Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
nuori harrastavansa kilpaurheilua. 50 En osaa<br />
sanoa -vastausten osuus on kuitenkin hyvin<br />
pieni (n=7).<br />
Kaupunkien ja maaseudun nuorten välillä ei<br />
tässä ole eroa, mutta Itä-Suomessa kilpa urheilu<br />
on harvinaisempaa kuin muualla maassa. Nuoren<br />
koulumenestyksellä tai koulutustasolla ei<br />
ole yhteyttä kilpaurheilun yleisyyteen (kun<br />
ikämuuttuja vakioidaan). Opintojen suuntautumisella<br />
tosin näyttäisi oleva lievä yhteys kilpaurheilun<br />
yleisyyden kanssa siten, että lukioon<br />
ja yliopistoon suuntautuneiden kilpaurheilu<br />
on harvinaisempaa kuin ammattikouluun tai<br />
ammattikorkeakouluun suuntautuneilla. 51<br />
Kilpaurheilijoiden kuntourheilun määrä on<br />
luonnollisesti muita suurempaa, mutta myös<br />
arkiliikunta on heillä jonkin verran muita aktiivisempaa.<br />
Tosin myös kilpaurheilijoista joka<br />
kymmenes sanoo arkiliikkuvansa korkeintaan<br />
kerran viikossa. Erityistä lisäarvoa <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
kyselyasetelmalla ja haastateltujen<br />
nuorten henkilötietojen tallentamisella on siinä,<br />
että se mahdollistaa myöhemmin nuorten kilpaurheilun<br />
ja myöhemmän liikunta-aktiivisuuden<br />
yhteyden tutkimisen. Vanhempien haastatteluissa<br />
kilpaurheilutaustan yhteys myöhempään<br />
liikunnallisuuteen on kyllä positiivinen, mutta<br />
ei kovin vahva.<br />
Suuremman liikunta-aktiivisuuden lisäksi<br />
kilpaurheilijat erottuvat terveemmillä elämäntavoilla<br />
siinä, että heidän tupakointinsa on<br />
harvinaisempaa (13 prosenttia polttaa säännöllisesti,<br />
muista 24 prosenttia). Kasvissyönnissä<br />
tai alkoholin humalajuomisen tiheydessä<br />
ei kilpaurheilijoiden ja muiden välillä ole eroja.<br />
Vähäisemmän tupakoinnin vastapainoksi<br />
kilpaurheilua harrastavat nuoret erottuvat<br />
muista nuuskankäytön yleisyydessä: peräti 13<br />
prosenttia heistä nuuskaa säännöllisesti, ja toiset<br />
13 prosenttia satunnaisesti. Muilla vastaavat<br />
osuudet ovat 3 ja 9 prosenttia.<br />
Kun kilpaurheilun yleisyyttä tarkastellaan<br />
sen valossa, mitä kysely kertoo lapsuudenkodin<br />
antamasta mallista, havaitaan jopa 23 prosentin<br />
niistä nuorista, joiden lapsuudenkodissa<br />
54<br />
liikuttiin usein yhdessä, harrastavan kilpaurheilua.<br />
Niistä, joille vanhemmat ovat järjestäneet<br />
tai ehdottaneet liikuntaharrastuksia,<br />
16 prosenttia kilpaurheilee. Nuorista, joiden<br />
vanhemmat ovat peruskouluiässä tukeneet liikuntaharrastuksia<br />
esimerkiksi maksamalla ne<br />
tai kuljettamalla niihin, 14 prosenttia harrastaa<br />
kilpaurheilua. Sillä, ovatko vanhemmat harrastaneet<br />
itse kilpaurheilua, on vain vähän tai<br />
ei ollenkaan vaikutusta nuorten kilpa urheilun<br />
yleisyyteen. Kysymyksessä kilpaurheilusta toistuu<br />
sama tulos kuin kysymyksessä liikuntaaktiivisuudesta<br />
yleisesti: yhdessä tekeminen on<br />
vaikuttavampaa kuin kannustaminen tai edes<br />
vanhemman itsensä antama esimerkki (vrt. kuvio<br />
22 ja Häkkisen ym. artikkeli s. 186–200).<br />
Muista lapsuudenkotiin liittyvistä taustatekijöistä<br />
kiinnittää huomiota taloudellisen tilanteen<br />
suuri vaikutus. Hyvin toimeentulevien<br />
perheiden jälkikasvusta 20 prosenttia, mutta<br />
heikosti toimeentulevien perheiden lapsista vain<br />
6 prosenttia on mukana kilpaurheilussa. Eriarvoisuus<br />
voi johtua paitsi lapsuudenkodin antamista<br />
toimintamalleista, myös aivan suoraan<br />
kilpaurheilun lisenssimaksujen, varusteiden,<br />
kisamatkojen ja muiden vastaavien kalleudesta.<br />
Lapsuudenkodin ilmapiiriä mittaavista kysymyksistä<br />
(ks. kuvio 31) ainoastaan kiireisyys<br />
on yhteydessä kilpaurheiluun, ja nimenomaan<br />
niin päin, että kiireiseksi ilmapiirin kokeneet<br />
harrastavat muita enemmän kilpaurheilua. Paitsi<br />
raha, myös aika on varsinkin lapsiperheessä<br />
niukka hyödyke, ja kilpaurheilua harrastava<br />
lapsi vaikuttaa varmasti perheen kiireisiin. Perhebarometrissa<br />
2001 haastateltiin vanhempia,<br />
joiden lapset olivat tuolloin 5-, 8- ja 11-vuotiaita<br />
ja jotka siis nyt ovat <strong>Nuorisobarometri</strong>n kohderyhmää.<br />
Tuolloin yleisimmät harrastukset olivat<br />
– etenkin pojilla – juuri liikuntaharrastuksia, ja<br />
huoltajat kokivat lastensa harrastusten merkittävimpinä<br />
haittatekijöinä nimenomaan sen, että<br />
lapsen harrastus vie paljon myös vanhempien<br />
aikaa ja rahaa (Paajanen 2001, 47–51).
Change language