Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lapSuudenKodin<br />
KaSvatuSKäytännöt<br />
Edellä käsitellyn lapsuudenkodin arkisen tekemisen<br />
ohella selvitettiin suoremmin vanhempien<br />
toimintaan ja kasvatukseen liittyviä asioita.<br />
Yli 30 vuotta jatkuneessa seurantatutkimuksessa<br />
on havaittu, että moniin elämässä pärjäämisen<br />
kannalta keskeisiin asioihin, kuten sosiaaliseen<br />
käyttäytymiseen, sosiaaliluokkaa tärkeämpiä<br />
vaikuttajia ovat vanhempien kasvatuskäytännöt<br />
(Pulkkinen 1996, 39). Kuvioon 36 on koottu<br />
nuorten vastaukset näihin kaikkiaan 16 kysymykseen.<br />
Samat kysymykset esitettiin myös<br />
nuorten vanhemmille, 81 näiden vertailu esitellään<br />
kuviossa 37.<br />
Nuorten antamista vastauksista piirtyy<br />
varsin huolehtiva ja kannustava yleiskuva vanhemmista.<br />
Enemmistö nuorista on täysin vakuuttuneita<br />
siitä, että vanhemmat tiesivät missä<br />
he peruskouluiässä viettivät vapaa-aikaansa<br />
ja kenen kanssa. Vähintään jokseenkin tätä<br />
mieltä on lähes yhdeksän nuorta kymmenestä.<br />
Kontrastina tälle tulokselle kertoo noin 40<br />
prosenttia Kouluterveyskyselyyn vastanneista<br />
8.- ja 9.-luokkalaisista, etteivät vanhemmat aina<br />
tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa (THL<br />
2011). Tuloksissa ei välttämättä ole ristiriitaa,<br />
sillä eroavaisuudet voivat liittyä erilaisiin muotoiluihin<br />
(kuten epävarmuuteen siitä, tietävätkö<br />
vanhemmat ”aina”) ja <strong>Nuorisobarometri</strong>n retrospektiiviseen,<br />
koko peruskouluikää koskevaan<br />
kysymyksenasetteluun.<br />
Muutenkin nuoret vaikuttaisivat kokevan<br />
vanhempien huolenpidon, ohjaamisen ja rajojen<br />
asettamisen olleen suhteellisen vahvaa. 80<br />
prosenttia nuorista on vähintään jokseenkin<br />
sitä mieltä, että vanhemmat pitivät kiinni säännöllisistä<br />
nukkumaanmenoajoista. Noin kaksi<br />
kolmesta nuoresta kertoo vanhempien seuranneen<br />
heidän tv:n ja tietokonepelien pelaamiseen<br />
käyttämäänsä aikaa. Yli 70 prosenttia sanoo<br />
vanhempien kannustaneen terveellisempään<br />
80<br />
ruokavalioon, kaksi kolmesta liikuntaharrastuksiin.<br />
Niistä nuorista, joilla oli jokin liikuntaharrastus<br />
(eli ylivoimaisesta enemmistöstä),<br />
lähes kaikki kokivat vanhempiensa tukevan<br />
harrastustaan.<br />
Lähes yhdeksän kymmenestä nuoresta kertoo<br />
vanhempien antaneen myönteistä palautetta<br />
sekä kertoneen, kuinka rakas ja tärkeä tämä on.<br />
Kolme neljästä on ainakin jollain tasolla puhunut<br />
vanhempiensa kanssa iloistaan ja suruistaan.<br />
Toisaalta hieman alle puolet kertoo kokeneensa<br />
kurinpitotapana kovaäänistä sanomista tai<br />
huutamista, fyysistä puuttumistakin noin yksi<br />
kymmenestä.<br />
Faktorianalyysi<br />
Kuvion 36 informaatiopaljoutta tiivistettiin<br />
faktorianalyysilla, jonka päätulokset esitetään<br />
taulukossa 82 6. Neljälle faktorille löytyy suhteellisen<br />
selvät tulkinnat. Ensimmäinen faktori<br />
kuvaa avointa, keskustelevaa lapsuudenkotia,<br />
koska sille latautuvat voimakkaimmin väitteet,<br />
jotka kuvaavat vanhempien kanssa omista iloista<br />
ja suruista puhumista sekä vanhempien antamaa<br />
kannustavaa palautetta. Tämä on tyypillisintä<br />
kaikkein nuorimmille, alle 20-vuotiaille vastaajille,<br />
mikä voisi antaa vihjeen tällaisen kommunikoivan<br />
perheyhteisöllisyyden yleistymisestä.<br />
Äidin kanssa puhumista ja sen helppoutta<br />
käytetään yleisesti perheen sisäisen kommunikaation<br />
mittarina. Isät ovat keskimäärin ehkä<br />
lastensa kanssa vähemmän henkilökohtaisia ja<br />
enemmän tavoitteellisiin ja taidollisiin asioihin<br />
keskittyviä. (Shearer ym. 2005.) WHO:n<br />
koululaistutkimuksen mukaan niin suomalaisten<br />
kuin muidenkin nuorten on helpompi<br />
keskustella vaikeista asioista äidin kuin isän<br />
kanssa. Isän kanssa poikien on hieman tyttöjä<br />
helpompi keskustella. Kansainvälisesti vertaillen<br />
suomalaisnuoret kokevat vanhempiensa kanssa<br />
keskustelun suhteellisen helpoksi, mutta varsinkin<br />
tyttöjen keskustelun helppous vähenee<br />
iän myötä varsin jyrkästi 11 ja 15 ikävuoden<br />
välillä. Suomalaislasten keskustelu vaikeutuu<br />
nopeammin kuin muualla. 83 (Currie ym. <strong>2012</strong>,
Change language