Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kannalta tärkeitä vaiheita, myös yläkoulun luokat<br />
7–9, joka on monessa suhteessa varsinainen<br />
drop out -ikä. 39 Käytännössä myös muistikuvat<br />
ajalta ennen kouluun menoa voisivat olla vaikeita<br />
puhelinhaastatteluin selvitettäviksi.<br />
Kasvatuskäytäntöihin ja perhedynamiikkaan<br />
liittyvien kysymysten kohdentamisessa peruskouluikään<br />
on myös suomalaisten perheiden<br />
erityispiirteisiin liittyvää mielenkiintoa. Vuonna<br />
2002 kerätyn pohjoismaisen Eriarvoinen lapsuus<br />
-tutkimushankkeen aineiston mukaan suomalaislapset<br />
alkavat tehdä eroa vanhempiinsa jo<br />
noin 11-vuotiaina. Tässä iässä lapset eivät koe<br />
enää saavansa yhtä paljon tukea vanhemmiltaan,<br />
eikä heihin luoteta entiseen malliin. Jaana<br />
Salmelan kuusivuotisen seurantatutkimuksen<br />
tulokset tukevat näitä tuloksia: sekä tytöt että<br />
pojat kokivat vanhempien tuen vähenevän siirryttäessä<br />
lapsuusiästä nuoruusikään (Salmela<br />
2006). Ikävuosi ikävuodelta suomalaiset lapset<br />
puhuvat vähemmän elämänsä iloista ja suruista<br />
vanhempiensa kanssa. Suomalaiset lapset myös<br />
kertovat lopettavansa leikkimisen noin 11 ikävuodesta<br />
alkaen. 40 Mikä merkittävintä, samanikäisillä<br />
norjalaisilla ja ruotsalaisilla lapsilla ei<br />
tapahdu vastaavaa kehitystä yhtä dramaattisesti<br />
jos lainkaan. WHO:n koululaistutkimuksen<br />
kansainvälinen vertailu osoittaa myös, että suomalaisnuorten<br />
fyysinen liikkuminen vähenee 11<br />
ja 15 ikävuoden välillä selvästi enemmän kuin<br />
muissa maissa (Currie ym. <strong>2012</strong>, 130–131).<br />
Atte Oksanen (2008) tulkitsee 11–13-vuotiaiden<br />
olevan Suomessa eräänlaisessa tyhjiössä,<br />
jossa he eivät tunne saavansa aikuisilta tukea,<br />
mutta nuoruusikäkään ei ole oikein vielä alkanut.<br />
Palvelujärjestelmän näkökulmasta<br />
voidaan vastaavasti pohtia, kohtaavatko palveluiden<br />
kysyntä ja tarjonta tässä ikäryhmässä.<br />
10–14- vuotiaat ovat pääosin liian nuoria<br />
kunnallisen nuorisotyön palveluiden käyttäjiksi,<br />
kun taas joidenkin harrastusten kannalta<br />
jo 13-vuotias voi olla liian vanha aloittamaan<br />
– ainakin jos tarkoituksena on leipoa alansa<br />
huippuja. Kuvaan sopii, että osallistuminen<br />
järjestöihin, seuroihin tai vastaaviin on jyrkässä<br />
49<br />
laskussa alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän<br />
ikäiset osallistuvat vanhempia nuoria vähemmän<br />
ylipäätään mihinkään järjestettyyn tai vapaamuotoiseen<br />
harrastukseen tai vapaa-ajanryhmään.<br />
Alle 15-vuotiaiden ikäryhmä on myös<br />
kriittisintä asuinpaikallaan järjestettyä nuorten<br />
toimintaa kohtaan. (Myllyniemi 2009b, 36,<br />
54.) Monet osoittimet näyttävät siis kertovan,<br />
että lapsuuden ja teini-iän välissä on todellinen<br />
väliinputoajaikäryhmä.<br />
lApSUUDeNKODiN tOiMeeNtUlO<br />
Nuoruuden voi nähdä elämänvaiheena, jolloin<br />
sosiaaliseen taustaan liittyvät tekijät valikoivat<br />
ihmisiä sosiaalisiin asemiin johtaville reiteille.<br />
Erilaisia mahdollisuuksia ja perusteita ryhmitellä<br />
nuorten ja heidän lapsuudenperheidensä<br />
yhteiskunnallista asemaa on lukuisia. Sosioekonominen<br />
asema (kuten työntekijä, alempi<br />
toimihenkilö, ylempi toimihenkilö) tiivistää<br />
periaatteessa paljon tietoa, mutta puhelinhaastattelu<br />
ei ole siihen sopivin tiedonkeruutapa. 41<br />
Nuorten itsensä ollessa tutkimuksen kohteena<br />
sosioekonominen asema ei muutenkaan ole paras<br />
vaihtoehto, sillä nuorten työ- ja koulutusura<br />
on vielä alkuvaiheessa, jolloin koululaisten ja<br />
opiskelijoiden osuus on niin suuri, että luokittelun<br />
erottelukyky ei ole parhaimmillaan.<br />
Yhteiskuntaluokka on monitulkintainen ja monille<br />
vieras luokitus. Yksittäisiin luokkiin liittyy<br />
myös nimeämisvaikeuksia, sillä esimerkiksi<br />
”alaluokka” ja ”yläluokka” tai ”työväenluokka”<br />
ja ”keskiluokka” ovat vahvasti värittyneitä ja<br />
historiallisesti latautuneita käsitteitä. 42 Nuorten<br />
ikäryhmässä myös ammatin selvittäminen kyselyn<br />
keinoin on osoittautunut haasteelliseksi 43<br />
(Myllyniemi 2004).<br />
Niinpä nuorten ja heidän lapsuudenkotiensa<br />
toimeentuloa ja yhteiskunnallista asemaa mitattiin<br />
kysymällä oma ja vanhempien koulutustaso,<br />
pääasiallinen toiminta sekä taloudellinen<br />
toimeentulo. Lapsuudenperheen toimeentuloa<br />
pyydettiin arvioimaan asteikolla yhdestä kymmeneen<br />
siten, että 1 = heikosti toimeentuleva,<br />
5 = keskituloinen ja 10 = hyvin toimeentuleva.
Change language