Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuviosta 7 näkyy itsensä vasemmistolaiseksi<br />
tai varsinkin oikeistolaiseksi kokevien suurempi<br />
kiinnostus politiikkaa kohtaan verrattuna<br />
niihin, jotka ovat vasemmisto–oikeisto-ulottuvuuden<br />
keskivaiheilla. Jo se, että kykenee sijoittamaan<br />
itsensä jatkumon jompaankumpaan<br />
päähän, kertoo jonkinasteisesta politiikkakiinnostuksesta.<br />
Kääntäen tulkiten on mahdollista,<br />
että osa vastaajista arvioi skaalan keskikohdan<br />
olevan vasemmiston ja oikeiston väliin kuuluva<br />
neutraali ”ei-poliittinen” vaihtoehto (vrt. Elo &<br />
Rapeli 2008, 82). Niistä nuorista, jotka eivät ole<br />
ollenkaan osanneet sijoittaa itseään vasemmisto–oikeisto-akselille,<br />
peräti 41 prosenttia ei ole<br />
lainkaan politiikasta kiinnostuneita.<br />
Hieman yllättäen politiikasta kiinnostuneimpia<br />
ovat ne nuoret, jotka arvioivat lapsuudenkodin<br />
taloudellisen tilanteen olleen heikko.<br />
Lapsuudenkodin tausta näkyy vahvana siinä,<br />
että lapsuudenkodissa politiikasta keskusteleminen<br />
on erittäin voimakkaassa yhteydessä<br />
nuorten politiikkakiinnostuksen kanssa. Usein<br />
politiikasta keskustelleista nuorista peräti kaksi<br />
kolmesta on erittäin kiinnostuneita politiikasta.<br />
Myös uutisista ja ajankohtaisista asioista lapsuudenkodissaan<br />
keskustelleiden nuorten kiinnostus<br />
on paljon muita suurempaa. Sosiaalinen<br />
28<br />
periytyminen on voimakasta myös verrattaessa<br />
nuorten ja heidän vanhempiensa politiikasta<br />
kiinnostumisen määrää. Nuoret, jotka arvioivat<br />
isänsä ja äitinsä poliittiset kannat kauemmas<br />
toisistaan ovat keskimääräistä kiinnostuneempia<br />
politiikasta. 22 (Lisää tulkintaa luvussa vanhempien<br />
poliittisista näkemyksistä s. 32–33. Ks.<br />
myös Tomperin artikkeli.)<br />
pOlitiiKKAKiiNNOStUKSeN<br />
MUUtOS<br />
Nuorten kiinnostusta politiikkaa kohtaan on<br />
selvitetty samalla asteikolla vuodesta 1996<br />
lähtien. Koska varhaisemmissa kyselyissä ikäryhmä<br />
alkoi 18-vuotiaista, tätä nuoremmat<br />
on vertailun vuoksi poistettu myös tuoreimmista<br />
luvuista. Kuviosta 8 hahmottuu näiden<br />
16 vuoden ajalta melko selvä muutostrendi:<br />
18–29-vuotiaiden politiikkakiinnostus kasvoi<br />
1990-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin saakka,<br />
ja pienen notkahduksen jälkeen se on jälleen<br />
kääntynyt melko voimakkaaseen kasvuun. Nyt,<br />
vuoden <strong>2012</strong> kyselyssä, nuoret ovat kiinnostuneempia<br />
politiikasta kuin kertaakaan aiemmin<br />
koko seuranta-aikana.<br />
Kuva muutoksen luonteesta tarkentuu<br />
vertailemalla tarkemmin vastausten jakaumia.<br />
KUVIO 8. “Kuinka kiinnostunut olet politiikasta?” Vertailu 1996–<strong>2012</strong>. (18–29-vuotiaat, %)<br />
ERITTÄIN KIINNOSTUNUT<br />
JONKIN VERRAN KIINNOSTUNUT<br />
<strong>2012</strong><br />
2008<br />
2006<br />
2003<br />
1998<br />
1996<br />
VAIN VÄHÄN KIINNOSTUNUT<br />
EN LAINKAAN KIINNOSTUNUT<br />
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %<br />
EN OSAA<br />
SANOA<br />
15 47 28 10 0<br />
8 37 35 19 1<br />
6 37 41 13 3<br />
9 45 37 9 0<br />
6 45 38 11 0<br />
7 37 38 18 0<br />
Lähteet: Borg 1996; Nurmela 1998; Nurmela & Pehkonen 2003; Paakkunainen & Myllyniemi 2006; <strong>Nuorisobarometri</strong>t 2008<br />
ja <strong>2012</strong> .
Change language