Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

More documents

Recommendations

Info

KUVIO 14. Kuinka paljon luotat seuraavien instituutioiden toimintaan? Vertailu 1996, 2006 ja 2012. (%) PALJON JONKIN VERRAN VÄHÄN EI LAINKAAN EI OSAA SANOA Poliisi Oikeuslaitos Puolustusvoimat Tasavallan presidentti Pankit Ammattiyhdistysliike Valtion virkamiehet Kunnan virkamiehet Maan hallitus Kunnanvaltuusto Eduskunta Poliittiset puolueet Suuryritykset Kirkko Euroopan unioni Nato 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 2012 2006 2012 2006 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 1996 2012 2006 0 % 50 % 100 % 39 67 27 4 2 0 57 34 6 2 0 57 36 5 1 1 43 44 10 2 2 37 49 10 2 1 39 49 9 2 2 42 43 10 3 3 39 41 14 6 1 46 41 8 3 2 36 48 11 4 2 32 47 17 4 1 25 50 18 6 1 32 50 15 3 1 33 51 13 2 0 17 48 26 8 1 26 50 12 2 11 23 57 15 4 2 17 52 17 6 9 23 57 13 3 4 15 57 21 5 1 16 61 16 4 4 8 56 28 6 2 18 58 17 5 3 21 58 16 3 2 12 60 17 4 8 8 55 29 6 2 5 54 29 6 6 14 56 22 7 2 13 52 27 7 1 7 49 33 9 3 7 63 22 5 3 3 50 35 10 2 1 45 37 13 4 12 52 27 7 3 11 50 30 9 1 19 58 15 4 4 20 39 21 17 3 15 39 28 17 1 21 46 19 13 2 11 46 30 11 3 10 39 36 14 2 11 46 28 12 4 6 33 34 18 10 4 30 40 23 3
SoSiaalinen luottamuS Ja epäluottamuS Barometrin toisen kattoteeman, sosiaalisen pääoman kannalta luottamus on keskeinen näkökulma. Luottamus on tärkeää yksilön pärjäämiselle, mutta myös koko yhteiskunnan toiminta perustuu luottamukseen muita toimijoita kohtaan. Yhteisöllisen moraalin ydin on luottamus toisiin, ja talouselämä perustuu yhä enemmän luottamukseen, jonka voi suorastaan nostaa neljänneksi tuotannontekijäksi työn, pääoman ja informaation rinnalle. Edellä jo käsiteltiin luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin (kuvio 14), kun taas tässä sosiaalisella luottamuksella tarkoitetaan luottamusta ennalta tuntemattomaan vieraaseen ihmiseen. Asennekyselyissä tätä niin sanottua yleistettyä luottamusta on mitattu Yhdysvalloissa jo 1950-luvulla (Rosenberg 1956). Luottamus on lähtökohtaisesti vaikeasti mitattava ilmiö, varsinkin kun sitä usein ajatellaan mustavalkoisesti siten, että luottamusta joko on tai ei ole. Tässä käytetty kahdeksan kysymyksen sarja on laajalle levinnyt ja toimivaksi osoittautunut yritys tehdä sosiaalista luottamusta määrällisesti mitattavaksi. Vaikka tarkkaan ottaen vain yksi muuttujista ilmentää luottamusta kirjaimellisesti, kaikkien kysymysten voi tulkita sisältävän vastavuoroiseen luottamukseen liittyviä ulottuvuuksia (ks. Kouvo & Kankainen 2009). Kysymykset on muotoiltu niin, että luottamuksen sijaan pitäisi oikeastaan puhua epäluottamuksesta – puhutaan myös esimerkiksi hostiilista kyynisyydestä, yhteisöllisestä disintegraatiosta tai heikosta sosiaalisesta resilienssistä. Syntynyt on kokonainen empiiristen tutkimusten aalto, jossa erilaisten aineistojen avulla on tutkittu muuttujan taustaa ja kausaalista merkitystä. Laajan empiirisen tutkimusaineiston perusteella on havaittu, että luottamuksensa menettäneet ihmiset ovat monin tavoin hauraampia ja 40 haavoittuvampia kuin muut, etenkin vastoinkäymisten edessä. (Vrt. Kortteisen & Elovainion artikkeli.) Kansainvälisissä vertailuissa luottamus