin lu p a k ir ja n . S e n p e r u s 

te e lla m a is tra a tti p u o le s ta a n s a lli 

h ä n e n s e u r u e in e e n e s ittä ä n ä y te l 

m iä tu rk u la is y le is ö lle m ä ä rä tty ä 

m a k s u a v a s ta a n .

M U TTA te a tte rin jo h ta ja a painoi 

to in e n k in huoli. Hän näet tieduste li 

m aistra a tilta , vo isiko se osoittaa 

h ä n e lle sopivaa esityshuoneistoa. 

V astaus oli kielteinen, s illä te a t 

te rin jo h ta ja sai vastaukseksi kehoitu 

ksen e siintyä siellä, m issä itse 

parhaaksi katsoi. Eipä s iis vielä 

tu o h o n aikaan kunnallisen näyttelem 

isen henki o tta n u t tu lla Turussa. 

SAM AN vuoden jo u lu kuun 10 pnä 

tapaam m e te a tte rin jo h ta ja , Excer- 

citia e — M ästare H alachén, kuten 

n im i nyt kirjo ite ttiin , keskustelem 

assa asioistaan m aistraatissa 

jo k a m ääräsi, että kehruuhuone- 

rahastoon o li suoritettava yksi 

plo o tu jo kaisesta esitetystä näytelm 

ästä eli "e n plåt fö r hw arje 

gång han C om edier h å llit” kuten 

pöytä kirja ssa kerrotaan. 

Täm ä m aistraatin istunto päättyi 

m uuten e rim ielisyyteen, sillä 

jo h ta ja H alachén pyytäessä vapautusta 

näytelm ä ja p lootu-suori- 

tu kse sta ja tarjoutuessa antam aan 

yhden näytelm än tu lo t varta vasten 

kehruuhuonetta varten, ei 

m aistraatti siihen suostunut, koska 

se pelkäsi, 

että pakkasten tultua 

vain vähälukuinen yleisöm äärä tu 

lisi te a tte riin . M utta täm äpä ei 

tyydyttänyt raatim ies C arl Johan 

G ahm bergia, jo k a o li sitä m ieltä, 

että H alachén e hdottam a tapa 

o lis i m e rkin n yt suurta voittoa. 

Jäätyään vähem m istöön hän m erkity 

tti pöytä kirja a n voim allisen 

vastalauseensa. 

TEATTERI AIHEUTTAA 

KIISTELYÄ 

TEATTERIN ARVOA ja m erkitystä 

koskeva keskustelu nosti 

päätään suuren Pohjan sodan 

synnyttäm än m elskeen tauottua. 

R anskalainen maku arvioi te a tte 

rin tuottam an hyödyn ja kasvatus- 

arvon e rittä in korkealle. M utta 

P ohjoism aissa e le ttiin edelleen 

voim akkaan kirk o llis e n näkem yksen 

aikaa. Ja va rsin kin akateem i 

sissa p iire issä te a tte rista m uovautu 

i kaiken kevytm ielisyyden ja pa- 

heellisuuden kuva. Y liopisto je n 

k o n sisto re issa o li voim akas te o lo 

g inen edustus. V aikka pinnan alla 

k ytikin te a tterinvastainen henki, 

K Y L L IK K I S E E S JÄ R V I: 

Ra kka ani, ka upun k i n i 

niin siitä huolim atta esim erkiksi 

U psalan yliopistossa pysyttiin p itkän 

aikaa 

teatteriin nähden passiivise 

lla kannalla. Kaupungissa 

e le ttiin omaa rauhallista akateem 

ista erikoiseloa. 

TUKHOLM ASSA sitävastoin näyte 

ltiin reippaasti. Ranskalaiset 

klassikot m ääräsivät suunnan. 

Kotim aiset n äyttelijät niittivät laakereita, 

kunnes R uotsiin kutsut'.u 

ranskalainen teatteriseurue tukahd 

u tti kotim aisen te a tteritoim innan 

Tukholm assa. 

N ÄYTTELIJÄT hakeutuivat tämän 

jälkeen mm. U psalaan. Kuuluisa 

ja m elkoista m ainetta saavuttanut 

P etter Stenborg kohtasi kuitenkin 

m ahtavan vihollisen. V. 1758 y lio 

piston konsistori teki 

m alta tuntuvan päätöksen kaiken 

n äytelm ätoim innan 

R ak ka an i, 

se on k a u p u n g in lä äh ä ty s 

tu keh tu m a siilo illa 

p u n aisissa valo issa 

van h u s kä si 

jo tta "täm än jälke n e ei enää, kuten 

tähän asti oli tapahtunut eräät 

nuoret o p iske lija t eivät tuhlaisi 

aikaansa ja rahaansa hedelm ättöm 

ästi." 

suulla, 

s e on jo e n s a as te 

p u iston 

n o kin e n p a tsa s 

k a d u n la k a is ija n ä m p ä ri, 

s e on h iestyn yt kivi 

ra p a u tu n u t pinta 

re su in e n 

la h je 

ja k a a tu n u t viin ip u llo . 

R ak ka an i, 

se on m yöskin 

u ntuva n a a k a n s e lä ss ä 

a a m u v a lk e a usva 

p u isto n kro o k u sten sin es sä , 

v a n h at p ylväikö t, ik ku n an k a a re t 

luvun Turussa. 

□ 

Kynltiläiipäivän 

juhla 1976 

M onta vuotta ehti vie 

rähtää siitä, kun K ynttilän- 

päivän juhlaa 

o li edellisen 

kerran vietetty Palokunnantalon 

kauniissa ja v iih 

tyisässä salissa, joka 

sitten 

viim e näkem än o li pessyt 

kasvonsa. Taas sali to d e t 

tiin ju hlapaikkana v e rra tto 

m aksi, ja n aisjaosto katsoo 

tulevaisuuten 

toivorikkaana 

uskoen, että tulevinakin 

vuosina päästään tänne tu t 

tuun ja upeaan saliin. 

ORELL JA PALAJA 

ELÄKKEELLE 

SEURAN ystäviä o li jä lle e n saapunut 

ra n n a n p o rta id e n a s k e lm a t 

runsaslukuisasti juhlaan. Ei 

jo e n aja to n u o m a. 

o llu t päässyt V iktoria-flunssa, e i 

vätkä talviolym pialaisetkaan jo u k 

R ak ka an i, k a u p u n k in i. 

Lauri Orell Huti P alaja 

koa verottam aan, kuten ju o n ta ja 

na toim in u t Irm eli Torssonen avajaissanoissaan 

totesi. Iltapäivä a l 

koi vauhdikkaasti Lahja S alviande- 

■ Kuluvan vuoden heinäkuun 

A p u la iskaupungin jo h ta ja 

rin tyttöjen e sittäm ällä paraatilla, 

lopulla siirtyy kaksi P alaja on syntynyt 

jo ta seurasi T uula Laineen kaunis 

Turun kaupungin jo h ta jista täyttää siten 65 vuotta 

ja ta id o ka s nauhatanssi. L iikunnallista 

— sosiaali-, terve yd e n h o i den alussa. 

puolta jatkoivat Lea Lin- 

to* ja sairaalatointa jo h ta 

dénin ohjaam at T urun Toverien 

va a p u laiskaupunginjohtaja 

tytö t ohjelm allaan ” laulaen ja liik 

Lauri O rell ja kaupunkisuunnittelua 

kuen", jo ka sisälsi liikunnan 

ja k iin te is tö 

KUNIN K A A LLIN E N KIRJE 

säestäm än kauniin kansanlaulu- 

tointa johtava a p ulaiskaup 

u n ginjohtaja U uti Palaja — 

sikerm än. K erta kerran perästä 

KIELSI N ÄYTELM IEN 

voi vain todeta, että kansanlaulu 

e läkkeelle om asta pyynnöstään. 

ESITTÄM ISEN 

käy aina sydäm iin. S tudiokörenkuoron 

K okouksessaan 16. 2. 

jo h ta ja Paul Johansson 

1976 T urun kaupungin va l 

e sitteli ensin kuoronsa — lauloi 

tuusto hyväksyi kum m ankin m aistraatin 

EDELLÄO LEVAA seurasi tam m i 

Tanssilaulun, joka on virolainen 

eronpyyntöanom uksen. 

kuun 23 päivänä 1759 ju lka istu kunin 

kansansävelm ä, Sä kasvoit neito 

kaallin e n k irje . Se kie lsi näy 

kaunoinsn, Paul Janssonin sovittam 

at Fiolen m in ja O nnellinen O rell on syntynyt 4. 8. 1909 ja hä 

A pulaiskaupungin jo h ta ja Lauri 

telm ien esittäm isen sekä lukukausien 

tu u li sekä K a llio lle kukkulalle. Tänelle 

tulee siten likim a in täyteen 

aikana että niid e n v ä lillä kaimän 

jälkeen seurasikin jo ilta p ä i 67 vuotta. K aupunginjohtajana raatin 

kissa niissä valtakunnan kaupungeissa, 

jo issa to im i y lio p isto tai 

o tte ita työn alla olevasta teokses 

m inkä lisäksi hän on o llu t vuosina k u n n a llisista 

vän perinteinen puheosuus. Nyt Lauri O rell on toim in u t vuoden 

kouluneuvos Sam po Haahtela luki 1968 m arraskuun alusta alkaen, 

o p p ikoulu . Y lio p isto ka u p u n ki T urku 

taan. Tuleva k irja ke rto o tämän 1936— 39 kaupungin palveluksessa m ainittakoon 

ja kym naasikaupunki Porvoo 

vuosisadan Turusta päähenkilönsä ta lo - ja katurakennustoim istossa. 

saivat seuraavien vuosikym m enien 

pienen koulupojan Sakarin silm in K unnallisia luottam ustehtäviä on 

seuraten hänen vaiheitaan vuoden a p u laiskaupung injohtaja O re llilla 

aikana raskaasti kokea teatteri- 

1917 jä lkeisistä ajo ista alkaen. 

o llu t useita. Hän on o llu t mm. 

viham ielisten voim ien kiihkeitä 

O HJELM AAN aina kuuluvan kaupunginvaltuu ston jäsen vuodesta 

h yökkäyksiä s iitä kin huolim atta 

1946 alkaen, kaupungin h a llitu k 

kahvitauon aikana m yytiin arpoja, 

jo id e n päävoitoksi V ikin g -lin ja o li sessa vuosina 1946— 51, te k n illis 

että m arkkin o id e n ja prom otioiden 

lahjo itta n u t kahden hengen laivam 

ten laitosten lautakunnassa vuosi 

aja ksi sa a te ttiin m yöntää helpotuksia. 

atkan Tukholm aan. Kahvitauon na 1952— 53 sekä kaupunginjoh- 

aikana viihdyttivät Pajam äen pelim 

annit, jo tk a m yös a lo ittiva t o h kuuluvien lautakuntien jäsenenä. 

tajakautenaan toim ise kto riin sa 

jelm an toisen osan soittam alla 

uskom atto 

SEURAAVAN kirjo itu k s e n p u itteissa 

kaustislaisen P orilaisten marssin, 

tullaan käsittelem ään kuu 

K onsta Jylhän Hannun ja Kreetan 

häävalssin, Häikkään polkan ja 

estäm iseksi, luisien n ä ytte lijö id e n P etter Sten- 

Raum alta peräisin olevan sottiisin sen ta kia kuulem atta. Sen tila lla 

borgin, C arl F re d rik von Eken- 

M asinan krääsyttäjä. Vaikka V iktoria-flunssa 

nähtiin Lahja S alvianderin tyttöjen 

bergin, P etter U lrik Lin d a h lin ja 

ei o llu t päässytkään C harleston. T ila isu u s päättyi Tur- 

pahem m in purem aan ju h lijo ita , se ku-seuran kaikissa ju h la tila is u u k 

C arl G o ttfrie d S e u e rlin g in taistelua 

oli onnistu n u t lannistam aan yhden sissa noudatettuun perinteiseen 

teatte rita ite e n lip u n k a n ta jin a 1700- 

esiin tyjistä . Sävy N ordgrenin o d o tapaan V arsinais-suom alaisten lauluun, 

te ttu e siintym inen jä i sairastum i- 

jo ka tä llä kertaa ka iku i ta 

Uuti 

19. 1. 1912 ja 

ensi vuo 

M yös U uti P alaja on 

toim in u t k a u p u n g in jo h ta ja n a vu o 

den 1968 m arraskuun alusta a l 

kaen. Ennen k a u p u n g in jo h ta ja ksi 

tuloaan on U uti Palaja to im in u t 

mm. T urun ja P orin lä ä n in h a llituksen 

siirtoväen asiain osaston 

siirtoväen h uollon tarkasta ja n a vv. 

1941— 43, Turun H ovioikeuden y lim 

ääräisenä virkam iehenä 1945, 

sihteerinä ja ju lkisena 

notaarina vuosina 1945— 60, m aistraatin 

notaarina vuosina 1960— 62, 

oikeusneuvosm iehenä 1962— 68. 

Palvellessaan m aistraatissa hän 

toim i lyhyem piä a ik o ja mm. m aist 

p u heenjohtaja na ja kunnallisporm 

estarin sijaisena. A p u la is 

kaupungin jo h ta ja U uti Palajan 

luottam ustehtävistä 

kaupunginvaltuu ston 

jäsenyys vuosina 1951— 68, kaupungin 

h a llitu ksen jäsenyys w . 

1954— 68 sekä jä senyydet m onissa 

kunnallisissa lautakunnissa. □ 

Lehtem m e painatuksen aikana 

saapui su ru vie sti että a p u la iska u 

p u n g in jo h ta ja Lauri O re ll s iirty i 

17. 3. suureen tuntem attom aan. 

va llista kom eam pana P ajam äen 

pelim annien säestäm änä. 

JÄRJESTÄJIEN p uolesta voi vain 

toivoa, että k a ik illa o lis i o llu t m u 

kavaa, niin e ttä ensi vuonnakin ta 

vatta isiin sam oissa m erkeissä. □ 

TA IN A HERRALA

V astasyn tyn yt hirv en v as a, k u lla ttu a p u u ta 1930. M ä n ty s e n k o k o elm a, 

T u ru n T aid e m u s e o . S a m a d io riittiin ve is te tty n ä A te n e u m in T a id e m u s e o s s a . 

In te n d entti 

E R IK B E R G H : 

Erik Bergh 

Kunnianosoitus 

Jussi Mäntyselle 

USSI M äntynen, Suom en ku- 

J vanveistäjäkunnan vanhin, saavuttaa 

to ukokuun 8 päivänä tänä 

vuonna harvinaisen korkean 90 

vuoden 

iän. Takanaan hänellä on 

kunniakas päivätyö ja pitkä taival 

m yötä- ja vasioinkäym isineen, 

näinhän taitelija n a m m a tissa tapaa 

olla. Jussi M äntysen taival ei ole 

vain pitkä ajassa arvioituna, se 

oso itta a m yös huikeaa nousua. On 

pitkä harppaus lu m enluojasta 

New Y orkissa e lä inveistäjien 

kansainväliseen 

e liittiin . 

JUSSI M äntysen isä o li kotoisin 

M äntyharjulta, m issä suku useam 

man m iespolven ajan asui taloaan 

ja v ilje li m aitaan. T a lo n p ito ei 

kuitenkaan luonnista n u t ja tulevan 

ta ite ilija n ollessa vain parin vuoden 

ikäinen perhe s iirty i H elsinkiin. 

Entinen m a a n vilje lijä ja k o tip a ik 

kakunnalla a n tunnettu kansanpelim 

a n n i A ugust M äntynen hankki 

niukan elatuksensa puuseppänä 

m uuton jä lke e n . Jussi Mäntysen 

varsin a in e n kasvuym päristö o li 

siis kaupunkim iljöö, m ikä tuntuu 

yllättävältä ottaen huom ioon hänen 

teostensa osoittam an läheisen 

kosketuksen luontoon sekä hänen 

ikäänkuin synnynnäisen eräm iehen 

vaistonsa, jonka veroista tuskin 

tapaa kaupungin kasvatissa. T ie 

tenkin pääkaupungin lähiym päristö 

kin vielä tuohon aikaan, 1890- 

luvulla, o li jokseenkin neitseellistä 

aluetta, jossa hirvet ja muu m etsän 

riista saattoi häiriintym ättä 

liikuskelia. 

SAM O ILEM INEN m etsässä oli 

jo poikavuosina Jussi M äntysen 

m ieliharrastuksia, jo ka kasvatti 

nopeaa havainto- ja reaktiokykyä, 

om inaisuuksia, jo ita hän m yöhem 

m in taiteilijantyössä saattoi käyttää 

hyväkseen. T oinen m ie lih a r 

rastus, piirtäm inen, pakotti Kasarm 

inkadun kansakoulun oppilaan 

täyttäm ään vihkonsa, jo p a koulukirjansa 

lehdetkin, opettajan m ielestä 

asiaankuulum attom illa, hevosenpäillä 

ja e läinkuvilla. 

VERI veti taiteen p ariin ja 14- 

vuotiaana Jussi M äntynen k irjo ittautui 

S uom en T aideyhdistyksen 

p iiru stu skoulu n o p p ila a ksi hankittuaan 

ensin om a to im isesti rom un- 

keräyksellä va ro ja koulunkäyn- 

tiään varten. A lkupääom a lienee 

o llu t 60 m arkkaa. V. 1903 hän ja t 

koi opin to ja a n T a ideteollisessa 

keskuskoulussa. A am upäivät tuleva 

ta ite ilija te ki puusepäntöitä 

isänsä verstaalla, ilta p ä ivät kuluivat 

koulussa. N uoren m iehen kaukokaipuu 

pako tti jättäm ään koulun 

kesken ja hän päätti hakeutua 

Lyypekkiin koris te le ik k a a ja n työhön. 

N äin a lkoivat p itk ä t ja vaiherikkaat 

vaellu svu o d e t m aissa ja 

m erillä. Ne o p e ttivat hänet tu le 

maan toim een ja käyttäm ään hyvin 

h a rjo ite ttu ja nyrkke jä ä n kin — 

tarvittaessa. P alattuaan jä lle e n kotim 

aahan hän a lkoi täyttää ampu- 

miaan lin tu ja . Hänen näppäryytensä 

tu li tunnetun e lä in tie te ilijä n , 

p rofessori J. A. P a lm én'in tie 

toisuuteen ja harrasteesta 

kehittyi 

am m atti, jo k a jo h d a tte li ja osal 

K arh u m u u ra h a is p e s ä llä , g ran iittiv e is to s vu o d e lta 1928. M än tys en k o k o e lm a , T u ru n T a id e m u s e o . 

taan m yös tu k i ta ite e llista luom istyötä. 

V. 1910 hänet k iin n ite ttiin 

H elsingin ylio p isto n 

preparaattorin 

apulaiseksi ja hän sai pian m ahd 

ollisu u d e n tutustua R uotsissa ja 

Saksassa alansa uusiin saavutuksiin 

pätevien tiedem iesten jo h 

dolla. 

VÄLILLISESTI G allen-K allela tu 

li m erkittävällä tavalla vaikuttamaan 

Jussi M äntysen eläm än ku l 

kuun. 

Y lio p isto o li antanut nuoren 

p reparaattorinsa tehtäväksi 

G a llen-K allelan 

A frikan-m atkaltaan 

tuom ien ja y lio p is to lle la h jo itta 

mien e läinten täyttäm isen ja tämän 

vaikean urakan edessä M äntynen 

kääntyi m estarin itsensä 

puoleen saadakseen neuvoja. 

G allen-K allela lähetti hänet ystävänsä 

A lp o S äilön luo ja tä tä tie 

tä M äntysestä tu li S äilön o p p ila s 

ja pian m yös läheinen ystävä. 

M äntysen kehitykselle ihm isenä ja 

ta ite ilija n a S äilön a te lje e p iiri tu n 

tuu m erkinneen paljo n . 

TUOHON p iiriin k u u lu ivat G allen-K 

allelan lisä ksi m.m . n ä rp iö - 

läinen ta id e m a a la ri C arl Bengts, 

terävä kynäniekka ja arkeolo g i

S a k a ri P ä ls i 

ja Suom en ham m aslääketiete 

en uranuurtajana tunnettu, 

p ro fe sso ri M atti Äyräpää. Jo p a 

M a ksim G o rk in nim i liittyy tähän 

p iiriin , hän asu i aikanaan M äntysen 

ja S ä ilö n yh te ise ssä a te ljeessa. 

P iirin henkinen kapasitee tti ja 

taso oli s iis varsin huom attava. 

JU S S I M ä ntysestä tuli yliopiston 

vasta pe rustetun 

konservaattorin- 

viran en sim m ä inen h altija 1919 ja 

tätä tointa hän hoiti aina vuoteen 

1939 asti. T a ite e llin e n luom istyö 

ja tkui kiih keä n ä leipätyön rinnalla. 

H änen näyttelydebyyttinsä oli 

S u o m en Y le is e n M etsästä jäliiton 

jä rje stä m ä ssä 

P o h jo ism a ise ssa 

m etsästysnäytte lyssä v. 1924 H e l 

sin g iss ä . N äyttely lie n ee ollut huom 

attava kulttuuritapahtum a, sillä 

esim . Iltalehti (16. 5. 1924) m ain itsee, 

että näyttelyn a vaja istila isu u t 

ta varten "keske ytti valtioneuvosto 

istuntonsa, 

jotta m inisterit p ääsivät 

in c o rp o re kunnioittam aan 

näyttelyä lä sn ä o lo lla a n . Sam oin 

o li suu ri o sa 

lä sn ä ". 

e d uskun nan jä seniä 

T Ä M Ä N näyttelyn taideosasto 

oli sijoitettu ylio p isto n piirustus- 

s a lin tilo ih in . Lain aan tähän otteen 

E. R ic h te rin H e lsin gin San om issa 

ju lk a isem a sta 

arvioin nista: 

"J o e te is h a llissa on J. R. 

M ä ntysen pari kipsiryhm ää, 

m utta sisähu o n e issa saam m e 

e rity ise s ii tutustua tähän nyt 

e n si kerran la a ja lla k o koe lm a l 

la esiin tyvään taiteilijaan, joke 

y lio p isto n e lä in tie te e llise n ä 

konservaatto rin a on saavuttanut 

m ain etta se kä taid ollaan 

että tie te e llise llä n äke m yksellään. 

Elävästi ja varm asti hän 

ve isto k sis sa a n k in o sa a luonn 

ehtia eläinten liik ke itä ja ilm 

eitä siih e n re alistise en tapaan, 

jo n ka hän esitykselleen 

on om aksunut. "K ultahä äm a t- 

k a lla ” on nim e nä e räällä gran 

iittiveisto ksella , jo ka esittää 

lystikkäästi vanhaa karh uparia. 

Ilvesem oa ja täm än poikasta 

kuvaa toinen punertavaan graniittiin 

hakattu ryhm ä. Isoon 

ko koon ja honkapuuhun hän 

on veistänyt eteenpäin liikku via 

hirviä. J a hänen te o ksissa a n ei 

liio in o le unohdettava sitä 

m ahtavaa hirvikuvaa, jo ka sija 

itse e m etsästysnäyttelyn kesk 

e isim m ä ssä h uoneessa". 

T Ä M Ä "S u u rh irv i” , jota Ernst 

Lam pén Suom en K u valeh d essä 

(1926) luonneh ti "k o ira s o lio n p e 

ru sty y p ik si” , tuotti tekijälleen 

karva an pettym yksen M äntynen 

o li toivonu t saa va n sa hirven 

p ro n ssiin valettun a pystytettyä 

Kuvanveistäjä H elsin gin ateljeessa. E tu a la lla savim u ova ilu n a T am pere 

elle v. 1934 pystytetty veisto s Joutsenet. 

pääkaupun kiin, m utta hänen tarjo 

u kse n sa hylättiin. V e isto s pystytettiin 

kuitenkin V iipuriin , T orkke- 

lin puistoon, v. 1928, jo llo in sen 

hinnaksi tuli 150.000 m arkkaa paikalle 

en asetettuna. M e ille turkula 

is ille v e isto s on m yös tuttu, toinen 

valos saa tiin 

Kupittaan p u istoon 

v. 1969. 

E R Ä S toinenkin suunnitelm a 

k oskie n H elsin gin P itkän silla n 

v e isto skoriste lu a m eni myttyyn. 

Taite ilijan tarjous käsitti neljän 

kahden m etrin korkuisen, g ran iittiin 

veistetyn istuvan leijonan s i 

joittam ista silla lle . kum paankin 

päähän kaksi eläinhah m oa. H elsingin 

kau p u n ki o m a ksui kuitenkin 

kannan, että m ikäli silta ve is- 

to k sia h an kitaan o lis i toim eenpantava 

ju lk in e n kilp ailu . Täm än 

istuvan leijo n an a lkuperä iskipsin , 

jo ka näkyy o h e ise ssa ateljee- 

kuvassa, ta ite ilija hävitti siirtyessään 

m yöhem m in p o is eläin tiete 

e llise n m u seon 

yhteydessä o levasta 

työhuoneestaan. 

H E L S IN G IN kau p u n ki tila si kuiten 

kin M ä n tyseltä v. 1928 2.2:n 

m etrin k o rku ise n naarashirveä 

e sittävän m on u m e n taalisen pro n s 

siveisto ksen , jo k a seuraavana 

vuonna pystytettiin K aisaniem ee n. 

M ä n tysellä oli riittävästi aikaa 

kypsyte llä ja k eh itellä tätä v e istosta, 

jota hän itse on kin pitänyt 

V iip u rin hirveä onnistuneem pana. 

M A IN IT T A K O O N tässä yhteydessä 

v ie lä yksi M äntysen kom eim pia 

m on um enttiveistoksia, pun ag ran 

iittinen "K a rh u m uura haispesällä 

", pystytetty v. 1931 V a llila n 

Karhupuistoon . T urun kaupungille 

lahjoitettu un kokoe lm aan kuuluu 

tä s sä ju lkaistu, edelläm ainittuu n 

patsaaseen liittyvä luonnos. T ä 

m än veistoksen osuva ja su u ripiirte 

in en pla stin en hahm otus on 

m on issa n äyttelyissä saanut erityistä 

huom iota osakseen. 

J U R Y N A L A IS E E N näyttelyyn 

M äntynen kelpuutettiin en si kerran 

v. 1925, jo llo in hän Suom en 

T a ite ilija in näyttelyssä esiintyi 

kolm en teoksen ryhm ällä. Tähän 

kuuluivat hyvin naturalistinen 

"H aavoitettu karh u " dioriittia 

vuodelta 1920 ja sfin ksim äinen, istuva 

gran iitti-ilve s vuodelta 1922, 

m olem m at teokse t nykyään T urun 

kaupungin om istuksessa. 

S U O M E N nykytaiteen näyttelyssä 

T u kholm assa v. 1929 ostettiin 

edelläm ainittu, huum orin sävyttämä 

gran iittiryhm ä "K a rh u p a ri kultah 

ääm atkalla" T ukholm an K a n s a l 

lism use on kokoe lm iin. A rvovaltaisen 

m useon osto oli huom attava 

tunnustus taiteilija lle, jonka teoksia 

ei vie lä siih e n aikaan ollut 

y h d essä kään ju lk is e ssa m useokokoe 

lm a ssa kotim aassa. E n sim 

m äisen om an näyttelynsäkin hän 

piti T u kholm assa v iisi vuotta m yöhem 

m in G a le rie M o d e m e n tilo issa 

S trandvägenin varrella. Sam aan 

näyttelyhu on eisfoon M äntynen palasi 

1940-luvulla v ie lä kolm e kertaa 

ja m enestys o li aina taattu. 

M E R K IT T Ä V IN M äntysen ulkom 

ailla p itäm istä näyttelyistä oli 

kuitenkin Lonto o ssa v. 1939 valtion 

tuen turvin jä rjestetty katse l 

m us Fine A rt S o cietyn näyttelytilo 

issa New B ond Streetin varrella. 

N äytte lykokoe lm a käsitti 68 

teosta ja tiettävästi yli puolet 

näistä m yytiin. E n glan tilaiset ovat 

tunnetusti e läin ra ka sta väkeä, jo 

ten on täysin ym m ärrettävää, että 

näyttelyaikaa jouduttiin jopa kahteen 

otteeseen pidentäm ään. 

Y L IS T Ä V IÄ vie stejä kantautui 

kotim aahan. D aily M ail o tsikoi a r 

vostelunsa : "K u van veiston W alt 

D isn e y" ja tu kh olm a laisen S v e n s 

ka D agbladetin kirjeenvaihtaja 

tiedotti, että ta ite ilija o li täysin 

v alloittanut lon to olaisyle isö n . M ä n 

tynen joutui m yös Lonto o ssa o le s 

kelu n sa aikan a esittelem ään teoksiaan 

"n ä kö ra d io ssa ” . Ilm eisesti 

täm ä o li en si kerta, jo llo in suom a 

laista kuvataidetta e site ltiin televisioläh 

etykse ssä. 

