Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
olevat, joiden taloudelliseen tilanteeseensa<br />
tyytyväisyyden keskiarvo on 6,0.<br />
Lapsuudenkodin toimeentulo on hyvin selvässä<br />
yhteydessä haastatteluhetken taloudelliseen<br />
tilanteeseen tyytyväisyyden kanssa. 91 Yhteys<br />
on sitä vahvempi, mitä nuoremmasta on kyse,<br />
eikä yli 25-vuotiailla yhteyttä ole lainkaan. Erityisen<br />
vahvasti perheen vauraus vaikuttaa niillä<br />
nuorilla, jotka asuvat yhä lapsuudenkodissaan,<br />
mikä vaikuttaakin loogiselta. Mutta hyvin toimeentulevien<br />
perheiden lapset ovat tyytyväisempiä<br />
nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa myös<br />
yksin asuessaan. Kiinnostavaa sinänsä, avo- tai<br />
avioliitossa elävien nuorten kohdalla yhteys lapsuudenkodin<br />
taloudelliseen tilanteeseen näkyy<br />
vain, jos heillä on jo lapsia. Ehkä tästä voi tehdä<br />
varovaisen päätelmän vanhempien auliimmasta<br />
taloudellisesta tuesta lapsiperheille.<br />
Täytyy kuitenkin muistaa, että tässä kyselyssä<br />
ei suoraan selvitetty vanhempien antamaa<br />
taloudellista tukea. Asiaa edellisen kerran tutkittaessa<br />
vuoden 2005 <strong>Nuorisobarometri</strong>ssa<br />
vanhempien taloudellisella tuella osoittautui<br />
olevan nuorten taloudessa suuri rooli, joka<br />
väheni nopeasti iän myötä. Iän ohella toinen<br />
taloudellisen tuen määrään vahvasti vaikuttava<br />
tekijä oli äidin korkea koulutustaso. Tuolloisessa<br />
kyselyssä ne nuoret, joita vanhemmat tukivat<br />
taloudellisesti, olivat kuitenkin muita tyytymättömämpiä<br />
omaan taloudelliseen tilanteeseensa.<br />
Tulosta voi tulkita siten, että tuki kohdistui tarpeeseen<br />
eli välttämättömiin elinkustannuksiin.<br />
Tätä päätelmää tukivat täsmennetyt kysymykset<br />
vanhempien taloudellisen tuen kohdentumisesta:<br />
tuki nuorille painottui välttämättömyyskulutukseen<br />
eli vanhemmat paitsi antoivat rahaa,<br />
myös ostivat ruokaa ja vaatteita sekä maksoivat<br />
puhelinlaskuja. (Myllyniemi 2005; Wilska<br />
2005.) Myös <strong>2012</strong> <strong>Nuorisobarometri</strong>sta löytyy<br />
epäsuoraa tukea sille, että vanhempien tuki tulee<br />
tarpeeseen. Lapsuudenkodin taloudellinen tilanne<br />
kun on yhteydessä nykyiseen taloudelliseen<br />
tilanteeseen etenkin opiskelijoilla ja työttömillä,<br />
palkkatyössä käyvillä se on jo paljon heikompaa.<br />
Epäsuorasti vanhempien taloudellisesta<br />
93<br />
tuesta voi kertoa sekin, että haastatteluhetkellä<br />
työttömien vanhempien lapset ovat omaan taloudelliseen<br />
tilanteeseensa keskimääräistä tyytymättömämpiä.<br />
FYYSiNeN KUNtO<br />
Koetun fyysisen kunnon keskiarvo nuorten<br />
ikäryhmässä on 7,8. Muut kuntoon liittyvät kysymykset<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>ssa liittyvät arki- ja<br />
kuntoliikunta-aktiivisuuteen, ruokailuun, unirytmiin<br />
ja päihteisiin liittyviin elämäntapoihin<br />
sekä tyytyväisyyteen omaan terveydentilaan.<br />
Fyysisestä kunnosta puhuttaessa on selvää, ettei<br />
kyselytutkimus voi tarjota kaikkea oleellista<br />
tietoa. Erityisesti fyysistä suorituskykyä koskevaa<br />
tuoretta väestötason tietoa ei ylipäätään kirjoitushetkellä<br />
ollut tarjolla. 92 Koetun ja mitatun<br />
kunnon välisiä yhteyksiä on aiemmin tutkittu<br />
väestöaineistoissa, ja vaikka niissä havaitaankin<br />
yhteyksiä, ei koettu kunto tulosten mukaan voi<br />
korvata kuntotestejä 93 (Husu & Suni 2011,<br />
72). Puolustusvoimien kuntotestien perusteella<br />
tiedetään nuorten ikäryhmässä niin lihas- kuin<br />
kestävyyskunnon olleen jo pitkään laskusuunnassa<br />
(Santtila ym. 2006).<br />
Kyselyssä pojat (keskiarvo 7,9) ovat vähän<br />
tyttöjä (7,7) tyytyväisempiä fyysiseen kuntoonsa.<br />
Iän myötä tyytyväisyys laskee, niin nuorten<br />
ikäryhmän sisällä kuin verrattuna vanhempiin.<br />
Ruokavalion mukaisessa tarkastelussa tyytyväisimpiä<br />
fyysiseen kuntoonsa ovat ne, jotka<br />
suosivat kasviksia, mutta syövät myös lihaa.<br />
Molemmissa ääripäissä kunto koetaan heikommaksi.<br />
Jo satunnainenkin tupakointi vähentää selvästi<br />
tyytyväisyyttä fyysiseen kuntoon. Myös<br />
alkoholin humalajuominen ja laittomien huumeiden<br />
käyttö on yhteydessä heikompaan<br />
kuntoon. Poikkeustapaus on nuuska, jonka<br />
kohdalla yhteys on päinvastainen. Tämä<br />
johtunee nuuskaajien muita aktiivisemmasta<br />
kuntoliikunnasta: säännöllisesti nuuskaavista<br />
noin puolet kuntoliikkuu vähintään 5 kertaa<br />
viikossa, nuuskaamattomista vain noin viidennes.<br />
Säännöllisistä nuuskaajista kilpaurheilua
Change language