Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

More documents

Recommendations

Info

viime vuoden aikana. Nuorten mielikuvat ja motiivit analysoitiin Anne Birgitta Yeungin (nyk. Pessi) (2004) timanttimallin avulla. Nuorten mielikuvissa vapaaehtoistoiminta näyttäytyi lähes yksinomaan auttamisen ja altruismin areenana. Vapaaehtoistoiminta miellettiin myös auttamisen kohteiden, erityisesti vähäosaisien, köyhien ja vanhuksien sekä järjestöjen kautta. Itsensä toteuttaminen tai uuden oppiminen eivät olleet osa vapaaehtoistoiminnan mielikuvia. Vapaaehtoistoimintaan osallistuneilla tärkein motiivi oli halu auttaa muita. Myös muut nuorille tyypilliset vapaaehtoistoiminnan motiivit korostuivat, kuten kaverit ja yhdessä tekeminen sekä uusien ihmisten tapaaminen ja elämänkokemuksen saaminen. Nuorilla, jotka eivät olleet osallistuneet (N=1104, 63 %) vapaaehtoistoimintaan, tärkeimmäksi selitykseksi nousi ajanpuute. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että viimeisen kymmenen vuoden sisällä nuorten mielikuvissa, osallistumismotiiveissa tai osallistumattomuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Myönteisenä kehityksenä voidaan kuitenkin huomioida, että nuorten osuus vapaaehtoistoimintaan osallistujista on jonkin verran kasvanut. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa vapaaehtoistoiminnan dynaamista huomista. VApAAeHtOiSUUttA VAillA VeRtAA? Pia Lundbom & Teppo Eskelinen Artikkelissa tutkitaan avovastausaineistoa kysymykseen ”mitä sana vapaaehtoistoiminta tuo mieleesi?”. Vastaukset on jaoteltu näkökulman mukaan: osassa vastauksista korostettiin vapaaehtoistoiminnan motiiveja, osassa toimijoita, osassa toimintaa itseään ja osassa vapaaehtoisuuteen suhtauduttiin kriittisesti. Esitämme, että aineisto vahvistaa aiempien tutkimusten havaintoa nuorten voimakkaasta auttamishalusta ja siihen liittyvästä velvollisuudentunteesta. Erityisesti heikompiosaisten auttaminen näkyy keskeisenä vapaaehtoisuuden motiivina. Toisaalta tähän sekoittuu yhteisöllisyyden tavoittelua: monet pitävät toimintaa myös mukavana 243 yhdessä tekemisenä. Mainittujen vapaaehtoistoimijoiden joukossa korostuvat isot järjestöt, vaikka ne usein ovatkin ammattimaisempia organisaatioita. Kriittisiä äänenpainoja aineistossa on vähänlaisesti, ja niissä näkyy vapaaehtoisuuden luonne oman uran edistäjänä tai hyväksikäyttönä. Vaikka kritiikki on kärjistettyä, sitä on syytä pitää myös vapaaehtoistoimintaa koskevien reaalisten uhkien ilmaisuna. SUKUpOlVieN VÄliSet SUHteet NUOReN teRVeYStOttUMUSteN SUUNtAAJiNA Antti Häkkinen, Anni Ojajärvi, Anne Puuronen & Mikko Salasuo Perheellä on tärkeä rooli lasten terveyttä koskevien käyttäytymismallien muodostumisessa. Lapsuuskodin olosuhteet luovat terveyteen liittyvän perustan. Perhe