V E IS T O T A IT E E N suu ren u udistajan 

R o din 'in nim i m ainittiin tuolloin 

u se a lla ta h olla M äntysen 

veistosten yhteydessä R odin on 

tunnettu nim enom aan liikkeen 

vangitsijana ja M ä ntynenkin on 

usein eläin ryhm issään eläväsfi 

kuvannut liikettä. M utta M äntysen 

taiteen varsin a ise t kiinnekoh da t 

on haettava m uualta. Hän tunnustaa 

itse ole vansa kiito llisu u d en 

velkaa varh aisku lttu urien tuntem 

attom ille m estareille. M u in a isegyptiläisten 

gran iittiveistosten 

pelkistetty m uoto ja assyyrialaisten 

reliefien herkkä ilm eikkyys varsin 

kin e lä in kuvissa ovat jä änee t lähtem 

ättöm ästi m ieleen. T o d e n n ä köisesti 

B ritish M u seu m ista hankittu 

assyyrialaisen 

m etsästysreliefin 

k ip siv a los riippui ikäänkuin huo- 

netauluna taiteilija n Lid in g ön ateljeen 

oven yllä. 

H E R Ä T T E IT Ä ovat antaneet 

m yös kaksi tunnettua ra n skalaista 

eläinveistäjää, 

A n to in e -Louis 

B arye (1796— 1875) ja F ra n co is 

Pom pon (1855— 1933). E d e llise n 

voim akas re alism i ja nim enom aan 

TURKU-SEURAN 

jä lkim m äisen p elkiste tty veisto k- 

se llisu u s ovat 

m erkin n e et M ä n tysen 

tyylin k e h ity k se lle paljon. 

N äid en m olem pie n veistäjie n 

huom attaviin näyttelyihin h än ellä 

o li tila isu u s tutustua v. 1934 S a 

man P a riis in m atkan aikana. 

U u d elle A u ra lle m yöntäm ässään 

h aastatte lu ssa (20. 3. 1934) kertoilee 

ta ite ilija näin: 

"O li erin om a ise n hau ska 

sa a da tu tk isk e lla näitä m olem 

pia su u ria e lä in ku vaajia rinnan 

ja vertailla heitä to isiin sa . J a 

om asta puole stan i ase ttaisin 

täm än vertailun p e ru ste e lla e tu 

s ija lle P om pom n niin v ilp itö n 

B arryen ih a ilija kuin tähän 

saakk a ole n kin ollut. M in u sta 

tuntuu, kuin ra ka staisi m ie tiskelyyn 

taipuva P om pon eläintä 

enem m än kuin Barrye, jo n ka 

tö issä kuvastuu en em m än p e 

toa” . 

T Ä M Ä lausunto tuntuu o ire e llise 

lta M äntysen vasta isia töitä ajatellen. 

T IM E S -le h d e n arvostelija n, Mr. 

M a riotin m ukaan koko näyttelyn 

hien oin teo s o li edelläm a in ittu 

"K a rh u m u u ra h a isp e sä llä ” "jo s s a 

e läim en h ida s hillitty liik e on jo ka 

su h teessa m ain iosti hahm otettu". 

A rv o ste lija m ain itsi e rik o ise sti 

m yös lu o n n o llista k o k o a olevan, 

g ran iittisen hirven pä än se kä puuv 

eisto ksen " Ä id in ra kka u s” e li 

llvese m o poikineen. 

G R A N IIT T IS E N h irven pä än tai- 

K E V Ä I R E T K E T 

Turku-seu ran retkeilyjaosto tutustuttaa tu rk u la isia se kä u u siin ko h 

teisiin että T urun vanhaan kulttuuriin jo k a k e v ä isillä o p in to re tkillä . 

K evää llä 1976 ovat kohteet seuraavat: 

T orstain a 

6. 5. klo 18 lähtö lin ja-au toilla kauppatorin y lä la id a sta 

T op in ojan u u d elle jä tte id e n p o ltto la itck se lle . O pas 

Ilm ari Rinne, asiantu n tija y likonem e sta ri P entti 

Leivo. 

T orstain a 13. 5. klo 18 kokoontu m isp aikka sam a. M e nnää n linjaau 

toilla A sa n te h taalle ja Tutustutaan m yös P lä k - 

kikaupu nkiin. O ppaana R auni A rv e la ja a s ia n 

tuntijoina teh taan edustajat. 

T orstain a 20. 5. klo 18 kokoontu m isp aikka sam a. M ennään linjaau 

toilla P ern on telakalle . O ppaa n a V e ikko H a ssinen 

ja asiantu n tijan a y li-in s in ö ö ri A a rn o E. Färkkiiä. 

T orsta in a 27. 5. k lo 18 k o koontu m isp a ikka sam a. Läh tö linja-auto 

illa K akskertaan (kirkko ja B rin k h a llin kartano). 

O ppaana B o G rön h o lm ja kirkon edustaja. 

S ä ä stä ja kestoajasta riippuen void a a n K ullakin 

re tkeilyllä teh dä lisä p o ik ke a m ia m uihin ko h teisiin . 

— O san otta jat m aksavat linja-auton k u ljettajalle 

taksa n m ukaan, m uuten m atkat ovat ilm aisia .

te ilija o lisi o llu t valm is la h jo itta 

maan A teneum in Taidem useon kokoelm 

iin v. 1946, lahjaa ei kuitenka 

a n ote ttu vastaan — tila n 

puutteen vuoksi — jo te n veistos 

jo u tu i m yöhem m in T urkuun ja pysty 

te ttiin täällä O lavin puistoon 

S am ppalinnan ravintolan tuntumaan. 

MÄNTYSEN 

Lontoon-näyttelyn 

e n g la n tila isen lehdistön taholta 

saam a huom io o li suom alaisen 

ku v a ta ite ilija n osaksi tulle e n a ve r 

taansa vailla. Jälkikäte e n täm ä 

tuntuu sitä kin m erkittäväm m ältä 

m uistaessam m e, että tu o llo in 

e le ttiin kohtalonvuotta 1939, jo l 

loin kansainvälinen p o liittin e n tilanne 

o li äärim m äisen kireä ja 

sodan 

uhka ilm einen. — N äyttely 

päättyi T shekkoslovakian kriisin 

aikoihin. 

M ENESTYKSEN maku häipyi 

pian kotim aassa. M äntysen lähin 

esim ies ylio p is to lla oli vaihtunut 

ja hänen 

aikaansa 

m ahdollisuutensa jakaa 

taite e llisen työskentelyn 

ja leipätyön kesken oliva t sitä 

m yötä kaventuneet. Tästä katkeroitu 

n e e n a hän teki om at jo h to 

päätöksensä: 

"T äm än Lontoon näyttelyn 

jä lkeen oli luovuttava Y lio p iston 

M useosta. Kateus siellä 

m einasi tappaa kuvanveistäjän 

m inussa, m äärääm ällä 7 tunnin 

työpäivän entisen 3 tu n n in tilalle. 

Täm ä oli M useon tai Y lio 

p isto n konsisto rin kiitos 

näytlelyn m enestyksen jälkeen. 

Pois läksin S uom esta." 

LAKO O N IN EN, m utta paljon puhuva 

kom m entti löytyy M äntysen 

le ikekirja sta , jo h o n on koottu 

Lontoon näyttelyä koskevia le h tileikkeitä. 

M ÄNTYNEN s iirtyi R uotsiin, jo s 

sa hänellä 

k a n n a lta ja p iirin sä. 

jo ennestään oli oma 

Tam m ikuussa 

1940, talvisodan ankeina päivinä, 

T ukholm assa jä rje s te tty näyttely 

sai e rittä in läm pim än vastaanoton. 

N äyttely n ähtiin ilm eisesti myös 

taistelevan 

veljeskansan k u lttu u ri- 

taid o n ilm aisuna. A ftonbladetin 

e rittä in va liko iva k riitik k o Nils 

P alm gren lu onnehti M äntystä 

"su u re ksi p ohjoism aalaiseksi eläin- 

ve is tä jä k s i” rin nastaen hänet silloin 

ju u ri kuolleeseen kuuluisaan 

ruotsalaiseen eläin m a a la riin Bruno 

L ilje fo rsiin. 

M ÄNTYSEN ensim m äinen työhuone 

Tukholm assa oli Kustaa 

A d o lfin to rin varrella. M yöhem m in, 

Korkeakoulualueen kaavakilpailuun 

31 ehdotusta 

Tuom iokirkkoon, Turun 

yliopistoon ja Å bo A kadem 

iin rajoittuvan Turun k o r 

keakoulualueen asem akaavalliseen 

a atekilpailuun jä 

te ttiin m ääräaikana 31 ehdotusta, 

jo id e n p ienoism allit 

olivat 21.— 28. 1. 1976 yleisön 

nähtävänä T urun yliopiston 

hum anistisen tie d e 

kunnan II laitosrakennuksessa. 

Näyttelyyn tutustui 

yli 800 henkeä ja e h d o tu k 

set ovat herättäneet e rittäin 

vilkkaan keskustelun 

turkulaisten keskuudessa. 

P iispankatu ry, Turun ylio p isto 

ja Åbo A kadem i järjestivät yhteistyössä 

ke skiviikkona 28. 1. 1976 

keskustelutilaisuuden Hum aniora 

ll:ssa. Sali täyttyi yleisöstä. Keskusteluun 

osallistuivat tilaisuuden 

järje stä jie n edustajien lisäksi opiskelijoiden 

ja Turun kaupungin 

edustajat. P uheenjohtajuutta hoiti 

Turun kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja 

Heli Astala. 

Keskustelussa P iispankatu-yh- 

V. 1945, hän m uutti itse suunnittelem 

aansa ateljeetaloon Lidi- 

göhön. 

Kauniin puutarhan ym päröim 

ä, punainen talo "N ypykkä", 

sijaitsi korkealla kalliolla. Ikkunoista 

avautui avara näköala merelle 

ja tuulahduksen kotim aasta 

toivat siellä liikennöivät valkoiset 

Suom en-laivat tu tu lla reitillään. 

RAKKAUS Suom een on ollut 

perussävel Jussi Mäntysen elämässä 

ja pysyvänä siteenä kotimaahan 

Ruotsissa 

vietettyjen p itkien 

vuosien aikana oli kesäasunto 

K arjalohjalla. Iän karttuessa 

Jussi ja A une M äntystä yhä enem 

män askarrutti ajatus paluusta kotim 

aahan. He kantoivat m urhetta 

m yös hallussaan 

olevien veistosten 

kohtalosta. V eistokset olivat 

syntyneet Suom en luonnon innoittam 

ina — niiden 

ainoa oikea 

paikka tuntui olevan julkin e n kokoelm 

a kotim aassa. 

LÄHEISEN turkulaisen toim itta- 

jaystävän kuolem a vaikutti ilm e i 

sesti ratkaisevasti heidän päätökseensä 

lahjoittaa tärkeim m ät hallussaan 

olevista teoksista Turun 

kaupungille. L a hjakirja a lle k irjo i 

te ttiin m aaliskuussa v. 1967, jo l 

loin m yös teokset n oudettiin Tukdistyksen 

p u h e e n jo h ta ja Harri Kavanterä 

toi ju lk i alueen asukkaiden 

vastustavan m ie lip ite e n suunnitelmien 

toteutta m ise e n . Keskusteluun 

o sa llistu n u t Turussa työskentelevä 

co lu m b ia la in e n a rk k ite h ti Hum erto 

C ifuentes to te si, ette i Turussa 

osata antaa riittä västi arvoa vanh 

o ille rake n n u ksille . P alkintolautakunnan 

sih te e ri a rk k ite h ti Benito 

C asagrande katsoi, että asemakaavakilpailun 

m erkitys on tahallisesti 

haluttu ym m ärtää väärin, sillä 

k ilp a ilu ei aseta yliopistoalueen 

m aankä yttö su u n n ite lm a lle pistettä, 

koska lo p u llise sti alueen käytöstä 

päättää kaupunki. K ilp a ilu lla halu 

ttiin saada esiin uusia ajatuksia 

ja vaihtoehtoja. 

K ilp a ilu n tu lo kse t on tarkoitus 

ju lk is ta a huhtikuussa. P alkintolautakunnan 

m uodostavat puheenjohtajana 

kansanedustaja Pertti Paasio 

sekä jä seninä ka n sle ri Kaarlo 

H artiala, pro fe ssori O lli Kivinen, 

yli-in sin ö ö ri A im o M urtom äki, ylia 

rk kite h ti M atti S aukkonen, professori 

O lof H ansson ja arkkitehti 

A arne N evanlinna. 

□ 

holm asta ja a se te ltiin ensi kertaa 

e sille T aidem useossa 

pian tämän 

jälkeen. P rofessori ja rouva M äntynen 

tu liv a t tu rk u la is ik s i vielä sam 

ana vuonna. 

HEIDÄN la hjoittam ansa peruskokoelm 

a käsitti 13 veisto sta ; lahjo 

itu sta on m yöhem m in kartutettu 

useam paan otteeseen, jo te n 

M äntysen 

veisto ksia on nyt Turun 

kaupungin hallussa kaikkiaan 58, 

m onum entteja 

lukuunottam atta. 

KUVANVEISTÄJÄM ESTARIN 85- 

vuotispäiväksi asetettiin lahjoitus- 

kokoelm a pysyvästi e sille ta rkoitusta 

varten kunnoste ttu u n huoneeseen 

Taidem useossa. K okoelman 

varhaisin veistos on pienois- 

pronssi "Lem m in käisen H iien hirven 

h iih to " vuodelta 1916, viim eisin 

"V anha ka rh u " 

pronssia, vuod 

elta 1960. — Täm än karhun, " jo 

ka kuulee huonosti, näkee huon 

osti ja jo n ka housut vanhan 

m iehen tapaan ro ikku va t", on Jussi 

M äntysen kulta in e n huum ori 

ristin yt om aksi kuvakseen. 

JUSSI M äntysen taiteen avain 

onkin nähdäkseni tu o syvästi persoonallinen 

suhde kuvattavaansa, 

m ikä näistä hänen sanoistaankin 

käy ilm i. 

□ 

NKS:n neljän pohjoism aan edustajat pitivät helm ikuussa kokouksen 

Turussa. Kuvassa kokouksen o sanottajat tutustum assa kongressihotellin 

p ie n o ism a lliin : (vasem m alta) Ikitu u rin h o te llijo h ta ja M ikael Hägg, to im itu s 

jo h ta ja Sissi P orsholt Isegg (N orja), to im itu sjo h ta ja Kåge H edström (R uotsi), 

to im itu sjo h ta ja Kirsten Krarup (Tanska) ja toim itu sjo h ta ja Bengt Pettersson 

(Suom i). K ongressihotelli rakennetaan N um m enm äelle K irkkotien 

varrelle, nk. valtion sorakuoppaan. H arjakaisvaiheeseen rakennustyöt 

e htivät ensi kesänä ja ne saadaan päätökseen ensi vuoden helm ikuun 

aikana. 

O y K o n fe r Ab p o h jo is 

m a ise e n y h te is ty ö h ö n 

Oy K onfer Ab on tä 

m än vuoden alusta hyväksytty 

Suom en edustajaksi 

vuonna -75 perustettuun yh 

teistyörenkaaseen nim eltään 

N ordisk K onferense Service 

(P ohjoism ainen Konferenssipalvelu). 

NKS on perustettu 

helpottam aan pohjo ism a isten 

konferenssijärjestäjiero 

organisaatiotyötä . 

Y hteistyö neljän yritykse n välillä 

antaa suurem pia m ahdollisuuksia 

nykyään jä rje stä ä konferensseja 

oman maan rajojen ulkopuolella. 

NKS:n avulla on jo kaisella konferenssitilaajalla 

kussakin S kandinavian 

m aassa m ahdollisuus saada 

pätevää apua paikan päällä. 

NKS voi nim ittäin yhteistyöosap 

uoliensa avulla järjestää ne yksityiskohdat, 

jo tk a ovat välttäm ättöm 

iä onnistuneen konferenssin 

läpiviem iseksi. Tästä johtuen 

konferenssitilaaja lla on aina edustajansa 

siinä m aassa m issä konferenssi 

pidetään. T ällä tavalla 

saadaan suuria säästöjä aikaan 

sekä rahassa että ajassa. NKS 

toim ii ulkoisesti yhtenäisenä 

m arkkinointiyrityksenä ja sisäisesti 

vapaasti keskenään ideoita ja kokem 

uksia vaihtavana kokonaisuutena. 

O nnistuneen konferenssin ei 

tarvitse m aksaa enem m än kuin 

epäonnistuneenkaan. 

LISÄM AHDOLLISU U KSIA 

M ARKKIN O ID A SUOMEA 

KO NGRESSIM AANA 

Oy K onfer A b:n toim itusjohtaja, 

konsuli B engt Pettersson on antanut 

seuraavan lausunnon: "Tyydytyksekseni 

totean, että m eidän 

tulom m e NKS-yhteistyöhön antaa 

m eille suuria lisäm ahdollisuuksia 

m arkkin o id a Suom ea kongressimaana. 

Kun m eidän pohjoism aiset 

yhteistyö-osapuole t on täm än kokouksen 

yhteydessä in fo rm o itu ja 

jatkuvasti tullaan pitäm ään ajan 

tasalla m ahdollisuuksistam m e, 

odotam m e jatkuvasti lisääntyvää 

käyttöä Suom en ta rjo a m ille ko n g 

ressi- ja konfe re n ssip a lve lu ille .” □ 

J oulurauhan 

julistus 

T urussa 

tapahtui vuosisataista tapaa noudattaen 

jo u lu a a tto n a k e llo 12,00 

vanhan raatihuoneen parvekkeelta 

Vanhalla S uurto rilla . Joulurauhan 

julistuksen luki m aistraatin sih 

teeri, varatuom ari H arri Hirvonen. 

Tilaisuudessa esiintyi T urun Varu 

skuntasoittokunta m usiikkikapte 

e n ilu u tn a n tti Esko Juuren jo h 

d olla. T ilaisuus päättyi M aam m e 

lauluun. Joulurauhan ju listu sta 

oli saapunut kuuntelem aan satoja 

henkilöitä. T ila isuus ra d io itiin koko 

maahan. 

JO ULUKUUSI 

MARTTILASTA 

Turun tu o m io kirkon e dustalle jo u - 

lunajaksi pystytetty jo u lu ku u si tu o 

tiin keskiviikkona 17. 12. -75 m aanv 

ilje lijä Jukka Isotalon m etsästä 

M arttilasta. M ittaa kuusella o li 24 

m etriä ja siihen asennettiin kaupungin 

sähkölaitoksen toim esta 

noin pari sataa sähkölam ppua. 

Kuusi poiste ttiin paikalta m aanantaina 

12. 1. 1976. 

JOULU 

MUSEOISSA 

Joulua v ie te ttiin T urun ka u p u n 

gin h istoriallisessa m useossa 

Tuom aasta N uutinpäivään 21. 12. 

1975— 13. 1. 1976. T urun linnaan, 

Luostarinm äelle ja Q w enselin apteekkim 

useoon oli katettu p e rin 

te e llisiä eri aikakausia edustavia 

joulupöytiä. 

T apanin la u la ja iset jä rje s te ttiin 

Luostarinm äellä 26. 12. 1975 ja 

sunnuntaina 4. 1. 1976. 

T urun linnassa vie te ttiin perhepäiviä 

10.— 11. 1. 1976. K aupung 

in kirja sto n n u kketeatteriryhm ä 

antoi kum panakin päivänä neljä 

esitystä. Lisäksi la p silla o li tila i 

suus laskea liukurataa ja le ikkiä 

lelujen kanssa. P iirustuksen o p e t 

taja Satu Hassinen oli jä lle e n jä r 

jestänyt lapsille liitu - ja vesivärejä, 

jo illa p a p e rille syntyi vä rik k ä i 

tä kuvia. O n kim iste ltta a ei ollu t, 

m utta sen sijaan oli "rä n n in tä ä ” , 

jo sta sai mm. h e ija stim ia ja ham 

m astahnaa. L innantonttu oli m yös 

paikalla. A ik u is ille oli jä rje s te tty 

kilpailu, jo n ka kysym ykset liitty iv ä t 

linnaan. 

□ 

TURUN kaupunki sai 10 g ra a 

fista teosta lahjaksi P uolasta. Lahjo 

itu ksen te kivät Laiva sto klu b i 

L.O.K. T urun ystävyyskaupungista 

G danskista ja p uolalaisten ta ite i 

lijo itte n a lu e liitto . K aikki ty ö t o livat 

viim e vuonna esillä W äinö 

A altosen m useossa olleessa puolalaista 

m eria ih e ista g ra fiik k a a 

esitelleessä näyttelyssä.

Esitelmäsarja ”Turku 1920-luvulla** 

TU R KU-seura jä rje s ti yhdessä T urun suom enkielisen 

työväenopiston kanssa onnistuneen kolm en esite l 

m än sarjan kolm ena helm ikuun m aanantai-iltana 1976. 

K u u lijo ita työväenopiston luentosalissa o li kunakin ilta 

na keskim äärin 70. 

KU N KIN illa n alussa o piston johta ja A ntti Airam o 

e s itte li e s ite lm ö itsijä n ja toim in n a n jo h ta ja Ilm ari Rinne 

to im i p u heenjohtaja na keskusteluissa. 

E S ITELM Ö ITSIJÄT ja aiheet olivat seuraavat: fll. 

m aiste ri T a p io S orm unen: T urun m usiikkieläm ä, fil.lis. 

V eikko Laakso: T urun liikenne ja palotarkastaja Ilm ari 

Juva koski: T urun palo to im i. 

N eljänneksi m aanantaiksi 

s u u n n ite ltu fil.lis . Jukka Eenilän esitelm ä Työm iehen 

T urku, o li peruutettava esite lm ö itsijä n sairastuttua. 

Lehtem m e tässä num erossa julkaistaan lyhennelm ät 

Fil. maisteri 

TAPIO SORM UNEN: 

Sorm usen ja Laakson e site lm istä sekä seuraavassa 

num erossa Juvakosken esitelm ästä. 

ESITELM IÄ k u u n n e ltiin suure lla m ielenkiin n o lla . 

Tästä oli osoituksena e site lm ie n jä lk e in e n keskustelu. 

Kun kuulija ku n n a sta useat olivat eläneet T urun 1920- 

luvun ilo t ja surut, syntyi k iin to is a ke sku ste lu mm. m y 

kän elokuva-ajan tu rkula isista m usiikkiyhtyeistä , ra itio 

vaunuista ja vossikoista T urun sillo isessa liikenteessä. 

N iinikään p uhuttiin T urun palo kunnan viisaista hevosista 

unohtam atta p a lo p ä ä llik k ö A re liia ja "k o k o m aailman 

palo m e sta ria " K irveen-A nttia. 

M AINITTAKOON vielä, että T urun kaupungin 

histo ria llin e n m useo o li jä rje stä n yt e site lm ie n aiheisiin 

liittyvän valokuvanäyttelyn o p isto n ala-aulaan koko 

h elm ikuun ajaksi. 

Turun musiikkielämä 

1920-luvulla 

M AAM M E kulttu u rih isto ria ssa 

1920-luku oli sangen m ie le n kiin 

toin e n ja ainutlaatuinen ajanjakso. 

M yöskin m u siikkiku lttu u rin alalla 

tu o vuosikym m en m uodosti varsin 

itsenäisen kokonaisuuden, jo lle o li 

om in a ista tie tty m urroskauden 

luonne. V anhojen m usiikkie siin tym 

ism u o to je n kohdalla Turussa 

kausi m e rkitsi va rsin kin orkesterito 

im innassa aikaa, jo llo in koettiin 

jy rk k ä lasku, m utta m yös uudelle 

e nvakiintum inen. P itkin 1920- 

lukua ja varsin kin vuosikym m enen 

lo p u lla tapahtu n e e t ilm iö t olivat 

m uuttam assa m usiikkieläm än p iirteitä. 

T ällä kaudella tu livat uudet 

p o p u la a rit m u s iik in la jit sekä mus 

iik in k u lu tu s v ä lin e e t: g ram ofonit, 

ra d io t ja lo p u lta äänielokuva jo 

kaisen ulottu ville . 

YHTÄ selvästi kuin H elsinki 

e ro tta u tu i 1920-luvulla ma?mme 

e nsim m äiseksi kaupungiksi niin 

k o oltaan kuin m u ilta kin to im in n o iltaan, 

niin vastaavasti Turku oli 

sam oissa suhteissa yhtä selvästi 

toinen. M u s iik k ik u lttu u rin kohdalla 

Turun näkyvin laito s o li jo kauan 

o llu t sen vanha orke ste ri, jo ka oli 

S uom en itsenäisyyden alkuvuosina 

toin e n m aam m e kahdesta to im i 

vasta am m attim aisesta sin fo n ia o r 

kesterista. Lähinnä tuon Turun 

S o ita n n o llisen Seuran o rkesterin 

a n sioksi on pantava T urun kons 

e rttito im in n a n p erinteikkyys, sillä 

s ä ä n n ö llin e n ja vilkas konserttito 

im inta oli alkanut jo 1700-luvun 

lopulla ja se o li ja tku n u t koko 

ajan ilm an suuria katkoja, joten 

vuosisatam m e kolm as vuosikym 

men alkoi tasaisen kehityksen ja t 

kajana. Tietysti orkesterikonserttien 

lisäksi pid e ttiin säännöllisesti 

s o lis tija kuoroesityksiä sekä m uiden 

kuin am m attiorkesterin konsertteja 

ERITTELEM ÄTTÄ konsertteja 

laadullisesti saadaan kym m envuotiskauden 

konserttim ääräksi ryhm i 

teltynä vuosittain seuraavat lukemat: 

1920 158 1925 109 

1921 205 1926 87 

1922 224 1927 125 

1923 210 1928 160 

1924 177 1929 143 

Yhteensä 1 598. 

VUOSINA 1920— 23 o li Turun 

S oitannollisen Seuran orkesteri 

täydessä toim innassa. Vuoden 

1924 aleneviin konserttien m ääriin 

va iku tti sitten suuresti tuon o r 

kesterin lakkauttam inen kevätsoittokauden 

jälkeen. V uodel 1925 

— 26 o ltiin Turussa ilm an omaa 

konserttiorkesteria. Syyskaudeksi 

1927 saatiin kokoon kaupunginorkesteri, 

ja konserttim äärien nousu 

seuraavina kahtena vuotena on 

sen vuoksi ym m ärrettävissä. K aikkiaan 

asetelm asta huom ataan selvästi, 

m iten orke ste ritila n n e vaikutti 

konse rttie n vuotu isiin kokonaism 

ääriin. 

S iihen, m in käla iset esiintyjävoimat 

saivat yllä m a in itu t lukem at 

aikaan, voidaan tehdä asetelm a 

kym m envuotiskauden konserttien 

esiin tyjistä . Tässä laatuluokittelu 

on ra jo ite ttu käsittäm ään vain yle i 

siä e siintyjäryhm iä. T ällö in saadaan 

20-luvun kokonaism ääriksi: 

O rke ste rikons. 635, kam arikons. 

7, kirkkokons. 17, pianosoolokons. 

77, viu lu so o lo ko n s. 35. m uut soitink. 

40. kuorokons. 205. laulukons. 

144, sävellyskons. 6, ulkoilm akons. 

391, m uita, lä hinnä yhd. konsertteja 

41, yhteensä 1 598. 

LUVUISTA havaitaan varsin selvästi, 

että om a paikkakunnalla 

toim iva ko n se rttio rke ste ri sai aikaan. 

O rk e s te risoitto je n osuutta 

lisää huom attavasti m yös to rvisoitto 

kuntie n , pääasiassa Porin 

R ykm entin ja T urun työväenyhdistyksen 

to rv is o itto k u n tie n , kesäisin 

kaupungin puisto issa pitäm ät ulk 

oilm akonsertit. 

KUOROISTA ja jo h ta jis ta voita i 

siin m ainita M ikaelin kirkkokuoro n 

jo h ta ja t A ugust ja R eino Honkakoski. 

Laulun Ystävien Ilm ari 

K alkkinen, A uran Laulun W. 

W ahlroos, T urun työväenyhdistyksen 

m ies- ja naisku o ro n V. Malm 

ja SBV:n sekakuoron J. G ranlund. 

M uita k o n s e rttik u o ro ja olivat ruotsin 

kie liset M usices A m antes ja 

Å bo S ångarb rö d e r sekä A rbetets 

V ännerien kuoro, suom e n kie lisistä 

olivat edelliste n lisäksi T urun sekakuoro, 

K ulkuset, N uori Laulu, 

B etelin k irkkokuoro , Ev. lut. n uorten 

kuoro, Lähetysyhdistyksen 

kuoro, M a rtin seurakunnan, Taim i 

II:n ja L iikeapula iste n kuorot. L i 

säksi p a ikkakunnalla to im i m uutam 

ia työpaikka- ja yhdistyskuoroja. 