kanssa ihmisiin on korkeinta Pohjoismaissa (Ruuskanen 2002, 21). Vahvan hyvinvointivaltion yhteys korkeaan sosiaaliseen pääomaan johtaa kysymään onko hyvinvointivaltio ennemmin luottamuksen syy vai seuraus – vai ovatko nämä toisistaan riippumattomia. Kansainvälisissä vertailuissa ilmiöiden väliset syy- ja seuraussuhteet on havaittu kehämäisiksi: sosiaalinen pääoma lisää yleistä hyvinvointia, jonka seurauksena kansalaiset antavat tukensa hyvinvointivaltiolle, hyvinvointipanos vähentää eriarvoisuutta ja eriarvoisuuden väheneminen vahvistaa sosiaalista pääomaa. Ruotsalaisissa tutkimuksissa luottamus on osoittautunut olevan yhteydessä universaaleihin hyvinvointipalveluihin, kun taas tarve harkintaan perustuvat tuet sen sijaan näyttävät rapauttavan kohteena olevan luottamusta muihin kansalaisiin (Rothstein 2003; Rothstein & Stolle 2003; Kumlin & Rothstein 2005). Kouvo ja Kankainen (2009) testaavat suomalaisella aineistolla tätä ajatusta, joka saakin analyysista varovaista tukea. Kansainvälisissä vertailututkimuksissa on havaittu sekin, että mitä suuremmat ovat ihmisten väliset tuloerot, sitä vähemmän he luottavat toisiinsa ja uskovat, että tilaisuuden tullen toiset käyttävät heitä hyväkseen. (Kawachi ym. 1997; Wilkinson 2005.) Näyttää siis siltä, että harjoitetun politiikan oikeudenmukaisuudella on yhteys ihmisten kokemaan sosiaaliseen luottamukseen, ja hyvinvointipolitiikalla voidaan joko rakentaa tai rapauttaa luottamusta. Nuorisobarometri tuo tähän laajaan tutkimuskenttään lisävalaistusta nostamalla kohderyhmäksi suomalaiset nuoret. Muualta ei saada tuoretta vertailutietoa heidän luottamuksensa kehityssuunnista. Kysely antaa myös tietoja lapsuudenkodin olosuhteiden vaikutuksesta. Kyselyasetelma, jossa haastatellaan nuorten lisäksi heidän vanhempiaan, on tiettävästi kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja
Page 1 and 2: SAMI MYLLYNIEMI (TOIM.) MONIPOLVINE
Page 3 and 4: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutk
Page 5 and 6: liiKunta 52 Arki- ja kuntoliikunta
Page 7: Missä asioissa vuoden 2012 Nuoriso
Page 10 and 11: verrattuna omiinsa (Myllyniemi 2009
Page 12: tieto arkistoon. Tiedot säilytetä
Page 15 and 16: Sami myllyniemi KySelyn toteutuS Ja
Page 17 and 18: ja haastatteluhetken opiskelupaikka
Page 19 and 20: oSa i vapaaehtoiStoiminta Ja politi
Page 21 and 22: KUVIO 2. Osallistuminen ja halu osa
Page 23 and 24: samoin uskonnollisiin yhteisöihin,
Page 25 and 26: määrästä tai motiiveista, joihi
Page 27 and 28: politiiKKa KiiNNOStUS pOlitiiKKAA K
Page 29 and 30: Kuviosta 7 näkyy itsensä vasemmis
Page 31 and 32: KUVIO 9. “Mihin kohtaan sijoittai
Page 33 and 34: NUORteN JA HeiDÄN VANHeMpieNSA pOl
Page 35 and 36: oSa ii yhteiSölliSyyS Ja luottamuS
Page 37 and 38: KUVIO 12. Ystävien ja sukulaisten
Page 39: tapahtunut samaan aikaan, kun inter
Page 43 and 44: KUVIO 16. Sosiaalinen epäluottamus
Page 45 and 46: kuin on muutaman kerran viikossa li
Page 47 and 48: Myös vapaaehtoistoiminnassa mukana
Page 49 and 50: tapahtumaketjuna, jossa on monia er
Page 51 and 52: Tulojen arviointi euroina (saati ma
Page 53 and 54: liiKunta ARKi- JA KUNtOliiKUNtA Kys
Page 55 and 56: nuori harrastavansa kilpaurheilua.
