Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
alkoholinkäytöstä tiukentavat kasvatusasenteita<br />
ja kriittisyyttä nuorten alkoholinkäyttöä kohtaan<br />
(Holmila & Raitasalo 2008, 305).<br />
pÄiHDeASeNteet<br />
Kuvioon 28 on koottu kuusi <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
seuraamaa päihdeasenteisiin liittyvää<br />
kysymystä. Niistä hahmottuu trendi, joka on<br />
huumeiden käytön ja siitä annettavien rangaistusten<br />
suhteen entistä sallivampi. Huumeiden<br />
käytön hyväksyvien osuus on pysynyt 5 prosentissa,<br />
mutta asennemuutos ilmenee siinä,<br />
että käytön täysin hyväksymättömien osuus on<br />
kymmenessä vuodessa vähentynyt 87:stä 79:ään.<br />
Sitä, että muutosta on tapahtunut nimenomaan<br />
täysin tuomitsevasti suhtautuvien osuudessa, voi<br />
tulkita eräänlaisen huumeisiin liittyvän ehdottomuuden<br />
vähentymisenä.<br />
Niin sanottuihin mietoihin huumeisiin kuten<br />
kannabikseen hyväksyvästi suhtautuvien<br />
osuus on selvästi suurempi, 19 prosenttia. Vastaavasti<br />
pienempi osuus nuorista, 62 prosenttia,<br />
tyrmää täysin niiden käytön. Tämä kertoo<br />
mietojen ja kovien huumeiden erottelun olevan<br />
suhteellisen yleistä nuorten asenneilmastossa.<br />
Kysymyksen muotoilu ”on hyväksyttävää käyttää<br />
huumeita” antaa tosin tilaa tulkinnoille ja<br />
voi olla vaikea vastattava, vaikkei olisi millään<br />
tapaa huumemyönteinen. Kysymyksen kun voi<br />
ymmärtää koskevan vain omaa mielipidettä tai<br />
vaihtoehtoisesti yleistä yhteiskunnallista hyväksyvyyttä.<br />
On mahdollista, että itse jyrkästi<br />
huumeet tuomitseva vastaaja sanoo kysyttäessä<br />
käytön olevan hyväksyttävää. Hyväksymisen<br />
käsite itsessään on monitulkintainen, sillä sen<br />
voi ymmärtää tarkoittavan esimerkiksi laillista,<br />
sallittua, toivottavaa, suotavaa, suvaittavaa ja<br />
niin edelleen.<br />
Nuorille esitettiin myös sellaisia päihteisiin<br />
liittyviä väitteitä, jotka kuvaavat ennemminkin<br />
nuorten havaintoja elinpiiristään kuin varsinaisia<br />
asenteita. Kuviosta 28 nähdään, että noin<br />
kaksi kolmesta kokee humalahakuisen alkoholinkäytön<br />
kuuluvan nuorten vapaa-aikaan, vastaavasti<br />
vain joka kymmenes katsoo huumeiden<br />
68<br />
kuuluvan nuorten vapaa-ajan viettoon. Humalajuomisen<br />
kohdalla ei ole tapahtunut sanottavaa<br />
muutosta kymmenen vuoden takaisesta kyselystä,<br />
mutta entistä harvempi arvioi huumeiden<br />
olevan osa nuorten vapaa-aikaa 71 . Tämä on<br />
yllättävää ottaen huomioon huumeiden väitetyn<br />
arkipäiväistymisen. Yllättävää on myös se, että<br />
huumeiden saatavuus näyttää vaikeutuneen.<br />
Nyt harvempi kuin kaksi kolmesta piti saatavuutta<br />
helppona, mutta vuoden 1999 barometrissa<br />
tätä mieltä oli peräti yhdeksän nuorta<br />
kymmenestä. Trendi on yllättävä myös siksi,<br />
että kannabiksen kotikasvatus on yleistynyt<br />
(Hakkarainen ym. 2011) ja sekä Nuorten terveystapatutkimus<br />
että Kouluterveyskysely ovat<br />
havainneet sosiaalisen altistumisen 72 huumeille<br />
pikemmin yleistyneen kuin vähentyneen. Huumetarjontaa<br />
itse kohdanneiden nuorten osuus<br />
sen sijaan ei ole juuri muuttunut vuosituhannen<br />
vaihteesta 73 (Raisamo ym. 2011). Vain pieni<br />
osa nuorista on vastannut saatavuuskysymykseen<br />
omien kokemusten perusteella, enemmistö<br />
puolestaan muuten syntyneiden mielikuvien<br />
perusteella. Siihen, että kyse on nimenomaan<br />
asennekysymyksestä, viittaa sekin, että vanhemmat,<br />
joiden omat huumekokeilut ovat hyvin<br />
harvinaisia ja jotka ovat jyrkän huumevastaisia,<br />
pitävät huumeiden saamista selvästi nuoria<br />
helpompana. Toisaalta myös ne vastaajat, joilla<br />
on omia huumekokeiluita, kokevat huumeiden<br />
roolin nuorten vapaa-ajassa suuremmaksi, ja<br />
pitävät huumeiden saamista selvästi helpompana<br />
kuin muut.<br />
Kuvioissa 29 ja 30 verrataan nuorten ja<br />
heidän vanhempiensa päihteiden käyttöä<br />
sekä arvioita ja muistikuvia lapsuudenkodin<br />
alkoholin käytöstä. Vanhemmilta kysyttiin niin<br />
ikään heidän omasta lapsuudenkodistaan, ja<br />
näin ollen kysymyksen kaari kantaa tavallaan<br />
kahden sukupolven yli, isovanhempien elämäntapaan.<br />
Vertailun perusteella kokemus liiasta<br />
alkoholin käytöstä perheissä on sukupolvessa<br />
vähentynyt selvästi. Kuviosta 30 kuitenkin<br />
nähdään, että kun kysymys koskee määriä,