NIISTÄ suhte e llisen h a rvalukuisista 

ta ite ilijo is ta , jo tk a olivat koto 

is in Turusta ja täällä m yös konsertoivat 

ju lkisesti, suurin osa kohosi 

sam alla jo n k in la is ik s i paikkakunnan 

m usiikkieläm än yleisnim iksi 

ja näiden m erkitys lähes kaikilla 

soita n n o llise n toim innan a lo illa o li 

ensisijaisen tärkeä. Jos keskitytään 

tarkastelem aan pelkästään konsertin 

a n to - ja säestystoim ia, niin 

aivan ylivoim aisesti ensim m äiseksi 

nousee pia n isti Kosti Vehasen nimi. 

Hänhän to im i sekä ennen että 

jälkeen 1920-luvun suurim m aksi 

osaksi ulko m a illa m onien laulajakuuluisuuksien 

säestäjänä, m utta 

tarkasteltavana olevan vuosikym 

m enen Vehenen vietti lähes kokonaisuudessaan 

ko tikaupungissaan 

ia ehti täriä aikana antamaan 

om ia konsertteja ja säestäm ään 

yli 50:ssä m uussa konsertissa. 

M äärällisesti hiem an vähäisem 

m äksi jäänyt, m utta laadullisesti 

hyvin sam anlainen oli nuoren pianistin 

Åke Elgin kaksikym m enluvun 

toim inta. Turun m u siikkielämän 

suurm iesten F re d rik Isacsonin 

ja V iljo M ikkolan soittopuuhat 

jatkuivat niin ikään v ilkkaana 

koko vuosikym m enen ajan. 

Vanhem m asta ja vakiintuneem m asta 

ta ite ilija p o lvesta voita isiin m ainita 

edelleen p ianisti Alm a W i- 

kesiröm , laulaja N aim i Friberg ja 

v io lis tit A Katzman ja Jean Niw 

inski. N uorista turku la isista ta i 

te ilijo is ta kohosivat maineeseen 

tuona aikana lähinnä K erttu Vanne 

ja A u likki M ikkola. 

NÄYTTÄÄ siltä, että vierailevista 

esiintyjistä valtaosa Suom en tu o n 

aikaisesta esiintyjien kerm asta kävi 

1920-luvulla Turussa m usisoimassa 

K onsertinantajien joukossa 

la ulusolistien osuus kärjessä oli 

suuri: kuudentoista ensim m äisen 

joukossa o li 11 la u lutaiteilijaa. 

Skaalan laajuudesta esim erkkinä 

voidaan ne tässä luetella: Anna 

Hagelstam , M aikki Järnefelt, Helge 

Lindberg, Signe W esterlund, 

Hanna G ranfelt. O iva Soini, Väinö 

Sola, Lea P iltti, A apo Sim ilä, S igne 

L ilje q w ist ja Pia Ravenna, 

e siintym iskertojen m ukaan jä rje s 

tyksessä. K uudentoista ensim m äisen 

m ukaan m ahtuu vain kaksi 

viu listia , S ulo H urstinen ja Eero 

Selin, kaksi pianistia, Ilm ari Hannikainen 

ja E lli Rängm an sekä sellisti 

Y rjö Selin. 

VUONNA 1924 peru ste ttiin T urkuun 

kaksi harrastajaorkesteria: 

A lex N ikifo ro w in johtam a Turun 

a m atö ö rio rke ste ri ja lukiolaisen 

Håkan von E ichw aldin jo h d o lla 

to im in u t o p p ikoulu la isista koottu 

14-soittajainen Turun kouluorkesteri. 

Näiden ryhm ien tehtäväksi 

tu li am m attisinfoniaorkesterin 

puuttuessa to im ia korvaavina yksikköinä. 

Tätä o soittaa m yös n iiden 

soittopuuhien osittainen lakkaam 

inen kaupunginorkeste rin perustam 

isen jälkeen. 

SAM O IH IN a ikoihin pid e ttiin 

Turussa konsertteja hiem an toisenlaisissa 

paikoissa ja hiem an to isenla 

iselle yleisölle. M usiikki liittyi 

1920-luvulla erottam attom asti myös 

kahvila- ja ravinto la kulttu u riin . 

Suom essa ravintolam usiikin perinteet 

yltivä t 1800-luvulle ollen kiin 

teässä yhteydessä konsertteihin 

yleensäkin. V uosisadan vaihteen 

tie n o illa ja sen jälkeen a lkoi lähinnä 

ulkom aalaisesta cabaretesitystyylistä 

vaiku tte ita saaneen 

Suom en kaupunkien ravintolam u- 

siikki rikastua entistä kevyem m illä 

esityksillä. Mm. ku p le ttila u la ja t alkoivat 

ilm aantua esityksineen kyseisiin 

ym päristöihin. 

VAIKKA suurin osa ravintoloiden 

soittajakunnasta 1920-luvulla koostui 

suom alaisista m uusikoista, oli, 

kuten m uuallakin Turun m u siikkieläm 

ässä saksalaisten soittajien 

m äärä m elkoinen. E rityisiä saksalaisia 

yhtyeitä soitti useiden vuosien 

ajan T eatteriravintolassa, 

Ham burger B örsissä ja Phoenixissä. 

Sam aten unkarilainen o r 

kesteri Pista soitti Sam ppalinnan 

ravintolassa parin vuoden ajan. 

£ Turun kaupungin h is to ria llinen 

museo jä rje sti esitelm ien aihepiireistä 

valokuvanäyttelyn ty ö 

väenopiston ala-aulaan. K uukauden 

aikana sadat henkilö t tu tu s 

tuivat kuvam ateriaaliin. — Valok. 

Ilm ari Rinne. 

V ierassyntyisistä henkilöistä, jo tka 

tulivat varsin keskeisiksi nim iksi 

Turun ravintolam usiikkieläm ässä, 

voitaisiin m ainita A. W agner, A. 

Bisacchi, Karl Ruhland, Hans 

Appel ja G audlitzit. P aikkakuntalaisista 

kahvila- ja ravintolam uusikoista 

lueteltakoon vaikkapa Paavo 

Verkon ja A llan Salom aan lisäksi 

Elgin ja Lähteenm äen sisarukset. 

TOINEN selvästi erottuva o h je l- 

m ansuorittajaryhm ä turku la isissa 

ravintoloissa ja kahviloissa olivat 

yksittäiset so listit, jo is ta valtaosa 

o li laulajia. Nim enom aan kotim aiset 

ku p le ttila u la ja t olivat suosittuja 

eräissä kahviloissa. Kaksikym 

m entäluvun ensim m äisinä vuosina 

olivat lähinnä H am burger Börs, 

P alokunnantalon ravintola, K ahvila 

C onserto sekä K ahvi-S alongit sellaisia 

paikkoja, jo issa so listie silykset 

olivat ta vallisia. E sim erkkipaikaksi 

voidaan ottaa Börs. Sen lisäksi, 

että sie llä e siintyi vierasperäisiä 

nim iä kuten W alter K rank 

ja G ustav Fonadern, ta vallisim m at 

la u la ja vie ra ilija t olivat T. W eissmann 

ja Raf. Ram stedt. M uita suosittuja 

esiin tyjiä olivat sam oista 

ajo ista lähtien A apo S im ilä, Tatu 

P ekkarinen, J. A lfre d Tanner, O s 

kar N yström ja Iivari K ainulainen. 

SEN sijaan ravin to la yle isö o li 

s iirtynyt tätä liikunnallisem p a a n 

tapaan vie ttä ä ilto ja a n . E nsim m äinen 

askel tähän uuteen suuntaan 

tapahtui v. 1923, jo llo in C asinosaleissa 

esiin tyi jo n k in aikaa hels 

in kilä in e n orkeste ri King o f Jazz. 

K evätkaudella 1924 C asino-salit 

ilm o ittivat taas ja zz-o rkeste rin käyvän 

siellä. S itten m ain in n a t lo p p u 

vat jo k s ik in aikaa, nämä ta p a u k 

set jäivät yksin ä isiksi e d e ltä jiksi. 

V iim einen turkula isen jatsin esihahm 

c va iku tti kahvila T ivolissa 

v. 1925, jossa orkeste ri oli "v a h 

vistettu taide- sekä jazzm uusikerilla 

M ister W alle". 

K A KSIKYM M ENLU VULLA so itte - 

li Turussa mm. seuraavia nim i- 

rum iluksia om aavia yhdistelm iä, 

jo id e n taakse kätkeytyi aivan ta 

v a llisia tu rkula isia m uusikoita: 

Dixie, H alloo, Sing-S ong, Cadenza, 

Nang-Ping, Fresco, G rim -zing, 

Halv a M oon ja Ah-Ha. A lex. N i 

kifo ro w in Ah-H a-yhtyeestä kehittyi 

sitten Turun tunnetuin jatsiorK esteri, 

jo ka y le isvalta kunnallisestikin 

o li sangen kovatasoinen. 

M U U TAM IA p iirte itä film im u s iikista. 

M ykkäfilm in a ikakausi ylti 

käytännössä T urussa yli koko 20- 

luvun. K am ariyhtyeitä käytettiin 

antam aan m u siikillista taustaa e lo 

kuville. N iiden esityspuoli o li n o i 

hin a ikoihin varsin kannattavaa, 

m istä todistuksena on T urun e lo 

kuvateattereiden su u ri lukum äärä. 

Vuosikym m enen lopussa tä ä llä o li 

peräti yhdeksän te a tte ria : C asino, 

O lym pia, Scala, Lyra, K osm oram a, 

B io-B io, K inola, A lh a m b ra ja R ialto. 

T aloudellise n m enestyksen jo h 

d osta e lokuvateattereissa s o itta 

neet o rkeste rit o liv a t jo n k in ve r 

ran suurem pia kuin ravintolayhtyeet. 

T avallisesti soitta ja lu ku 

vaihteli neljän ja kuuden välillä. 

TURKU ehti äänielokuvakaute en 

ju u ri 20-luvun lopulla, s illä Suom en 

ensim m äinen ä änielokuva e site t 

tiin syyskuussa 1929 Turussa. Kyseessä 

oli suom alainen lyhytkuvayritys, 

nim eltään T. W eissm an, jo s 

sa kyseinen la u la ja e sitti m uutaman 

viisun. Kuva ei o llu t va lm istettu 

vie lä nykyisellä m e n e te lm ä l 

lä, vaan ns. levyäänite kniikalla , 

jossa ääni tu li vie lä e rillis e ltä 

äänilevyltä, jo tk a oli s ijo ite ttu sam 

anaikaisiksi film in tapahtum ien 

kanssa. 

ENSIM M ÄINEN k a u p u n g in o rkeste 

rin ko n sertti, jo ka ra d io itiin , oli 

helppota ju in e n k o n sertti 1. 2. -28. 

Tästä lähtien k a u p u n g in o rkeste rin 

konse rtte ja ra d io itiin sä ä n n ö llise s 

ti. V arsinkin lauantaista tu li tu rk u 

laisten ra d io m u siikki-ilta . S äänn 

ölliseksi tavaksi tu li, että lauantain 

a n. klo 16— 18 W e sterlundin 

m u siikkika u p p a jä rje s ii g ra m o fo n i- 

konsertin sekä sen jä lkeen noin 

22— 23 ra d io itiin ta n ssim u siikkia 

ravintola Itäm erestä. 

VUODESTA 1929 tu l; tunnettu 

g ra m ofonikuum een vuosi. S o ittim ia 

ja ju u ri m a rk k in o ille tu lle ita e n 

sim m äisiä suom a la isia iskelm älevyjä 

m yytiin tuhatm äärin. G eorg

Fil.lis. 

Veikko Laakso: 

Turun sisäinen 

liikenne 1920-luvulla 

A IN A K IN näin liikenteen näkökulm 

asta asio ita tarka ste lle n vo i 

daan 1920-lukua hyvällä syyllä p i 

tää jo n kin m o ise n a m urroskautena. 

Vanhaa p e rin n e ttä ja väistyvää 

osapuolta tuossa m urroksessa 

e dustivat hevonen ja hevosajoneuvot, 

jo id e n e lin tila a liikenteen 

uudet tulo kkaat, ra itio tie ja e ritoten 

a u to m o b iili a lkoivat uhkaavasti 

kaventaa. 

VIELÄ vuosisadan vaihteessa 

vastasivat p ika -a ju rit e li vossikat 

ja ku o rm a -a ju rit hevosineen suurin 

p iirte in kaikesta liikenteestä. 

H evosia o li tie te n kin m yös yksity 

is h e n k ilö illä , liik k e illä jne. Paljo 

n ku lje te ttiin ta varo ita niinikään 

pelkästään ihm isvo im in : käsiratta 

illa , ke lk o illa ym s. Ensim m äisen 

vakavan häiriön tähän vanhaan 

o lo tila a n toivat raitiovaunut. He- 

M alm stenin ja T o p i A altosen ja 

va rsin kin Emman ja A sfalttikukan 

nim et olivat kesän 1929 kuum aa 

tavaraa. V arsinkin A s fa lttik u k k a - 

valssista tu li Turussa lievän puoleinen 

m aanvaiva. Eli näin totesi 

tila n te e n sanom alehti T urunm aa: 

” T urun seudun työväellä on o m i 

tu is ia ko tko tu ksia . T yöläiset ovat 

ka ikki tyynni g ra m o fo n ih u llu ja ja 

a s fa lttik u k k a h u llu ja . Jo kaisella T u 

russa käyneellä on ka p sä kkig ra - 

m ofoni m ukanaan ja m illo in suinkin 

passaa soitetaan A s fa lttik u k 

kaa.” 

VO IDAAN sanoa, että su o m a la i 

nen gram o fo n iku u m e o li a in u tla a 

tu in e n ilm iö m aailm assa. K uitenkaan 

se ei o llu t m illään la illa 

kansa llisiin m uoto ih in pohjautuva 

ilm iö. Päin vastoin kansainväliset 

te k ijä t tu n kiva t itseään vähän jo 

kaiseen m u siikkiku lttu u rin m uotoon. 

M usiikissa itsessään silm iin - 

p istävintä o li sen m äärän jatkuva 

kasvu. P ääasiallisesti tässä ta rjo n 

nassa ansio oli uusilla soittom e- 

n e le lm illä , jo id e n ansiosta mus 

iik k i sellaisenaan ta v o itti yhä 

laaje m p ia ihm isryhm iä. M äärällinen 

kasvu o li suorassa yhteydessä 

m u siikkie lä m ä n la a d u llis iin m uuto 

ksiin , jo ita a ikaisem m at m usiikk 

ik u lttu u rit eivät o lle e t vielä tähän 

m ennessä kokeneet. M u siikista alkoi 

entistä enem m än tu lla kulutustavaraa. 

E ntiset m uodot säilyivät 

mm. konserttieläm ässä, m utta pop 

u la a rim u s iik in ilm iö t m o n ip u o listivat 

ja m o n im u tkaistivat m usiikin 

k u lu tu s ta p o ja ja a sennoitum ista 

p o ja . 

□ 

vosvetoisena o li ra itio tie liikennettä 

Turussa kokeiltu — tosin verraten 

heikolla m enestyksellä — jo 1890- 

luvun alussa, jo llo in rata lin ja kulki 

pitkin Linnankatua kirk k o s illa lta 

V eistäm öntorille. S ähköistetty raitio 

tie liike n n e alkoi Turussa vuonna 

1908. Sen a lo itti toim ilu va lla tu k 

h o lm a la in e n A. E. G .-yhtiö, joka 

kaksi vuotta aiem m in o li tehnyt 

kaupungin kanssa sopim uksen 

sähköraitioteiden rakentam isesta ja 

jo ka tätä yritystä varten perusti 

myöhem m in tytäryhtiön. 

KISKOTUS ja vaunujen kulkure 

itti rakennettiin tu o llo in s e lla i 

seksi, jo n a se säilyi aina 1930- 

luvulle asti. 20-luvun T urku-opas 

selosti täm än 7,7 kilom etriä pitkän 

reitin seuraavasti: "R aitiovaunut 

kulkevat K anavalaiturilta Puistokadulle 

vastakkain pitkin Linnankatua, 

Kauppiaskatua, E erikinkatua, 

A ningaistenkatua , yläsiltaa, 

sivuttaen n.k. A kate m ia ko rtte lin ja 

Tuom iokirkon, edelleen Iso-Hämeenkatua, 

yli a lisensillan, A urakatua, 

Y liopistonkatua, H um alistonkatua 

ohi Rautatieasem an, L. 

Linjakatua P uisto ka d u lle ." Pysäkkejä 

e li sam aisen oppaan mukaan 

m iltei joka kadunkulm assa. Tätä 

kahdeksikon m uotoista kiertorataa 

raitiovaunut siis kiersivät m olem 

piin suuntiin koko 1920-luvun pistäytyen 

sen yhdestä kulm asta aina 

välillä satam aan. R eitti o li yksira i 

teinen ja vastaantulevat vaunut sivuuttivat 

toisensa nk. ohitusvaihteissa, 

jo ita o li kaikkiaan toista 

kym m entä. 

MOOTTO RIVAUNUJA oli m iltei 

alusta lähtien 13. V uosittaiset matkustajam 

äärät pysyivät alkuvuosina 

tasaisesti 1,3 m iljoonan tie 

noilla. Ensim m äisen m aailm ansodan 

viim eisinä vuosina m atkustajam 

äärät nopeasti kasvoivat jopa 

niir. paljon, etlä vuonna 1917 m atkustajia 

o li jo yli 3 m iljoonaa. Tähän 

vaikutti p a ljo lta se, että sodan 

aiheuttam a inflaatio oli tehnyt 

raitio va u n u lla ajon verraten halvaksi. 

sillä alussa käyttöön o te t 

tua 15 pennin kertam aksua ko ro 

te ttiin ensi kertaa vasta syksyllä 

1917. 

YKSITYISEN yhtiön toim ilupasopim 

uksen, jo ka käsitti paitsi 

ra itio tie - m yös sähkölaitoksen, s i 

sältyi mm. m ääräys siitä, että 

kaupunki voisi halutessaan 10 

vuoden kulu ttu a toim innan a lkam i 

sesta lunastaa sähkölaitoksen ja 

ra itio tie t itselleen. Tätä m a h d o llisuutta 

kaupunki käytti m yös hyväksi 

ja n iinpä ju u ri 20-luvun kynn 

yksellä 1919 ra itio tie t siirtyivät 

ka upungin haltuun ja T urun kunn 

a llin e n liik e n n e sai alkunsa. T erv 

e tu lle ita lisiä kalu sto o n olivat 

vuoden 1919 lo p u lla käyttöön saad 

ut kuusi ns. jä lkivaunua sekä 

kahta vu o tta m yöhem m in saadut 

kaksi uutta m o ottorivaunua. Ja 

tä llä kannalla ra itio tie la ito k s e n liikennekalusto 

pysyikin sitten koko 

20-luvun. M o o tto riva u n u ja o li 15, 

jo is ta y ksito ista o li aina yhtä aikaa 

liike n te e ssä ; n e ljä vaunua o li vara 

lla tai ko rja u ste n alla. Liikenne 

pyöri päivittä in 16 tu n tia alkaen 

a am ulla kuudelta ja päättyen illa l 

la kym m eneltä. K uudesta jä lkivaunusta 

o li v iisi p ä ivittä in liik e n 

teessä yhteensä kahdeksan tu n 

tia v ilk k a im p in a liikenneaikoina. 

Jälkivaunuja k ä yte ttiin kuitenkin 

vain rata ja ksolla Satam a— Kauppiaskatu. 

R aitiovaunujen kanssa 

k ilp a iliv a t s iis sekä hevonen että 

auto. Ja kun ra itio tie la ito s ei 20- 

lu vulla la a je n tu n u t lainkaan, lankesi 

paisuvan liikennetarpeen 

välittäm inen sen k ilp a ilijo ille , ennen 

m uuta a u io m o b ile ille . A uton 

rin n a lla kesti hevonen kilpailua 

h eikosti sekä tavara- että henkilö 

liikenteen puolella. 

KUORM A-AJUREIDEN tila u s- ja 

odotusasem a o li 2 0-luvulla Sam p- 

palinnari luona, jossa s ija its i ns. 

yläsatam a ja varastom akasiineja. 

P ika-ajurien asem ia o li kauppato 

rilla , B rahenpuiston luona, äskenm 

ainitun satam an luona. Edelleen 

A ura- ja L innankatujen kulm 

assa sekä ylisen höyrylautan 

luona. M artin silta a ei vielä o llu t 

ja liikennettä A urajoen alaju o ksulla 

v ä lite ttiin jo e n yli kahdella höyrylautalla, 

jo is ta alem pi kulki siinä, 

m issä k a ik ille tu rk u la is ille tuttu 

fö ri kulkee e d e lle e n kin . Ylem pi 

lautta taas ku lk i su u rin p iirte in sillä 

kohdalla, jo lle vastikään on 

valm istunut M yllysilta . Tämän 

ylem m än höyrylautan luona sija itsi 

s iis yksi vossikoitte n viidestä 

asem asta. P ika-ajurien taksan 20- 

luvun tu ristio p a s ilm o itti seuraavasti: 

"T a vallin e n kaupunkia jo (n. 

8— 9 kulm anväliä) Sm k 3:— , jo 

kaisesta ylite tystä rajasta lisäm aksua 

Sm k 1,— , noudosta lasketaan 

Smk 1:50. Jälkeen k:lo 11 ip. 50 “/o 

koro tu s” . 

KESÄKUUSSA 1920, jo llo in poliis 

ila ito k s e lla on la a d ittu luettelo 

kaupungin kuorm a-autoista sekä 

avonaisista p a kettiautoista, o li näitä 

liik k e illä ja m u illa y rity k s illä 26 

ja y ksityisillä a u to ilijo illa 8. K uorm 

a-autojen m äärän lisäännyttyä 

m yös n iitä o li tila tta vissa o m ilta 

asem iltaan, jo ita 2 0 -luvulla o li rauta 

tie to rilla , S am ppalinnan luona ja 

alisatam an luona eli nykyisen Martin 

silla n alapuole lla . Y ksityisten 

kuorm a -a u to ilijo id e n m äärää nopeam 

m in näyttää a inakin alkuvaiheessa 

kasvaneen henkilö vuokra - 

autojen e li pirssien m äärä. Jo syksyllä 

1923 oli T urussa 13 pirssiasem 

aa. V ajaan parin vuoden kuluessa 

m äärä nousi 2 0 :een ja 20- 

luvun lo p u lla p irssiasem ien luku 

y litti jo 30. Pääosa asem ista s ija itsi 

edelleen keskustan tuntum assa. 

Kauim pana to rilta o liv a t satam an, 

V eistäm öntorin, S okerirannan ja 

Kupittaan p irssit. Se, että asem ia 

oli p a ljo n ja paikoin vielä vieri 

vieressä jo h tu i siitä, e ttei pirsseillä 

o llu t m inkäänlaista yhteistä o r 

ganisaatiota. 

TAKSAM ITTARIT, jo tk a tulivat 

käyttöön 1923, naputtivat kuitenkin 

jo tu o llo in niin taajaan ja näyttivät 

sellaisia lukem ia, että pirssit 

o livat kaupunkilaisten valtaenem - 

m istön ulottum attom issa. Näin oli 

selvää, etiä liikenteen uutta tu lo 

kasta autoa ennen pitkää alettaisiin 

soveltaa halvem piin henkilökulje 

tu sm u o to ih in e li jo u k k o liik e n 

teeseen. Ensim m äinen lyhytaikaiseksi 

jäänyt kokeilu tässä m ielessä 

to te u te ttiin Turussa jo 1906, siis 

pari vuotta ennen sähköraitiotien 

avaam ista. T u o llo in o li alunalkaen 

o llu t ta rkoituksena a loittaa lin ja - 

a u to liikenne U udenkaupungin ja 

T urun välillä, m utta ta rkoitu sta varten 

hankittu koko Suom en ensim 

m äinen lin ja -a u to o soittautui tuon 

ajan suom alaisille, k ivikkoisille ja 

m äkisille te ille m o ottoriltaan liian 

heikoksi. T ällö in hankkeen jo h d o s 

sa o llu t h enkilö keksi asettaa auton 

liikennöim ään Turkuun pitkin 

tasaista Linnankatua V arvintorin 

ja tu o m io kirkkosilla n välille. T oim 

inta o soittautui kuitenkin jo m uutaman 

kuukauden jälkeen kannattam 

attom aksi ja auto m yytiin Pietariin. 

TÄM ÄN varhaisen kokeilun jä l 

keen a lkoi säännöllinen liikenne 

kaupungin sisäisellä bussilin ja lla 

ensi kertaa vuoden 1923 lopussa. 

T osin jo aikaisem m in o li ju h la p ä i 

vinä o llu t autokuljetuksia jo ille kin 

h u vipaikoille, mm. Y leiselle Käytävälle 

Ruissalossa, esim . puolen 

tunnin välein. Nämä kuljetukset 

o livat kuite n kin olleet vain tila 

päisiä, ja säännöllinen liikenne ensim 

m äisellä to d e llis e lla kaupunkilin 

ja lla alkoi siis jo ulukuussa 1923. 

Linja-a u to liike n te e n alkuajo ille 

näyttää o lleen om inaista jo n k in la i 

nen ylikuum enem inen elle i peräti 

kultakuum een tapaiset oireet. Y rittäjätulvasta 

päättäen om nibussiliik 

e n n ö in tiä pid e ttiin ilm eisesti 

kannattavana ja arvokkaana amm 

attina ja liiketoim ena. 

ALUSTA alkaen o li liikennekilpailussa 

m ukana sekä pienem piä 

että suurem pia yrittä jiä . M uutam illa 

oli autoja u seim m illa lin jo illa kin . 

Ensim m äinen osakeyhtiö ilm aantui 

ala lle vuoden 1929 lopulla. Turun 

A uto-O m nibus Oy anoi tu o llo in 

lupaa liikennöid ä kaikkiaan seitsem 

ällä auto lla Num m enm äelle. 

Kahden päätepysäkiksi o li ta rk o i 

tettu K aarinan kirkon seutu ja v iid 

e llä bussilla olisi ajettu Paakunnan 

tienhaaraan. S uosituim pia 

lin jo ja alkuvaiheessa olivat Korppolaism 

äen lin ja n lisäksi Itäisenkadun, 

H autausm aan, Itäharjun ja 

Puutarhakadun lin ja t: 20-luvun lo p 

pupuolella nousivat näiden rinnalle 

edelleen Num m enm äen, Ruohonpään 

ja R aunistulan lin ja t. V arsinkin 

alkuvaiheessa poikkesivat 

eri liike n n ö itsijö id e n sam alla suunnalla 

ajam at re itit yksityiskohdissa 

toisistaan, m utta vähin erin 

syntyi tässä suhteessa yhtenäisem 

pää käytäntöä valla n kin kun 

m aistraatti vähitellen a lkoi ohjata 

liikennettä tie tyille reiteille. 

LISÄKSI oli to rilla linjo je n 

K auppatori— H irvensalo ja K auppato 

ri— R uissalo päätepysäkit. Kaikki 

lä hiliikenteen lin ja t lähtivät siis 

kauppatorilta, jossa oli bussien 

asem at ja seisontapaikat. K aukoliikenteen 

autojen asem a o li vastaavasti 

A ninka iste n to rilla . Itäisenkadun 

autoista osa kulki Vähä- 

H eikkilän Pajam äkeen ja m yöhem 

m in aina U ittam olle saakka. Itäharjun 

autot kulkivat U udenm aankatua 

S irkkalankadulle jne. Littoiste 

n tie lle . P uutarhakadun linja 

teki lenkin, joka to rilta mennessä 

kulki Y liopistonkatua, Koulukatua 

ja Rauhankatua pitkin ja palasi 

P uutarhakadun ja M aariankadun 

kautta to rille . Pitkäm äen autoista 

toinen liikennöi A ninkaistenkadun , 

ylikäytäväsillan ja K öydenpunojankadun 

kautta, kun taas toinen 

kulki M aariankadulta Brahenkatua 

Läntiselle kadulle ja sie ltä e d e l 

leen rautatieasem an, Ratapihankadun 

ja Koulukadun kautta P itkämäkeen. 

LIIKENTEEN luonteen m uuntum 

inen 20-luvulla vaati itsessään 

myös lainsäädännön asiaan kuuluvaa 

kehittäm istä. Tam m ikuussa 

1929 annettiin valta ku n n a llise t asetukset 

sekä m o o tto ria jo n e u voliikenteestä 

että yleisistä liikennejärjestyssäännöistä. 

