Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
SoSiaalinen luottamuS<br />
Ja epäluottamuS<br />
Barometrin toisen kattoteeman, sosiaalisen<br />
pääoman kannalta luottamus on keskeinen<br />
näkökulma. Luottamus on tärkeää yksilön<br />
pärjäämiselle, mutta myös koko yhteiskunnan<br />
toiminta perustuu luottamukseen muita toimijoita<br />
kohtaan. Yhteisöllisen moraalin ydin on<br />
luottamus toisiin, ja talouselämä perustuu yhä<br />
enemmän luottamukseen, jonka voi suorastaan<br />
nostaa neljänneksi tuotannontekijäksi työn,<br />
pääoman ja informaation rinnalle.<br />
Edellä jo käsiteltiin luottamusta yhteiskunnallisiin<br />
instituutioihin (kuvio 14), kun taas<br />
tässä sosiaalisella luottamuksella tarkoitetaan<br />
luottamusta ennalta tuntemattomaan vieraaseen<br />
ihmiseen. Asennekyselyissä tätä niin sanottua<br />
yleistettyä luottamusta on mitattu Yhdysvalloissa<br />
jo 1950-luvulla (Rosenberg 1956). Luottamus<br />
on lähtökohtaisesti vaikeasti mitattava<br />
ilmiö, varsinkin kun sitä usein ajatellaan mustavalkoisesti<br />
siten, että luottamusta joko on tai ei<br />
ole. Tässä käytetty kahdeksan kysymyksen sarja<br />
on laajalle levinnyt ja toimivaksi osoittautunut<br />
yritys tehdä sosiaalista luottamusta määrällisesti<br />
mitattavaksi. Vaikka tarkkaan ottaen vain yksi<br />
muuttujista ilmentää luottamusta kirjaimellisesti,<br />
kaikkien kysymysten voi tulkita sisältävän<br />
vastavuoroiseen luottamukseen liittyviä ulottuvuuksia<br />
(ks. Kouvo & Kankainen 2009). Kysymykset<br />
on muotoiltu niin, että luottamuksen<br />
sijaan pitäisi oikeastaan puhua epäluottamuksesta<br />
– puhutaan myös esimerkiksi hostiilista<br />
kyynisyydestä, yhteisöllisestä disintegraatiosta<br />
tai heikosta sosiaalisesta resilienssistä. Syntynyt<br />
on kokonainen empiiristen tutkimusten aalto,<br />
jossa erilaisten aineistojen avulla on tutkittu<br />
muuttujan taustaa ja kausaalista merkitystä.<br />
Laajan empiirisen tutkimusaineiston perusteella<br />
on havaittu, että luottamuksensa menettäneet<br />
ihmiset ovat monin tavoin hauraampia ja<br />
40<br />
haavoittuvampia kuin muut, etenkin vastoinkäymisten<br />
edessä. (Vrt. Kortteisen & Elovainion<br />
artikkeli.)<br />
Kansainvälisissä vertailuissa luottamus<br />
kanssa ihmisiin on korkeinta Pohjoismaissa<br />
(Ruuskanen 2002, 21). Vahvan hyvinvointivaltion<br />
yhteys korkeaan sosiaaliseen pääomaan<br />
johtaa kysymään onko hyvinvointivaltio ennemmin<br />
luottamuksen syy vai seuraus – vai<br />
ovatko nämä toisistaan riippumattomia. Kansainvälisissä<br />
vertailuissa ilmiöiden väliset syy-<br />
ja seuraussuhteet on havaittu kehämäisiksi:<br />
sosiaalinen pääoma lisää yleistä hyvinvointia,<br />
jonka seurauksena kansalaiset antavat tukensa<br />
hyvinvointivaltiolle, hyvinvointipanos vähentää<br />
eriarvoisuutta ja eriarvoisuuden väheneminen<br />
vahvistaa sosiaalista pääomaa.<br />
Ruotsalaisissa tutkimuksissa luottamus on<br />
osoittautunut olevan yhteydessä universaaleihin<br />
hyvinvointipalveluihin, kun taas tarve harkintaan<br />
perustuvat tuet sen sijaan näyttävät rapauttavan<br />
kohteena olevan luottamusta muihin kansalaisiin<br />
(Rothstein 2003; Rothstein & Stolle 2003;<br />
Kumlin & Rothstein 2005). Kouvo ja Kankainen<br />
(2009) testaavat suomalaisella aineistolla<br />
tätä ajatusta, joka saakin analyysista varovaista<br />
tukea. Kansainvälisissä vertailututkimuksissa<br />
on havaittu sekin, että mitä suuremmat ovat<br />
ihmisten väliset tuloerot, sitä vähemmän he<br />
luottavat toisiinsa ja uskovat, että tilaisuuden<br />
tullen toiset käyttävät heitä hyväkseen. (Kawachi<br />
ym. 1997; Wilkinson 2005.) Näyttää siis siltä,<br />
että harjoitetun politiikan oikeudenmukaisuudella<br />
on yhteys ihmisten kokemaan sosiaaliseen<br />
luottamukseen, ja hyvinvointipolitiikalla voidaan<br />
joko rakentaa tai rapauttaa luottamusta.<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong> tuo tähän laajaan tutkimuskenttään<br />
lisävalaistusta nostamalla<br />
kohderyhmäksi suomalaiset nuoret. Muualta<br />
ei saada tuoretta vertailutietoa heidän luottamuksensa<br />
kehityssuunnista. Kysely antaa<br />
myös tietoja lapsuudenkodin olosuhteiden<br />
vaikutuksesta. Kyselyasetelma, jossa haastatellaan<br />
nuorten lisäksi heidän vanhempiaan, on<br />
tiettävästi kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja
Change language