Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tapahtuva muutos on kuitenkin en osaa sanoa<br />
-vastausten osuuden selvä pieneneminen. Alle<br />
20-vuotiaista 14 prosenttia, mutta 25–29-vuotiaista<br />
enää 6 prosenttia ei osaa tai halua sijoittaa<br />
itseään vasen–oikea-ulottuvuudelle.<br />
Alue vertailussa kaupunkien nuoret, etenkin<br />
pääkaupunkiseudulla asuvat, ovat maaseudun<br />
nuoria vasemmistolaisempia.<br />
Koulutustaso on erittäin vahvasti yhteydessä<br />
nuorten sijoittautumiseen vasemmisto–oikeistoakselille,<br />
mutta yhteys ei tulisi esiin pelkästään<br />
keskiarvoja tarkastelemalla. Korkeasti koulutetut<br />
nuoret nimittäin sijoittavat muita useammin<br />
itsensä sekä oikealle että vasemmalle. Matalaan<br />
koulutustasoon puolestaan liittyy useammin<br />
itsensä sijoittaminen asteikon keskivaiheille tai<br />
kyvyttömyys lainkaan asemoitua vasen–oikeaulottuvuudella.<br />
Sijoittautuminen asteikon keskikohdan<br />
paikkeille voi kertoa paitsi todellisesta<br />
poliittisesta kannasta, myös käsityksestä siitä<br />
oikeiston ja vasemmiston välissä olevana epäpoliittisena<br />
vaihtoehtona. Tulos on linjassa vähemmän<br />
kouluttautuneiden nuorten politiikasta<br />
kiinnostumisen vähyyden kanssa (kuvio 7).<br />
Aiempien tutkimusten mukaan vähemmän koulutetut<br />
nuoret jäävät poliittiseen paitsioon paitsi<br />
kiinnostuksessa myös politiikkatietämyksessä ja<br />
31<br />
osallistumisaktiivisuudessa (Elo & Rapeli 2008,<br />
116; Myllyniemi 2008, 47, 55, 62; Myllyniemi<br />
2010, 102).<br />
Vasemmisto–oikeistoajattelun muutos<br />
Ajallisen vertailun tietyistä epävarmuustekijöistä<br />
25 huolimatta voi nuorten vasemmisto–oikeisto-ajattelun<br />
kehityksessä erottaa jopa varsin<br />
vahva trendin. Kuviosta 10 nähdään pitkään<br />
jatkunut näkemysten vasemmistolaistuminen.<br />
2011 eduskuntavaalien tuloksen valossa trendi<br />
vaikuttaa erikoiselta, sillä vaalien suurimmat<br />
voittajat olivat kokoomus ja perussuomalaiset.<br />
Siihen, kuinka paljon tai vähän vasemmistolainen<br />
ajattelu näkyy puoluekannatuksessa,<br />
vaikuttaa luonnollisesti nuorten muita ikäryhmiä<br />
matalampi äänestysaktiivisuus. Lisäksi<br />
samastuminen poliittiselle ulottuvuudelle voi<br />
sisältää paljon muutakin kuin puoluepolitiikkaa.<br />
Ajankohtaisista asioista tässäkin kysymyksessä<br />
mahdollisesti näkyy Pekka Haaviston presidentinvaalinoste<br />
kyselyhetkellä. Vihreät ja toinen<br />
nuorten parissa suosittu puolue, perussuomalaiset,<br />
eivät tosin kovin helposti asetu vasen–oikeaulottuvuudelle<br />
(nuorten puoluekannatuksista<br />
ks. Myllyniemi 2010, 104; Borg <strong>2012</strong>).<br />
KUVIO 10. Nuorten sijoittuminen vasemmisto–oikeisto-akselille.<br />
18–29-vuotiaiden vertailu 1996–2011. (%)<br />
1=VASEMMISTO 2 3<br />
4 5=OIKEISTO<br />
<strong>2012</strong>* (n=1386)<br />
2008* (n=1472)<br />
1996** (n=1965)<br />
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %<br />
7 25 40 23 5<br />
7 16 48 22 7<br />
3 9 54 26 8<br />
Vertailukelpoisuutta heikentää se, että vuonna <strong>2012</strong> luokitus oli kymmenportainen, vuosina 1996 ja 2008 viisiportainen.<br />
Lisäksi poistettujen "en osaa sanoa" -vastausten osuudet vaihtelevat.<br />
* Lähde: <strong>Nuorisobarometri</strong>t.<br />
** Lähde: Kuntaliitto. Kuntalaiskysely 1996.
Change language