Y leistä liikennejärjestelysääntöä 

säädettäessä 

vahvistettiin koko maan käsittävällä 

asetuksella ainoastaan tä rkeim 

mät liikennettä järjestettäessä 

noudatettavat m ääräykset, jota 

vastoin liikenteen yksityiskohtainen 

jä rje s te ly kaupungeissa ja kauppaloissa 

jä te ttiin näiden kuntien 

tehtäväksi. 

ERÄS tuntuva a utoliikenteen 

uudistus sai alkunsa Turussa jo 

ennen uutta liikennejärjestystä. 

P a lo to im in ta a n liittyviä va lo k u v ia työ v ä e n o p is to n a la -a u la a n jä rje s te 

tyssä v a lo k u v an ä yttely ss ä, jo h o n y le is ö llä o li tila is u u s tu tu s tu a h e lm ik u u n 

a ik a n a . N äy tte ly liittyi 1920 -lu vu n T u rk u a k ä s ite lle e s e e n e s ite lm ä s a rja a n . 

— V a lo k . Ilm a ri R in n e. 

V ielä 20-luvulla o li n im ittä in S uomessa 

p a k o llis ta antaa äänim erkki 

kadun kulm aan saavuttaessa. 

O nnettom uuksia selvitettäessä 

saattoi a u to n k u lje tta ja vapautua 

syytteestä vain voidessaan to d is 

taa antaneensa ä änim erkin. S eurauksena 

oli, että kaupungeissa 

usein a je ttiin vaarallisen nopeasti 

ja huolim a tto m a sti to rvet soiden. 

Turussa k o k e iltiin poliisim e sta ri 

Spåren a lo itte e sta kaupungin 700- 

vuotisju h lie n yhteydessä 1929 nk. 

h ilja ista liikennettä, m inkä jälke e n 

se pian levisi m uih in kin m aam m e 

kaupunkeihin; mm. y llä m a in itu t 

kaupunkiliito n m allisäännöt ra kentuivat 

jo tä lle pohja lle . U udistus 

lisäsi varovaisuutta ja vähensi o n 

nettom uuksia. Esim. Turussa onnettom 

uudet vähenivät yhdessä 

vuodessa 113:sta (1929) 66.een 

(1930). S uom esta h ilja in e n liik e n 

ne a lkoi levitä m yös m uualle mm. 

T urun p o liisim e sta ri S päre e s ite l 

m öi siitä O slossa p o liis iv ira n 

om aisten kansainvälisessä k o 

kouksessa. 

TURUSSA asetetun liik e n n e 

kom itean toim esta s u o rite tiin ka k 

sikin liikennela ske n ta a bussi- ja 

ra itio tie lin jo lilla . K aikkiaan ko m i 

tealla o li selvä kokonaisvalta in e n 

o ie jo u k koliikente e seen ja sen 

tulevaisuuden s u u n n itte lu u n aina 

bensiin in ja k e lu p a ik k o je n s ijo itte 

lua m yöten. Työn lo p p u tu lo s o li 

lyhyesti sanoen se, että T urun p itk 

ille ja s u o rille k a d u ille ra itio tie 

oli soveliain jo u k k o liik e n n e m u o to , 

kunhan sitä o ikein p a ra n n e ttiin ja 

k e h ite ttiin . E n sinnäkin tu li ra itio - 

tie verkko rakentaa k a ksira ite iseksi 

ja asettaa vaunuih in rahastajat. 

Eri vaiheissa tu li ra itio tie lin jo ja 

kom itean m ukaan kehittä ä n iin, 

että yksi lin ja o lis i k u lkenut satam 

asta A n in ka iste n to rin kautta 

P ohjolaan. T oinen re itti o iis i ku l 

kenut It. kadulta U udenm aankadu n

T u ru n k e sk u sta -a lu e e t 

p a h ite n sa a stu n e ita 

■ T yöterveyslaitos on suoritta 

n u t T urun kaupungin 

ulkoilm a a koskevia saasteisuustu 

tkim u ksia vuodesta 

1966 alkaen kaikkiaan kuutena 

e ri tutkim usjaksona. 

Nyt ovat valm istuneet tu t 

k im u stu lo kse t vuoden 1973 

viim e iseltä neljännekseltä, 

vuoden 1974 ko lm e lta e n 

s im m äiseltä n eljännekseltä 

sekä m arras-joulukuussa 

1974 tehdyn leiju m a - ja kaasum 

aisten ainesten tu tk i 

m uksen tu lo kse t. Laskeum a- 

tu lo k s is ta voidaan havaita 

suositu kset y littä vie n laskeum 

ien s ijo ittu van T urun 

keskustan v ilkkaim m ille 

a lu e ille . P ahim m in likaantu 

n e ita tu tkim u sp iste itä o livat 

A n inkaistenkatu, U udenm 

aankatu erityisesti Häm 

eenkadun risteyksen k o h 

dalta, H um alistonkatu ja 

K a uppatorin alue. 

Nyt ju lk is te tu n tutkim uksen aikana 

laskeutuvia a ineksia kerättiin 

kaikkiaan 10 eri pisteestä, 

jo is ta kaksi p iste ttä o li U udenm 

a ankadulla ja kaksi ka u p p a to rilla 

sekä yksi piste S tå la rm in kadulla, 

Iso-H eikkilässä, Pahaniem essä, 

H um alisto n ka d u lla , A n in kaiste n - 

kadulla ja H alisissa. Laskeum a- 

keräys s u o rite ttiin b rittilä isen 

standard in m ukaisesti niin, että 

kautta k a u p p a to rille ja sie ltä e d e l 

leen rautatieasem an kautta P uistoka 

d u lle ; kolm annen sillan valm istu 

ttu a o lis i tästä reitistä tu llu t 

m u odostaa rengaslinja. Kolm as 

ra itio tie lin ja ku lki kom itean suunnite 

lm issa N um m enm äeltä torin 

kautia P uutarhakadun päähän. 

BUSSILIIK E N N E o li kom itean 

m ielestä ainoastaan ra itio te itä 

täydentävä liikennem u o to ja käyttö 

k e lp o in e n va rsin kin s illo in , kun 

h a lu ttiin k o keilla jo n k in uuden 

lin ja n suunta va ih to e h to ja tai kannattavuutta. 

Lisäksi o li b u sseilla 

m a h d o llisuus jä rje stä ä ns. kokoom 

a lin jo ja , jo tk a olisivat s iirtä 

neet m a tku sta jia e täisem m iltä 

a lu e ilta ra itio tie lin jo je n varteen 

O lem assa o lle ita bussireittejä, jo t 

ka kaikki s iis päättyivät to rille , 

ko m ite a ehdotti yhdistettäviksi 

p a re itta in niin, että bussit olisivat 

v o in e e t ainoastaan pysähtyä hetkeksi 

kauppato rin varteen ja t 

kaakseen sitten m atkaansa to ise lle 

la id a lle kaupunkia. Ja m itä näihin 

lin jo je n m u odostam isiin tulee, 

to te u tu iv a t kom itean a jatukset s ittem 

m in s u u re lta osalta sekä ra i 

tio tie - e ttä b u ssiliikente e n kohd 

a lla . 

□ 

laskeum asuppiloon kerääntyneestä 

vedestä m itattiin pH -arvo ja vesi 

suodatettiin veteen liukenem attoman 

ja vesiliukoisen aineksen 

erottam iseksi toisistaan. Veteen 

liukenem attom asta laskeum an 

osasta m ääritettiin liukenem attoman 

aineksen kokonaism äärä, rikk 

ih iililiu k o is e t ainekset, tuhka, o r 

gaaniset ainekset ja tuhkan m angaani. 

V esiliukoisesta osasta taas 

m ääritettiin kiinteiden ainesten 

kokonaism äärä, kalsium , sulfaatit, 

n itraatit, k lo rid it ja flu o rid it. 

K okonaisleijum an h avaittiin Turun 

keskustassa ylittävän lä ä kin tö 

h allituksen enim m äissuositteen 

U udenm aankadun, Kauppatorin, 

Iso-H eikkilän, H um alistonkadun ja 

A ninkaistenkadun tutkim u spiste issä. 

Kaasum aisista aineksista hava 

ittiin lääkintö h a llitu ksen enim - 

m äissuositteet ylittäviä p ito isuuksia 

rik k id io k s id illa toisena kahdesta 

tutkim usvuorokaudesta A ninkaistenkadulla 

sekä typen oksid 

e illa m olem pina tutkim usvuorokausina 

U udenm aankadun ja Häm 

eenkadun kulm assa sekä Aninkaistenkadulla. 

K uitenkin voidaan 

todeta, että korkein havaittu kahdeksan 

tunnin keskiarvoa Kuvaava 

h iilim o n o ksid ip ito isuus jä i alle 

puoleen lääkintöhallituksen enim - 

m äissuositteesta. 

S eurattaessa ilm an saastuneisuuden 

kehitystä, voidaan havaita, 

että kokonaislaskeum an ja veteen 

liukenem attom ien kiin te id e n a i 

nesten m äärien suhteellinen kasvu 

on pysähtynyt vuonna 1969. Sen 

sijaan veteen liukenem attom ien a i 

nesten osuus kokonaislaskelm asta 

on tasaisesti noussut U udenm 

aankadun ja H äm eenkadun kulm 

assa 83 % :s ta 89 % :iin tu tk i 

m usten aikana. Nämä kaksi tu tk i 

m uspistettä e li siis U udenm aankadun 

ja H äm eenkadun risteys sekä 

toisaalta P ahaniem i ovat olleet 

tutkim u spiste in ä koko tutkim usvaiheen 

aikana aina vuodesta 1966 

alkaen ja U udenm aankadu lla voidaan 

havaita ilm an m uuttuneen 

yhä urbaanisem paan suuntaan, 

kun taas Pahaniem en alueella 

huom attavin m uutos on tuhkan 

m angaanipitoisuuden selvä pienenem 

inen. 

g 

Turun linnan 

juhlavuosi 

■ Vuoden 1981 syyskuun 

p uolivälissä tule e kuluneeksi 

100 vuotta T urun kaupungin 

h is to ria llis e n m useon perustam 

isesta ja jo edellise n ä vu o n 

na e li 1980 to d e n n ä köisesti 700 

vuotta T urun lin n a n p e ru sta m i 

sesta. Tähän perustuen on 15. 

9. 1980— 15. 9. 1981 välistä aikaa 

päätetty vie ttä ä T urun lin 

nan juhlavuotena. 

T urun lin n a n juhlavuoden 

viettä m in e n lähti liik k e e lle museolautakunnassa 

Toivo T. 

Rinteen aloitteesta. Paitsi, että 

m ain ittu u n aja n ja ksoon liittyy 

sekä h is to ria llis e n m useon perustam 

isen 100 vu o tisju h la ja 

linnan perustam isen 700 vuotisju 

h la on varsin todennäköistä, 

että e silin n a n korjaustyöt 

valm istuvat vuoteen 1980 m ennessä. 

M useolautakunta on 

esittänyt juhla vuote e n sisällytettä 

viksi eriko isnäytte lyn, 100- 

v u o tish isto riikin , m useopäivät ja 

m useoalan kansainvälisen erikoissem 

inaarin, e rik o is p o s tim e r 

kin sekä k o u lu la iste n k irjo itu s - 

ja p iiru stu skilp a ilu t. 

Juhlavuoden jä rje ste lyä va r 

ten m useolautakunta on v a lin 

n u t toim ikunnan, jo n ka p u 

heenjohtajana on H aakon W ainio 

sekä jäse n in ä T oivo T. R inne, 

M atti Salonen, Knut Drake 

ja Eira K arppinen. K a upunginhallitu 

kse n edustajana o n Stig 

R. B lom qvist. □ 

TURUN ja Tam pereen välisessä 

liikennetu rvakilp a ilu ssa, jossa oli 

kysym ys siitä, kum m assa kaupungissa 

selvitään vähem m ällä henkilö 

vahin koje n m äärällä vuodesta 

1975. peri vo ito n Tam pere, jonka 

esityksestä kilp a ilu jä rje ste ttiin . 

T am pereen liikente e ssä lo ukkaantui 

590 h e nkilöä ja liikennevaurio i- 

ta tapahtui 1 345. Turussa lo u k 

kaantui 676 henkilöä ja liike n n e - 

v aurioita tapahtu i 1 529. T urun liikenteessä 

kuoli 16 henkilö ä ja 

lo ukkaantui vaikeasti 20 henkilöä 

ja lievem m in 640 henkilöä. Tam pereen 

vastaavat luvut o liv a t 15, 29 ja 

546. Täm ä T urun häviö T am pereelle 

o li toin e n viim e vuoden aikana. 

Tam pereen kaupunki haastoi 

T urun kaupungin kilpailuun 

äänestysvilkkaudesta syyskuun 21 

— 22. päivinä jä rje s te ty is s ä ennenaika 

isissa eduskuntavaaleissa . 

Tam pereen ä änestysprosentti oli 

78,9 ja T urun 74,2. 

Turku-seura toimii 

SUOMEN T urun irtonum eroita 

vuosilta 1959— 74 Turku-seuran 

jäsenet saavat ostaa yhden m arkan 

kappalehinnasta. Aivan kaikkia 

num eroita ei enää ole myytävänä. 

Seuran hallitu s sidottaa lehteä 

niteeksi, jossa on viisi vu o sike r 

taa ja ka ikki lehden num erot. K irjat, 

kolm e nidettä, pyritään myymään 

ja käyttäm ään kertyvät varat 

seuran talouden tukem iseen. 

K irja on arvokas lahjateos. Etukäte 

istila u kset voi antaa a lle k irjoitta 

n e e lle . 

Uusi arkisto on nyt toteutunut 

Turku-seuran saatua W äinö A a lto 

sen m useosta tila t suurelle lehti-, 

kirja - ja kirjelm äaineistolle, jota 

18. vuoden ajan on tallennettu. 

S isällysluettelo Suom en Turun 

k irjo itu ksista ym. sisällöstä ju l 

kaistiin viim eksi vuonna 1968. Täm 

än vuoden toisessa num erossa 

julka ista a n uusi sisällysluettelo, 

jo ka käsittää ajan 1969— 75. Luettelo 

tulee s iis autom aattisesti 

k a ik ille tänä vuonna jäsenm aksunsa 

suoritta n e ille jä senille ja 

lehden tila a jille . 

Seuran syyskokouksesta, joka 

p id e itiin Turun Työväen Säästöpankin 

K ivikukkarossa 25. 11. 1975, 

on selostus luettavissa tässä num 

erossa julkaistavasta vuosikertom 

uksesta. Lisäksi haluan m ainita 

kokouksen onnistuneesta pikkujo 

ulutunnelm asta pankin ta rjo a m i 

ne runsaine vehnäsineen ja miele 

n kiin to isin e esitelm ineen. Vahinko 

niille , jo tk a eivät olleet mukana. 

V uosikokous pidetään tiistaina 

m aaliskuun 30 päivänä kello 19 

Suom en Talousseuran histo ria l 

lisissa suojissa Häm eenkatu 28 ssa. 

Täm ä Suom en vanhin yhdistys ja 

yhdistyshuoneisto on erikoisuus, 

jo ta selostaa maat. ja m etsätaloust. 

tri Lars Z illiacus. T alo s ija itsee 

vastapäätä Liljapuistoa. 

R aisio-seura v ie tti 10-vuotisjuhlaansa 

loppiaispäivänä Lukkarlan 

koululla. Juhlassa palja ste ttiin fil 

tri R. A. M äntylän m uotokuva. Hän 

ehti ennen kuolem aansa saada 

valm iiksi R aision historian. M äntylä 

o li R aision sivistys- ja k u lttuurieläm 

ään voim akkaasti v a ikuttanut 

persoona. V irkatyö vei hänet 

kuitenkin m uille paikkakunnille. 

N iinpä hän to im i T urun Lyseon 

vanhem pana lehtorina ja vararehtorina. 

Juhlassa p iti puheen R aisioseuran 

puheenjohtaja Paavo M äkinen 

ja histo riikin e sitti seuran sihteeri 

K auko K ruskopf. Kotiseutuliiton 

ansiom erkit jakoi V arsinais- 

Suom en M aakuntaliiton toim in n a n 

jo h ta ja P erttu K o illinen, jo ka myös 

p iti juhlapuheen. P e lim annim usiikki, 

lausunta, yksinlaulu, vanhan 

Raision puvun esitys, kansallispukuisten 

em äntien kahvitarjoilu 

ja kauniisti koristeltu sali täydensivät 

o nnistunutta ja arvokasta 

juhlaa. 

Vapaan sanan aikana kävi Turku-seuran 

o n n itte lu t esittäm ässä 

ja m uistolahjan luovuttam assa 

toim innanjo h ta ja Ilm ari Rinne puhuen 

sam alla nuorem m alle naapuriseuralle. 

T urun kaupungin 750-vuotisjuhlien 

vietosta vuonna 1979 Turkuseura 

on aikoinaan tehnyt esityksiä 

kaupunginhallitu kselle. Nyt 

seuran taholta tullaan esittäm ään 

useita e hdotuksia e rila isista to i 

m enpiteistä. N äistä m erkittävin on 

vanhan raatihuoneen palauttam i 

nen entiseen asuunsa. Rakennus 

o li aikoinaan kaksikerroksinen ja 

keskellä oli kellotorni. 

ILM ARI RINNE 

TURKU-SEURA , 

ÅBO-SAM FUNDET r.y 

T oim innanjohtaja - 

Verksam hetsledare 

Ilm ari R inne 

Taskulantie — Taskulavägen 

1 G 116 

20300 T urku — Åbo 30 

Puh. — Tel. 382 596 

T a lo uspäällikkö - E konom ichef 

U lla Eura 

Linnankatu — S lottsgatan 8 A 14 

20100 T urku — Å bo 10 

Puh. — Tel. 24 992 

Svenskspråkig sekreterare - 

R uotsinkielinen sihteeri 

E rik Bergh 

S vartm unkegränd — 

M ustainveljestenkuja 2 A 

20100 Å bo — T urku 10 

Tel. — Puh. 13 030 

P o stisiirto tili - Postgiro 

TU 32 300-4 

T urun astm a- 

rekisteri 

uranuurtajana 

■ T urun y lio p is to llis e n keskussairaalan 

laste n klin ikka 

on u ra a u u rta v a s i p a rin v u o 

den ajan kerännyt astm a- 

lapsista tie to ja tie to ko n e e lla 

käsiteltävään re kiste riin , jo 

hon o n parissa vuodessa 

saatu tie d o t noin tuhannesta 

lapsesta, jo id e n hoitoa 

on ratkaisevasti varm e n n e t 

tu ja nopeutettu. Lisätukena 

on ylio p isto n kasvitieteen 

laitoksen aero b io lo g in e n 

tutkim us ilm an pölyistä. 

L astenklinikan ylilä ä käri, p rofessori 

Tuom as P eltonen ja d osentti 

A ntti K oivikko ovat le h d istö lle antam 

assaan lausunnossaan to d e n 

neet, että astm arekisteri, jo ka 

toista iseksi lienee ainoa m aailmassa, 

antaa lä ä kärille hataran 

m uistikuvan sijasta ta rk k o ih in num 

erotie to ih in pohjautuvan kuvan 

p otilaan tilasta. T ie d o t kerätään 

painetun oppaan avulla. N äihin 

k irja siin astm alapsen h u o lta ja t 

m erkitsevät p otilaan kullo isenkin 

voinnin. K irjaseen kertyneet tie d o t 

siirretään vuoden lopussa yhteenvetoina 

a stm arekisteriin, jo llo in ne 

ovat tie to k o n e liu s k o ilta nopeasti 

löydettävissä. R e kiste rillä saadaan 

m uutenkin lisää tie to a astm an 

esiintym iskausista. Jä rje ste lm ä 

syntyi oire kale n te rin tarpeesta ja 

on m o ninkertaisesti täyttänyt siihen 

kohdistetut toiveet. 

A stm a re kiste rillä ei o le riittä 

västi varoja. T ukeakseen astm a- 

rekisterin to im in ta a T urun N aisto 

im itta ja t ry jä rje s ti a stm arekisterin 

hyväksi teatte rie sityksen T urun 

konserttita lo ssa m aanantaina 9. 2. 

1976. T ilaisuudessa e s itte tiin Ibsenin 

N ukkekoti, jo n ka e sittä jä t 

E eva-Kaarina V olanen, H elge Herala, 

Tarm o M anni, M a rtti Katajis 

to ja A sta B ackm an luovu ttiva t 

p a lkkio n sa re k iste rin hyväksi. 

T ilaisu u d e n tuoton 10 000 m k 

T urun N a isto im itta ja t ry:n puheenjo 

h ta ja Eeva H aapakoski, h a llitu k 

sen jäsen V ieno Räty ja rahasto n 

h o ita ja Lisa A hlb la d lu o vuttivat 

17. 2. 1976 p rofessori Tuom as 

P eltoselle ja dosentti A n tti K o iv i 

kolle. 

□

D om kyrkan — 

stelt 

konstm useum 

eller en god 

g u d stjän stm 

iljö? 

SOM det nu är står han ju så 

gott som i ett avskilt rum, ensam 

talande med Gud. Detta är något 

som både präst och menighet på 

svenskt håll har reagerat mot. Det 

kan tyckas högtidligt, ceremoniöst 

och pompöst. Men är detta vad 

man vill med liturgin i dag? 

TILLSAMMANS med Domkyrkoförsamlingen 

brukar Åbå svenska 

församling domkyrkan för en stor 

del av sina gudstjänster, andaktsstunder 

av olika slag och förrättningar. 

Stadens svenskar har 

ingen alldeles egen kyrka, utan 

ambulerar i en lång rad. Men den 

ser dock Domkyrkan som sin 

huvudkyrka, där alla årets stora 

helger firas. 

VARKEN domkyrkoförsamlingen 

eller svenska församlingen fyller 

domkyrkan vid vanliga gudstjänster. 

I de svenska högmässorna 

deltar i regel 200— 300 

personer, vilket är rätt mycket. 

Men sätter folk sig mycket spritt 

är det svårt att få den kontaktkänsla 

som är önskvärd, särskilt 

då också prästen under liturgin 

befinner sig så att säga i ett helt 

annat rum. 

MOBILT ALTARE 

RÖRLIGA SITTPLATSER 

PÅ svenskt håll önskar man 

alltså flytta prästen ner i kyrkan 

också under altartjänsten, och 

därför arbetar man ivrigt dels på 

att det mobila altaret faktiskt skall 

bli av, dels på att de längs med 

mittgången löpande fasta bänkarna 

skulle tas bort och ersättas med 

lättare konstruerade sittplatser 

riktade mot altaret. 

FÖR det rörliga altaret syns det 

finnas en viss förståelse, och enligt 

planen skulle ett sådant stå 

i Borgmästarkoret, därifrån det 

vid behov kunde föras upp i mittskeppet. 

MEN mot en ändring av det 

stela bänksystemet uppe i kyrkan 

finns det ett ganska kompakt 

motstånd, säger Svenska församlingens 

kyrkoherde Alvar Kurten, 

som tycker att detta är mycket 

sorgligt. 

Utifrån ser man nästan bäst hur avsnört högkoret är från domkyrkans huvuddel och den gudstjänstfirande 

församlingen. Att det när högaltaret knappast kan flyttas nöd vändigt behövs ett kompletterande 

altare mer centralt i kyrkan förefaller uppenbart. 

■ Är de längsgående bänkraderna i Domkyrkan — de i vilka 

folk sitter och stirrar varann rakt i ansiktet — kulturhistoriskt 

sä heliga at! de inte med tanke på dagens gudstjänstliv och 

ett m obilt altare kunde bytas ut mot lättare och mer flexibel 

möDlering? 

■ Ovatko Tuomiokirkon pitkittäiset penkkirivit — nuo joissa 

ihmiset istuvat vastakkain tuijottaen toisiaan kasvoihin — 

kulttuurihistoriallisesti niin pyhät, etteikö niitä tämän päivän 

jumalanpalveluksia ja siirrettävää alttaria ajatellen voitaisi vaihtaa 

kevyempään ja liikkuvampaan sisustukseen? 

■ Det ska mod till för att 

vilja flytta på något i Åbo 

domkyrka. Man kan räkna med 

att det blir bråk, och att de 

flesta vill ha det ' som det alltid 

har varit". Oberoende av 

om det faktiskt alltid har varit 

som nu eller inte. Altaret har 

ju ingalunda alltid stått i högkoret, 

som inte alls byggdes för 

sitt nuvarande ändamål. Men 

att återföra altaret till dess 

medeltida plats nere I kyrkan 

var en för djärv tanke. Den är 

helt skrinlagd, trots att den 

skulle ha löst en rad praktiska 

gudstjänstproblem, och skapat 

en intimare stämning i detta 

för de flesta samlingar väl 

drygt tilltagna gudshus. I stället 

drömmer man nu, särskilt 

inom Åbo svenska församling, 

att i samband med restaureringen 

av Domkyrkan få ett 

rörligt altare som kan rullas 

fram ungefär till den gamla 

altarplatsen, och framförallt 

nära den församling som 

prästen vid altaret behöver 

kontakt med.

RUM FÖR NATTVARD 

OCH FÖR M USIK 

BLA N D m o tiverin g a rn a till att 

m an v ill ha a lta re t n e rflytta t i själva 

kyrkan fin n s ju den a tt man 

v ill att nattvarden 

skall fira s m itt 

i försa m lin g e n , inte uta n fö r den, 

utan 

i ve rklig gem enskap. Vidare 

v ill m an att skriftskolungdom en, 

när den välsignas under hand- 

påläggning, skall uppleva den 

stunden i fö rsam lin g e n s krets och 

i närhet av fö rä ld ra r och vänner. 

P rosten Kurten ty c k e r att också 

prästvig n in g och in stallationen 

bord e vara något som ä ger rum 

inom fö rsam lin g e n o ch inte utanfö 

r den. O ch han fö ru n d ra r sig 

m ycket över a tt d e t syns svårt att 

fin n a b re tt g e h ö r fö r synpunkter 

av d e tta slag. 

PÅ fin skt håll ta la s det om 

hur s tilig t det är m ed den långa 

linjen från huvudingång till högaltare. 

O ch även de inkopplade 

a rkite kte rn a syns ha svårt a tt härvid 

la g tänka om o ch inse vad som 

bäst s kulle gagna gudstjänstlivet, 

d e t som o ckså dom kyrkan 

ju frä m st ä r till för. Nu liksom i 

sekler. 

DEN är en 

nationen. 

gudstjänstrum . 

ko n stska tt fö r hela 

Men den ä r o ckså ett 

MED tanke härpå rä cker det 

e n lig t prosten K urtens m ening 

inte m ed a tt man frå n B org- 

m ä starkapellet kan fly tta e tt altare 

till m ittu p p g å n g e n s övre del. Det 

behövs o ckså svängrum kring 

d e tta altare, rum fö r nattvards- 

gäste r o ch fö r konfirm ander. O ch 

bra vo re det om det gavs fri g o lvyta 

o ckså fö r kyrkospel och fö r 

stö rre k o n serte r med både k ö r och 

orkeste r. D etta fö ru ts ä tte r rö rlig 

m ö b le rin g som 

om vid behov. 

HUR HELIG A ÄR 

BÄ NKARNA? 

går att g ru p p e ra 

MEN det v ill a rkite kte rn a som 

sagt inte. De anser a tt de längs- 

gående skranken är så vackra att 

de b ö r bevaras. 

O ch d o m kyrkoförsam 

lin g e n 

ängslas fö r att den 

nyo rd n in g m an på svenskt håll 

å trå r s k u lle leda till att antalet 

s ittp la ts e r i kyrkan s kulle m inskas. 

V ilk e t inte i högre g rad torde 

vara fa lle t. I va rje fa ll inte vid de 

A tt B orgm ästarkoret ska förses m ed d o p fu n t och b li e tt levande 

lite t kyrkorum rår det enighet om . M en gar de from m a fö rh o p p n in 

garna om flyttn in g av S karpskyttekapellets altare i u ppfyllelse? 

P orm estarinkuori saa kastem aljan, ja siitä tulee elävä pieni k irkko - 

huone — tästä ollaan yksim ielisiä. M utta tote u tu vatko m yöskin hurskaat 

toiveet T arkk'a m p u ja kappelin a ltta rin siirtäm isestä? 

tillfä lle n då det m obila altaret är 

i bruk, ty då b lir endel av de eljes 

utsiktslösa platserna i kyrkan 

brukbara. Det är ju bara från en 

ganska begränsad del av dom 

kyrkan man kan se ända upp till 

högaltaret. 

RESTAURERINGSDELEG ATIO 

NEN har rent allm änt sagt ut att 

de gam la bänkarna b ö r bli kvar 

i dom kyrkan. M en härm ed avses 

knappast att hela havet av 

b änkar m åste bli kvar. 

R iksantikvarien 

C arl Jacob G ardberg anser 

fö r sin del att de langsgående 

b änkarna väl kunde bytas ut mot 

andra anpassade o ch bättre fu n g 

erande sittplatser. Men det finns 

också andra v iljo r. Såväl bland 

a rkite kte r som inom d o m kyrko 

fö rsam lingen fö rfä k ta r man enligt 

Kurten en rent rom antisk o ch enbart 

estetisk gudstjänstsyn. 