Page 57 and 58: mukaan liikunnan määrä vähenee
Page 59 and 60: arometrin ole tarpeen ottaa kantaa
Page 61 and 62: KaSviSSyönti Nuorten kasvissyönni
Page 63 and 64: kuin kasviksia suosiville sekaravin
Page 65 and 66: korostuvat terveydelliset syyt ja h
Page 67 and 68: humalaan 68 . Koulumenestyksen muka
Page 69 and 70: alkoholinkäytöstä tiukentavat ka
Page 71 and 72: muutos on pienempää, ja raittiide
Page 73 and 74: toimeentulevien perheiden lasten va
Page 75 and 76: lapSuudenKodin arKi Kuvaa lapsuuden
Page 77 and 78: välttämättä ole sitä enää. T
Page 79 and 80: vapaa-aikakyselyssä, jossa vanhemp
Page 81 and 82: lapSuudenKodin KaSvatuSKäytännöt
Page 83 and 84: TAULUKKO 6. Lapsuudenkodin kasvatus
Page 85 and 86: sanoo fyysisen puuttumisen kuulunee
Page 87 and 88: SuKupolvien arviot toiStenSa mielip
Page 89 and 90: yhteydessä myös nuoren oman perhe
Page 91 and 92:
suhteessa ruokailuun, (niin sukupol
Page 93 and 94:
taloudelliseen tilanteeseen voivat
Page 95 and 96:
KUVIO 42. “Kuinka tyytyväinen ol
Page 97 and 98:
harrastaa 41 prosenttia, satunnaisn
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
olevat ovat muita selvästi tyytym
Page 107 and 108:
on myös havainto, jonka mukaan hyv
Page 109 and 110:
yhteyksiä. 103 Kuten Nuorisobarome
Page 111 and 112:
& Purcell, Kristen (2011) Social ne
Page 113 and 114:
jät: Motiiveja ja moraalipohdintoj
Page 115 and 116:
Rauste-von Wright, Maija-Liisa (197
Page 117 and 118:
sekä Ahvenanmaan kunnat. Tiedot ke
Page 119 and 120:
13 Elämän yksittäisillä osa-alu
Page 121 and 122:
hyvinvointimittareihin on edelleen
Page 123 and 124:
nuorten liikuntasuositusten päivit
Page 125 and 126:
11-vuotiaista tytöistä ja 95 pros
Page 128 and 129:
artiKKelit
Page 130 and 131:
(perhe, koulu ja media; ks. esim. K
Page 132 and 133:
ovat kuitenkin yleisyytensä ja luo
Page 134 and 135:
HAVAiNtOJA bAROMetRiN AiNeiStOStA A
Page 136 and 137:
asemoitumisen arvioinneissa on suht
Page 138 and 139:
Esimerkiksi nuorisokulttuurien , ko
Page 140 and 141:
asennemitta rilla (sekä vanhemmilt
Page 142 and 143:
Politiikkakiinnostuksen jakaumissa
Page 144 and 145:
Jälleen tulkinta voi kääntää h
Page 146 and 147:
horjuta päätelmien yleistä linja
Page 148 and 149:
koulutustasoa vahvempi ennakoija nu
Page 150 and 151:
Conger, Rand D. & Dogan, Shannon J.
