21.01.2013 Views

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

lapSuudenKodin<br />

ilmapiiri<br />

Yleiskuva nuorten lapsuudenkodin ilmapiiristä<br />

antamista arvioista on myönteinen (kuvio 31).<br />

Lähes yhdeksän kymmenestä kokee vähintään<br />

melko paljon lapsuudenkotia kuvaaviksi määreet<br />

rakastava, kannustava ja sopuisa. Kiireiseksi<br />

ilmapiiriä kuvaa noin 40 prosenttia, riitaisaksi<br />

15 ja välinpitämättömäksi vain muutama prosentti<br />

nuorista.<br />

Vanhemmat näkevät kodin ilmapiirin hieman<br />

nuoria sopuisampana, nuoret vastaavasti<br />

hieman riitaisampana. Se, etteivät näkemykset<br />

yleisesti ottaen suuresti poikkea toisistaan,<br />

on siinä mielessä yllättävää, että vanhemmilta<br />

pyydettiin arvioita haastatteluhetken kodin,<br />

nuorilta puolestaan lapsuudenkodin ilmapiiristä.<br />

Tästä ei kuitenkaan voi tehdä yksittäisen<br />

kodin hengen jatkuvuutta koskevia päätelmiä<br />

lasten muutettua pois, sillä kyse on keskiarvoista.<br />

Tarkasteltaessa yksittäisen nuoren lapsuudenkodistaan<br />

ja tämän vanhemman nykyisestä<br />

kodistaan antamia arviointeja havaitaan niiden<br />

korreloivan vahvasti vain riitaisuuden ja kiireisyyden<br />

kohdalla.<br />

Vanhemman iällä lapsen syntyessä ei ole<br />

yhteyttä siihen, millaiseksi lapsi kodin ilmapiirin<br />

on kokenut. Eri sukupuolten muistikuvat<br />

lapsuudenkodista poikkeavat toisistaan siten,<br />

että tytöt ovat kokeneet ilmapiirin hieman riitaisampana,<br />

pojat puolestaan sopuisampana.<br />

Ikäryhmittäisistä eroista merkitsevä on vain<br />

nuorimpien muita yleisempi kokemus lapsuudenkodista<br />

sopuisana mutta myös kiireisenä.<br />

Jälkimmäisen voi tulkita merkiksi ajallisesta<br />

muutoksesta kohti suurempaa kiirettä. Vaihtoehtoisessa<br />

tulkinnassa aika on tältä osin kullannut<br />

niiden muistoja, joiden ajallinen etäisyys<br />

lapsuudenkotiin on suurempi.<br />

Haastatteluissa ei varsinaisesti kysytty lapsuudenkodista<br />

poismuuttamisen ikää, mutta<br />

sen voi selvittää yhdistämällä tiedot iästä ja<br />

71<br />

perhemuodosta. Sillä, minkä ikäisenä nuori<br />

on muuttanut pois, ei näyttäisi olevan yhteyttä<br />

kokemuksiin lapsuudenkodin ilmapiiristä.<br />

Varhaiseen omaan kotiin muuttamiseen ei tämän<br />

valossa näyttäisi liittyvän kielteisiä kokemuksia<br />

lapsuudenkodin ilmapiiristä. 74 Kaikissa<br />

ikäryhmissä lapsuudenkodissa yhä asuvat nuoret<br />

kylläkin pitävät ilmapiiriä sopuisampana ja vähemmän<br />

riitaisana kuin pois muuttaneet, mutta<br />

25–29-vuotiaiden ikäryhmästä enää prosentin<br />

verran asuu vanhempiensa kanssa.<br />

Etelä-Suomessa on kokemus lapsuudenkodin<br />

kiireisyydestä selvästi yleisempi kuin<br />

muualla. Kuntatyypin mukaisessa vertailussa<br />

pääkaupunkiseutu erottuu kaikkein kiireisimpänä,<br />

mutta ero on huomattava verrattuna muihin<br />

kaupunkeihin, ei niinkään maaseutumaisiin<br />

kuntiin. Vanhempien koulutustaso on selvästi<br />

yhteydessä lapsuudenkodin kiireiseen ilmapiiriin,<br />

ja nimenomaan niin päin, että korkeasti<br />

koulutettujen vanhempien lapsilla kokemus<br />

kiireestä on muita yleisempää. Samansuuntaiseen<br />

tulokseen päätyi THL:n tuore tutkimus,<br />

jossa korkeammin koulutetut kokivat muita<br />

yleisemmin ongelmia perheen yhteisen ajan<br />

riittävyydessä (Kaikkonen ym. <strong>2012</strong>). Tämä heijastanee<br />

ainakin korkeasti koulutettujen kovia<br />

työelämän vaatimuksia, miksei myös aktiivisen<br />

vapaa-ajan luomia ajankäyttöpaineita.<br />

FinEdu-tutkimuksen 75 tulosten mukaan<br />

vanhempien kiireisyys voi olla haaste nuoren<br />

omalle jaksamiselle, ja uupumus näyttää olevan<br />

perheessä jaettua. Tässä mielessä kiireisyyden<br />

yleisyys sosioekonomisesti hyvinvoivissa<br />

perheissä on poikkeama hyvinvoinnin ja<br />

pahoinvoinnin kasautumistrendiin. Toisaalta<br />

paremmin koulutettujen keskimäärin parempi<br />

taloudellinen tilanne myös suojaa perheen<br />

uupumukselta, johon taloudellisten huolten<br />

on havaittu vaikuttavan. (Salmela-Aro 2011.)<br />

<strong>Nuorisobarometri</strong>n aineistossa lapsuudenkodin<br />

parempi taloudellinen toimeentulo vaikuttaa<br />

myönteisesti kaikkiin lapsuudenkodin ilmapiiriä<br />

kuvaaviin kysymyksiin. Ainoastaan kiireiseksi<br />

kokemisessa ei paremmin ja huonommin

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!