Fråga 

är om kyrkofu llm ä ktig e i Å bo, när 

saken kom m er 

ska fö lja sam m a linje. 

till dess prövning 

S lår fu llm 

äktige, som man borde kunna 

vänta sig, enigt vakt om gudstjänstlivets 

behov lär det nog gå 

a tt tala med m useiverket. Men 

o p inionen bland 

m ånga som har 

att skaffa med dom kyrkan är 

skräm m ande 

konservativ. 

ETT ALTARE T ILL 

ATT 

FLYTTA 

OCKSÅ i S karpskyttekapellet 

v ille svenska 

fö rsam lingen gärna 

m öblera om . A lta re t är placerat 

vid fel vägg, tycker man. B rudparen 

g å r i kro k 

fö r att nå del. 

O ch man ty c k e r det ä r fel att 

a lta re t som nu ä r in trä n g t i en 

vrå — även om tegelväggen 

ova n fö r det är utom o rd e n tlig t 

vacker. Ett m in dre o ch lättare 

alta re p la cera t m ittem ot 

ingången 

v ille m an se i S karpskyttekapellet, 

och en ny o ch m in d re orgel. Den 

nuvarande ä r alld e le s fö r skrym 

m ande fö r det lilla rum m et. Den 

kunde placeras i M u sikin stitu te t 

som övningsorgel. Som sådan utnyttjas 

den fö r ö v rig t redan nu. 

MEN o ckså om S karpskyttekapelle 

t ä r m eningarna delade. 

Bara när det g ä lle r att g öra B org- 

m ästarkoret till dop kapell, och 

överhuvud till en bättre utnyttjad 

del av dom kyrkan, rår det större 

enighet Både alta re och dopfu n t 

skall koret få. 

M ETA TO RVALDS 

□ 

Y LEISTA 

T u rk u -seu ra , Å b o -sa m fu n d et ry:n 

to im in ta k e r to m u s v u o d e lta 1975 

T urku-seuran jäsenm äärä on 

jatkuvasti noussut ollen vuoden 

1975 lopulla noin 1 500. Jäsenet 

koostuvat ensisijaisesti vanhem 

man polven turkulaisista, joiden 

kiinnostus turkulaisuuteen ja T u 

run m iljööseen on voim akas. 

Täm än tietäen seuran taholta on 

te h ty a lo itte ita tukem aan ja vaalimaan 

arvokkaiden perinteiden ja 

kaupunkinäkym ien säilyttäm istä. 

Sam alla on kiin n ite tty huom io rakentavan, 

kasvavan ja uudistuvan 

T urun kauneusarvoihin ja m ie lekkäisiin 

ratkaisuihin. 

K a u punginhallitukselle lähetetyistä 

k irje lm istä m ainittakoon: 

TURUN TÄYTTÄESSÄ 750 

VUOTTA vuonna 1979 on neuvoteltu 

kaupungin johdon kanssa 

ehdotuksista, jo ita seura on kirjelm 

issään parina edellisenä vuonna 

esittänyt kaupungin ju hlavuoteen 

liittyvissä kysym yksissä. Sam 

alla on pantu vire ille m yöhem 

min tehtäviä uusia suunnitelm a- 

ehdotuksia. K aupunginhallitus nimesi 

vuoden 1975 joulukuussa to i 

m ikunnan valm istelem aan Turun 

750-vuotisjuhlia. 

K INGELININ HUVIM AJAN — 

A ninkaistenkatu 8:ssa — säilyttäminen 

on turkulaisten sydäntä lähellä. 

Seura e sittikin kirje lm ä s 

sään m ainitun 150 vuotta vanhan, 

arkkite h ti Pehr Johan G ylichin 

piirtäm än ja kauppaneuvos A braham 

K ingelinin aikoinaan om istaman 

m ajan säilyttäm istä. Asia sai 

m yönteisen ratkaisun, kun seura 

hankki varat siirtokustannuksiin ja 

kaupunki osoitti m ajalle Luostarinm 

äeltä uuden sijoituspaikan. 

Tätä kirjoitettaessa sija in tip a ikkakysym 

ys on lopullisesti ratkaisematta. 

TURUN N IM IKKKO PÄIVÄÄ viete 

ttiin 21. 9. viidennentoista kerran 

T urku-seuran aloitteesta vietettävä 

kotiseutupäivä on vuosittain 

laajentunut. "U rh e ilu n ja kuntoilun 

T u rku ” -teem an m erkeissä jä rje s 

te ttiin kym m eniä tilaisuuksia. Tuhannet 

tu rkula iset olivat päivän 

aikana liikkeellä. K aupunginhallituksen 

nim eäm än toim ikunnan puheenjohtajan 

a oli to im itta ja Eino 

Lehtinen ja jäseninä erityisopettaja 

Tapio H olvitie, konsuli Bengt 

Pettersson, m a tkailupäällikkö Irm 

eli T orssonen ja kauppias V iljo 

Vanne. T urku-seuran nim eäm inä 

jäseninä olivat liikunnanohja aja 

Lahja Salviander, a pulaisjohtaja 

A arne H aahtela ja to im itta ja Reino 

Linkosaari. T oim ikunnan sihteerinä 

toim i tiedotussihteeri Raim o H elminen 

ja II:na sihteerinä Irm eli 

Torssonen. 

SUOMEN JOUTSENEN siirrosta 

pois Turusta kantautui tie to ja tu r 

kulaisille. Seuran perehtyessä 

asiaan saatiin selvyys siitä, ettei 

ainakaan nykyvaiheessa siirto a 

suoriteta, vaan alus to im ii edelleen 

m erim iesam m attikouluna A u 

rajoen rannassa. 

SEURAN HALLITUS JA 

JAOSTOT 

Turku-seuran puheenjohtajana 

vuonna 1975 toim i edelleen a rk k i 

tehti O lli Kestilä sekä varapuheenjo 

h ta jin a intendentti Erik Bergh 

ja professori Reino Leimu, joiden 

lisäksi hallitukseen kuuluivat to i 

m istosihteeri B rita A hlroth, fil.lis. Bo 

G rönholm , jo h ta ja A rm as O. J o kinen, 

fil. m aisteri M argareta J o kinen, 

p äätoim ittaja Heim o Kallio, 

apul. kaupunginjohtaja Johannes 

Koikkalainen, Eino Lehtinen, apul. 

ka u punginjohtaja Lauri O rell, professori 

Toivo T. Rinne, h ovioikeudenneuvos 

O lavi Santalahti, ham 

maslääkäri Helmi Silvola-M anérus, 

hankintapäällikkö Paavo S uom i 

nen, rovasti Haakon W ainio, V iljo 

Vanne ja toim itta ja Jorm a Vuori. 

T oim innanjohtaja na ja sih te e rinä 

oli nuorisosihteeri Ilm ari Rinne, 

ruotsinkielisenä sihteerinä 

E rik Bergh ja talouspäällikkönä 

m erkonom i U lla Eura. 

T y ö j a o s t o : P uheenjohtajana 

O lli Kestilä ja jäseninä Reino 

Leimu, Erik Bergh, Helm i Silvola- 

M anérus, Eino Lehtinen ja Ilmari 

Rinne. — Jaosto on seuran keskeisin 

elin, jo ka valm istaa e sitykset 

seuran h a llitu kselle ja hoitaa 

käytännön tehtävät. Jaosto piti 

vuoden aikana 10 kokousta ja lisäksi 

5 kokousta hallitu ksen k o 

kouksen yhteydessä. 

L e h t i j a o s t o : P uheenjohtajana 

O lli K estilä ja jä seninä H eimo 

Kallio, Eino Lehtinen, Reino 

Leimu, Reino Linkosaari, pääto i 

m ittaja Meta Torvalds, Ilm a ri Rinne, 

fil.m a iste ri Taina H errala ja 

rouva Ulla Nurm i. — Suom en T u r 

ku — Åbo, vår stad-lehteä ilm e s 

tyi neljä num eroa, jo issa o li yhteensä 

224 sivua + 16 kansilehtisivua. 

Lehden pääto im itta ja n a oli 

O lli K estilä ja to im itu ssih te e rin ä 

Eino Lehtinen. L ehtijaoston jä senet 

m uodostivat lehden to im itu s 

kunnan. 

R e t k e i l y j a o s t o : Puheenjohta 

ja n a Ilm ari Rinne ja jäseninä 

kam reeri Toivo Korpela, Bo G rö n 

holm , everstiluutnantti, evp. V eikko 

H assinen ja rouva Rauni A rvela. 

— Jaosto jä rje s ti p e rin te e lliset 

toukokuun to rs ta i-ilto je n o p in to 

retket. Ensim m äinen kohde oli T u 

run vanha keskiaikainen k o rtte li 

karjakatuineen, jo ita selosti a rk k i 

tehti B enito C asagrande. Sam alla 

re tkellä tu tu stu ttiin Å b o A kadem in 

h a llintorakennuksiin varatuom ari 

John Lageström in opastuksella. 

Toisen retken kohde o li ju g e n d - 

tyylinen B etel-kirkko, jossa o p p a i 

na toim ivat rovasti K. E. R inne ja 

työntu tkija Eeli N urm i. B e te l-kirkon 

pihan to iselle reunalle, kadun 

varteen rakennettua K iviku kka ro - 

taloa selosti to im itu s jo h ta ja Eero 

TURKU-SEURA, Å BO-SAM FUNDET ry:n 

VUOSIKOKOUS 

pidetään tiista in a m aaliskuun 30 päivänä 1976 klo 19 Suom en 

Talousseuran huoneustossa, H äm eenkatu 28. 

V arsinaiset vuosikokousasiat. Kokouksen jä lkeen esitellään 

tätä Suom en vanhinta yhdistystä ja sen toim italoa. 

Turussa, tam m ikuun 29 päivänä 1976 

HALLITUS 

TURKU-SEURA, Å BO -SAM FUNDET ry:s 

ÅRSMÖTE 

hålls tisdagen den 30. mars 1976 kl 19 i Finska H ushålln in g s 

sällskapet, Tavastgatan 28. 

O rdinarie årsm ötesärenden. E fter årsm ötet presenteras den 

äldsta fö rb u n d e t i Finland. 

Åbo, den 29. ja n u a ri 1976 

STYRELSEN

N um erla. K olm as re tk e ily ta p a h 

tu i lin ja -a u to illa K uusiston k irk 

koon, kartanoon ja linnan raun 

io ille . K irkkoa esitte li pastori 

H e ikki S uom inen ja m atkan m uita 

k o h te ita opas H ilkka A altonen. 

R e tkillä o li m ukana noin 600 osanottajaa. 

M u r r e j a o s t o : P uheenjohta 

ja n a m aalarim estari Kaarlo 

T am m inen ja jäse n in ä fil.lis . M aija 

G rönholm , in sin ö ö ri Pekka N iemi, 

isä n n ö itsijä A lla n f_ a r i, varanotaari 

A lla n S alom aa, rouva A ili 

S im ola, R eino Linkosaari, to im is 

to p ä ä llik k ö V ilh o Lehtonen, työnjo 

h ta ja A lfo n s K oskim ies, tire h 

tö ö ri N estor Lehtinen ja ilm ari 

Rinne. — Jaosto te ki o p in to re tken 

T urun ylio p isto n suom enkielen la i 

to k s e lle tutu stu e n T u rin m urteeseen 

ä ä n inauhojen ja m uun a rk is 

to m a te ria a lin puitteissa. Kerran 

kuukaudessa p idetvissä jaoston 

kokouksissa on kä site lty kilpailun 

kautta aikaisem m in kiertyneitä 

T urun m u rre p a kin o ita sekä annettu 

la usuntoja T urun m urteesta. 

H i s t o r i a n j a o s t o : Puheenjo 

h ta ja n a T oivo T. R inne ja 

jä seninä vahtim estari V iljo Kaila, 

le h to ri O ssi Laapotti, fil. m aisteri 

H agar N ikander, fil. tri T auno Perälä, 

Haakon W ainio ja sihteerinä 

Ilm ari R inne. — Jaosto o li o s a llisena 

valta kunnallisen historian 

viiko n 3.— 9. 11. T urun jä rje s te ly 

toim iku n n a ssa . Teem ana o li "T u r 

ku ko u lu - ja y lio p is to k a u p u n k in a ” . 

V iiko n a vajaisjuhlassa vanhan 

akatem iatalon ju h la salissa piti 

tervehdyspuheen p ro fsesori Päiviö 

T om m ila ja viiko n avauksen suoritti 

m aaherra Sylvi S iltanen. Suomen 

H isto ria llisen S euran esim ies, 

akateem ikko E ino J u tikkala n ju h 

laesitelm än aiheena o li "S attum a 

ja lain a la isuus h isto ria ssa ". V iikon 

aikana T urussa jä rje s te ttiin lu kuisia 

teem aan liitty v iä tilaisuuksia. 

S i v i s t y s j a o s t o : Puheenjo 

h ta ja n a kouluneuvos A lla n Koskim 

ies ja jäse n in ä R eino Leim u, 

E rik Bergh, p rofessori Paavo K allio, 

O lavi S antalahti, ulostottom ies 

Eero Länsineva ja s ih te e rin ä to i 

m is to p ä ä llikkö M ikko H irvoila. — 

Jaosto on käsite llyt vanhan Turun 

eläm ää kuvaavien ruotsin kie liste n 

kirja ste n kääntäm istä suom eksi, 

T u rku -p a trio o ttie n haastattelusarja 

n ta lle n ta m ista ä ä n inauhalle ja 

T u rk u -kro n ikan kerääm istä. 

N a i s j a o s t o : P uheenjohtaja 

n a H elm i S ilvola-M anérus ja jä 

seninä B rita A h lro th , Taina H errala, 

M argareta Jo kin e n , ta ite ilija 

Irm a Jylhä, kauppias T ytti L in d ström 

, Lahja S a lvia n d e r ja Irm eli 

Torssonen. — Jaoston työ on 

keskittynyt K ynttilä n p ä ivä ju h la n 

jä rje stä m iseen. Lisäksi ja o sto n jä 

senet ovat ta rvitta e ssa o lle e t auliis 

ti auttam assa seuran m uiden 

tila isu u ksie n jä rjestelytehtävissä. 

Y m p ä r i s t ö j a o s t o : Puheenjo 

h ta ja n a O lli K estilä ja jä seninä 

pro fe ssori E rkki Asp, p rofessori 

R eino Lento ja opetustoim en 

jo h ta ja P entti Lahti. — Turkuseura 

on jä senenä S uom en Kotise 

u ra liito ssa ja V arsinais-S uom en 

Luonnonsuoje luliitossa. S euralla 

on V arsinais-Suom en M aakuntaliito 

n kotiseutu- ja k u lttu u rito im i 

kunnassa edustajana O lli Kestilä. 

N äiden jä rje stö je n vu o siko ko u k 

sissa ja neuvotte lu p ä ivillä seuraa 

on edustanut Ilm ari Rinne. 

T a l o u s j a o s t o : Puheenjohta 

ja n a pankin jo h ta ja E rik Jäänti 

ja jäse n in ä varatuom ari Pauli 

Kom i, Eero N um erla, p a n kin jo h ta 

ja Sven-E rik R elanti ja A rm as O. 

Jokinen. — Jaosto on suunnite l 

lut to im e n p ite itä seuran ta lo u d e l 

lisen aseman parantam iseksi ja 

on m ahdollisuuksien rajoissa to 

teutta n u t suunnitelm iaan. 

K O K O U K S E T JA J U H L A T 

V u o s i k o k o u k s e s s a maaliskuun 

24. päivänä Turun Säästö 

pankin kerhosalissa to im i puh 

e enjohtajana O lli Kestilä ja sihteerinä 

Ilm ari Rinne. V uosikokousasioiden 

käsittelyn päätyttyä vahtim 

estari Ilpo Lunden T urun kaupungin 

m atka ilu to im isto sta esitti 

m u siikilla varustetun väridiasarjan 

"T u rku täynnä tunnelm aa" ja ekonom 

i N ils-E rik B ystedt kertoi S uomen 

vanhim m an säästöpankin 

h istoriasta. Läsnä o li 65 jäsentä. 

S y y s k o k o u k s e s s a m arraskuun 

25. päivänä T urun Työväen 

Säästöpankin uudessa to i 

m italossa K ivikukkarossa toinv 

puheenjohtaja na O lli K estilä ja 

sihte e rin ä Ilm ari R inne. K okouksessa 

p äätettiin mm. korottaa 

seuran jäsenm aksu 15 m arkkaan 

ja perhejäsenen jäsenm aksu 5 

m arkkaa vuodessa sekä Suom en 

Turun tilausm aksu 15 m arkkaan 

vuosikerralta. Ilm ari Rinteen esittäm 

ä to im intasuunnitelm a vuodelle 

1976 hyväksyttiin. Kokouksen ohjelm 

assa oli Eero N um erlan d ia 

kuvin valaistu esitelm ä pankin 

h istoriasta ja asem akaava-arkkitehti 

Pekka S ivulan d iakuvin valaistu 

e sitelm ä Turun asem akaavasuunnitelm 

ista. 

K y n t t i l ä n p ä i v ä j u h l a n 

n aisjaosto jä rje s ti helm ikuun 2. 

päivänä T u o m iokirkkoseurakunnan 

salissa salin tä yte ise lle yleisölle. 

Esitelm än a rkkip iispa G ustaf J o 

hanssonista p iti em eritus piispa 

O lavi Kares. L a u la ja ta r S ilja Mellanen 

laulo i kapellim estari Alm os 

M aattolan säestyksellä, rouva Irja 

Lappalainen lausui ja tuom iorovasti 

Lauri H uovinen p iti päätöshartauden. 

S y y s j u h l a s s a lokakuun 31. 

päivänä Turun linnassa o li läsnä 

noin 250 henkeä. Professori Oiva 

Tuom inen esite lm ö i Jam es C ookin 

1768— 71 tekem ästä m aailm anym - 

p äripurjehduksesta, jo lla oli m u 

kana turku la in e n H erm an S pöring. 

Sam aa re ittiä e s ite lm ö itsijä o li äskettäin 

m atka ilija n a tutkin u t. Runsaasta 

m uusta ohjelm asta m am ittakoon 

Haakon W ainion suunnittelem 

a tie to k ilp a ilu ja kapellim e s 

tari R udolf N ienstedtin johtam an 

T yöväenopiston o rkesterin e sitykset. 

Juonta ja n a to im in u t Ilm ari 

Rinne haastatteli a rk k ite h ti Ritva 

Lehtistä ja kaupungin a rkisto n h o i- 

taja Juhani Lom ua. M u siikin ja 

laulun lom assa o li keskusteluhetki 

ka h vita rjo ilu in e e n . 

N Ä Y T T E L Y T 

P a a v o N u r m e n olym p ia 

m italien ja -p a lk in to je n näyttelyn 

seura jä rje s ti W äinö A altosen 

m useossa a ja lla 23.— 28. 9. Näytte 

illä o li lisäksi tu rku la iste n olym - 

piasankareiden K alle M äkisen ja 

H arri Larvan p a lk in to ja . Kaupungin 

h a llitu ksen m yönnettyä seuralle 

ta lo u d e llis ta tukea näyttelyn kulut 

saatiin h oidetuksi. N äyttelyn pysty 

tti rakennusm estari Pentti S aarinen. 

N äyttelyssä o li m yös e sillä 

Turku-seuran ju lkaisun Suom en 

T urun kaikki tähän asti ilm estyneet 

num erot, seuran julkaisem a t 

k a sku kirja t ym. Seuran naisjaoston 

jäsenet to im iva t näyttelyssä 

avustajina. Y leisöä näyttelyssä kävi 

2 456 henkeä. 

KAUPUNKI- JA P U U T-näyttelyn 

jä rje ste lyissä T u rku-seura o li m u 

kana. E site lm ä tila isu u s ja v a lo 

kuvanäyttely p id e ttiin 21. 5. Turun 

S uom alaisen S äästöpankin pääko 

n tto rin tilo issa . A lustavasti on 

suunniteltu puiden istutuskam panjo 

ita T urun kaunistam iseksi. 

M U U T O IM IN T A 

Seuran kunniajäsen, asessori 

E rkki V uori kuoli m aaliskuun 7 

päivänä 1975 ja siunaustilaisuus 

o li Turun Y lösnousem uskappelissa 

m aaliskuun 17 päivänä. Hän oli 

T urku-seuran p ä äsihteerinä 1959— 

64 ja Suom en T urku -le h d e n pääto 

im itta ja n a 12. vuoden ajan. E rkki 

Vuoren m uistoa seuraa Turkuseuran 

kunnioittava kiito llisuus. 

A rkisto n perustam inen seuralle 

tu li a ja nkohtaiseksi toim in n a n ja 

jäsenm äärän yhä kasvaessa. A n o 

m uksestaan seura sai W äinö A a l 

tosen m useosta a rkisto tila a , johon 

on nyt s ijo ite ttu Suom en T urun 

vuosikerrat, seuran julkaisem at 

kaskukirja t. Turku-levyt sekä 17. 

vuoden aikana kerääntyneet k irje 

lm ä t ym. aineisto. 

T a ite ilija T auno T orpon suunnittelem 

aa T u rku-m ita lia lunaste t 

tiin V iljo V anteelta käytettäväksi 

la h ja ta rkoitu ksiin ja m yytäväksi 

seuran tu lo je n kartuttam iseksi. 

S E U R A N T A L O U S 

Turku-seuran m enoeristä suurin 

on Suom en T urku -le h d e n painatu 

sku lu t ja suurin tu lo e rä lehden 

ilm o itu stu lo t, T urun kaupungin 

avustukset, seuran jäsenm aksut, 

lehtien, kaskukirja n ja T u rku-le - 

vyn m yynnistä kertyvät m uut tulot. 

Seuran tilin p ä ä tö ksestä selviää 

tarkem m in seuran talous. 

Turussa, tam m ikuun 29 päivänä 

1976. 

T U R K U -S E U R A , Å B O -S A M - 

F U N D E T 

H a llitu s 

ry. 

O LLI KESTILÄ 

p u h eenjohtaja 

ILM ARI RINNE 

to im in n a n jo h ta ja 

Kotitalouslautakunta toimii 

kaikkien turkulaisten hyväksi 

Jo läh e s k o lm e k ym m e n tä v u o tta sitten 

p e ru stettiin T u rk u u n rouva A ili S alo m a an 

a lo itte e s ta k o tita lo u sla u ta ku n ta. 

— L a u ta ku n n an jä rje s tä m ie n kurssien, 

h a vain to -e s ityste n ja n e u vo n n an avulla 

s aa vu tettu a a m m a ttita ito a ei v o id a arvio id a 

rahassa, sillä se on k o itu n u t ja koituu 

p a ik k a k u n n a n k o tien hyväksi hyvinvoinnin, 

viih tyisyyden ja tyytyväisyyd en m uodossa, 

to te a a k o tita lo u sn e u v o ja Irja M ä k i Y lio 

p is to n k ad u n k au n iissa, tilav a ss a o p e tu s 

k esku ksessa. 

K o titalouslautakunta toim ii periaatteessa — ja 

nykyisin käytännössäkin — kaikkien kaupunkilaisten 

hyväksi. 

— Ennen tyypillinen asiakkaam m e oli keski-ikäinen 

perheenäiti. 

Nyt lautakunnan palveluja käyttävät hyo 

Y lio p is to n k a d u n o p etu sk es ku k se ss a syvennytään 

k o tite o llis u u s n e u v o ja E in i M a ttila n (o ik.) jo h d o lla 

ka u p u n k ila is te n p u k u p u lm iin . S o v itu k se ss a on m a l* 

lin u k k e n a ' rouva P irkk o H irv o n e n . H än on käynyt 

k o tita lo u s la u ta k u n n a n p u ku o m p elu ku rs sin ja va lm is ta a 

v u o s itta in its e lle e n ja la p s ille e n u se ita v a a te k e rto ja 

y h teistyö s sä E in i M a ttila n k a n ss a. — V a lo k . E rkki 

P a ak ki. 

9 T ä m ä n p äivä n k u lu tta ja liikk u u tu o te v iid a k o s s a , 

jo h o n h elp o s ti eksyy, sa n o o k o tita lo u s n e u v o ja -k u lu t- 

taja v a lis ta ja Irja M ä k i ja " s u o m e n ta a " sitte n tu rk u la is - 

ro u v a lie p es u o h je m e rk in tö jä . — V a lo k . E rk k i P a a k k i. 

väkseen sekä m iehet että naiset, vanhat ja nuoret. 

Jo pelkästään ruuanvalm istuskursseille o sallistuu 

vuosittain noin 200 kaupunkilaista. H avainto-esitysten 

ja ku lu tta ja -ilto je n kautta 

henkilöryhm iä. 

tavoitam m e hyvin e rila isia 

T O IM IN T A A K O L M E S S A T A L O S S A 

— Turun kotitalouslautakunta to im ii tänään ko l 

m essa toim intapisteessä, kertoo Irja M äki. Y lio p is to n 

kadun opetuskeskuksessa pidetään ru u anvalm istuksen 

perus- ja eriko iskursseja mm. m orsiam ille, e läkelä 

is ille ja soke rita u tisille . H avainto-esityksiä — jo id e n 

aiheina Turussa usein ovat pikkulä m p im ä t ja salaatit 

— järjestetään työpaikka- ja jä rje stö väelle heitä k iin 

nostavista aiheista. 

— Puhelinpalvelu on joustava, nopea ja p a ljo n käytetty 

tapa hankkia tie to a esim e rkiksi kulu tta ja kysym 

yksistä. T iedonhaluinen kaupunkilainen voi näissä 

m erkeissä soittaa opetuskeskuksen num eroon 10 305 

klo 9— 13 välillä. 

Y liopistonkadun opetuskeskuksessa syvennytään 

myös kotite o llisu u sn e u vo ja Eini M a t t i l a n jo h d o l 

la, 

kaupunkilaisten puku- ja hattu p u lm iin alan kurssien 

sekä le ikkuu- ja sovituspalvelun m uodossa. 

L IS Ä T IL A A K A IV A T A A N 

K o titalouslautakunnan kutom o to im ii n ykyisin vanhassa 

talossa U udenm aantien varrella, num erossa 37. 

Kudonnanneuvoja Inga W e c k s t r ö m i n johtam assa 

34

Kotitalouslautakunnan kutomo toimii nykyisin vanhassa 

talossa Uudenm aantien varrella. — Kaupunkilaiset 

kutovat innolla ja kurssit täyttyvät hetkessä. 

Siksi kutomolle onkin saatava lisätilaa, sanoo kudonnanneuvoja 

Inga Wecktröm ja tarkkailee Riitta Silanterän 

poppanatyötä. Taustalla Eeva Suormala kutomassa 

ryijyä. — Valok. Erkki Paakki. 

kutom ossa helskyvät 13 kangaspuut ja niissä syntyy 

m o n enm oisia ka u n iita te k s tiile jä k o te ih in : m attoja, 

ryijyjä , poppanoita. 

— Pulm anam m e on tilanahtaus, toteaa Inga W eckström 

. K urssit täyttyvät hetkessä. 

U utta tila a o n kin kuto m o lle ja in n o k k a ille kudonnan 

h a rra s ta jille luvassa sam asta talosta. 

— O dottelem m e tässä re m onttim iehiä, sanoo Inga 

W eckström ja syventyy sitten asiakkaansa pulm aan 

eli m allin valintaan ja luom iseen. 

OMENAT MEHUKSI 

Jo vuodesta 1949 saakka on kotitalouslautakunnan 

kautta k a u p u n k ila is ille o llu t m ahdollisuus valm istaa 

a sia n m u ka isilla v ä lin e illä om enasadosta terveellistä 

tuorem ehua. 

— O m enatuorem ehuase m a to im ii nykyisin Vähä- 

H eikkilä n kaupunginosassa , M yllym äentien num erossa 

5. A sem an vä lin e istö on tehokas; hedelm äpuristin, 

jo n k a teho on 300 kg /tu n ti. V esihaudelaite on uusi ja 

p a s tö ro in ti suoritetaan ns. Baum anin kellolla. 

— Tuorem ehun teko on koko perheen puuhaa. 

K aikkein in n o kkaim p ia m e h u n te kijö itä ovat perheenisät, 

kertoo Irja Mäki. 

MIEHETKIN ASIALLA 

T ätä ju u rru tu styötä ovat o lle e t tekem ässä m yös 

m iehet; kaupungin h a llitu ksen e d u sta jin a ovat kotitalouslautakunnassa 

istuneet asio ita pohtim assa ja 

päättäm ässä O lavi S antalahti, M a rtti Ratu ja Kalevi 

Salo. 

