Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
mukaan liikunnan määrä vähenee 12 ikävuodesta<br />
eteenpäin selvästi (Husu & Suni 2011,<br />
ks. myös kuvio 23 kilpaurheilijoiden osuuden<br />
nopeasta laskusta teini-iässä).<br />
Kahdelle kolmesta nuoresta vanhemmat<br />
järjestivät tai ehdottivat liikuntaharrastuksia.<br />
Niistä nuorista, joilla oli peruskouluiässä liikuntaharrastus,<br />
yli 80 prosenttia kertoo vanhempiensa<br />
tukeneen sitä esimerkiksi maksamalla<br />
tai kuljettamalla. Kaikki liikuntaharrastukset<br />
eivät lähtökohtaisesti ole maksullisia tai vaadi<br />
kuljetusta, mutta vanhempien roolin tärkeys<br />
vain korostuu lasten ja nuorten liikkumisen painopisteen<br />
siirtyessä arkiliikunnasta yhä enemmän<br />
urheiluseuroissa tapahtuvaan eri lajien<br />
harrastamiseen.<br />
Liikuntaharrastusten maksullisuus korostaa<br />
kodin merkitystä, mikä näkyy aiemman tutkimuksen<br />
perusteella siinä, että seuraliikuntaan<br />
osallistuvat yleisimmin ylempien sosiaaliryhmien<br />
perheet (Laakso ym. 2006). Kotitaloudet<br />
kokevat lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen<br />
hinnan kasvaneen merkittävästi, jolloin perheiden<br />
taloudellinen liikkumavara määrää yhä<br />
enemmän lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista<br />
päätettäessä (Puronaho 2006). Kotitausta<br />
vaikuttaa myös lasten liikunnan lajivalikoimaan<br />
siten, että muodikkaimpia lajeja harrastavat<br />
varakkaimpien perheiden lapset (Kantomaa ym.<br />
2007). Vanhempien korkea koulutus- ja tulotaso<br />
ovat yhteydessä nuorten aktiiviliikunnan määrään<br />
(Leino 2007), ja niiden on havaittu vaikuttavan<br />
myös myöhempiin liikunta tottumuksiin 53<br />
KUVIO 23. Kilpaurheilun harrastaminen. (%)<br />
Kaikki (n=1902)<br />
Naiset (n=930)<br />
Miehet (n=972)<br />
15–19 (n=639)<br />
20–24 (n=631)<br />
25–29 (n=632)<br />
Lapsuudenkoti hyvin toimeentuleva n=217)<br />
Keskituloinen (n=1442)<br />
Heikosti toimeentuleva (n=235)<br />
56<br />
(Mäkinen 2010). WHO:n laajassa koululaistutkimuksessa<br />
perheen varakkuuden yhteys lasten<br />
liikunta-aktiivisuuteen oli Suomessa toiseksi<br />
vahvinta kaikista tutkimuksen 35 maasta – vain<br />
Armeniassa se oli vielä vahvempaa 54 (Currie ym.<br />
<strong>2012</strong>, 129).<br />
Myös <strong>Nuorisobarometri</strong>ssa nuoret, jotka<br />
arvioivat lapsuudenkotinsa taloudellisen toimeentulon<br />
paremmaksi, liikkuvat enemmän ja<br />
monipuolisemmin kuin heikommin toimeentulevat.<br />
On syytä muistaa, että haastatteluissa<br />
kysymykset lapsuudenkodista oli kiinnitetty<br />
peruskouluikään. Koska kohderyhmänä olivat<br />
15–29-vuotiaat, on haastateltujen enemmistöllä<br />
peruskouluiästä kulunut jo useita vuosia, mikä<br />
tukee käsitystä liikuntatottumusten pysyvyydestä.<br />
Myös aiemmasta seurantatutkimuksesta<br />
saadaan tukea: tulokset osoittavat nuoruusiän<br />
liikunta-aktiivisuuden olevan yhteydessä aikuisiän<br />
liikunta-aktiivisuuteen 55 . Vähän liikkuvat<br />
nuoret kokivat aikuisena kuntonsa heikommaksi<br />
ja liikkuivat vähemmän kuin liikunnallisesti<br />
aktiiviset nuoret. (Huotari <strong>2012</strong>.) Lasten ja<br />
nuorten liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät<br />
ovat tätäkin taustaa vasten hyvin tärkeää<br />
tietoa liikuntaa koskevan päätöksenteon ja liikkumista<br />
lisäävien resurssien ja toimenpiteiden<br />
kohdentamisen kannalta. (Ks. aiheesta enemmän<br />
Häkkisen ym. artikkelista s. 186–200.)<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n tulosten perusteella<br />
aktiivisesti liikkuvien vanhempien lapset liikkuvat<br />
itsekin muita aktiivisemmin. Sillä, kuinka<br />
aktiivisesti lapsuudenkodissa kannustettiin<br />
8 %<br />
6 %<br />
9 %<br />
9 %<br />
12 %<br />
11 %<br />
16 %<br />
18 %<br />
20 %
Change language