Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tapahtunut samaan aikaan, kun internet ja<br />
so siaalinen media ovat lyöneet läpi etenkin<br />
nuorten ikäluokissa. Muutoksen varsinaiset<br />
syvemmät syyt ovat kyselytutkimusten ulottumattomissa,<br />
mutta kiinnostava yksityiskohta<br />
on, että Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 2009<br />
havaittiin netin kautta ystäviinsä aktiivisesti<br />
yhteydessä olevien tapaavan myös kasvokkain<br />
ystäviään useammin kuin muut 33 (Myllyniemi<br />
2009b).<br />
lUOttAMUS iNStitUUtiOiHiN<br />
Nuorten luottamusta instituutioiden toimintaan<br />
on mitattu vuodesta 1996 alkaen. Kuvioon<br />
14 kootun seurannan perusteella luottamus<br />
yhteiskunnallisiin instituutioihin on kokonaisuutena<br />
tarkasteltuna vahvistumaan päin. Erityisen<br />
paljon on kasvanut luottamus poliisiin,<br />
virkamiehiin, kunnanvaltuustoon, eduskuntaan<br />
ja poliittisiin puolueisiin. Erityisen selvää laskevaa<br />
trendiä ei ole havaittavissa missään.<br />
Instituutioiden erilaisuuden huomioon<br />
ottaen ei niihin luottamisen muutosten keskinäinen<br />
vertailu välttämättä ole mielekkäin<br />
lukutapa. Kuvion 14 trenditiedoista ei saa kovin<br />
paljon irti kiinnittämällä huomiota yksittäisten<br />
instituutioiden keskinäisen järjestyksen vaihtumiseen,<br />
vaan järkevintä lienee tarkastella kunkin<br />
instituution luotettavuuden kehitystä lähinnä<br />
suhteessa itseensä.<br />
Kyselyajankohtaan liittyvät tekijät vaikuttavat<br />
eri instituutioihin eri tavoin. Esimerkiksi<br />
1990-luvun heikko luottamus pankkeihin liittynee<br />
vahvasti lamanaikaiseen pankkikriisiin. Toisentyyppinen<br />
esimerkki tilannesidonnaisuuden<br />
vaikutuksesta on siinä, että luottamus kirkkoon<br />
tai poliisiin ei todennäköisesti henkilöidy samalla<br />
tavalla kuin luottamus tasavallan presidenttiin<br />
38<br />
tai hallitukseen. Varmuudella ei tosin voi tietää,<br />
missä määrin vastauksissa painottuu luottamus<br />
hallitus- tai presidentti-instituutioon, missä<br />
määrin istuvaan pääministeriin tai presidenttiin.<br />
Yksi huomionarvoinen trendi on kuitenkin<br />
vahvistuva luottamus nimenomaan poliittisiin<br />
instituutioihin. Kasvussa ovat niin luottamus<br />
tasavallan presidenttiin, eduskuntaan, poliittisiin<br />
puolueisiin kuin kunnanvaltuustoonkin.<br />
Myös valtion ja kuntien virkamiehet nauttivat<br />
kysely kyselyltä enemmän nuorten luottamusta.<br />
Luottamus instituutioihin taustamuuttujittain<br />
Kuviossa 15 esitellään luottamusta instituutioihin<br />
taustamuuttujittain. Mittarina käytetään<br />
kuvion 14 kuudestatoista kysymyksestä muodostettua<br />
summamuuttujaa, 34 jonka arvot on<br />
jaettu viiteen luokkaan.<br />
Keskimäärin nuorten ja heidän vanhempien<br />
sa luottamuksessa instituutioihin ei ole<br />
suurta eroa, joskin vanhemmissa on hieman<br />
enemmän epäluottamusta. Yksittäisten instituutioiden<br />
tasolla tarkasteltuna vanhempien<br />
luottamus on suurempaa etenkin suhteessa oikeuslaitokseen,<br />
tasavallan presidenttiin, puolustusvoimiin<br />
ja kirkkoon – siis perinteistäkin perinteisempiin<br />
instituutioihin. Nuorten luottamus<br />
puolestaan on suurempaa suhteessa Euroopan<br />
unioniin, pankkeihin ja yllättäen suuryrityksiin<br />
sekä poliittisiin puolueisiin.<br />
Luottavaisimpia ovat kaikkein nuorimmat,<br />
alle 20-vuotiaat vastaajat. Luottamus on heikointa<br />
työttömillä ja niillä nuorilla, joilla ei ole<br />
ammatillisia tutkintoja ja jotka eivät opiskele.<br />
Nuoren sijoittuminen poliittiselta ajattelultaan<br />
vasemmisto–oikeisto-akselille määrittää luottamusta<br />
instituutioihin siten, että oikealla olevien<br />
luottamus on selvästi suurempaa.
Change language