Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
politiiKKa<br />
KiiNNOStUS pOlitiiKKAA<br />
KOHtAAN<br />
Politiikkakiinnostuksen taustamuuttujat<br />
Kysyttäessä nuorten kiinnostusta politiikkaa<br />
kohtaan enemmistö (61 prosenttia) on ainakin<br />
jonkin verran kiinnostuneita, vajaa kolmannes<br />
vain vähän kiinnostuneita ja noin yksi kymmenestä<br />
ei ole lainkaan kiinnostuneita (kuvio 7).<br />
Siihen vastaamiseksi, onko tämä kiinnostuksen<br />
taso korkea vai matala, tarvitaan jokin vertailukohta.<br />
Vanhempia politiikka kiinnostaa hieman<br />
nuoria enemmän, mutta erot ovat hyvin pieniä.<br />
Kansainvälisessä tarkastelussa suomalaisnuoret<br />
jäävät kiinnostuksessa vertailun hännille (Suoninen<br />
ym. 2010, 31–34). Ajallisessa vertailussa<br />
suomalaisnuorten politiikkakiinnostus on kuitenkin<br />
kasvusuunnassa (kuvio 8).<br />
Kysymys politiikan kiinnostavuudesta sisältää<br />
kaksi tulkinnanvaraista osaa: politiikan<br />
ja kiinnostuksen. Politiikkaa ei kyselyssä määritelty,<br />
mikä antaa tulkintatilaa paitsi vastaajille,<br />
myös tuloksen tulkitsijoille. Koska jokainen<br />
vastaaja on ymmärtänyt ”politiikan” omalla tavallaan,<br />
jää avoimeksi, minkälaisen painoarvon<br />
vastauksissa saa konventionaalinen politiikkakäsitys<br />
puolueineen ja vaaleineen, ja minkälaisen<br />
puolestaan uusi ei-institutionaalinen politiikkakäsitys.<br />
Tulosta voi myös pohtia kysymällä mitä<br />
tarkoittaa, jos joku sanoo olevansa ”kiinnostunut”.<br />
Kiinnostuksen määrästä ei voi päätellä<br />
sen laatua tai intensiteettiä, saati sitä, voisiko<br />
se kanavoitua poliittiseksi toiminnaksi.<br />
Aiempien tutkimusten perusteella politiikasta<br />
kiinnostuminen kulkee edelleen pitkälti käsi<br />
kädessä äänestysaktiivisuuden 21 kanssa, minkä<br />
voi tulkita enemmistön politiikka käsityksen<br />
perinteisyydeksi (Myllyniemi 2010, 102). Toisaalta<br />
politiikasta kiinnostuneet ja äänestävät<br />
nuoret ovat muita aktiivisempia myös ulkoparlamentaarisessa<br />
kansalaisaktivismissa (Hellsten<br />
26<br />
2003; Paakkunainen & Myllyniemi 2004; Peltola<br />
2007). Kiinnostuksen politiikkaa kohtaan<br />
voi siis tulkita osoittimeksi paitsi asenteesta,<br />
myös toiminnallisesta aktiivisuudesta.<br />
Myös kuviossa 7 havaitaan politiikasta kiinnostumisen<br />
vahva yhteys vapaaehtoistoimintaan<br />
osallistumiseen, mikä on linjassa sen kanssa,<br />
mitä aiemmassa tutkimuksessa on havaittu erityyppisten<br />
vaikuttamismuotojen kasautumisesta<br />
samoille nuorille. Vapaaehtoiskentillä toimimisella<br />
on yhteiskunnalliset ulottuvuutensa, ja<br />
politiikka puolestaan vaikuttaa kaikkiin näihin<br />
toimintakenttiin. Asiaan antaa lisävalaistusta<br />
erilaisiin vapaaehtoistoiminnan muotoihin osallistuvien<br />
(vrt. kuvio 3) väliset erot politiikkakiinnostuksessa.<br />
Politiikkaorientoituneimpia<br />
ovat ne nuoret, joiden vapaaehtoistoiminta<br />
liittyy ihmisoikeuksiin, kansainvälisyyteen tai<br />
kulttuuriin ja taiteeseen. Suhteellisesti vähemmän<br />
politiikasta innostuneita sen sijaan ovat<br />
eläintensuojeluun, pelastustoimintaan, maanpuolustukseen,<br />
kasvatukseen tai urheiluun ja<br />
liikuntaan liittyvään vapaaehtoistoimintaan<br />
osallistuvat. Toisaalta kuvio 7 näyttää myös sen,<br />
että politiikasta kiinnostuminen on yhteydessä<br />
etenkin monipuoliseen moniin eri vapaaehtoistoiminnan<br />
muotoihin osallistumiseen.<br />
Nuoret miehet ovat hieman kiinnostuneempia<br />
politiikasta kuin nuoret naiset. Iän<br />
myötä kiinnostuneisuus kasvaa jonkin verran.<br />
Aluemuuttujista kiinnittää huomion maaseudun<br />
nuorten matalampi politiikkakiinnostus<br />
verrattuna kaupunkilaisnuoriin ja etenkin pääkaupunkiseudulla<br />
asuviin. Koulutustason yhteys<br />
on erittäin vahva, ja se näkyy paitsi tutkintojen<br />
ja opiskelupaikkojen, myös peruskoulun koulumenestyksen<br />
kohdalla. Muista taustamuuttujista<br />
kasvisten rooli ruokavaliossa on selvästi<br />
yhteydessä politiikkakiinnostukseen, mikä antaa<br />
tukea tulkinnalle ruokatottumuksista tärkeänä<br />
arjessa vaikuttamisen keinona. Motiivien mukaisessa<br />
vertailussa etenkin eko l o gi sista syistä<br />
kasviksia suosivat ovat politiikasta kiinnostuneempia<br />
kuin hyvää oloa tai terveyttä painottavat.
Change language