— Tänä vuonna kaupunki m yönsi to im in n a n pyörittäm 

iseen rahaa 186 000 m arkkaa eli sen sum m an, 

m inkä pyysim m ekin, lo te a a k o tita lo u sneuvoja M äki. 

V astaavia lautakuntia to im ii m aassam m e 49 eri 

p a ikkakunnalla. M aalaiskunnissa k o tita lo u sla u ta kuntien 

tehtäviä h oitavat neuvonta-asem at. Lautakuntien 

keskuselim enä to im ii K u n nallisten K o tita lo u sla u ta - 

kuntien Keskus ry., jo ka ideoi lauta kuntie n toim in ta a 

ja pitää yhteyttä tu tkim u sla ito ksiin . 

TIETOA TARVITAAN 

— Työssäm m e on tie d o llin e n puoli tänään ta id o llis 

ta puolta tärkeäm pi, sanoo Irja M äki. Hän lu onnehtii 

asiakkaansa h e nkilöksi, jo lla on tieto ja . N iitä halutaan 

tarkistaa, varm istaa 

— Toivoisin, että nekin henkilö i, jo ilta perustiedot 

e sim e rkiksi kodin koneista puuttuvat, tu lisivat keskustelem 

aan kanssam m e ennen jo ta in tärkeää hankintaa. 

Ilahduttavaa on o llu t viim e a ikoin a todeta, m iten 

nuorten m iesten tie d o t kotita lo u d e sta ovat lisääntyneet 

ja ruuanvalm istuksesta on tu llu t m o n ille kiintoisa 

harraste. 

T o im itta ja 

E IR A N U R M IN E N : 

T urun 700-vuotisriemujuhlat 

ja niiden valmistelut 

Liikke e lle oli todella lähdetty 

varsin m yöhään, m utta sitä pontevam 

m in: kaupunginvaltuusio 

asetti 16-jäseniseo juhlakom itean 

ja se puolestaan 11 jaostoa jo is 

sa o li yhteensä 70 jäsentä. Tehtäviin 

nim e ttiin kaupungin parhaat 

asiantuntijat, mm. koristelujaostoon 

kuuluivat a rkkite h d it A lvar Aalto 

ja Erik Bryggm an. Juhlakom itean 

p uheenjohtaja na o li agr. Arvi Kontu 

ja jäsenenä oli yksi nainenkin, 

rva T ekla Tuom ola 

TAM M IKUUN alun lehdet tie tä 

vät kertoa, että Turun ju h lille ehdotetaan 

kutsuttavaksi edustajia 

kotim aasta ja 18 ulkom aan kaupungista. 

Ne olivat Tukholm a, Visby, 

Kalm ar, Malm ö, G öteborg, 

K ööpenham ina, O slo, Lyypekki, 

H am puri, Brem en, S tettin, Danzig, 

K önigsberg, R iika, Tallinna, Antverpen, 

A m sterdam ja H ull. ” E rinäisten 

R anskan kaupunkien kutsum 

isesta ei vielä tehty päätöstä” , 

kirjo itta a Turun Sanom at 17. 1. 

Sitä päätöstä tuskin te h tiin m yöhem 

m inkään, m utta T ukholm alle 

ja erä ille Saksan kaupungeille ju h 

la toim ikunnan edustajat kävivät 

esittäm ässä henkilökohtaisen kutsun, 

sam oin T a llin n a lle ja T artolle. 

"T u ru n ju h liin on kiinnostus V i 

rossa huom a tta va', kertoi lähetystö 

palattuaan U udelle Auralle. 

M UISTO M ITALI JA 

JUHLAKANTAATTI 

TURUN LILJA 

” Kun on k erra n p ä ätetty, e ttä T u ru n on tä n ä vu o n n a ju h 

littava 7 00-vuotisen o lem a s saolo n s a k u n n iak si, niin on m yös 

p id e ttä vä h u o lta siitä, e ttä ju h lista m e ssuin een m u o d o stu u 

k a u p u n g in arvo a v asta ava tilais u u s ", k irjo itta a T u ru n S a n o m a t 

etusivun a rtik k e lis s a a n ta m m iku u n 5. p ä iv ä n ä 1929 o ts iko in 

”T u ru n ju h la t” S am a ssa k irjo itu k s essa to d e ta a n , e ttä a ik a a 

ju h liin oli vain puoli v u o tta ja ra h a a k in a in o a s ta a n 200 000 

m a rk k a a — ”tä llä s u m m alla ei p ä äs tä a lk u v a lm is te lu ja p ite m 

m ä lle ” . ” H yvin järje stettyih in s u u rju h liin T u rk u voi s a a d a 

a in a k in 500 000 ju h la v ie ra s ta ” , lehti usko o ja a rv e le e , e ttä 

ju h lista k o itu va t m e n o t e iv ä t m e n e h u k kaan. 

MUUTENKIN juhla va lm iste lu t 

etenivät hyvin. R iem ujuhlien 

m uisto m ita li tila ttiin prof. Emil 

W ikström iltä. M italia päätettiin 

aluksi lyöttää 300 kappaletta, m utta 

m äärää suunnite ltiin m yöhem 

min lisättäväksi, koska "num ism 

aatit (rahatie te ilijä t) ovat niitä 

jo vilkkaasti kyselleet'', kuten 

Uusi A ura k irjo itti. 

JU HLAKANTAATIN sanat lupautui 

kirjoittam aan V. A. K oskenniemi. 

Säveltäjäksi o li pyydetty ensin 

S ibeliusta, m utta koska hänellä ei 

o llu t aikaa, päädyttiin Selim 

P alm greniin. Turun S anom at ke r 

too 10. 2. etusivullaan, että Turun 

lilja ksi nim etyn kantaatin kolm e 

ensim m äistä osaa o li jo luovutettu 

säveltäjälle ja kolm e muuta 

valm istuisi kuun loppuun m ennessä 

' ru n o ilija n työpajasta” . 

ERIK B ryggm anin suunnittelem a 

ju liste oli helm ikuun a lkupuolella 

jo painossa, kun T urun Sanom at 

selostaa sitä, jä lle e n etusivullaan, 

todeten loppuarvosteluna. ” M uuten 

vaikuttaa p lakaatti om in ta keiselta 

” . Juhlapostim erkkejä o li tulossa 

kolm enarvoisia, 50 pennin, 

markan ja kahden m arkan m erkit. 

Lisäksi painatettiin julkaisu, joka 

ju hlaohjelm an lisäksi sisälsi runsaasti 

tie to ja Turun kaupungista. 

TUOMIOKIRKON 

UUDELLEEN 

VIHKIM INEN 

TURUN 700-vuotisjuhlien pääju 

hlapäiväksi oli m äärätty kesäkuun 

18. päivä, jo k a o li tiista i, 

m utta kokonaisuutena ju h la t kestivät 

toista viikkoa. M aanantai 17. 6. 

oli Suom en kirkon su u ri ju h la p ä i 

vä, kansallispyhäkön T urun tu o 

m iokirkon 700-vuotisjuhlan ja 

uudelleen vihkim isen päivä — 

kirkkohan oli peruste e llisesti restauroitu. 

S unnuntaina avattiin 

S am ppalinnanm äellä T urun suurmessut, 

jo illa lam akaudesta huolim 

atta o li yli 300 näytteillepanijaa. 

Juhla viikko päättyi la u lu ju h 

liin, jo ita o li kahdet — ru o tsin kie 

lise t ja suom enkieliset. J u h la llisuuksien 

yhteyteen o li lisäksi 

ajo ite ttu ko ko u ksia : Suom alaisen 

N a isliiton kokous, P ohjoism aiden 

e m äntäliiton ja M arttojen suurkokoukset 

sekä Lottapäivät. 

VARSINAISTEN juhla p ä ivie n ohjelm 

a jum alanpalveluksineen, ju h - 

lakulkueineen, ju h la vasta a n o tto i- 

neen, valtuuston ju h la istu n to in e e n 

— K o tita lo u sla u ta kunta sai Turussa pitkään, lähes 

kym m enen vuoden ajan, tyytyä k ie rto la isen osaan. 

K ursseja p id e ttiin e ri kouluissa, havainto-esityksiä 

jo p a yksityiskodeissa. 

K utom o to im i aikanaan erään pesulan tilo issa ja 

tu o rem ehua p u se rre ttiin to im in n a n a lkuvuosina pesutuvissa 

ja varastosuojissa. 

— T o d e lla m erkittävä parannus toim in ta -e d e llytyksiim 

m e saatiin vuonna 1959, jo llo in o te ttiin käyttöön 

Y lio p isto n ka d u n opetuskeskuksen tila t. N äin lautakunta 

kuin ” ju u rtu i” kaupunkiin , löysi om an linjansa 

ja tehtävänsä. 

• Kotitalouslautakunnan omenatuoremehuasema toimii 

osoitteessa Myllymäentie 5. Modernia välineistöä 

esittelee kuvassamme kotitalousneuvoja Irja Mäki. — 

Valok. Erkki Paakki. 

KULUTTAJAVALISTUSTA 

K o titalouslautakun nista on jo niiden toim innan alkuajo 

ista saakka tehty kuluttajavalislustyötä, ennen se 

vain ku lk i kotitalousneuvonn an nim ellä. 

— Täm än päivän kulu tta ja liikkuu tuoteviidakossa, 

johon helposti esim erkiksi pesuaineiden ja -m e rkin 

töje n sekä te kstiilie n kin osalta eksyy. Me neuvojat 

kaipaisim m e tueksem m e kuluttajasuojalakia. Se selkeyttäisi 

tila n n e tta huom attavasti. 

M ilte i päivittä in Irja M äki joutu u neuvom aan kaup 

u n kila isia kodin konehankinnoissa, lattiapäällysteiden 

hoidossa ja hin ta tie to ja kin — esim e rkiksi sitä, m ihin 

ylih in n o ista voi valittaa — kysellään. 

Irja M äki jakaa p u helim itse k a u p u n k ila is ille tie to ja , 

jo tk a hän on p o im in u t mm. Työtehoseuran, K u lu tta ja - 

neuvoston, V altion te k n illis e n tu tkim u sla ito ksen, 

S ähkötarkastuslaitoksen ja T a vara selo ste liito n tu tk i 

m ustuloksista. N iin lähellä kuin lähin p u h e lin ovat 

siis kotitalousalan viim e isim m ä t tu tk im u s tu lo k s e t kuluttajaa. 

T äm äkin osoittanee, että kohta kolm e vu o s i 

kym m entä kaupungissa to im in u t k o tita lo u sla u ta kunta 

on "pysynyt ajassaan k iin n i” , kehittynyt sen m ukana. 

R AILI K IIA N LIN N A □

ja ju h la p ä iv ä llis in e e n o li K upittaalla 

vietettävää kansanjuhlaa 

m yöten s u u n n ite ltu jo tam m ikuussa, 

m utta lisäyksiä te h tiin pitkin 

kevättä. K ansa n h u vitu ksia täydenn 

e ttiin te a tte rin ä ytä n n ö in ja pääte 

ttiin hankkia kaupunkiin tivoli. 

Ju h la kom ite a teki p o liis im e s ta rille 

ja m a istra a tille esityksen kaupungin 

siis tim is e s tä : "O lis i otettava 

huom ioon, e tte i ju h la v iik o n aikana 

tehtäisi s o p im a tto m ia katujen Korja 

u s tö itä ja to rik a u p p a A n in g a iste 

n to rilla olisi m ahdollisesti siksi 

aikaa lakkaute tta va.” 

JU H LA V A LM IS T E LU A pystyy yks 

ity is k o h tia m yöten seuraam aan 

sanom alehdistä. Yleensä Turun 

ju h la t kelp a sivat p a ik a llis e lle lehd 

is tö lle etusivun ju tu ik s i, ja lukum 

ä ä rä ltä ä n k ö uutiset kilp a ile vat 

m ilte i ta savero isin a ajan vakiou 

utisten p irtu ta kavarikkoje n kanssa. 

R A U T A T IE L A IT O S 

H E IT T I E N S IM M Ä IS E K S I 

K IV IÄ T IE L L E 

PELKKÄÄ m yötäm äkeä lupaavasti 

a lkanut valm iste lu työ ei ollut. 

” Kiviä T urun rie m u ju h lie n tie llä ", 

o ts ik o i Uusi A ura 15. 4. Tie, jo lle 

kivet olivat kasaantuneet, o li rautatie. 

K u lku la ito sm in iste riö ei 

m yöntänytkään anottua rautatiealennusta 

m essuilla kävijöille, 

vaan ainoastaan n ä y tte ille p a n ijo ille. 

"S o p in e e kysyä, o lis ik o ra tk a i 

su tu llu t sam anlaiseksi, jo s Hels 

in g in k a u p u n g illa olisi o llu t tila i 

suutta läheskään sam anarvoisten 

ju h lie n toim eenpanem iseen” , sanoo 

Uusi A ura uutisensa päätteeksi. 

V ASTO IN K Ä Y M IS E T o liv a t itse 

asiassa a lkaneet jo aikaisem m in. 

T u o m io kirko n ju h liin o li su u n n ite l 

tu kutsuttavaksi p o h jo ism a isia vie 

raita, m utta 85-vuotias a rkkip iisp a 

Johansson kieltäytyi kutsum asta 

ru o tsala ista virkaveljeään Nathan 

S öderblom ia. H e rro illa o li e rim ie lisyyttä 

mm. ylösnousem usasioista. 

KIRKO N ju h la t vie te ttiin vain 

om assa piirissä, ja ne o nnistuivat 

särö ittä T u o m io kirkon arvon e d e l 

lyttäm ällä ju h la vuudella . A rk k ip iis 

pa S öderblom lähetti sitten tervehdyssähkeen 

T asavallan pre sid 

e n tille K ultarantaan ja sai myös 

sie ltä vastauksen. 

K O T IM A IS IS T A K U T S U 

V IE R A IS T A 

E R IM IE L IS Y Y T T Ä 

M UTTA itse kaupungin m e rkkipäivästä 

ei tu llu t ka ik k i asukkaat 

yhdistävää riem ujuhlaa. 

JU H LA T O IM IK U N N A N tekem ä 

ensim m äinen ku tsuvie ra slista käsitti 

86 nim eä, ja lu e tte lo o li laad 

ittu kutsuttavien kunnalliste n a n 

s io id e n p erusteella. Joukossa o li 

m yös ku n n a llisla in säädännön keh 

ittä jä n ä a n s io itu n u t entinen p re 

T u ru n ka u p u n g in 70 0 -v u o tis ju h lie n ja m e s s u je n a ja k s i v u o n n a 1929 

ra k e n n e ttiin S a m p p a lin n a n m ä e n ja U rh e ilu p u is to n yh d is täv ä silta. Kuva 

o te ttu u rh e ilu p u is to s ta p ä in . — V a lo k . G . W e lin . — T u ru n ka u p u n g in h isto 

ria llis e n m u se o n k o k o e lm a t. 

sidentti K. J. S tåhlberg. V alm isteluvaliokunnan 

käsittelyn jälkeen 

luettelossa oli nim iä jo 198, m utta 

dip lo m a a ttikunta a lu kuunotta 

m atta edelleen k u n n a llisella pohja 

lla v a littu ja henkilö itä . Luettelo 

hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 

ja sam alla m yönnettiin ju h la to im i- 

kunnalle oikeus täydentää sitä. 

Ja niin tä ydennettiin kin — kertoo 

Uusi A ura — P. E. S vinhufvudilla 

e rityisesti sillä perusteella, että 

asianom ainen o li p a riin kin o tte e 

seen asunut kaupungissam m e. 

Näin o li Uuden A uran m ielestä 

jo u d u ttu siihen um pikujaan, että 

kaksi entistä valtionpääm iestä oli 

kutsuttu, m utta lehden tu lkin n a n 

m ukaan sam assa asem assa to im i 

nut kenraali M annerheim jä te tty 

kutsum atta. Tätä Uusi A ura piti 

valtaku n n a llise n a ja yleisisänm aallisena 

m ahdottom uutena. 

TURUN S anom at o li to ista m ie l 

tä : Juhlie n järje stä m in e n olisi 

m ahdotonta, jo s valtuuston vasem 

m isto — jo lla o li kolm annes paikoista 

— nousisi n iitä vastustamaan. 

K enraali M annerheim o li — 

tosin om atta syyttään, tähdensi 

Turun S anom at — vasem m istolle 

vastenm ielinen ja hänen läsnäolonsa 

tu rm e lisi isänm aallisen 

juhlam ielen. T urun kaupunki ei 

o llu t tahtonut tehdä ju h lis ta sotila 

sjuhlia, eikä sotaväen ja suojeluskunnan 

edustajia o llu t kutsuvieraina. 

KESKUSTELU käytiin toukokuun 

lopulla. V altuuston va lm iste lu 

valiokunnan kokouksessa päädyttiin 

M annerheim in kutsum iseen 

puheenjohtaja n äänen ratkaistessa 

asian, ja lopuksi ju h la to im ik u n ta 

lähetti kutsun. M annerheim ilm o itti 

4. 6. sähkeellä saapum isestaan. 

V A L T U U S T O N J U H L A - 

IS T U N T O 

P E R U U T E T T IIN 

JO seuraavana päivänä a lkoi 

m uukin kutsu vie ra slu e tte lo m uuttua. 

Hangon edustaja — jo k a o li 

a ikonut jäädä pois — peru u tti 

kieltätym isensä. Sen sijaan mm. 

O slon kaupungin edusta ja t ja Tuk- 

holm an edusta jisto n sosia lid e 

m okraattinen jäsen jäivät saapumatta, 

sam oin Tam pereen edustaja 

t ja yhdeksi H elsingin edustajaksi 

valittu Väinö Tanner, joka 

kuite n kin e sitti o nnittelunsa lehtihaastattelussa 

"T u rku, sen m erkitys 

ja to ive e t". K upittaan kansanju 

hlaan p uhujaksi pyydetty tri 

Ju liu s A ilio kieltäytyi tehtävästä. 

Toisaalta mm. Neuvosto-Venäjän 

lähettilä s M aiski osallistu i ju h liin . 

M utta kaupungin oma vasem m isto 

jä i pois, ja valtuuston juhla istu n to 

o li peruutettava. 

J U H L A P Ä IV Ä L L IS E T 

P A L O K U N N A N T A L O S S A 

"TURUN m ukana ju h li isänm aa", 

o tsikoi Turun Sanom at 19. 6. riem 

ujuhlaselostuksensa. M ukanaolleet 

tu rkula iset m uistavat mm. 

kaupunkinsa upean koristelun: 

ennennäkem ättöm än lippurunsauden 

ja kom eat m ainospylväät. 

T uom iokirkon ju hlajum alanpalveluksesta, 

jo n ka loistokohta oli 

juhla kanta a tin esitys, m arssi 300- 

päinen vierasjoukko kulkueena 

kaupungin ta lo lle etunenässä juhlaairu 

t prof. von Törne. K aupungintalon 

juhlavastaanotolla esitti onnittelunsa 

ensim m äisenä Tasavallan 

p residentti Lauri Kr. Relander. 

V aituuston puheenjohtaja tu o m io 

rovasti Einar C andolin o li tervehdyspuheessaan 

jo h d a tta n u t vieraat 

ensin kiertom atkalle keskiaikaiseen 

Turkuun ja siirtynyt sitten 

nykyisyyteen. "M eidän on luotava 

tästä maa, jossa kaikilla on 

hyvä o lla ” , hän sanoi. Juhlapäivälliset 

olivat P alokunnantalossa, 

jo n ka sinisin vaattein verhotussa 

salissa o li kuusi pitkää pöytää. 

Tasavallan p residentin puhetta 

juhla yle isö kuunteli seisaaltaan. 

S U U R M E S S U IL L A Y LI 

60 000 JA T IV O L IS S A 

L Ä H E S 120 000 

K Ä V IJ Ä Ä 

JUHLAHUMUA kesti 23. 6. saakka 

L a ulujuhlien lisäksi oli mm. 

u rh e ilu kilp a ilu t, jo issa H arri Larva 

ju o ksi puolen m ailin Suom en ennätyksen. 

T e a tte rit toim ivat, joskin 

Ruotsalaisen T eatterin o li lippujen 

vähäisen kysynnän ta kia peruutettava 

m uutam a näytös eikä Ruissalon 

kesäteatterinkaan ” S uutarim 

estari J u u lp e rilla " o llu t o dotettua 

m enestystä. Turun Teatteri, 

johon siihen aikaan kuuluivat mm. 

V ilho Ilm ari, Emmi ja Eino J u rk 

ka, Hem m o A iram o ja Hannes 

Närhi, e sitti mm. P erm antopaikkaa 

R AU TATIELIIKENNE o li 3 - 4 - 

kertainen, ja m essuilla kävi yli 

60 000 henkilöä. S uurin vetonum ero 

o li kuite n kin tivoli, jossa kävijöiden 

luku nousi 119 579:ään. Ja vielä 

ksuan jälkeenpäin kin hyrä iltiin revyylaulun 

refrängiä, jo te n kin tähän 

tapaan: 

"K yl mun sunst niin kovast tykätä 

täytyy Turku, nii et e t . . . 

Mun tule e n iit to is ii vallan surku 

n ii et e t . . . 

□ 

Itsenäisyyspäivänä 

T u r u ssa 

useita t ilaisuuksia 

H T u ru n k au p u n ki jä r 

jes ti p e rin te is e e n ta p a a n 

Its en ä isy y sp ä ivä n ä 6. 

jo u lu ku u ta Itsen äisyysju 

h lan T u ru n k o n serttitalo 

ssa, jo n k a ju h las a li 

täyttyi yleisö stä. 

Juhlan a lo itti Turun kaupunginorkesteri 

soittam alla kapellim estari 

Pertti Pekkasen jo h d o lla Jean S i 

beliuksen "F in la n d ia n " sekä lausuntaesityksen 

jälkeen S ibeliuksen 

"Interm ezzon K a relia-sarjasta". 

Turun suom enkielisen työväenopiston 

lausuntaryhm ä, jonka ohjauksesta 

vastaa Irja Lappalainen, 

e sitti sikerm än Eino Leinon "A u 

rin kola u lu sta ” . Apul. kaup. jo h ta 

ja Johannes K oikkalaisen ju h la 

puheen jälkeen e siintyi Turun 

Työväenyhdistyksen M ieskuoro 

johtajanaan Hem m o K ivilaakso. 

Kuoro esitti M ihkel Ludvigin iaulun 

"A a m u n ko itto ” , ukrainalaisen 

kansanlaulun ” H ilja in e n tie n o o ” 

sekä K ivilaakson om an sävellyksen 

ja kuorosovituksen "S uom alainen 

m änty” . Juhla päättyi M aam m e 

lauluun. 

N uorisolautakunnan järje stä m ä t 

nuorisotila isuudet pid e ttiin illa lla 

Hirvensalon, Jyrkkälän, Kuuvuoren, 

Kähärin, M äntym äen ja Vasaramäen 

nuorisotaloissa. 

Turun tu o m io kirko ssa a lkoi ke l 

lo 19 S ulasolin kirkko ko n se rtti ja 

kello 18 ylio p p ila id e n soih tu kulkue 

m arssi U udelle hautausm aalle, 

jossa sa n karih a u d o illa suom eksi 

O le tk o m a k s a n u t a ik a is e m m a t 

jä s e n m a k s u s i? 

SUOMEN TURKU-lehti on lähetetty n iille kin jäse n ille , jo tk a eivät 

ole suorittaneet viim e vuoden jäsenm aksua. 

Lehden lähettäm inen heille on lopetettu. 

V. 1975 jäsenm aksunsa m aksam atta jättäneet saavat m aaliskuussa 

kotiinsa m uistutuskortin. Heiltä pyydetään ystävällisesti suoritu sta 

huhtikuun 15 päivään mennessä. 

TÄTÄKIN vanhem pia jäsenm aksuja on suorittam atta ja heidän 

nim ensä on poistettu jä senluettelosta. 

M ikäli näm ä h e n kilö t haluavat 

säilyttää jäsenyytensä heidän on tehtävä uusi ilm oitus jäsenyydestä. 

V. 1976 jäsenm aksun su o ritu sko rtit lähetetään jä se n ille m aaliskuussa. 

Jäsenm aksu pyydetään suorittam aan huhtikuun loppuun 

mennessä, jo tta jäse n kortisto saadaan ajankohtaiseksi. 

PERHEEN 

lisäjäsenet (jäsenm aksu 5:— ) voivat su o ritta a m aksun 

pääjäsenen p o s tis iirto k o rtilla (15:— + 5:— = 20:— ). E llei m aksua 

tässä yhteydessä suoriteta, lisäjä se n ille lähetetään 5:— e rillis k o rtti 

m yöhem m in. 

Työn yksinkertaistam iseksi toivotaan jäsenm aksun su o ritu kse n tapahtuvan 

sam alla p o s tisiirto kortilla . 

OLETTEKO ilm oitta n e e t m ahdollisesta o soitteenm uutoksesta ? K oska 

posti ei tavoita ko. henkilöä, palautuu jokunen m äärä jo kaista 

lehden 

num eroa. 

LEHDEN tai m aksukortin puuttum isesta 

pyydäm m e tiedottam aan, 

sillä virhe saattaa löytyä jossakin lähetyksen vaiheessa. 

ILM ARI RINNE 

toim in n a n jo h ta ja 

ULLA EURA 

ta lo u späällikkö 

T askulantie 1 G 116 Linnankatu 8 A 14 

20 300 Turku 30 20 100 T u rku 10 

Puh. 382 596 Puh. 24 992 

Seuran 

p o s tis iirto tili 

TU 32 300 - 4

Sydäntestiasema 

Turkuun 

V a rs in a is -S u o m e n 

d ä n ta u tip iirin 

Sy- 

s y d ä n te s tia 

s e m a alo itti to im in ta n s a 

trm m ik u u n 2 p ä iv ä n ä T u ru s 

sa U rs in in k a tu 12 :ss a. M itta 

u k s is ta v a s ta a s a ira a n h o i 

ta ja 

M a rk e tta V isa. 

H alukkaat voivat m ittauttaa asem 

alla verenpaineensa ja sydänfilm 

i saadaan aikaan E K G -kojeeila. 

M itta u ksista peritään laborato 

rio h in to ja noudaite le va maksu. 

E K G -laitteen p iiri on hankkinut 

o m illa varo illa a n . V e renpainem itta 

rin la h jo itti Tukku-F redrisson, 

jo n k a e d u sta jin a la h jo itu ksen luovu 

ttiv a t to im itu s jo h ta ja Risto K arhi 

ja h a llin to jo h ta ja O lavi Sundell. 

Lahjo itu ksen o ttiv a t vastaan to i 

m in n a n jo h ta ja T auno Leino ja 

teollisuusneuvos Pentti Sarkam ies. 

S Y D Ä N T A U T IP M R IN 

2 0 -V U O T IS J U H L A 

V arsinais-S uom en S ydäntautip 

iirin 2 0 -vuotisjuhlaa v ie te ttiin sydänsunnunta 

in a 1. 2. 1976 T urun 

konse rttita lo ssa . Tervehdyspuheen 

p iti p iirin p u h e e n jo h ta ja te o llisuusneuvos 

Pentti S arkam ies ja 

ju h la e site lm ä n professori Veikko 

K allio. T urun kaupungin tervehdyksen 

to i apula iskaupungin sih 

te e ri M auno A hlgren. M usiikista 

huolehti T urun m u siikkio p isto n 

kam a rio rkeste ri lä ä n in ta ite ilija O s 

mo Vänskän jo h d o lla , laulajatar 

S ilja M ellanen laulo i ka p e llim e s 

ta ri A lm os M aattolan säestyksellä 

ja m ieskuoro Laulun Y stävät dir. 

cant. Esko S olasaaren jo h d o lla . 

Lahja S alvia n d e rin tytö t esittivät 

tanssia ja voim istelua. A n sio m e rkkien 

jaon yhteydessä liito n kulta 

in e n a n siom erkki o je n n e ttiin p iirin 

to im in n a n jo h ta ja T auno Leinolle. 

T ila isuus päättyi M aam m e 

lauluun. 

□ 

puhui M atti Käm äräinen ja ru o t 

siksi A rn e Nym an. M usiikista huolehti 

p u h a llin o rkeste ri. 

V A R U S K U N N A N 

T IL A IS U U K S IA 

T urun varuskunnan seppele 

s a n k a rih a u d o ille la skettiin k e llo 9 

ja varuskunnan jo u k k o je n ju m a 

lanpalvelus a lkoi kello 10 Turun 

tuom io kirkossa. Jum a la n p a lvelu k 

sen päätyttyä varuskunnan kom 

entaja, ke n ra a lilu u tn a n tti U rpo 

Levo vastaanotti paraatin ja o h i 

m arssin tu o m io k irk o n edustaila. 

Täm än jä lkeen varuskunnan jo u 

k o t m arssivat E e rikin katu a ja A u 

rakatua va ltio n virasto ta lo lle . 

