Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
oSa iii yliSuKupolvinen<br />
hyvinvointi<br />
lapSuudenKodin eväät<br />
HYViNVOiNti, eliNtAVAt, teRVeYS<br />
Kyselyssä selvitettiin lapsuudenkodin kasvatuskäytäntöjä<br />
ja arkea, kodista saatuja vaikutteita,<br />
kannustusta ja perhedynamiikkaa. Uusi kyselyasetelma,<br />
vanhempien haastattelut samoista<br />
aiheista, mahdollistaa myös toisen näkökulman<br />
samaan kysymykseen, eräänlaisen kaksoisvalotuksen.<br />
Näin voidaan tarkastella paitsi perhetaustojen<br />
yhteyksiä nuorten elämäntapoihin,<br />
myös vanhempien ja heidän lastensa näkemysten<br />
yhdenmukaisuutta samoista aiheista.<br />
Haastattelemalla sekä vanhemmat että lapset<br />
saadaan analyysiin eräänlaista ajallista syvyyttä.<br />
Kiinnostuksen kohteena ovat siis ylisukupolviset<br />
suhteet ja elämäntapojen sosiaalinen periytyminen.<br />
Varsinainen tutkimusasetelma esitellään<br />
tarkemmin sivuilla 14–17.<br />
Perinteisesti yrityksiä mitata hyvinvointia<br />
ovat hallinneet objektiivisuuteen pyrkivät indikaattorit.<br />
Erityisesti hyvinvointia on lähestytty<br />
aineellisten, ja muiden elinoloihin liittyvien<br />
resurssien näkökulmasta. Viime aikoina on<br />
entistä paremmin alettu ymmärtää, että elinolot<br />
eivät takaa hyvinvointia, ja että elinolojen<br />
muuntuminen hyvinvoinniksi vaatii erityyppisiä<br />
resursseja, joiden ymmärtämiseen myös tarvitaan<br />
erilaisia mittareita. Perinteisten osoittimien<br />
riittämättömyys näkyy paitsi yksilöllisen myös<br />
yhteiskunnan hyvinvoinnin mittaamistyössä. 36<br />
Terveyden tilastoinnin kovaa ydintä ovat<br />
sairauksien ja terveyspalvelujen kuvaaminen.<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n kaltaisin kyselytutkimuksin<br />
puolestaan saadaan parhaiten tietoa terveyteen<br />
liittyvistä elintavoista ja subjektiivisesta terveyden<br />
kokemisesta. Usein terveyden indikaattorit<br />
47<br />
mittaavat sen puutetta, sairautta ja oireita, mutta<br />
positiivinen terveyskäsitys tarkoittaa myös kokonaisvaltaista<br />
hyvinvoinnin tilaa, ei vain taudin<br />
puuttumista. 37<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin keskinäinen<br />
yhteys on tavallaan itsestään selvä, samoin<br />
elintapojen merkitys terveydelle. Molemmista<br />
yhteyksistä on tutkimuksellista näyttöä, samoin<br />
elintapojen yhteiskunnallisista ja kulttuurisista<br />
taustatekijöistä. Sosioekonomisen aseman<br />
ulottuvuuksien, kuten koulutuksen, tulojen<br />
ja ammattiaseman, tiedetään olevan eri tavoin<br />
yhteydessä terveyteen vaikuttaviin elintapoihin,<br />
kuten tupakointiin, alkoholinkäyttöön, ruokatottumuksiin<br />
ja liikuntaan. Nuoriso barometrin<br />
ei tarvitse myöskään tutkia esimerkiksi liikunnan<br />
hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia,<br />
sillä ne tunnetaan erittäin hyvin. (Ks.<br />
Prättälä 2011.)<br />
Terveysnäkökulma on nuorten ikäryhmässä<br />
erityinen, sillä vaikka terveyskäyttäytyminen<br />
muotoutuu nuoruudessa, varhaisen ympäristön<br />
vaikutukset tulevat usein esiin vasta myöhemmin<br />
yhdistyessään myöhempien elinympäristöjen<br />
ja käyttäytymisen vaikutuksiin. Kuitenkin<br />
jo nuorten ikäryhmissä terveyttä haittaavat<br />
elintavat kasautuvat niille, joilla menee muutenkin<br />
huonommin: hyvässä sosioekonomisessa<br />
asemassa olevat nuoret tupakoivat vähemmän,<br />
juovat itsensä harvemmin humalaan, heidän<br />
ruokatottumuksensa ovat lähempänä suosituksia<br />
kuin muiden, ja he harrastavat huonommassa<br />
asemassa olevia enemmän vapaa-ajan liikuntaa.<br />
Erityisesti pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden<br />
ryhmään kasautuu runsaasti terveysongelmia.<br />
Toimeentulo-ongelmista raportoivilla<br />
nuorilla on muita enemmän psykososiaalisia ja<br />
terveydellisiä ongelmia. Hyvinvoinnin vajeet siis<br />
näyttävät kasautuvan jo nuorten ikäryhmässä.<br />
(Kauppinen & Karvonen 2008, 80–81; Martelin<br />
ym. 2005.)<br />
Elintavat eivät synny tyhjästä, vaan niillä<br />
on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kasvualustansa.<br />
Huono- tai hyväosaisuuden kasautuminen<br />
voidaan nähdä prosessiluonteisena
Change language