Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Suhteellisesti suurimmat viimeaikaiset muutokset<br />
ovat tapahtuneet toisaalta politiikasta<br />
hyvin kiinnostuneiden, ja toisaalta ei lainkaan<br />
kiinnostuneiden osuuksissa. Aiemmin vakaana<br />
pysynyt hyvin kiinnostuneiden osuus on aivan<br />
viime vuosina kasvanut alle 10 prosentista 15<br />
prosenttiin. Samaan aikaan politiikasta ”ei lainkaan<br />
kiinnostuneiden” osuus on vuodesta 2008<br />
lähes puolittunut 19 prosentista 10 prosenttiin.<br />
Politiikkakiinnostuksen viime vuosien muutosta<br />
voi tulkita samaan aikaan niin sisä- kuin<br />
ulkopolitiikassa tapahtunutta poikkeuksellista<br />
kuohuntaa vasten. Ajassa voi nähdä ilmiöitä,<br />
jotka toisaalta lisäävät kiinnostusta politiikkaa<br />
kohtaan, toisaalta voivat saada yhä useamman<br />
kääntämään sille selkänsä. Suomessa on nähty<br />
puoluepoliittista järjestelmää ravistellut vaalirahakohu,<br />
ja puoluekannatuksessa on tapahtunut<br />
suurin mullistus vuosikymmeniin. Ehkä näitäkin<br />
merkittävämpi ajankohtaan liittyvä selitys<br />
kiinnostuksen kasvulle on juuri barometrin<br />
haastattelujen aikaan kuumimmillaan olleet<br />
presidentinvaalit. Maailmantalouden vuonna<br />
2008 alkaneet myrskyt ja euroalueen kriisi ovat<br />
heijastuneet kotimaahan. Politiikan sisältöihin<br />
ja henkilöihin liittyvät kysymykset ovat olleet<br />
poikkeuksellisen värikkäitä. Avoin kysymys on<br />
kuitenkin se, missä määrin nuorten politiikkakiinnostuksen<br />
muutokset ovat sidoksissa päivänpoliittisiin<br />
tilanteisiin. Muutokset politiikkakiinnostuksessa<br />
ovat siinä määrin tasaisia ja<br />
trendinomaisia, että ne eivät vaikuttaisi niinkään<br />
olevan päivänpolitiikan heiluteltavissa kuin oire<br />
jostain syvemmästä.<br />
Politiikkakiinnostuksen muutokset on huomionarvoinen<br />
trendi järjestelmän legitimiteetin<br />
kannalta. Erityisesti relevanssia on sillä, jos<br />
nuoret ikäluokat pettyvät politiikkaan, sillä<br />
vaikutuksen voi odottaa kumuloituvan tulevaisuudessa.<br />
Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Mark<br />
Franklinin (2004) tutkimusten mukaan se, äänestääkö<br />
nuori aivan ensimmäisissä vaaleissa,<br />
joissa on äänioikeutettu, on paras äänestysaktiivisuuden<br />
ennustaja vielä vuosikymmenten<br />
kuluttua. Jos sama yhteys pätee Suomessa, voisi<br />
29<br />
äänestysaktiivisuuden ennustaa jatkavan laskuaan.<br />
23 Mistään kohtalosta ei tietenkään ole<br />
kyse, mistä osoituksena koko väestön äänestysaktiivisuus<br />
nousi 2011 eduskuntavaaleissa<br />
edellisiin verrattuna. Myös monet nuorison<br />
poliittiseen järjestelmään kiinnittymistä kuvaavat<br />
osoittimet näyttävät itse asiassa vahvistuvaa<br />
trendiä: vaikuttaminen oman asuinalueen<br />
suunnitteluun ja palveluihin on lisääntymässä<br />
(Myllyniemi 2008, 53), entistä useampi haluaisi<br />
itse olla mukana politiikassa (Myllyniemi 2007,<br />
86), usko demokratian toimivuuteen Suomessa<br />
on kasvussa (mt. 66), luottamus poliittisiin instituutioihin<br />
kuten puolueisiin ja eduskuntaan<br />
on vahvistumassa (kuvio 14 tässä julkaisussa).<br />
Yksioikoiset puheet legitimiteettikriisistä tai<br />
politiikan arvostuksen romahtamisesta eivät<br />
siis <strong>Nuorisobarometri</strong>n tietojen valossa vaikuta<br />
uskottavilta. Kuitenkin on kiinnostavaa, että<br />
nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan ei ensisijaisesti<br />
kanavoidu äänestämiseen tai poliittiseen<br />
järjestötoimintaan, vaan johonkin muuhun.<br />
VASeMMiStO–OiKeiStO<br />
Nuorten sijoittuminen vasemmisto–oikeistoulottuvuudelle<br />
muistuttaa hyvin paljon normaalijakaumaa.<br />
Asteikon ollessa 1=vasemmisto,<br />
10=oikeisto, olisi täysin symmetrisen jakauman<br />
tapauksessa keskiarvo 5,5, ja tässä se on 5,3,<br />
eli hieman vasemmalle kallellaan. Kuvioon 9<br />
alun perin 10-portainen asteikko on selkeyden<br />
vuoksi tiivistetty 5-portaiseksi. Lisäksi kuvioon<br />
on otettu mukaan en osaa sanoa -vastaukset,<br />
sillä nekin ovat tässä yhteydessä tärkeää tietoa.<br />
Vanhemmilla en osaa sanoa -vastauksia on vähemmän<br />
(5 prosenttia) kuin nuorilla (9 prosenttia).<br />
Vanhemmat sijoittavat itsensä nuoria<br />
useammin oikeistoon.<br />
Tytöt ovat hieman poikia enemmän vasemmalla.<br />
Iän mukaiset siirtymät vasen–oikeaskaalalla<br />
eivät <strong>Nuorisobarometri</strong>n 15–29-vuotiaiden<br />
ikäryhmissä ole yksisuuntaisia 24 . Keskimäärin<br />
samastuminen vasemmalle yleistyy<br />
20 ikävuoden kieppeillä, oikealle puolestaan<br />
noin 25-vuotiaana. Huomattavampi iän myötä
Change language