Page 152 and 153:
yliopisto. Oakes, Michael J. & Ross
Page 154 and 155:
matti Kortteinen & marKo elovainio
Page 156 and 157:
se, että/kuinka rakenteet ja opitt
Page 158 and 159:
oloissa ja päätyvät tätä kautt
Page 160 and 161:
eivät ankkuroidu yhteisöllisesti
Page 162 and 163:
yhteisöllisen disintegraation lis
Page 164 and 165:
poikkeuksellisen haurauden että ke
Page 166 and 167:
vuoden ajan eläneet sellaista, aie
Page 168 and 169:
Health inequalities among British c
Page 170 and 171:
dimensioon sijoittuvat ne motiivit,
Page 172 and 173:
ja toiminnaksi, joka sopii erityise
Page 174 and 175:
tAUlUKKO 3. Vapaaehtoisten nuorten
Page 176 and 177:
innoittajia kuin niille, jotka oliv
Page 178 and 179:
syitä, tärkeimmäksi selitykseksi
Page 180 and 181:
liite 2 tAUlUKKO. Syyt, miksi ei ol
Page 182 and 183:
”Omasta halustaan autetaan toisia
Page 184 and 185:
Tutkimassamme aineistossa vastaajat
Page 186 and 187:
KiRJAlliSUUS Eskola, Antti (2002) V
Page 188 and 189:
sosiaalisiin yhteyksiin ja tietoon
Page 190 and 191:
tilanne) kanssa. Nuorisobarometrin
Page 192 and 193:
Vanhempien kehotukset terveelliseen
Page 194 and 195:
kansainväliseksi huolenaiheeksi (m
Page 196 and 197:
kohdalla. Tutkimusten valossa voida
Page 198 and 199:
YliSUKUpOlViSUUS NUOReN teRVeYStOtt
Page 200 and 201:
New York: Springer, 3-19. Elias, No
Page 202 and 203:
JuSSi Simpura nuorten Ja heidän va
Page 204 and 205:
kansainvälisempää, terveempää,
Page 206:
Tämä jaottelu nuoruuden ikävaihe
Page 209 and 210:
liite 1. vaStaaJat tauStamuuttuJitt
Page 211 and 212:
vaStaaJat tauStamuuttuJittain / van
Page 213 and 214:
Kuuluiko kotitalouteesi silloin...
Page 215 and 216:
11) Kunnanvaltuusto 12) Euroopan un
Page 217 and 218:
K10 Oletko parin viime vuoden aikan
Page 219 and 220:
määreet mahdollisesti kuvaavat la
Page 221 and 222:
9) En koskaan 10) Ei osaa sanoa K23
Page 223 and 224:
Mikä on tämän huoltajasi nimi? E
Page 225 and 226:
T8A Onko työsuhteesi? 1) Täysipä
Page 227 and 228:
K5 Seuraavaksi kysyn, kuinka usein
Page 229 and 230:
4) Yhteiskunnallinen osallistuminen
Page 231 and 232:
liite 4. lapSuudenperheen arKi. Var
Page 233 and 234:
liite 6. KaSviSten SuoSimiSen Syyt.
Page 235 and 236:
sanoa. • Käyn luovuttamassa sä
Page 237 and 238:
liite 8. avoKommentit KySymyKSeen K
Page 239 and 240:
• Ne on hyvän makuisia ja tervee
Page 241 and 242:
KirJoittaJat Marko Elovainio, VTT,
Page 243 and 244:
artiKKeleiden tiiviStelmät NUORteN
Page 245 and 246:
aseman korreloivan lasten ja nuorte
Page 247 and 248:
ungas föreställningar och motiv a
Page 249 and 250:
article abStractS YOUNg peOple’S
Page 251 and 252:
etween the family’s socio-economi
show all

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?