Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
lapSuudenKodin arKi<br />
Kuvaa lapsuudenkodin arjesta tarkennettiin<br />
esittämällä 14 kysymystä peruskouluiän perheen<br />
yhteisestä tekemisestä ja olemisesta. Kuviossa 33<br />
esiteltyjen nuorten vastausten mukaan selvästi<br />
yleisimpiä yhdessäolon muotoja olivat yhdessä<br />
syöminen ja television katsominen. Myös kotityöt<br />
ja tuttujen tai sukulaisten luona vierailut<br />
ovat olleet enemmistölle arkea. Harvinaisempia<br />
yhdessä tekemisen muotoja sen sijaan olivat<br />
tietokoneella pelaaminen sekä kulttuuritapahtumissa,<br />
ulkomailla tai ravintoloissa syömässä<br />
käyminen. Silti kaikkia listan asioita, myös tietokoneella<br />
pelaamista, on ainakin joskus perheessään<br />
yhdessä tehnyt useampi kuin kaksi<br />
vastaajaa kolmesta.<br />
Kuvion 33 tulkinnassa on hyvä huomioida,<br />
että kyse ei ole varsinaisesta ajankäyttötutkimuksesta,<br />
sillä kyselyssä ei määritelty sitä, mitä<br />
”usein” tai ”harvoin” tarkoittavat. On ilmeistä,<br />
että esimerkiksi usein ulkomaille matkustaminen<br />
on eri asia kuin usein tv:n katsominen.<br />
Kysymykset esimerkiksi yhdessä tv:n katsomisesta<br />
ovat eittämättä vaikeita vastattavaksi<br />
ilman tarkennusta siitä, pitääkö koko perheen<br />
olla yhdessä vai riittääkö yhdessä olemiseen joku<br />
perheenjäsenistä. Tai pitääkö tv:tä todella katsoa<br />
keskittyneesti, vai täyttääkö yhdessä sen ääressä<br />
oleilu kriteerit. Eri vastaajat ovat varmasti ymmärtäneet<br />
kysymykset hieman eri tavoin, mutta<br />
kuitenkin en osaa sanoa -vastausten osuus jää<br />
kaikissa kysymyksissä alle prosentin. 76<br />
Nuorten vastausten perusteella puolessa<br />
kodeista syötiin hyvin usein yhdessä kotona,<br />
vähintään melko usein neljässä kodissa viidestä.<br />
Barometri ei ole aiemmin selvittänyt asiaa,<br />
mutta kouluterveyskyselyn mukaan yhteisen<br />
ilta-aterian syömisessä on vain pieniä muutoksia<br />
2000-luvulla (Luopa ym. 2010). Aiempien<br />
tutkimusten mukaan perheen yhteinen iltaateria<br />
on yhteydessä äidin pidempään koulutukseen<br />
(Raulio ym. 2007), mutta nyt kysyttäessä<br />
yleisemmin yhdessä syömisestä ei vanhempien<br />
74<br />
koulutustason mukaisia eroja ole. Sen sijaan<br />
tarkasteltaessa lapsuudenkodin taloudellista<br />
toimeen tuloa havaitaan, että kotona yhdessä<br />
syöminen on ollut selvästi säännöllisempää hyvin<br />
toimeentulevissa perheissä. (Ks. Häkkisen<br />
ym. artikkelin taulukko 1).Ymmärrettävästi<br />
myös yhdessä ravintoloissa syöminen on vahvasti<br />
yhteydessä perheen toimeentuloon.<br />
Kuvion 33 muuttujamäärän tiivistämiseksi<br />
tehtiin faktorianalyysi 77 , jonka yleistarkastelu on<br />
taulukossa 5 (muuttujien lataukset eri faktoreille<br />
esitellään liitetaulukossa 4). Nähdään, ettei yhdessä<br />
ulkona syöminen niinkään ole yhteydessä<br />
kotona syömiseen, vaan etenkin shoppailuun,<br />
kulttuuritapahtumissa käymiseen ja ulko mailla<br />
matkusteluun. Yhdessä kotona syöminen puolestaan<br />
liittyy vahvasti yhteiseen kotitöiden<br />
tekemiseen ja tv:n katselemiseen. Ensimmäinen<br />
kokonaisuus tulkitaan elämykselliseksi<br />
tai kulutus keskeiseksi, jälkimmäinen perhekeskeiseksi<br />
tai kotiin suuntautuneeksi. Kaksi<br />
muuta faktoria on nimetty yhteis kunnallisesti<br />
keskustelevaksi (koska sille latautuvat vahvimmin<br />
politiikasta sekä uutisista tai muusta ajankohtaisesta<br />
keskusteleminen) ja aktiiviseksi tai<br />
seuralliseksi (sille latautuvat yhteinen pelaaminen,<br />
kyläily, ulkoilu ja liikunta).<br />
Alle kaksikymppisten vastauksissa lapsuudenkodin<br />
yhdessä tekemisestä painottuu muita<br />
enemmän kulutuskeskeinen elämyksellisyys,<br />
kolmeakymmentä ikävuotta lähestyvillä puolestaan<br />
keskustelevuus ja perhekeskeisyys. Eroissa<br />
voi olla kyse ajallisen etäisyyden tuomista mielikuvien<br />
muutoksista, mutta myös todellisesta<br />
muutoksesta yhdessäolon muodoissa. On<br />
uskottavaa, että ulkona syöminen, shoppailu<br />
ja matkailu perheen yhdessäolon muotoina olisivat<br />
kasvussa, ja siksi yleisempiä nuorimpien<br />
vastauksissa. Vastaavasti ikäryhmittäiset erot<br />
voivat kertoa siitä, kuinka yhdessä syömiseen,<br />
kotitöiden tekemiseen ja tv:n katsomiseen liittyvä<br />
perheyhteisyys ovat heikkenemässä (yhdessä<br />
syömisen osalta ks. Häkkisen ym. artikkeli s.<br />
186–200). Edes televisio, jota aiemmin pidettiin<br />
vahvasti perhettä yhteen kokoavana välineenä, ei
Change language