sosiaalisena instituutiona, jossa perheenjäsenten elämänkulut leikkaavat toisensa, toimii terveyttä koskevien kokemusten, käsitysten ja käytäntöjen kasvualustana. Artikkelissa tarkastellaan perheinstituution dynamiikassa tapahtuvaa terveystottumusten sosiaalista muokkautumista ylisukupolvisen elämänkulun näkökulmasta. Huomio kohdistetaan erityisesti perheenjäsenten yhdessä olemiseen ja tekemiseen, ateriointiin, liikkumiseen ja yleensä säännöllisistä elämänrytmeistä kiinnipitämiseen. Perheinstituution vaikutus tulee esille Nuorisobarometrin vastauksissa muun muassa siten, että ruokailua koskevat mielipiteet uusiintuvat jokseenkin samankaltaisina sukupolvelta toiselle. Nuoret arvioivat omat ruokailutottumuksensa vanhempiensa kaltaisiksi. Huomio kiinnittyy perheaterian ja kodin ilmapiirin kiireiseksi kokemiseen. Yhdessä oleminen, yhteiset ruokahetket ja terveelliseen ruokailuun ohjeistaminen olivat yhteydessä nuorten omaan arvioon lapsuudenkotinsa toimeentulosta. Perheinstituution vaikutus on nähtävissä myös niin, että vanhempien ja lasten yhteinen liikunnan harrastaminen on vahvasti yhteydessä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Tulokset osoittavat myös perheen sosioekonomisen
aseman korreloivan lasten ja nuorten liikuntaaktiivisuuden kanssa. Artikkelin kirjoittajat ovat tekemässä aiheeseen liittyvää kirjaa, joka julkaistaan keväällä 2013. NUORteN JA HeiDÄN VANHeMpieNSA SUKUpOlVet JA KÄSitYKSet MielipiteiDeN KeSKiNÄiSeStÄ SAMANlAiSUUDeStA Jussi Simpura Miten samanlaisiksi nuoret ja heidän vanhempansa arvioivat toistensa mielipiteitä? Aukeaako tässä sukupolvien kuilu vai onko merkkejä sukupolvirajat ylittävästä samanmielisyydestä? Muiden tutkimusten mukaan vuoden 2012 nuoret ja heidän vanhempansa katsovat kuuluvansa leimaa antavilta piirteiltään kovin erilaisiin sukupolviin. Vanhemmat ovat etupäässä suurten ikäluokkien sukupolvea, heidän 244 lapsensa vaihtelevasti tietokonesukupolvea tai hyvinvoinnin sukupolvea. Kun vuoden 2012 Nuorisobarometrista katsotaan, kuinka samanlaisiksi tai erilaisiksi nuoret vastaajat ja heidän vanhempansa kuvittelevat toistensa mielipiteet 20 asian kohdalla, on päätuloksena hämmästyttävän vahva molemminpuolinen käsitys samanlaisuudesta. Sitä uskotaan esiintyvän erityisesti perustavanlaatuisissa kysymyksissä (naisten ja miesten sekä sukupolvien tasa-arvoisuus, suomalaisuus) ja ääri-ilmiöissä (huumeet). Vähiten, mutta silti tuntuvasti, samanmielisyyttä sukupolvien välillä uskotaan olevan nuoruuden ikävaiheeseen liittyvissä asioissa (alkoholin käyttö, vapaa-ajan vietto). Avoimeksi jää, missä vaiheessa sukupolvi-identiteetti lopulta muodostuu ja miten hitaasti käsitykset lopulta muuttuvat sukupolvesta toiseen. Tähän tarvitaan tulevien vuosien Nuorisobarometrin aineistoja.
