Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
taloudelliseen tilanteeseen voivat osin selittää<br />
edellisen kyselyn aikaiset taloussuhdanteet, sillä<br />
silloin talous näytti niin Suomessa kuin muuallakin<br />
olevan painumassa taantumaan tai lamaan.<br />
Seuraavassa kutakin elämänalueista käsitellään<br />
lyhyesti kuvion 41 mukaisessa järjestyksessä<br />
alkaen taloudellisesta tilanteesta ja päättyen<br />
ihmissuhteisiin. Käsitellyt taustamuuttujat vaihtelevat<br />
alueittain siten, että esimerkiksi terveyden<br />
ja fyysisen kunnon kohdalla painotetaan<br />
elintapoja ja terveystottumuksia, ihmissuhteiden<br />
kohdalla puolestaan ystävien tapaamista ja<br />
niin edelleen.<br />
tAlOUDelliNeN tilANNe<br />
Kuten kysymyksessä lapsuudenkodin toimeentulosta,<br />
myöskään taloudellista tilannetta ei<br />
selvitetty kysymällä euromääräisiä rahasummia,<br />
sillä niiden muistaminen puhelinhaastatteluissa<br />
olisi vaikeaa ja tiedot epäluotettavia (vrt. Wilska<br />
2005, 70). Sen sijaan kysyttiin yhdenmukaisesti<br />
muidenkin elämän osa-alueiden kanssa<br />
omaa tyytyväisyyttä nykyiseen taloudelliseen<br />
tilanteeseen. Tyytyväisyys on kaikista selvitetyistä<br />
alueista matalimmalla tasolla keskiarvon<br />
ollessa 7,4.<br />
Kuten aiemmissakin kyselyissä, pojat ovat<br />
92<br />
hieman tyttöjä tyytyväisempiä talouteensa.<br />
Myös kuviossa 42 näkyvä taloudellisen tilanteen<br />
notkahdus 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä<br />
on tuttu aiemmista barometreista. Se selittyy<br />
ennen kaikkea lapsuudenkodista muutolla, joka<br />
tytöillä tapahtuu keskimäärin noin 19-vuotiaana,<br />
pojilla noin 20-vuotiaana 90 . Tätä selitystä<br />
tukevat myös perhemuotojen mukaiset erot,<br />
sillä vanhempien luona asuvat ovat selvästi talouteensa<br />
tyytyväisimpiä. Kuntatyypeittäin erot<br />
ovat pieniä, samoin suuralueiden väliset erot.<br />
Maakuntatasolla taloudelliseen tilanteeseensa<br />
tyytyväisimmät nuoret ovat Pohjanmaalla (myös<br />
Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla) ja Lapissa, tyytymättömimmät<br />
Päijät- ja Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa<br />
sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.<br />
Työttömien nuorten taloudelliselle tilanteelleen<br />
antama keskiarvo on vain 6,4. Koulutustasolla<br />
tai opiskelupaikalla ei sinänsä ole<br />
suurta vaikutusta, mutta ammatillisesti orientoituneet<br />
ovat hieman tyytymättömämpiä kuin<br />
lukioon tai yliopistoon suuntautuneet. Kaikkein<br />
tyytymättömimpänä erottuvat ne, joilla ei ole<br />
tutkintoja ja jotka eivät opiskele (6,8). Kaikkein<br />
tyytymättömimpiä talouteensa ovat ne, joilla<br />
yhdistyy useampi ulkopuolisuuden riskitekijä,<br />
eli vailla työtä, tutkintoja ja opiskelupaikkaa<br />
KUVIO 41. Nuorten tyytyväisyys eri elämänalueisiin 2007, 2009 ja <strong>2012</strong>.<br />
(Kouluarvosanat 4–10, keskiarvot.)<br />
<strong>2012</strong><br />
2009 2007<br />
Nykyinen elämä kaiken kaikkiaan<br />
Ihmissuhteet<br />
Terveydentila<br />
Ulkonäkö<br />
Vapaa-aika<br />
Fyysinen kunto<br />
Taloudellinen tilanne<br />
7,1<br />
7,4<br />
7,4<br />
7,8<br />
7,8<br />
7,9<br />
8,1<br />
8,4<br />
8,6<br />
8,5<br />
7 7,5 8 8,5 9<br />
8,0<br />
8,3<br />
8,4<br />
8,5<br />
8,6<br />
8,7
Change language