Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
liikuntaharrastuksiin, ei ole vastaavaa yhteyttä.<br />
Sen sijaan lapsuudenperheen yhteiset liikuntaharrastukset<br />
ennustavat hyvin vahvasti nuoren<br />
myöhempiä liikuntamääriä. Tilanne on erityisen<br />
selvä kuntoliikunnan kohdalla: nuoret, jotka<br />
tulevat perheistä, joissa on harrastettu yhdessä<br />
liikuntaa, kuntoilevat edelleen selvästi muita<br />
aktiivisemmin (kuvio 22). Vanhempien kannustusta<br />
suurempi merkitys on omalla esimerkillä,<br />
etenkin jos liikuntaa on harrastettu yhdessä.<br />
Näin <strong>Nuorisobarometri</strong> vahvistaa osaltaan aiemman<br />
tutkimuksen tulokset, joiden mukaan perheen<br />
yhteinen liikunta vaikuttaa myöhempään<br />
liikunta-aktiivisuuteen enemmän kuin aikuisen<br />
oma liikuntaharrastus yksinään (Hasari 1990).<br />
Tulokset siis puhuvat voimakkaasti yhdessä<br />
liikkumisen kulttuuriin kannustamisen puolesta.<br />
Kuvio 33 kertoo, että vain vajaa kymmenesosa<br />
nuorista kokee, että perheessä liikuttiin<br />
hyvin usein yhdessä. Puolet koki yhteisen liikkumisen<br />
harvinaiseksi, ja joka kymmenennessä<br />
tapauksessa yhdessä ei liikuttu koskaan. Suomessa<br />
ei näyttäisi olevan vahvaa perheen yhteisen<br />
liikkumisen kulttuuria. Tähän viittaavat<br />
57<br />
myös tutkimustulokset, joiden mukaan ainakin<br />
esikouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus<br />
vähenee viikonloppuisin, kun vanhempien aktiivisuus<br />
puolestaan kasvaa (Cantell ym. 2011;<br />
Siivonen 2011).<br />
liiKUNNAN KOKONAiSMÄÄRÄ<br />
Eri liikkumisen tavat ovat barometrin kyselyssä<br />
vahvasti yhteydessä toisiinsa siten, että<br />
säännölliset kuntourheilijat myös arkiliikkuvat<br />
muita säännöllisemmin, ja arjen aktiiviset<br />
liikkujat vastaavasti kuntoliikkuvat keskimääräistä<br />
enemmän. On kuitenkin huomioitava<br />
sekin, että osa aktiivisista kuntoliikkujista on<br />
arkiliikunnallisesti passiivisia, ja kuntoliikuntaa<br />
harrastamattomissa puolestaan on jonkin verran<br />
säännöllisiä arkiliikkujia. Arki- ja kuntoliikuntaa<br />
onkin tarkasteltava yhdessä kokonaiskuvan<br />
saamiseksi nuorten liikunnan määrästä.<br />
Riittävän liikunnan tasosta on erilaisia<br />
suosituksia, joita käyttämällä saadaan hyvin<br />
erilaisia tuloksia riittävästi liikkuvien määristä.<br />
56 Riittävästi liikkuvien osuuden arviointi<br />
on herkkä käytettävän kriteerin suhteen, eikä<br />
tAUlUKKO 2. Liikunnan kokonaismäärän luokittelu arkiliikunnan ja kuntoliikunnan määrien<br />
perusteella. (n)<br />
Arkiliikuntaa<br />
Päivittäin<br />
6 krt /<br />
vko<br />
Vähintään puoli tuntia kestävää hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa<br />
5 krt /<br />
vko<br />
4 krt /<br />
vko<br />
3 krt /<br />
vko<br />
2 krt /<br />
vko<br />
n. 1 krt /<br />
vko<br />
Harvemmin<br />
En<br />
koskaan<br />
Päivittäin 131 34 74 110 129 78 44 27 15 642<br />
6 krt / vko 9 12 18 22 34 21 11 4 4 135<br />
5 krt / vko 12 16 54 45 82 82 36 19 4 350<br />
4 krt / vko 0 3 17 58 52 47 22 8 10 217<br />
3 krt / vko 6 4 11 28 80 51 38 8 7 233<br />
2 krt / vko 7 2 4 6 20 37 33 11 5 125<br />
n. 1 krt / vko 1 6 6 10 9 10 33 10 8 93<br />
Harvemmin 3 0 5 4 11 5 7 25 7 67<br />
En koskaan 3 2 3 3 8 0 2 2 9 32<br />
Yhteensä<br />
Yhteensä 172 79 192 286 425 331 226 114 69 1894<br />
Erittäin runsas liikunta, 10 % (n=186) Melko vähäinen liikunta, 15 % (n=284)<br />
Melko runsas liikunta, 23 % (n=429)<br />
Keskimääräinen liikunta, 45 % (n=843)<br />
Erittäin vähäinen liikunta, 8 % (n=152)