Page 1 and 2:
SAMI MYLLYNIEMI (TOIM.) MONIPOLVINE
Page 3 and 4:
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutk
Page 5 and 6:
liiKunta 52 Arki- ja kuntoliikunta
Page 7:
Missä asioissa vuoden 2012 Nuoriso
Page 10 and 11:
verrattuna omiinsa (Myllyniemi 2009
Page 12:
tieto arkistoon. Tiedot säilytetä
Page 15 and 16:
Sami myllyniemi KySelyn toteutuS Ja
Page 17 and 18:
ja haastatteluhetken opiskelupaikka
Page 19 and 20:
oSa i vapaaehtoiStoiminta Ja politi
Page 21 and 22:
KUVIO 2. Osallistuminen ja halu osa
Page 23 and 24:
samoin uskonnollisiin yhteisöihin,
Page 25 and 26:
määrästä tai motiiveista, joihi
Page 27 and 28:
politiiKKa KiiNNOStUS pOlitiiKKAA K
Page 29 and 30:
Kuviosta 7 näkyy itsensä vasemmis
Page 31 and 32:
KUVIO 9. “Mihin kohtaan sijoittai
Page 33 and 34:
NUORteN JA HeiDÄN VANHeMpieNSA pOl
Page 35 and 36:
oSa ii yhteiSölliSyyS Ja luottamuS
Page 37 and 38:
KUVIO 12. Ystävien ja sukulaisten
Page 39 and 40:
tapahtunut samaan aikaan, kun inter
Page 41 and 42:
SoSiaalinen luottamuS Ja epäluotta
Page 43 and 44:
KUVIO 16. Sosiaalinen epäluottamus
Page 45 and 46:
kuin on muutaman kerran viikossa li
Page 47 and 48:
Myös vapaaehtoistoiminnassa mukana
Page 49 and 50:
tapahtumaketjuna, jossa on monia er
Page 51 and 52:
Tulojen arviointi euroina (saati ma
Page 53 and 54:
liiKunta ARKi- JA KUNtOliiKUNtA Kys
Page 55 and 56:
nuori harrastavansa kilpaurheilua.
Page 57 and 58:
mukaan liikunnan määrä vähenee
Page 59 and 60:
arometrin ole tarpeen ottaa kantaa
Page 61 and 62:
KaSviSSyönti Nuorten kasvissyönni
Page 63 and 64:
kuin kasviksia suosiville sekaravin
Page 65 and 66:
korostuvat terveydelliset syyt ja h
Page 67 and 68:
humalaan 68 . Koulumenestyksen muka
Page 69 and 70:
alkoholinkäytöstä tiukentavat ka
Page 71 and 72:
muutos on pienempää, ja raittiide
Page 73 and 74:
toimeentulevien perheiden lasten va
Page 75 and 76:
lapSuudenKodin arKi Kuvaa lapsuuden
Page 77 and 78:
välttämättä ole sitä enää. T
Page 79 and 80:
vapaa-aikakyselyssä, jossa vanhemp
Page 81 and 82:
lapSuudenKodin KaSvatuSKäytännöt
Page 83 and 84:
TAULUKKO 6. Lapsuudenkodin kasvatus
Page 85 and 86:
sanoo fyysisen puuttumisen kuulunee
Page 87 and 88:
SuKupolvien arviot toiStenSa mielip
Page 89 and 90:
yhteydessä myös nuoren oman perhe
Page 91 and 92:
suhteessa ruokailuun, (niin sukupol
Page 93 and 94:
taloudelliseen tilanteeseen voivat
Page 95 and 96:
KUVIO 42. “Kuinka tyytyväinen ol
Page 97 and 98:
harrastaa 41 prosenttia, satunnaisn
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
olevat ovat muita selvästi tyytym
Page 107 and 108:
on myös havainto, jonka mukaan hyv
Page 109 and 110:
yhteyksiä. 103 Kuten Nuorisobarome
Page 111 and 112:
& Purcell, Kristen (2011) Social ne
Page 113 and 114:
jät: Motiiveja ja moraalipohdintoj
Page 115 and 116:
Rauste-von Wright, Maija-Liisa (197
Page 117 and 118:
sekä Ahvenanmaan kunnat. Tiedot ke
Page 119 and 120:
13 Elämän yksittäisillä osa-alu
Page 121 and 122:
hyvinvointimittareihin on edelleen
Page 123 and 124:
nuorten liikuntasuositusten päivit
Page 125 and 126:
11-vuotiaista tytöistä ja 95 pros
Page 128 and 129:
artiKKelit
Page 130 and 131:
(perhe, koulu ja media; ks. esim. K
Page 132 and 133:
ovat kuitenkin yleisyytensä ja luo
Page 134 and 135:
HAVAiNtOJA bAROMetRiN AiNeiStOStA A
Page 136 and 137:
asemoitumisen arvioinneissa on suht
Page 138 and 139:
Esimerkiksi nuorisokulttuurien , ko
Page 140 and 141:
asennemitta rilla (sekä vanhemmilt
Page 142 and 143:
Politiikkakiinnostuksen jakaumissa
Page 144 and 145:
Jälleen tulkinta voi kääntää h
Page 146 and 147:
horjuta päätelmien yleistä linja
Page 148 and 149:
koulutustasoa vahvempi ennakoija nu
Page 150 and 151:
Conger, Rand D. & Dogan, Shannon J.
