Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
harrastaa 41 prosenttia, satunnaisnuuskaajista<br />
17 prosenttia ja muista 10 prosenttia. Arkiliikunnalla<br />
sen sijaan ei ole yhteyttä nuuskaamisen<br />
kanssa. Kontrolloimalla kuntoliikunnan<br />
määrän ja nuuskaamisen positiivinen yhteys<br />
hyväksi koettuun fyysiseen kuntoon poistuu.<br />
Ne säännöllisesti nuuskaavat nuoret, jotka kuntoliikkuvat<br />
korkeintaan kerran viikossa, ovat<br />
itse asiassa muita selvästi tyytymättömämpiä<br />
fyysiseen kuntoonsa (keskiarvo 6,6). Sekä arki-<br />
että etenkin kuntoliikunnalla on vahva yhteys<br />
fyysiseen kuntoon tyytyväisyyden kanssa. Kilpaurheilua<br />
harrastavat nuoret ovat keskimäärin<br />
fyysiseen kuntoonsa hyvin tyytyväisiä.<br />
VApAA-AiKA<br />
Vapaa-ajalle annettujen kouluarvosanojen<br />
keskiarvo on 7,9, eikä se juuri ole muuttunut<br />
viime vuosina (kuvio 44). Pojat ovat vapaaaikaansa<br />
yleisesti hieman tyttöjä tyytyväisempiä.<br />
Iän myötä tyytyväisyys vapaa-aikaan vähenee.<br />
Niin oli myös Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa<br />
2009, jonka kaikkein nuorin ikäryhmä,<br />
10–14-vuotiaat, oli vapaa-aikaansa tyytyväisin.<br />
Kaupunkien ja etenkin pääkaupunkiseudun<br />
nuoret ovat maaseudulla asuvia tyytyväisempiä<br />
vapaa-aikaansa. Erot ovat suuria alle 20-vuotiailla,<br />
mutta vähenevät iän myötä siten, että<br />
25-vuotiailla ja sitä vanhemmilla kuntatyypin<br />
mukaisia eroja ei enää ole. Perhemuodoista<br />
tyytyväisimpinä erottuvat vanhempiensa kanssa<br />
asuvat, tyytymättömimpänä avio- tai avoliitossa<br />
asuvat, joilla on lapsia. Muuten lapsiperheiden<br />
nuoret vanhemmat ovat tyytyväisiä elämäänsä,<br />
ja tässä tapauksessa tyytyväisyysvaje saattaa hyvinkin<br />
liittyä pikemmin vapaa-ajan määrään<br />
kuin sen laatuun.<br />
Suoritetuilla tutkinnoilla ei ole yhteyttä<br />
vapaa-aikaan tyytyväisyyteen, mutta opiskelupaikan<br />
mukaisessa vertailussa tyytyväisimpiä<br />
ovat peruskoululaiset ja lukiolaiset. Vapaa-aika<br />
on ainoa tutkituista elämänalueista, johon<br />
työttömät eivät ole muita tyytymättömämpiä.<br />
Tämä pätee kuitenkin vain, jos työttömyys ei<br />
ole pitkittynyttä: keston mukaisessa vertailussa<br />
96<br />
näkyy, kuinka yli puoli vuotta työttömänä olleet<br />
nuoret ovat muita selvästi tyytymättömämpiä<br />
vapaa- aikaansa. Työttömyyden pitkittyminen<br />
vaikuttaa heikentävän tyytyväisyyttä kaikkiin<br />
muihinkin kyselyssä selvitettyihin elämänalueisiin.<br />
Ystäviään päivittäin tapaavat nuoret ovat<br />
tyytyväisiä vapaa-aikaansa. Isän tai äidin tapaamisilla<br />
ei ole vastaavaa yhteyttä, ei myöskään<br />
isovanhempien tai mahdollisten sisarusten tapaamisella.<br />
Liikuntaharrastuksilla ja vähäisemmässä<br />
määrin myös vapaaehtoistoiminnassa<br />
mukana olemisella on kytkös vapaa-aikaan tyytyväisyyteen.<br />
Sekä liikuntaharrastuksiin että<br />
vapaaehtoistoimintaan liittyy myös ystävien<br />
säännöllisempi tapaaminen, jonka vakioiminen<br />
vähentääkin näiden aktiviteettien yhteyttä<br />
vapaa-aikaan tyytyväisyyteen, muttei kokonaan<br />
poista sitä.<br />
UlKONÄKö<br />
Nuorten ulkonäköönsä tyytyväisyyden keskiarvo<br />
on 8,0 (kuvio 45). Asiaa ei ole Nuorisobarometreissa<br />
aiemmin selvitetty, joten trenditietoa<br />
ei vielä saada. Tyttöjen ja poikien välillä ei juuri<br />
ole eroa, mutta iän myötä tyytyväisyys laskee,<br />
mikä näkyy myös vanhempien kyselystä (kuvio<br />
40). Tyytyväisimpiä ulkonäköönsä ovat alle<br />
20-vuotiaat vastaajat (keskiarvo 8,1).<br />
Kuviossa 45 nähdään, kuinka kuntoliikunnan<br />
määrä on selvästi yhteydessä ulkonäköön<br />
tyytyväisyyden kanssa. Taulukosta 9<br />
nähdään lisäksi, että eri elämänalueista tyytyväisyys<br />
ulkonäköön korreloi voimakkaimmin<br />
terveydentilan ja ennen kaikkea fyysisen kunnon<br />
kanssa. Tässä <strong>Nuorisobarometri</strong>ssa ei selvitetty<br />
liikkumisen motiiveja, mutta aiemman tutkimuksen<br />
perusteella vaikuttaisi siltä, etteivät<br />
ulkonäkösyyt ole vahva perusta pitkäaikaiselle<br />
ja pysyvälle liikunnan harrastamiselle nuorilla,<br />
vaikka liikunnan harrastaminen sinänsä yleensä<br />
lisääkin kehotyytyväisyyttä sekä tytöillä että<br />
pojilla (Ojala & Németh 2007; Ojala 2011).<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n kyselyssä ei täsmennetty<br />
ulkonäön merkityksiä sen enempää, ja
Change language