T urun varuskunnan päällikön, 

eversti Pauli K askealan vastaanotto 

o li k e llo 15— 17 S irkkala n kasarm 

illa . 

□ 

Rakentaminen ja asuminen 

kiinnosti turkulaisia 

K a u p u n g in jo h ta ja V ä in ö J . L e in o (va s.), k o n tto rin jo h ta ja T a u n o V irta n en , 

m e re n k u lk u n e u v o s N ils W e tte rs te in , n ä y tte ly n jo h ta ja P e rtti N iin is tö ja n äy t 

tely n av a a ja , s o s ia a lim in is te ri Irm a T o iv a n e n tu tu s tu v at la s te n p ih a -a lu e - 

su u n n itelm iin R a k e n ta m in e n ja a s u m in e n 7 6 -n ä yttely ss ä. — V a lo k . A rvo 

S a lm in e n . 

■ O s u u s ku n ta T u ru n 

M es su t jä rje s ti T u ru n k o n 

se rttita lo s s a 18.— 23. 2. -76 

R a k e n ta m in e n ja as u m in e n - 

n äy tte lyn , jo s sa 78 n ä y tte ille 

a s e tta ja lla o li es illä yli 

3 0 0 v a lm is ta ja n tu o tte ita 20 

m a a s ta . N ä y tte ly tila a o li 

kä ytö ss ä 1 043 n e liö m e triä . 

A v a ja is tila is u u d e s s a 

lausui 

te rv e h d y s s a n a t ko n tto rin 

jo h ta ja T a u n o V irta n e n ja 

av au k se n su o ritti s o s ia a lim 

in is te ri Irm a T o iva n en . 

Kuusi päivää avoinna olleeseen 

näyttelyyn tutustui 19 442 henkilöä. 

S unnuntaina kävijäm äärä oli 

5 306 ja viim eisenä näyttelypäivänä 

3 451. Vuonna 1974 vastaavaan 

näyttelyyn tutustui yhdeksän päivän 

aikana 18 891 henkeä. Suom en 

A s u n to liitto jä rje s ti Turun suom 

enkie lise llä työväenopistolla 19. 

2. 1976 keskustelutilaisuuden, jo n 

ka teem ana o li "A sunto je n ja 

asuinym päristön tu rvallisuuden ja 

ihm isystävällisyyden e distäm inen". 

M eri Kutsuu ja Vapaa-aika 76- 

näyttely jä rje ste tä ä n 3.— 11. 4. 1976 

sekä K e ittiö -76-näyttely 19.— 23. 

11. 1976. 

V E K A R A 7 6 -N Ä Y T T E L Y 

S Y Y S K U U S S A 

V a ltakunnallinen lasten ja n uorten 

tu o tte ita ja palveluksia esittelevä 

Vekara 76-näyttely jä rje s te 

tään T urun konserttitalossa 17— 19. 

syyskuuta. N äyttely liittyy Turun 

päivään, jo n k a teem ana 19. 9. on 

lapsi. 

V ekara 76-näyttelyn päätuoteryhm 

ät ovat lasten vaatteet, lasten 

kalusteet, le ikkika lu t, a skartelu- ja 

piirustusvälineet, vauvanhoitosarja 

t ja -tarvikkeet, la ste n kirja t, iaslenvaunut, 

leikkikenttä välin e e t, lasten 

h arrastusvälineet jne. Myös 

lasten ja nuorten e rila is ia harrastusm 

uotoja, u rh e ilu to im in ta a sam 

oin kuin lastentarha-, seim i- ja 

päiväkotitoim intaa esitellään. 

S uunnitte illa on mm. nukketeatteriesityksiä, 

p iirre tty jä film e jä ja 

lasten elokuvia, satutunteja, ohja 

ttu ja le ikkejä, lasten m uotinäytöksiä, 

lasten la u lu kilp a ilu , huutokauppa 

lapsille , lem m ikkieläinnäyttely, 

la stenkutsut ja lasten 

konsertti. 

O suuskunta T urun M essujen 

h allituksen puheenjo h ta ja n a toim 

ii m erenkulkuneuvos N ils W etterstein 

ja varapuheenjohtajana 

to im itu sjo h ta ja H eikki Löyttyniem i. 

□ 

HÖYRYLAIVA O sakeyhtiö Boren 

1930-luvun alussa rakennettu talo 

Linnankatu 36:ssa ja naapuritontti 

Linnankatu 34 on m yyty Urak 

o its ija t O y:lle, jo ka rakentaa 

to n tille uuden talon, jo sta Boreyh 

tiö lle varataan ta rkoitu ksenm u 

kaiset to im isto tila t. U ra ko itsija t 

O y suoritta a nykyisessä B oren talossa 

p e ru ste e llisia korja u stö itä . 

Jos uuden talo n rake n n u styö t vo i 

daan a lo itta a ensi syksyn aikana, 

talo valm istuu vuodenvaihteessa 

1977— 78. 

e o li siilo n ku Portsan assijoi 

S o li m äärä ruveta vähäm penkom a 

ja tonne T yäväeopisto ju h la sali oli 

kokkontunu m elkkest koko Portsan 

kaupunkiosa asukkat juttelem a ja 

keskustelem a om an kaupunkiosas 

ko rtte le itte ja talo je n kohtaloist. 

Siäl salis istusivas s itt oikke siin 

ylhäl e sintym islaval Turku Seura ja 

Turun kaupunki erustajat, arkkite 

h rit ja rakennusm estarit ja eri 

pualu e itte jäseni ja sinne oli pyyretty 

m untki tulem a ja lausum a 

jo tta m iä lip ite i Portsan kysymyksest. 

Ku mää o li jo aikasem m i kirjo t- 

tanu sim m ose paperin nii ei mun 

tarvinnu tehrä m uuta ku lukke se 

vaa lä p itte ja sim m ottos mää sitt 

oli assias om an osan tehny. 

M ut ku siäl sai jokane sanno 

omam m ielipites nii siin sitä sitt 

saatti kuulla vähä yhtä sun toista. 

Toisep puhusiva ja pualsivak koko 

Portsa hävittäm ist ja toiset taas 

o liva jy rk ä s t sitä vasta. 

Eikä siin lopultakka m ihinkkäs 

yksm iälisyyte päästy, m utt niim pal 

senttä saatti aikka, ett päätetti 

oro tta koko rakennussuunnitelm a 

valm istum ist, jos s itt vast voittais 

tehrä vähä enem än koko assiam 

pualest. 

N iinku mää tosa alus jo sanosi 

nii tämä kokous p ire tti 23 päivä 

m aaliskuuta 1972 ja siitä ki o jo pian 

kulunu kokonaist neljä vuatta, eikä 

assiass sunkka oi viäl päästy kovim 

pa ljo e ttippäi. Kaupunkin tila sto 

toim istoni pualest o viim e vuare 

alus lähetetty jo n kula in e plakatti 

m onell p o rtsalaisell ja siin om pyyretty 

kaikelaissi tia ro i asum isest, 

huanetten ko rja u ksist ja m ukavuksist 

ja lopuks viäl koko Portsan säilyttäm 

isest ta ik hajottam isest. M ittä 

lo p u llis t tia tto koko jutum päättym i- 

sest ei kuitenka viäl oi kuulunu, nii 

ett sitä täsä ny erelles oroteta, 

s e niälkke ku to i tila sto tu tkia O. A. 

Jokina sai valm iks sen T ila sto to i 

m iston tutkim ukse 1975 aluss. 

M utt vaikk mää täsä ole nä:mp 

a ljo puhunu P ortsa-asioist nii mum 

piti kertto o ikkiastas s iit yhrest Iräsenkarum 

m uijast ku kans o li siäl 

kokoukses mukan. Ja ku Lehtose 

V ilski o li koko aja pärm äntänny, ett 

kyl noip Portsa vanhat rytäskät sais 

jo kaik vaa hävittä ja rakentta tilal 

kom joi kerrostaloi, nii siilo se m uija 

pyysi puhevuaro ja rupes koval 

äänel paasam a: "E tt kyllm ar Lehtose 

V ilskil ny o hyvät oltavat ku o 

suuret lu ka lit ja kaikk m ukavuret 

ja asu toisem puale vuarest viäl 

tuall M alorkal ta ik K anariasaaril, 

m isä m ahta assukka siäl etelä aurin 

ko n i paistess. Mää ole lapsuuresta 

asti asunu tuall Iräsellkarul 

ja ku siäl kans o ruvettu n iit puuta 

lo i hävittäm ä, nii mää tu lin tänne 

vähä pualustam a niitten säilyttäm ist, 

sentähre et m ist köyhät ihm iset sit 

saava asunoi, jos kaik vanhat halvat 

puutalohuanet h ävitettä?" 

Kyl sem m uijam puhett hiuka 

hym y suupiäles kuunneltti, vaikkei 

s iit sen suurem ppa num ero tehtykkä. 

M ut hyvi se puhus eikä 

sunkka herm ostunu nii suurenka 

yleisö eres. Mää tunne hyvin koko 

ihm ;se ja tiärä, ett se o aika plätö 

suustas ja sentähre mum piti kertto 

sam ast m uijast yks toin e ju ttu ja 

tapaus, ku hän soitti kerra puhelimes 

yhrel lääkäril. 

Mä tiä rä hyvi, ett koko ihm ine o 

hiukan kivuloine kans, eikä n ii hiukanka. 

S il o jo m one vuare aja ollu 

sim m cssi m e rkillissi vatavaivoi, eikä 

lääkärit oi päässy niist selvil. Sentähre 

m uija o li päättäny kääntty 

o ikke jonku pesialistim puale ja 

s o itti sitt yhrel professoril, jo s hän 

pääsis niinku vasta-otol. No siäl oli 

tiätenki sim m one naine vastam as ja 

se kysys heti hianol ääneläs: 

' O letteko aikasem m in o llu t professorin 

potila a n a ? ". M uija vastas 

heti: "E m m ää oi enne ollu mut nyt 

mä tu lis in ." "E i professori voi ottaa 

vastaan uusia p o tila ita " kuului jälle 

hieno vastaus. Ja siihen päättyski 

sitten koko keskustelu. 

Mut vatavaivat jatkusiva niinku 

ennenki ja yhten päivän m uija päätti 

taas soitta professoril. Vastaus 

o li tä lk i kertta sam a ku ere llise lki 

kerral. Ja nyt m uija vast anto luurisso 

tulla "m itä kuulus ja kuka 

Portsast 

ja viiliä 

m uistki 

assioist 

käski". Nai siin s itt keskusteltti: 

"M ä ä ole jo usseman kerra pyytäny 

päästä v a s ta o to l... Kum m one helvetin) 

professori se oikke o kute 

se saa potila ita s parantum a, ett 

to ise kki pääsis v a s ta o to l... ja kyl 

ne potila kki ova m erkiiissi, ete 

nekkä eres sit kuale, e tt toisep 

pääsis heijä tilales. .. 

Toisesa pääs lyätti puhelin äkäsest 

kiine niinku e reliselki kerral ja 

s iihe se praakkam ine s itt taas loppus. 

Mut m uija ei päässy vaivoistas 

ne jatkusiva vaa niinku ennenki. 

Sit m uija keksis, et hän m eneki 

noitte kolm em m arka lääkäritte 

tykö jo n kkus terveyskeskukse ja ku 

hän siäl Iräsellkarull asus n ii hän 

paino sinne Vanha vaivastalon taik 

onk se ny sinne vanha R uika sairala. 

M ut ei sinnekkä vaa n ii helpol 

päässy ja m uijal annetti sim m one 

lappu, et hän sais tu lla kahre v iikoin 

pääst. K erranki s itt senttä 

hiuka jo onnistus ja m uija läksi 

takasi kottippäi paljo ilosem al m iälel. 

Ku toi kaks viikko sit lopulta ki oli 

kulunu, nii p otilas nähti siäl terveyskeskukse 

orotushuanes istuva om as 

pilttussas, sim m ossi ku siäl o, ja 

ei kestänykkä kaua ku huure tti hänenki 

nim es ja siltaval hänki sitt 

pääsi lääkärim puheil. H yväm päivän 

toivotu ste jä lkke lääkäri pyysi potilast 

istum a ja kysys sam as: "N o 

m ikäs tätä potila sta sitten oikein 

vaivaa?” Potilaan vastaus o li valm is 

m elkkest ennenku to h to ri viäl o li lopettanukka 

kysym ykses ja hän sanos: 

"Juu herra to h to ri, jo s mää 

sen tiä tä isi nii em m ää sitä tä ä lt 

tu lis kysym änkkä, m ut sem m ää 

tiärä, e tt m un vatasan o jo kauva 

ollu kaikelaissi vaivoi tosa vasem al 

pualel.” 

"Jaaha, ja a h a ", sanos to h to ri ja 

pyysi p otilasta ottam a vähä vaattei 

pois, "tu tkita a n , tu tk ita a n ." M ut samal 

hän huam as potilam pääs sim 

m ose kam alan k ro lla m iss o li vähä 

io kalai nauha ja fä rillis i tekokukkasi 

a sen jälkke, to h to ri sanos: 

' M enkkää nyt tuonne eteiseen ja 

ottakaa tuo härveli päästänne ei 

täällä sisällä sellaisia ta rvita ." Ja se 

on kans yks m e rkilin e ass;a, et 

naiset tahtova joka paikas p ittä vaa 

hattus p ä ä s ä s ... 

Potilas tiä te n ki teki niinku käsketti 

ja tu li sit takasi ja rupes riisum 

a liiveiäs ja m uit m unterinkeias. 

Siin laveril to h to ri sit p aineli potilan 

vatta vähä joka puale lt o ik k e tavalise 

kovi, niinku täm ä o li pyytäny ja 

siin sam al hän m utisi hilja kse s: 

"Juu kyllä täällä pyydetään peruste 

e llisia tutkim u ksia asioista, joista 

ei tiedetä yhtään m itään, m utta ei 

kolm ella m arkalla niin e rinom aisia 

tutkim uksia toim iteta. . ." Ku hän sit 

o li aikas painaskellu potila n vatta 

ylt vm pärs, ni assia o li klaari ia 

potilas sai jonku laoun kättes. m ihi 

oli kiriotettu lääkkei. otettavaks 

kolm e kertta päiväs, niinku to h to ri 

sanos. 

Sim m ottos se tu tkim u s sit päättys 

eikä p otilas ollu kuulevanas m itä 

sanotti, pani n iit liivejä s ja knapeias 

vaa kiine ja funteeras, ett kvlmar 

täm äki ta is olla vhtä tyhjän 

kans niinku ne m uukki lääkärireisut. 

Hyväst vaa ja kiito s sanos p o tilas, 

sit ku o li saanu vaattet ylle s ja 

s :he vastaotto päättys. 

Ku m uija s it käveli h ilja k s illa s 

kottip p ä i sinne Iräselkarul, n ii hän 

funteras vähä kaikki assioi m ut 

erikoisest saira u tta s ja ju tte li itte k- 

ses siin kävelessäs, et: "K yl o viäl 

oaljom parantam ist nois sairaurehoitoassiois. 

Ensiks ihm in e k o itta 

henkes erest päästä lääkä ri vasta 

o to ll ja sit ku sinne lo p u lta s pääse 

ni kaik o ku ite ski yhtä pitkä ku 

leviäki, ei niist m ittä appu saa. . . 

Kyl mää sen ny ittestän tiärä. Mää 

ole käynv jo n iim one lääkärim p uheil 

etem mää enä tiä rä kkä ja sam a- 

laine mu vattan o, sam alaissi vaivoi 

vaa, va ikk mä ku im p a ljo söisi noit 

kaikem ailm am p ille re i ja lääkkei. 

M ut se m unt kyl h a rm itta viä lä ki, 

et to i terveyskeskukse kolm em arka 

lääkäri kehtas haukku m un hiano 

hattutan. S itä harm itti vissi, ku 

häne om al m uija la ska ei o llu noi 

fiin i krolla. 

Turussa 10. 2. 1976. 

ALLA N S A LO M AA

Turun Pyrkivä toiminut 

seitsemän vuosikymmentä 

P en tti Honkasalo 

Pyrkivän nykyiselle puheenjo 

h taja lle Pentti H onkasalolle 

o jennettiin pääjuhlassa seuran 

kulta inen plaketti n:o 2. Hän on 

hoitanut seuran luottam ustehtäviä 

yli 40 vuotta, mm. pu heenjohtajuutta 

vuodesta 1960 lähtien. 

T u run (M aarian) P yrkivä 

perustettiin Raunistulan 

työväenyhdistys Tarm on ta 

lossa tam m ikuun 23 päivänä 

1906 pidetyssä kokouksessa, 

johon o sallistui 63 henkilöä. 

70-vuotistaipaleellaan seura 

on suorittanut to im ialueellaan 

arvokasta ja tu lo ksellista 

työtä urh eilu n eri saro 

illa unohtam atta henkisen 

kasvatustyön m erkitystä. 

M erkkivuo den ju h liin liittyi 

useita tapahtum ia: muistolaatan 

paljastus, ju h la ko 

kous, nuorten juhla, va lo 

kuvanäyttely, pääjuhla ja 

TU L:n hallim esta ruuskilp a i 

lut. 

Perjantaina 23. 1. 1976 paljastettiin 

m uistolaatta Tarm on talon 

seinässä. Paljastuspuheen piti 

opettaja Ju kka Siren. K un niavartiossa 

olivat seuran urh eilijat 

R iitta R intala ja Ismo Salm i. T i 

laisuuden jälkeen pidettiin samassa 

talossa juhlakokous. Seuran 

kultaisen ansiom erkin saivat V iljo 

Vanne, Leea Valtanen, Terttu 

Honkasalo, A im o H onkasalo ja 

Lasse Gustafsson. 

Lauantaina 24. 1. 1976 nuoret 

ju h liva t vuonna 1955 valm istuneessa 

seuran urheilutalossa. S unn untaina 

25. 1. 1976 aam upäivällä u r 

heilutalossa oli juhlavastaanotto. 

Y li 200 yhteisöä ja yksityistä kävi 

kukkineen ja lahjoineen tervehdyskäynnillä. 

Ko nserttitalon yläaulassa 

avattiin sunnuntaina valokuvanäyttely. 

Pääjuhlassa konserttisalissa 

lausui tervehdyssanat 

Terttu H onkasalo ja juhlapuheen 

piti TU L:n puheenjohtaja Osmo 

Kaipainen. Seuran ohjelm aryhm ät 

esittivät m onipuolisen ohjelm asarjan 

ja lisäksi ohjelm assa oli seuran 

toim intaa vuosikym m enien 

saatossa esitellyt kavalkaadi. Lausuntaa 

esitti näyttelijä V eikko S in i 

salo ja m usiikista huolehti Turun 

työväenyhdistyksen torvisoittokunta. 

Perustajajäsenet Nestori Venho 

ja Väinö Karve kukitettiin. Seuran 

ansiom erkki ojennettiin seuraaville: 

Heikki Grönlund, Seppo Grönlund, 

M a ija Hagman, Juhani Honkasalo, 

Jukka Jalava, Kalevi Kaimio, 

Hannu Lindholm , Pirjo M auri, 

V ilho Sulonen, Kim m o Tuomi 

ja Raija W erm anen. Opetusm 

inisteriön myöntämän ansiom erkin 

saivat Terttu Alhonen, Pekka 

Leppänen, Jukka Jalava ja Raili 

H onkasalo sekä TU L:n ansiom erkin 

Rainer Forss. 

Seuran nykyisen johtokunnan 

kokoonpano on seuraava: Pentti 

Honkasalo (pj), Jarm o H arju (siht.) 

Lasse Gustafsson (rh), Terttu Honkasalo, 

Seppo Grönlund, Heikki 

Grönlund, Hannu Lindholm , Raija 

W erm anen, Aim o Honkasalo, Juhani 

Honkasalo ja kunniapuheenjohtaja 

Väinö Karve. Seuran puheenjohtajina 

ovat toim ineet Yrjö 

Heimovaara, Y rjö Haapio, Jussi 

Vainio, A rvo Toivonen, A rttu ri A h 

ti, Hannes Heikonen, H ilda Koskinen, 

Väinö H eikonen, Hannes Rai- 

Viljo Vanne 

70-vuotisjuhlakokouksessa 

seuran kultainen ansiom erkki 

ojennettiin mm. V iljo Vanteelle, 

joka on seurassa hoitanut useita 

luottam ustehtäviä, mm. seuran puheenjohtajuutta. 

Nykyisin hän on 

P yrkivän Urheilutalosäätiön h a llituksen 

puheenjohtaja. 

Väinö Karve 

Pyrkivän kunniap uheenjo htaja 

Väinö Karve hoiti seuran rahastonhoitajan 

tehtävää vuosina 1909 

— 1971, siis 62 vuotta. Nykyisin 

87-vuotias Karve, jo lle aikaisem 

min on myönnetty seuran kultainen 

plaketti n:o 1, osallistuu edelleen 

aktiivisesti seuran johtokunnan 

kokouksiin. 

tio, Väinö Karve, Paavo Hurme, 

Em il Forsman, V iljo Vanne, V iljo 

Kiviniem i, M arkus Vairinen, A rtlu r 

Sundelin, W iljam Salo, V ilho M a r 

janen ja Pentti Honkasalo. □ 

K U P IT T A A LLA järjestetystä Zoomin 

ja Konkarien jääkiekko-ottelusta 

saaduilla tu lo illa on hankittu 

kolm e rullatuo lia Paim ion keskuslaitoksen 

potilaille. Lahjan luovuttivat 

veteraanip elaajat Orjo 

Jalava, B ror Grönberg ja Tim o 

Sällylä. Vastaanottajina olivat 

keskuslaitoksen joh taja Seppo O i 

nonen ja kuntainliiton edustajana 

M artti Ratu. 

TURUN Latu, M aarian Mahti, 

Paattisten Pam aus ja Ruskon Y ritys 

järjestivät sunnuntaina 8. 2. 

1976 laturetken, johon osallistui 

510 hiihtäjää. Pitem m än m atkan 

45 kilom etriä sivakoi 130 osanottajaa. 

Muut hiihtivät lähes 30 kilo 

m etrin matkan. Vanhin osanottaja 

oli 80 ikävuottaan lähestyvä johtaja 

Niko Salonen. 

P o r in P r ik a a tin 

3 5 0 -v u o t is j u h la t 

■ Maanantaina helm ikuun 

16. päivänä tu li kuluneeksi 

350 vuotta Porin Prikaatin 

perinnejoukko-osaston perustam 

isesta, josta käskyn 

antoi vuonna 1626 Ruotsi- 

Suomen kuningas Kustaa 

II Adolf m ääräten sotam arsalkka 

Kustaa Hornin m uodostam 

aan rykm entin lähinnä 

Satakunnan alueelta. Ensi 

vuosikym m eninä joukkoosastoa 

nim itettiin aina kom 

entajan mukaan, mutta 

vuodesta 1674 sen nim eksi 

vakiintui Porin Rykmentti. 

1700-luvulla nimeen tuli lisäliite 

Kuninkaallinen. N ykyisen 

nimensä Porin Prikaati 

sai vuonna 1957. Vuodesta 

1963 lähtien Porin Prikaati 

on sijoitettuna Säkylän 

H uovinrinteellä. 

350-vuotisjuhlallisuudet aloitettiin 

H uovinrinteellä lauantaina 14. 

2. 1976 om aistenpäivillä, jonka 

avauksen suoritti everstiluutnantti 

Tapio Santalahti. Varuskuntakuoron 

ja Varuskuntasoittokunnan 

esitettyä Porilaisten marssin kapteeni 

Pekka Kinkku johti taistelunäytöksen 

urheilukentällä. Päivän 

ohjelmassa oli lisäksi päivällinen, 

tutustum inen asenäyttelyyn ja 

viestihiihto kilp ailujen palkintojen 

jako. Elokuvasalissa esitettiin 350- 

vuotisjuhlia varten tehty elokuva 

Porin Prikaatista. 

Illansuussa suoritettiin kunnianosoitukset 

mm. Turun Porilaispatsaalla, 

jo lle seppeleen laskivat 

kapteeni Tim o Huhta, ylikersantti 

Paavo Leppänen ja oppilas Jari 

Lehtonen. Illa lla oli sotilaskodissa 

varusm iesten viihdytystilaisuus ja 

varuskuntakerho lla kutsuvieraiden 

porilaisilta. 

PU O LU STU SVO IM AIN 

K U LTA IN E N A N S IO M ITA LI 

PO RIN P R IK A A TILLE 

Sunnuntaipäivä 15. 2. 1976 sai 

juhlavat puitteet. Kenttähartauden 

Säkylän kirkkom äellä piti kenttärovasti 

Y rjö Massa. Ohim arssin 

jälkeen paljastettiin Porilaiskivi ja 

Rakentajanlaatta, jotka Porin Prikaati 

luovutti Säkylän varuskunnalle. 

Paljastuspuheen piti everstiluutnantti 

Alpo Fasta. 

Iltapäivällä paljastettiin toimiupseerikerho 

lla ypäjäläisen taiteilija 

Tuure Kaunelan maalaamat 

m uotokuvat sotilasm estareista Into 

Hemberg, Matti Kuisma, Aarne 

Kuloma, Eero Laine ja Aarne Sairo. 

Paljastuspuheen piti everstiluutnantti 

Erkki Silvo. 

Päiväjuhlan avauksen suoritti 

Porin Prikaatin komentaja, eversti 

Jukka Suviniem i ja juhlapuheen 

piti Lounais-Suomen Sotilasläänin 

kom entaja, kenraaliluutnantti Urpo 

Levo. Puolustusvoimain tervehdyksen 

toi puolustusvoimain kom entaja, 

kenraali Lauri Sutela, joka luovutti 

juhliva lle prikaatille puolustusvoim 

ain kultaisen ansiom italin. 

M usiikista vastasi Turun Varuskuntasoittokunta 

musàikkikapteeniluutnantti 

Esko Juuren johdolla, 

korpraali Vesa-Pekka Jüdin lausui 

Tauno Peltomäen kirjoittam an 

juhlarunon ”Perinteiden silta ”. 

Juhla päättyi Maamme-lauluun. 

350-vuotisjuhlat päättyivät varuskuntakerholla 

järjestettyyn juhlailalliseen. 

□ 

Hirvensalon 

Heitto 

50-vuolias 

■ U rheiluseura H irvensalon 

Heitto perustettiin 26. 

2. 1926 Johanssonin torpassa 

Pikisaaressa. Perustavaan 

kokoukseen osallistui 

viitisenkym m entä hirvensalolaista. 

Vireästi alkanut 

toim inta lakkautettiin 14 

vuoden ajaksi vuonna 1930 

ja tänä aikana urheilutoiminnasta 

vastasi H irvensalon 

Ennätys. Hirvensalon 

Heiton toinen perustava 

kokous pidettiin 20. 12. 1944. 

Seuran ensim m äiseksi puheenjohtajaksi 

va littiin v. 

1926 Atte Engström, sihteeriksi 

Aksel Siland er ja rahastonhoitajaksi 

Uno Honka. 

Lauantaina 28. 2. 1976 H irvensalon 

urheilutalossa järjestetyssä 

50-vuotisjuhlassa tervehdyssanat 

lausui seuran puheenjohtaja B runo 

H elenius ja juhlapuhujana oli 

työvoim am inisteri Paavo Aitio. 

Näyttelijä Esko Salm inen esitti 

katkelm ia Seitsem ästä veljeksestä 

ja Num m isuutareista. Perustajajäsenet 

Atte Engström, Aksel S i 

lander, Y rjö Laine, Arttu Num m e 

lin ja Sulho Nurm inen kukitettiin. 

Seuran ensim m äiseksi kunniapuheenjohtajaksi 

kutsuttiin Y rjö Laine, 

joka hoiti Heiton puheenjohtajuutta 

23 vuoden ajan. 

Lisäksi kukitettiin v. 1944 toiseen 

perustavaan kokoukseen 

osallistuneet Tauno Salm ela, 

Heikki Salm ela. Olavi Reuna, Ilona 

Reuna, Kaarina Reuna, Eino 

Nurmi, A lli Henriksson, A ili Kanto, 

A arre Kanto, Matti Koivu, Åke 

Koivu ja Tauno Virm olin. 

Juhlavastaanotolla seuralle esitettiin 

kym meniä tervehdyksiä. 

Seuran nykyisen johtokunnan kokoonpano 

on seuraava: Bruno He- 

Toimitiissili 

teerin 

pöydältä 

P U O LA LAN kansakoulu vietti 

torstaina 19. 2. 1976 20-vuotisjuhliaan. 

Tuolloin oli ka ikilla halukkailla 

tilaisuus tutustua avoim ien 

ovien päivänä koulun toim intaan. 

