Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vastaajat pitävät lapsuudenkotinsa toimeentuloa<br />
heikompana kuin nuoremmat. Tämä<br />
on yllättävää, sillä vanhempiensa kodista pois<br />
muuttaneiden nuorten pienituloisuusaste on<br />
erittäin korkea, joten voisi ajatella, että monien<br />
omilleen muuttaneiden näkökulmasta lapsuudenkoti<br />
saattaa vaikuttaa hyvinkin vauraalta<br />
verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Kuitenkin<br />
kyselytuloksissa nimenomaan kotona yhä asuvat<br />
näkevät lapsuudenkotinsa vauraana, pois muuttaneet<br />
puolestaan heikkotuloisena, etenkin jos<br />
vastaajalla on jo oma perhe ja lapsia. Myöskään<br />
lapsiperheiden tulonjakotilastot eivät selitä tätä<br />
trendiä, sillä viimeisten viidentoista vuoden<br />
aikana lapsiperheiden taloudellinen asema on<br />
heikentynyt ja lapsiköyhyys kolminkertaistunut<br />
(Sauli ym. 2011, 535). Osan ilmiöstä voi<br />
selittää barometrin vanhimman ikäryhmän retrospektiivisissä<br />
arvioissa näkyvä niin sanottu<br />
periodivaikutus: pian kolmekymppiset elivät<br />
lapsuuttaan 1990-luvun laman aikaan, jolloin<br />
puutetta todella esiintyi enemmän (vrt. Moisio<br />
51<br />
& Karvonen 2007).<br />
Sukupuolten välillä ei ole eroja arvioissa<br />
lapsuudenkodin taloudellisesta tilanteesta.<br />
Alueiden mukainen vertailu ei ole tässä yhteydessä<br />
mielekästä, sillä kaikki selvitetyt<br />
paikka muuttujat liittyvät haastatteluhetkeen,<br />
ei lapsuudenkotiin. Kuviossa 20, jossa esitellään<br />
lapsuudenkodin toimeentuloa taustamuuttujittain,<br />
nähdään selvästi, kuinka isän korkea<br />
koulutustaso ennustaa parempaa toimeentuloa.<br />
Peruskouluiässä vain isän tai äidin kanssa, tai<br />
vuorotellen isän ja äidin kanssa asuneet, siis<br />
todennäköisesti vanhempien eron kokeneet,<br />
kokivat toimeentulonsa heikommaksi kuin molempien<br />
vanhempien kanssa asuneet. Tämä ei<br />
ole yllättävää, sillä tulonjakotilastossa etenkin<br />
yksinhuoltajaperheiden köyhyysriski on koholla.<br />
Toinen odotusten mukainen havainto<br />
kuviossa 20 on sisarusten suuren määrän yhteys<br />
heikommaksi koettuun toimeentulotasoon,<br />
sillä monilapsiset perheet ovat tilastoissa usein<br />
suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.
Change language