Page 152 and 153:
yliopisto. Oakes, Michael J. & Ross
Page 154 and 155:
matti Kortteinen & marKo elovainio
Page 156 and 157:
se, että/kuinka rakenteet ja opitt
Page 158 and 159:
oloissa ja päätyvät tätä kautt
Page 160 and 161:
eivät ankkuroidu yhteisöllisesti
Page 162 and 163:
yhteisöllisen disintegraation lis
Page 164 and 165:
poikkeuksellisen haurauden että ke
Page 166 and 167:
vuoden ajan eläneet sellaista, aie
Page 168 and 169:
Health inequalities among British c
Page 170 and 171:
dimensioon sijoittuvat ne motiivit,
Page 172 and 173:
ja toiminnaksi, joka sopii erityise
Page 174 and 175:
tAUlUKKO 3. Vapaaehtoisten nuorten
Page 176 and 177:
innoittajia kuin niille, jotka oliv
Page 178 and 179:
syitä, tärkeimmäksi selitykseksi
Page 180 and 181:
liite 2 tAUlUKKO. Syyt, miksi ei ol
Page 182 and 183:
”Omasta halustaan autetaan toisia
Page 184 and 185:
Tutkimassamme aineistossa vastaajat
Page 186 and 187:
KiRJAlliSUUS Eskola, Antti (2002) V
Page 188 and 189:
sosiaalisiin yhteyksiin ja tietoon
Page 190 and 191:
tilanne) kanssa. Nuorisobarometrin
Page 192 and 193:
Vanhempien kehotukset terveelliseen
Page 194 and 195: kansainväliseksi huolenaiheeksi (m
Page 196 and 197: kohdalla. Tutkimusten valossa voida
Page 198 and 199: YliSUKUpOlViSUUS NUOReN teRVeYStOtt
Page 200 and 201: New York: Springer, 3-19. Elias, No
Page 202 and 203: JuSSi Simpura nuorten Ja heidän va
Page 204 and 205: kansainvälisempää, terveempää,
Page 206: Tämä jaottelu nuoruuden ikävaihe
Page 209 and 210: liite 1. vaStaaJat tauStamuuttuJitt
Page 211 and 212: vaStaaJat tauStamuuttuJittain / van
Page 213 and 214: Kuuluiko kotitalouteesi silloin...
Page 215 and 216: 11) Kunnanvaltuusto 12) Euroopan un
Page 217 and 218: K10 Oletko parin viime vuoden aikan
Page 219 and 220: määreet mahdollisesti kuvaavat la
Page 221 and 222: 9) En koskaan 10) Ei osaa sanoa K23
Page 223 and 224: Mikä on tämän huoltajasi nimi? E
Page 225 and 226: T8A Onko työsuhteesi? 1) Täysipä
Page 227 and 228: K5 Seuraavaksi kysyn, kuinka usein
Page 229 and 230: 4) Yhteiskunnallinen osallistuminen
Page 231 and 232: liite 4. lapSuudenperheen arKi. Var
Page 233 and 234: liite 6. KaSviSten SuoSimiSen Syyt.
Page 235 and 236: sanoa. • Käyn luovuttamassa sä
Page 237 and 238: liite 8. avoKommentit KySymyKSeen K
Page 239 and 240: • Ne on hyvän makuisia ja tervee
Page 241 and 242: KirJoittaJat Marko Elovainio, VTT,
Page 243: artiKKeleiden tiiviStelmät NUORteN
Page 247 and 248: ungas föreställningar och motiv a
Page 249 and 250: article abStractS YOUNg peOple’S
Page 251 and 252: etween the family’s socio-economi
show all

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?