M erkkipäivää juhlistam aan oli jä r 

jestetty myös kaksi Kalevala-aiheista 

juhlaa. Puolalan koulu saavutti 

kahdenkym m enen vuoden iän 

jo viim e syksynä, mutta koulun 

vihkiäisistä tuli helm ikuun 19. päivänä 

kuluneeksi 20 vuotta. Puolalan 

koulun vihki käyttöönsä a rkkipiispa 

Ilm ari Salomies. Turun 

kansakoululaitoksella oli 1950-luvun 

keskivaiheilla suurten ikäluo k 

kien takia puutetta koulutiloista 

ja vaikein tilanne oli keskikaup ungin 

alueella. Tähän tilanteeseen 

vaikutti Puolalan koulun rakentaminen 

helpottavasti. Nykyisin tilanne 

on jo huom attavasti helpompi, 

sillä kun lukuvuonna 1957 

— 58 koulun toim iessa laajim m illaan 

sen tiloissa työskenteli 34 

luokkaa ja niissä peräti 1 319 oppilasta, 

on koulun oppilasm äärä 

tänä vuonna enää hiem an yli 600 

eli täysin normaali. Koulun ensim 

mäisenä johtajana toim i kasvatustieteen 

m aisteri M ikko H irvo ila ja 

hänen jälkeensä nykyinen johtajaopettaja 

Jouko K erro la vuodesta 

1967 alkaen. 

★ 

TURUN ompelu- ja talousammattikoulussa 

oli torstaina 12. 2. 1976 

yleisöllä tilaisuus seurata m uotinäytöksiä, 

luokkiin järjestettyjä 

näyttelyjä ja eräiden luokkien työtä. 

Muotinäytöksessä vaatetusosaston 

oppilaat esittelivät valm istam iaan 

vaatteita, koti-, arki-, vapaa-ajan-, 

ulkoilu- ja juhla-asuja. Luokkien 

näyttelyssä oli esillä mm. vaatteita, 

m allin suunnittelua, kaavo ja ja 

amm atin tekniikkaa. Lisäksi oli tilaisuus 

tutustua ravintotalousosaston 

keittiöön. Koulun rehtorina 

toim ii Eila Koski. 

★ 

LU O S TA R IN M Ä E N Käsityöläismuseossa 

järjestettiin perinteiseen 

tapaan laskiaisrieha koko pe rheelle 

laskiaissunnuntaina 29. 2. 1976 

Ohjelm assa oli liukum äki, koiralenius 

(pj), Pekka Koivu (siht.). 

Tauno V irm o lin (rh), Tuom o M ännistö, 

Osmo Koivu, Å ke Koivu ja 

M auno Koivu. 

□

vedätystä lapsille , m onotanssit ja 

m u s iik k ia K e n ttä keittiö stä sai koko 

riehan ajan ostaa hernekeittoa, 

la s k ia is p u llia ja kuum aa mehua. 

N iin ikä ä n K ahvila K isälli palveli 

riehaan osallistu n e ita . 

★ 

T U L:n päivän juhlassa 1. 2. 1976 

T urun ko n se rttita lo ssa tervehdyssanat 

lausui p iirin varapuheenjo 

h ta ja V ilho N um m ila ja ju h la 

puheen p iti kansanedustaja Ensio 

Laine. O hjelm assa o li runsaasti 

p iirin se u ro je n o h jelm aryhm ien 

liikunta -, ta n h u - ym . esityksiä. 

P iirin p u h e e n jo h ta ja P auli Forss 

ja liito n naisto im iku n n a n puheenjo 

h ta ja T erttu H onkasalo jakoivat 

T U L:n kultaisen a nsiom erkin seura 

a ville : A lku K aukonen Turun 

W eikot, R eidar N urm i T urun Kisa- 

V e ikot ja P entti K o rp ira n ta Pansion 

T ähti. Liito n kulta ise n seuratyöm 

e rkin saivat A h ti H ietanen 

T urun Visat, P entti S ilvennoinen 

T urun Pyrkivä, K aino H onkanen 

T urun W eikot ja Jorm a Kivi T urun 

R ientävä. P iirin v. 1975 parhaana 

u rh e ilija n a p a lk ittiin T urun T yöväen 

S äästöpankin la h jo itta m a lla 

p a lk in n o lla Pekka S uvitie Turun 

W eikot, M a rja tta K a llio Paim ion 

Y ritys ja T urun P yrkivän ja lk a p a l 

lojoukkue. 

★ 

TURUN kaupungin tärkeim pien 

nähtävyyksien kävijäm äärät v. 

1975 o liv a t seuraavat (sulkeissa 

v. 1974 lu vut): T urun linnan 182 776 

(181 304), T u o m io k irk k o 125 393 

(127 520), K äsityöläism useo 91562 

(92 000), Taidem useo 81590 

(71 460), W äinö A altosen m useo 

55 938 (54 325), B io lo g in e n museo 

40 742 (34 848), S ibeliusm useo 

27 452 (24 747), M useoapteekki 

12 542 (11 781), Y lösnousem usk 

a p p e li 6 910 (6 005), Ett Hem 

3 240 (3 203), Pyhän R istin kappeli 

978 (1 426) ja P aattisten museo 

216 (65). K upittaan lähteeseen 

tu tu stu i 40 104 h enkilöä, jo is ta 

T urun M essujen aikana 15.— 24. 8. 

33 752 henkilöä. 

★ 

TURUN ylio p isto n Paasikivihuoneessa 

o li tam m ikuussa esillä 

Ranskan k ie le llä ju lk a is tu ja sanoma- 

ja a ikakausle h tiä yli 60:sta 

maasta. R uotsista S uom een tu llu t 

nä ytte ly ja tk o i täältä m atkaansa 

N e u vosto liitto o n . Näyttelyn jä rje s ti 

Ranskan suurlähetystö, jo ta näyttelyn 

pystytystyössä T urussa autto 

i ylio p isto n lehto ri Josette Ducarn. 

★ 

M A A LIS K U U N alussa ote ttiin 

käyttöön V artio vu o re n m ä e lle va l 

m istunut N euvo sto liito n Turun 

p ä äkonsulaatin uusi rakennus, 

jo n k a pin ta -a la on 1 100 n eliöm etriä. 

S uom en u lkoasia in m in iste riö n 

o m istam a rakennus tu li m aksam 

aan 4,8 m ilj. m arkkaa. Se käsittää 

pääko n su lin virka-asunnon lisäksi 

h e n kilö kunnan asunnot, to i 

m isto h u o n e e t ja edustustilat. 

V uokra so p im u kse n a lle k irjo ittiv a t 

Amerikan päivät 

Turussa 

alkukesällä 

T u ru ss a jä rje s te tä ä n ensi 

ke sä ku u n 1 1 . - 1 3 . p äivin ä 

A m e rik a n p äiv ä t Y h d y s v a l 

ta in 2 0 0 -v u o tis ju h lie n jo h 

d o sta. A m e rik a n p äivie n 

p ä ä ta p a h tu m a t 

kesk itty vä t 

ke sä ku u n to ise n viiko n lo 

pu lle. 

A m erikan päivien kunniavieraaksi 

odotetaan Susan Fordia. Päivien 

yhteydessä pyritään toteuttam aan 

m odernin m aalaustaiteen edustajan, 

Jim D inen näyttely Turun T a i 

dem useon tiloissa sekä valokuvanäyttely 

"A m erican R eflects" 

W äinö Aaltosen m useossa. N iin 

ikään on The M irecourt T rio lu 

p autunut saapum aan A m erikan 

päiville. 

A m erikan päivien pääjuhla tu l 

taneen järjestäm ään Turun konserttisalissa 

lauantaina 12. 6. Juhlassa 

puhuu a p u laisulkom inisteri 

Josefh Sisev. Päivien järjestelyistä 

vastaa erityinen jä rje ste lyto im ikunta 

puheenjohtajanaan O lavi K oivukangas 

ja sihteerinään M arja- 

Liisa H ow ell. 

□ 

21. 1. 1976 pääkonsuli N ikolai 

Jevgrafov ja ulkoasiainneuvos 

Ensio H elaniem i N euvostoliiton 

pääkonsulivirasto on to im in u t Turussa 

vuodesta 1968 lähtien. 

★ 

TURUN kaupungin raittiu sla u ta 

kunnan aloitteesta järjestetään 

Turussa, Naantalissa, Raisiossa ja 

K aarinassa ra ittiita eläm äntapoja 

korostava teem avuosi "O le t esim 

erkki” . Turussa ja Raisiossa 

ovat m ukana myös kaupunkien 

terveyslautakunnat. Kam panjan 

avulla halutaan korostaa henkilö 

kohtaisen esim erkin suurta m erkitystä 

terveiden eläm äntapojen 

edistäm istyössä. Ensim m äisenä 

teem ana on kevätkauden kestävä 

tupakan vastainen rynnäkkö. Kevään 

aikana toim itetaan kouluille, 

jä rje s tö ille ja työ p a iko 'l'e valistavaa 

näyttelym ateriaalio. Tupakkakam 

panja huipentuu huhtikuun 25 

— 29 päivinä jä rje s te le v ä ä n "Irti 

tupakasta viidessä päivässä"- 

kurssiin, jonka p itO D a ik k a on Turun 

konserttitalo. 'O let esim erkk 

i” -kam panjan m uina erityisteem 

oina ovat liikenneraittius ja ra ittiit 

vaihtoehdot. K am oanjavuodesta 

suoritetaan Turun yliopiston sosiologian 

laitoksella kolm e tutkim usta. 

★ 

LO UNAIS-Suom en S yöpäyhdistyksen 

naistoim ikunnan hankkim at 

6 500 m k on luovutettu yhdistykselle 

käytettäväksi rintarauhassyöpäpotilaiden 

jä lkih o ito o n ta r 

vittavien kuntoutusvälineide n hankintaan. 

Lahjan luovuttivat nais- 

N uorison 

taidetapahtum a 

Turussa 

■ T u ru n k a u p u n g in n u o 

ris o - ja te a tte rila u ta k u n n a t 

jä rje s tiv ä t y h teistyö s sä ku n 

ta ta s o n n u o ris o n ta id e ta p a h 

tu m a n la u a n ta in a 14. 2. 1976 

T u ru n 

työ v ä e n o p is to s s a . 

s u o m e n k ie lis e s s ä 

T än ä 

v u o n n a ta p a h tu m a n aih e in a 

o liv a t te a tte ri ja lausu n ta . 

S e u ra a v a v a ih e o li lä än in 

n u o ris o n 

ta id e ta p a h tu m a 

T u ru s s a m a a lis k u u n 6. p ä i 

v ä n ä . V iim e in e n v a ih e on 

v a lta k u n n a llin e n 

ta id e ta p a h tu m a 

n u o riso n 

T a m p e re e lla 

Lausunnan arvostelutuom areina 

to im ivat H eljä K arja la in e n , Leena 

R iihim äki ja O ili Suom i. T uom aristo 

o li ilo in e n siitä, että uusia esitysm 

uotoja on keksitty, m utta niitä 

varten tu lis i o lla om a sarjansa. 

Edelleen tu o m a risto ila h tu i siitä, 

että lausuntaesitysten taso oli 

huom attavasti noussut edellisestä 

taidetapahtum asta . T uom aristo ehdotti. 

että n u o re t voisivat valita 

rohkeasti uusia runoja, koska vanhat 

tra d itio n a a lis e t runot h allitsevat 

edelleen esityksissä vahvasti. 

N äytelm ien arvostelutuom areina 

toim ivat E lina H alttunen, Eira Söd 

erholm ja Jyrki V uori. T uom aristo 

totesi, että kaikki n u o re t olivat 

hyvin innostuneita. E sityksiä o li 

kuite n kin vaikeata verrata to isiin 

sa, koska ne o liv a t hyvin paljon 

toisistaan poikkeavia. T ärkeintä 

kuite n kin tuom a risto n m ielestä o li 

suuri innostus ja ro o le ih in eläytym 

inen. 

□ 

to im ikunnan puolesta to im itu sjo h 

taja M erja K o ivu rin ta ja m aisteri 

A nneli S eppäläinen ja sen vastaanottivat 

yhdistyksen puheenjo 

h ta ja , vara tu o m a ri Jukka M ikkola 

ja p o lik lin ik a n ylilä ä kä ri, dosentti 

M a tti G rönroos. 

★ 

TURUN m aakunta-arkistossa kävi 

vuonna 1975 10 700 tutkijaa, 

jo id e n käytössä oli y li 17 000 asiakirjaa. 

E dellisenä vuonna tu tk ijo i 

den m äärä o li noin 6 000. A rkiston 

asia kirja m ä ä rä lisääntyi viim e 

vuonna 288 hyllym e triä e li noin 

5 000 u u d e lla a s ia k irja lla . Sukututkim 

u sohja u sta a n n e ttiin kahdella 

m aakunta-arkiston järje stä m ä llä 

kurssilla. Lisäksi a rkisto on huolehtinut 

T urun m olem pien työväeno 

p isto je n sekä viiden T urun seudun 

työväen- ja kansalaisopiston 

sukututkim uskursseista. 

★ 

TURUN S askiat ry:n v. 1975 apurahat 

ja e ttiin 18. 12. 1975 W äinö 

A altosen m useossa järje ste tyssä 

Turun Liikemiesyhdistys 

70-vuotias 

■ T u ru n L iik em ies yh d is - 

tyk se n p e ru s ta m is e s ta tu li 

21. 1. 19 76 ku lu n e e k s i 70 

v u o tta. P e ru s ta m is k o k o u k 

se e n o s a llistu i 3 0 tu rk u la is 

ta liik e m ie s tä ja n yt jä s e n iä 

on yli 300. 

Juhlapäivänään yhdistyksellä ei 

o llu t vastaanottoa. 70-vuotispäivän 

m erkeissä peru ste ttiin juhlavuoden 

rahasto, johon kertyvät varat o h 

jataan vientikaupan tukem iseen. 

A ikanaan yhdistys vaikutti ratkaisevasti 

Turun K auppakorkeakoulun 

perustam iseen ja Turun liikeapula 

isko u lu n ylläpitäm iseen. Juhlail 

Iä llisillä p iti tervehdyspuheen 

p ankin jo h ta ja H eikki Toikka ja 

ju hlaesitelm än valt. tri. Raimo 

llaskivi. Turun M u siikkiopiston 

rehtori, v iu lu ta ite ilija Tuom as 

H aapanen esitti viulusooloja. 

Y hdistyksen puheenjohtaju utta 

hoitaa pankin jo h ta ja H eikki T o ikka 

ja varapuheenjohtajuutta jo h 

taja Tauno Virtanen. T o im innanjohta 

ja n a on kauppat.m aist. Jorm a 

Lehtim äki. V uosipäivänään yhdistys 

kutsui kunniajäsenekseen entisen 

puheenjohtaja nsa pankinjo 

h ta ja V oitto Kunnaksen. □ 

tilaisuudessa. A puraha-anom uksia 

oli yhteensä 12. 2 000 m arkan 

suuruisen apurahan saivat ta ite ilija 

t M atti Kallinen, Harro Koskinen, 

Erkki N urm ela ja Lasse Stenbom . 

TURUN y lio p isto llisen keskussairaalan 

A-sairaalan laajennuksen 

louhin ta työ t käynnistettiin 19. 1. 

1976. Ensim m äisen räjäytyksen 

su o ritti sosiaali- ja terveysm inisteriön 

osa sto p ä ä llikkö M arkus O n 

nela. R akennustyöt a loitetaan kesällä 

ja lisäsiiven on tarkoitus 

valm istua vuonna 1978. Lisäsiipeen 

sijo ite ta a n A -sairaalan leikkaussalit, 

rö n tg e n tila t sekä te h o -h o i 

don ja sydänvalvonnan osastot. 

P ohjakerrokseen sijoitetaan sai- 

SUOMEN 

TURKU 

ÅBO, 

VÅR STAD 

SISÄLLYS - INNEHÅLL 

Esko A ja n k o : 

M itä on satam a? ............... 3 

O lli K estilä: 

M ikä on täm än kotiseutulehden 

tarko itu s? ............... 5 

Uuden vuoden vastaanotto 

T uom iokirkon edustalla .. 5 

K ale rv o M a u ra m o : 

Turun satam an kehittäm i 

sestä ..................................... 6 

H öyrylaivojen aikakausi 

päättyy ................................. 8 

Turku ta ideystävällisin .... 9 

TYY:n kanta satam an laajennukseen 

........................ 9 

R ein o L in ko s aa ri: 

Pernon telakalla valm istuu 

ensim m äinen alus. v. 

1977 10 

Vetäkääm m e yhtä köyttä antam 

alla apum m e S igynille 11 

P ostim atkoja Ahvenanm eren 

yli .......................................... 12 

Turun kaupungin 750-vuotisju 

h la t ................................. 12 

M erenkulun korkeakouluopetus 

s u u n n itte illa ............... 12 

Ilm a ri R in n e: 

Turun kolm astoista museo 

Partiom useo .................... 13 

Liisi H u h ta la : 

Kohti m uuttuvaa koulua .. 14 

T o iv o T . R in n e: 

Suuri te a tte rikriisi lähestyy 15 

K y llikk i S e e s jä rv i: 

Rakkaani, kaupunkini .. 16 

T a ir a H e rra la : 

K ynttilänpäivän ju h la 1976 17 

O rell ja Palaja eläkkeelle .. 17 

E rik B erg h : 

K unnianosoitus Jussi M äntyselle 

................................. 18 

K orkeakoulualueen kaavakilpailuun 

31 ehdotus .. 22 

Oy Konfer Ab p ohjoism aiseen 

yhteistyöhön ........... 23 

Joulurauhan ju lis tu s Turussa 23 

E sitelm äsarja "T u rku 1920- 

lu vulla ” ............................ 24 

rauskertom usten ja röntgenkuvien 

keskusarkisto sekä henkilökunnan 

pukeutum istilat. Lisärakennuksen 

valm istuttua siellä on työpaikka 

noin 300 henkilölle. Ns. K upittaan 

P äätoim ittaja - C hefredaktör: O lli Kestilä. 

T a p io S o rm u n e n : 

T urun m u siikkieläm ä 1920- 

lu vulla ................................. 24 

V e ik k o L aa ks o : 

T urun sisäinen liikenne 

1920-luvulla ........................ 26 

Turun keskusta-alueet pahim 

m in saastuneet .... 28 

Turun linnan juhla vuosi .. 28 

Ilm a ri R in n e: 

T urku-seura toim ii ........... 29 

Turun astm arekisteri uranuurtajana 

............................. 29 

M eta T o rva ld s: 

D om kyrkan — stelt konstmuseum 

e lle r god g u d 

stjänst m iljö ? .................. 30 

Turku-seura, Â bo-sam fundet 

ry.n toim intakertom us vuod 

elta 1975 33 

R aili K iia n lin n a : 

K o titalouslautakunta toim ii 

kaikkien turku la iste n hyväksi 

...................................... 35 

Eira N u rm in en : 

Turun 700-vuotisriem ujuhlat 

ja n iiden valm iste lu t 37 

Itsenäisyyspäivänä Turussa 

useita tila isu u ksia ........... 39 

S ydäntestiasem a T urkuun .. 40 

Rakentam inen ja asum inen 

kiinnosti tu rkula isia .... 40 

A lla n S a lo m a a : 

Portsast ja vähä m uistaki 

assioist ................................. 41 

Turun Pyrkivä toim in u t se itsemän 

vuosikym m entä .. 42 

Porin P rikaati 350-vuotias . . 43 

H irvensalon H eitto 50-vuotia 

s .......................................... 43 

T oim itussihteerin pöydältä 43 

A m erikan päivät Turussa a l 

kukesällä ............................. 44 

N uorison taidetapahtum a Turussa 

..................................... 44 

W ärtsilä-yhtym än 

telakan nosturi 

Pernon 

Saven a lueelle suunnitellun u u d israkennuksen 

— noin 700— 800 

sairaansijaa — to teuttam iseen ei 

ole m a h dollisuuksia kulu valla vu o 

sikym m enellä. 

Toim itussihteeri - R edaktionssekreterare: Eino Lehtinen, E linantie - E lina- 

vägen 4 A 44, puh. - tel. 371 320. 

Ilm oitu späällikkö - A nnonschef: U lla N urm i, Jalustin katu - B ygelgatan 3, 

puh. - te l. 352 963 

T oim ituskunnan m uut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: Taina 

H errala - Heim o K a llio - Reino Leim u - R eino Linkosaari - Ilm a ri R inne - 

Meta Torvalds.

I d a 

S c h ü t t 

VERHOJA JOKA KOTIIN 

70 VUOTTA 

on tullut kuluneeksi siltä, kun Salosella leivottiin ensimmäiset leivät kaupunkiin 

myytäviksi. 

Tästä vaatim attom asta alusta on kehittynyt suuryritys, joka pyrkii pitämään varsinaissuomalaiset 

edelleen "hyvissä leivissä”. 

Leipomo SALONEN ja kum pp. 

R ykm e n tin tie 6 T urku Puhelin 353 700 ja 356 302 

Tervetuloa hyvän kahvin ja herkullisten kotileivonnaisten viihtyisään kahvilaan. 

Saatavana myös läm pim iä voileipiä. 

Viking Linen terminaalin kahvila 

P u helin 307 235 

l a u t t a h u o l i n t a o y 

S A T A M A II lin ja - Puh. 921-304 044 - T elex 62-102 

R e k k a k o n tro lli - Puh 921-305 208 

AUTOKULJETUSSELVITYKSIÄ — TUONTI- 

JA VIENTIHUOLINTAA — VARASTOINTIA 

P ä ivystys la u tto je n tu lo - ja lä h tö a ik o in a 

H A A R U K K A T R U K K E J A 

v u o k ra -a jo o n 2,5 tn 3 tn 3,5 tn 4 tn 5,5 tn 25 tn 

H a a ru k a n p itu u d e t 1200 mm, 1800 mm, 2800 mm 

I R U K K I - I O I M I O Y (R . Kuusisto) 

puh. 308 136 T u ru n satam a 

TURUN PIENELÄINKLINIKKA 

m a a n a n ta i— p e rja n ta i 

L. P ITKÄKATU 20 - PUH. 334 483 

E lä in lä ä k ä re itte n v a s taanotto aja t: 

ÄMATTI SÄ L LYL Ä 

k lo 16.00— 18.00 la u anta isin klo 10.00— 12.00. M uina a iko in a 

a ikavaraus. 

R ö n tg e n - ja la b o ra to rio tu tk im u k s ia . 

TRURUN SATAM A 

K a upankäyn nin tehokkuus, jo u s 

tavuus ja ta lo u d e llisu u s riip p u 

vat m yös satam asta. T urun satam 

a palvele e avoim ena kautta 

vuoden. T e h o kkaat satam alaitteet, 

tä ydellin e n palvelu ja vapaavarasto 

autta vat tu o n tia ja 

vie ntiä. Ja tie ty s ti Turku on 

m yös v ilk a s ro /ro satam a. Ja t 

koyhte ydet k a ik k ia lle Suomeen. 

V a litkaa aina te hokas kauppatienne 

T urun satam an kautta. 

- S isä-, uiko- ja rautarakennemaalauksia 

- Lattian päällystyksiä 

MAALAUSLIIKE 

KURTTI jälk. 

Puhelin 13 524 

Turvallinen sijoitus 

lapsellesi. 

Pohja-yhtymän uusi 

STARTTIVAKUUTUS. 

P o h ja -y h ty m ä n uusi S T A R T T IV A K U U T U S on la s te n ja 

n u o rte n v a k u u tu s, jo ssa ei a ja te lla p a h in ta 

v a a n k oko aja n p a ra s ta . L apselle s ä ä s te tä ä n vuosi v u o d elta 

" s ta rttis u m m a a " siih e n lä h tö ö n , jolloin its e n ä in e n 

elä m ä o n e d essä. K orko j a in d e k sie h to ta k a a v a t, 

e ttä v a k u u tu k s e n sä ä stö o su u s ei h u p e n e ra h a n a rv o n a le te ssa . 

M u tta sam a lla S T A R T T IV A K U U T U S tu rv a a m y ö s 

p ie n e n ih m ise n lä h tö jä leik k ik en tälle, k o u lu n m a a ilm a a n ja 

u rh e ilu rie n to ih in . S iih e n sisälty y n ä e t k o lh u o sa 

ta p a tu rm a n ta i s a ira u d e n v a ra lta . 

P o h ja -y h ty m ä n u usi S T A R T T IV A K U U T U S on 

a in u tla a tu in e n v a k u u tu sm u o to , jo h o n sin u n 

k a n n a tta a tu tu s tu a ta rk e m m in . 

L apsesi tä h d e n . 

V ankka inflaatiosuoja 

S u u rin o sa S T A R T T I - 

V A K U U T U K S E N vuosim 

a k s u s ta o n s ä ä stö ä lap sellesi. 

S äästö o su u d e lle P ohjay 

h ty m ä m a k sa a 4,5 p ro sen tin 

v u o tu ise n koron. T ä m ä n 

lisäksi p y rim m e tu rv a a m a a n 

s ä ä s tö p ä ä o m a n in fla a tio lta 

m ah d o llisim m a n täy d ellisesti. 

V a sta a v a n la iste n u u sim p ien 

s ä ä stö v a k u u tu k sie m m e 

v u o sien 1974-76 in d e k sik 

o ro tu k se t o v a t 12, 15 ja 17 

p ro sen ttia . 

M onipuolinen 

vakuutusturva 

S ä ä stö o sa n lisäksi S T A R T T I- 

V A K U U T U K S E E N k u u lu u 

kolh u o sa. jo n k a k o rv a u s 

piiriin sisä lty v ä t sairau s- ja 

ta p a tu rm a k u lu t, esim erk ik si 

Panokset 

h ark in tasi m ukaan 

V u o tu isen v a k u u tu s 

m a k su n v o it v a lita h a rk in 

ta si m u k a a n . Voit sijo itta a 

200 m k :s ta alk aen. 

Y k si e sim erk k i: Jo s o ta t 

5-v u o tiaalle lap sellesi 

S T A R T T IV A K U U T U K - 

S E N , jo n k a v u o sim ak su 

o n 400 m k j a v u o tu in e n 

in d ek sik o ro tu s 8 p ro s e n ttia , 

h ä n sa a 2 0 -v u o tiaana 

k ä te e n 16 654 m k. 

sa ira a la k u lu t, lä ä k ä rin - 

p a lk k io t j a m a tk a k u lu t. 

T b le ju tte le m a a n j a kysy 

lisä tie to ja S T A R T T I-' 

V A K U U T U K S E N e d u ista . 

POHJA-YHTYMÄ

OY LAIVANSU U N NITTELU AB 

Kastanjatie 1 

20720 Turku 72 

LAIVATEKNILLISTÄ 

ASIANTUNTIJA-APUA 

Puhelin 921-365 000 

Telex 62197 lasu sf 

P ro je k ti-, lu o k itu s-, ty ö - ja o p t. p iiru s tu k s e t ra tio n a lis o in n it ja tu tk im u s te h tä v ä t, m a lli-, 

v a lv o n ta - ja katsastu styö t 

OY LAIVARAKENNE AB 

Kastanjatie 1 

20720 Turku 72 

LAIVATEKNILLISTÄ ASIANTUNTIJA-APUA 

Levy-, h its au s -, k o n e - ja p u tk iu ra k o in tia 

P O L A R -E X P R E S S ) 

k a ik k iin k u lje tu k s iin ' 

Puhelin 921-365 000 

Telex 62197 lasu sf 

Valokuva Pernon telakalta jouluk. 1975 

W Ä R T S I L A 

— etualalla oik. henkilöstörakennus 11.000 m3 

— edellisen takana levyhalli 690.000 „ 

— taustalla oik. m aalaushalli 30.000 

sekä laitoshuolto- ja varastorakennus 30.000 

V a lio Pakari 

Hämeenkatu 9 puh. 25512 

— etuala lla vas. sosiaali- ja k o n tto rirakennus 

— taustalla vas. allastelakka 

pituus 

leveys 

syvyys 

250 m 

80 „ 

16 „ 

Nosturinkatu 6 

20100 Turku 10 

puhelin 305 666 

OY PROVAG AB 

LAIVAM U ON ITU KSEN 

ERIKOISLIIKE 

TURKU — Puutarhak. 55. Turku 10 — Puh. vaihde 302 641 

HELSINKI — Laivasillank. 10. Hki 14 — Puh. vaihde 90/659 344 

J u u s t o m e s t a r i 

Kristiinankatu 10 

puh. 14862 

Lounais-S uom en K irja p a in o Oy 

N uppula n tie 21 

20310 T urku 31 Q 392 832

Meidän mielestämme 

jokaisen turkulaisen 

pitäisi ainakin 

kerran vuodessa 

lähteä merelle. 

Hyvää matkaa. 

Liput matkatoimistosta 

tai suoraan meiltä: 

K äsityöläiskatu 4, puh. 333344. 

SILJA LINE 

Lo u n ais-S u o m e n K irja p a in o Oy

1976-1

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?