Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lapSuudenKodin<br />
ilmapiiri<br />
Yleiskuva nuorten lapsuudenkodin ilmapiiristä<br />
antamista arvioista on myönteinen (kuvio 31).<br />
Lähes yhdeksän kymmenestä kokee vähintään<br />
melko paljon lapsuudenkotia kuvaaviksi määreet<br />
rakastava, kannustava ja sopuisa. Kiireiseksi<br />
ilmapiiriä kuvaa noin 40 prosenttia, riitaisaksi<br />
15 ja välinpitämättömäksi vain muutama prosentti<br />
nuorista.<br />
Vanhemmat näkevät kodin ilmapiirin hieman<br />
nuoria sopuisampana, nuoret vastaavasti<br />
hieman riitaisampana. Se, etteivät näkemykset<br />
yleisesti ottaen suuresti poikkea toisistaan,<br />
on siinä mielessä yllättävää, että vanhemmilta<br />
pyydettiin arvioita haastatteluhetken kodin,<br />
nuorilta puolestaan lapsuudenkodin ilmapiiristä.<br />
Tästä ei kuitenkaan voi tehdä yksittäisen<br />
kodin hengen jatkuvuutta koskevia päätelmiä<br />
lasten muutettua pois, sillä kyse on keskiarvoista.<br />
Tarkasteltaessa yksittäisen nuoren lapsuudenkodistaan<br />
ja tämän vanhemman nykyisestä<br />
kodistaan antamia arviointeja havaitaan niiden<br />
korreloivan vahvasti vain riitaisuuden ja kiireisyyden<br />
kohdalla.<br />
Vanhemman iällä lapsen syntyessä ei ole<br />
yhteyttä siihen, millaiseksi lapsi kodin ilmapiirin<br />
on kokenut. Eri sukupuolten muistikuvat<br />
lapsuudenkodista poikkeavat toisistaan siten,<br />
että tytöt ovat kokeneet ilmapiirin hieman riitaisampana,<br />
pojat puolestaan sopuisampana.<br />
Ikäryhmittäisistä eroista merkitsevä on vain<br />
nuorimpien muita yleisempi kokemus lapsuudenkodista<br />
sopuisana mutta myös kiireisenä.<br />
Jälkimmäisen voi tulkita merkiksi ajallisesta<br />
muutoksesta kohti suurempaa kiirettä. Vaihtoehtoisessa<br />
tulkinnassa aika on tältä osin kullannut<br />
niiden muistoja, joiden ajallinen etäisyys<br />
lapsuudenkotiin on suurempi.<br />
Haastatteluissa ei varsinaisesti kysytty lapsuudenkodista<br />
poismuuttamisen ikää, mutta<br />
sen voi selvittää yhdistämällä tiedot iästä ja<br />
71<br />
perhemuodosta. Sillä, minkä ikäisenä nuori<br />
on muuttanut pois, ei näyttäisi olevan yhteyttä<br />
kokemuksiin lapsuudenkodin ilmapiiristä.<br />
Varhaiseen omaan kotiin muuttamiseen ei tämän<br />
valossa näyttäisi liittyvän kielteisiä kokemuksia<br />
lapsuudenkodin ilmapiiristä. 74 Kaikissa<br />
ikäryhmissä lapsuudenkodissa yhä asuvat nuoret<br />
kylläkin pitävät ilmapiiriä sopuisampana ja vähemmän<br />
riitaisana kuin pois muuttaneet, mutta<br />
25–29-vuotiaiden ikäryhmästä enää prosentin<br />
verran asuu vanhempiensa kanssa.<br />
Etelä-Suomessa on kokemus lapsuudenkodin<br />
kiireisyydestä selvästi yleisempi kuin<br />
muualla. Kuntatyypin mukaisessa vertailussa<br />
pääkaupunkiseutu erottuu kaikkein kiireisimpänä,<br />
mutta ero on huomattava verrattuna muihin<br />
kaupunkeihin, ei niinkään maaseutumaisiin<br />
kuntiin. Vanhempien koulutustaso on selvästi<br />
yhteydessä lapsuudenkodin kiireiseen ilmapiiriin,<br />
ja nimenomaan niin päin, että korkeasti<br />
koulutettujen vanhempien lapsilla kokemus<br />
kiireestä on muita yleisempää. Samansuuntaiseen<br />
tulokseen päätyi THL:n tuore tutkimus,<br />
jossa korkeammin koulutetut kokivat muita<br />
yleisemmin ongelmia perheen yhteisen ajan<br />
riittävyydessä (Kaikkonen ym. <strong>2012</strong>). Tämä heijastanee<br />
ainakin korkeasti koulutettujen kovia<br />
työelämän vaatimuksia, miksei myös aktiivisen<br />
vapaa-ajan luomia ajankäyttöpaineita.<br />
FinEdu-tutkimuksen 75 tulosten mukaan<br />
vanhempien kiireisyys voi olla haaste nuoren<br />
omalle jaksamiselle, ja uupumus näyttää olevan<br />
perheessä jaettua. Tässä mielessä kiireisyyden<br />
yleisyys sosioekonomisesti hyvinvoivissa<br />
perheissä on poikkeama hyvinvoinnin ja<br />
pahoinvoinnin kasautumistrendiin. Toisaalta<br />
paremmin koulutettujen keskimäärin parempi<br />
taloudellinen tilanne myös suojaa perheen<br />
uupumukselta, johon taloudellisten huolten<br />
on havaittu vaikuttavan. (Salmela-Aro 2011.)<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n aineistossa lapsuudenkodin<br />
parempi taloudellinen toimeentulo vaikuttaa<br />
myönteisesti kaikkiin lapsuudenkodin ilmapiiriä<br />
kuvaaviin kysymyksiin. Ainoastaan kiireiseksi<br />
kokemisessa ei paremmin ja huonommin