Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
20–25, 210.)<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>ssa isää ja äitiä ei eritelty,<br />
vaan kysyttiin yleensä vanhempien kanssa iloista<br />
ja suruista puhumisesta. Aiemmassa tutkimuksessa<br />
niin isän kuin äidinkin kanssa keskustelun<br />
helppoudella on havaittu olevan positiivinen<br />
yhteys muun muassa lapsen elämäntapoihin,<br />
ruumiinkuvaan, koettuun terveyteen ja elämään<br />
tyytyväisyyteen. Oletettavasti äidin ja isän kanssa<br />
puhumiseen liittyy pitkälti samoja tekijöitä,<br />
kuten perheen keskustelemisen ja kuuntelemisen<br />
taidot sekä keskinäinen luottamus (Tamara<br />
& Aldeis 2008). <strong>Nuorisobarometri</strong>n tulosten<br />
mukaan avoin, keskusteleva lapsuudenkoti on<br />
voimakkaassa yhteydessä nuoren vahvempaan<br />
sosiaaliseen luottamukseen. Nuoret, jotka ovat<br />
saaneet vanhemmiltaan myönteistä palautetta<br />
tai puhuneet vanhempiensa kanssa iloistaan<br />
ja suruistaan, ovat kautta linjan elämäänsä ja<br />
sen eri osa-alueisiin (jotka esitellään kuviossa<br />
40) selvästi tyytyväisempiä kuin vähemmän<br />
keskustelevissa perheissä kasvaneet. Avoimesti<br />
keskustelevien kotien kasvateilla on nuoruusiässä<br />
myös muita harvemmin kuluttavia<br />
terveys tapoja, humalajuomista ja liian vähäistä<br />
liikuntaa.<br />
Toiselle faktorille latautuvat väitteet, jotka<br />
kuvaavat vanhempia, jotka seurasivat ruoka- ja<br />
nukkumaanmenoaikoja, television ja tietokoneen<br />
käyttöä, läksyjen tekemistä ja jotka tiesivät,<br />
missä lapsi aikaansa vietti. Tämä huolehtivaksi<br />
ja rajoja asettavaksi nimetty ulottuvuus on tyypillisin<br />
ruotsinkielisille ja hyvin toimeentuleville<br />
perheille. Peruskoulun keskiarvolla mitaten koulumenestys<br />
on vahvasti yhteydessä huolehtivaan<br />
ja rajoja asettaneeseen lapsuudenkotiin. Myös<br />
opiskelupaikan ja suoritettujen tutkintojen mukaisessa<br />
vertailussa nämä jämäkän kasvatuksen<br />
alla varttuneet nuoret ovat menestyneet hyvin.<br />
Vaikka koko faktorilla sukupuolierot ovat<br />
pieniä, yksittäisistä kysymyksistä voi havaita<br />
vanhempien valvoneen tarkemmin tyttäriään<br />
kuin poikiaan siinä missä ja keiden kanssa nämä<br />
vapaa-aikaansa viettivät. 84<br />
Kolmannelle, kannustavaksi ja aktivoivaksi<br />
83<br />
nimetylle faktorille latautuvat lapsiaan liikuntaharrastuksiin,<br />
järjestöihin ja terveellisempään<br />
ruokavalioon kehottavat vanhemmat. Tällainen<br />
innostavuus on tyypillisintä alle 20-vuotiaiden,<br />
ruotsinkielisten ja korkeasti koulutettujen vanhempien<br />
jälkeläisten vastauksissa. Kiinnostavaa<br />
sinänsä, että näin aktivoivaksi koetussa kodissa<br />
kasvaneiden koulumenestys on kuitenkin ollut<br />
keskimääräistä heikompaa.<br />
Neljäs faktori kuvaa autoritaarista kurikasvatusta,<br />
koska sille latautuvat vahvasti fyysinen<br />
puuttuminen ja kovaääninen sanominen tai<br />
huutaminen kurinpitotapana. Tällainen kuva<br />
lapsuudenkodista on tyypillisin pojille ja vähemmän<br />
koulutetuille. Se, että nuorimmilla<br />
ikäryhmillä tämän faktorin pisteet ovat matalia,<br />
kertoo omalla tavallaan vanhakantaisen kurikasvatuksen<br />
vähenemisestä, mikä on linjassa<br />
Lastensuojelun keskusliiton tutkimustulosten<br />
kanssa (Sariola <strong>2012</strong>; ks. myös kuvio 37 ja<br />
sen tulkinta). Vanhemman iällä lapsen syntyessä<br />
ei ole yhteyttä kurikasvatukseen, kuten<br />
ei muihinkaan taulukon 6 faktoreista. Huutoon<br />
tai fyysiseen kontaktiin turvautuvat perheet<br />
ovat barometriaineistossa tyypillisesti heikosti<br />
toimeentulevia, alkoholia paljon kuluttavia, ja<br />
tällaisten perheiden vanhempien koulutustaso<br />
on matala. Tärkeä tulos on se, että tällaisissa<br />
perheissä eläneistä lapsista kasvaa muihin ihmisiin<br />
vähemmän luottavia nuoria.<br />
Nuorten ja vanhempien näkemykset<br />
lapsuudenkodista<br />
Kuviossa 37 vertaillaan nuorten ja heidän omien<br />
vanhempiensa näkemyksiä lapsuudenkodin arjesta<br />
ja kasvatuskäytännöistä. Toisin kuin edellä,<br />
kuviossa 36 mukana ovat siis vain ne nuoret,<br />
joilta haastateltiin myös vanhempi tai vanhemmat<br />
(n=596). Kuviossa väitteiden kanssa samaa<br />
tai eri mieltä olemisen keskiarvojen erotukset on<br />
laitettu suuruusjärjestykseen. Nuoret siis allekirjoittavat<br />
ylimpänä olevan väitteen fyysisestä<br />
puuttumisesta kurinpitotapana useam min kuin<br />
heidän vanhempansa. 85 Nuorista 10 prosenttia,<br />
mutta heidän vanhemmistaan vain 4 prosenttia
Change language