Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
viime vuoden aikana. Nuorten mielikuvat ja<br />
motiivit analysoitiin Anne Birgitta Yeungin<br />
(nyk. Pessi) (2004) timanttimallin avulla. Nuorten<br />
mielikuvissa vapaaehtoistoiminta näyttäytyi<br />
lähes yksinomaan auttamisen ja altruismin<br />
areenana. Vapaaehtoistoiminta miellettiin myös<br />
auttamisen kohteiden, erityisesti vähäosaisien,<br />
köyhien ja vanhuksien sekä järjestöjen kautta.<br />
Itsensä toteuttaminen tai uuden oppiminen<br />
eivät olleet osa vapaaehtoistoiminnan mielikuvia.<br />
Vapaaehtoistoimintaan osallistuneilla<br />
tärkein motiivi oli halu auttaa muita. Myös<br />
muut nuorille tyypilliset vapaaehtoistoiminnan<br />
motiivit korostuivat, kuten kaverit ja yhdessä<br />
tekeminen sekä uusien ihmisten tapaaminen ja<br />
elämänkokemuksen saaminen. Nuorilla, jotka<br />
eivät olleet osallistuneet (N=1104, 63 %) vapaaehtoistoimintaan,<br />
tärkeimmäksi selitykseksi<br />
nousi ajanpuute. Kokonaisuudessaan voidaan<br />
todeta, että viimeisen kymmenen vuoden sisällä<br />
nuorten mielikuvissa, osallistumismotiiveissa<br />
tai osallistumattomuudessa ei ole tapahtunut<br />
suuria muutoksia. Myönteisenä kehityksenä voidaan<br />
kuitenkin huomioida, että nuorten osuus<br />
vapaaehtoistoimintaan osallistujista on jonkin<br />
verran kasvanut. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa<br />
vapaaehtoistoiminnan dynaamista huomista.<br />
VApAAeHtOiSUUttA VAillA<br />
VeRtAA?<br />
Pia Lundbom & Teppo Eskelinen<br />
Artikkelissa tutkitaan avovastausaineistoa kysymykseen<br />
”mitä sana vapaaehtoistoiminta tuo<br />
mieleesi?”. Vastaukset on jaoteltu näkökulman<br />
mukaan: osassa vastauksista korostettiin vapaaehtoistoiminnan<br />
motiiveja, osassa toimijoita,<br />
osassa toimintaa itseään ja osassa vapaaehtoisuuteen<br />
suhtauduttiin kriittisesti. Esitämme,<br />
että aineisto vahvistaa aiempien tutkimusten<br />
havaintoa nuorten voimakkaasta auttamishalusta<br />
ja siihen liittyvästä velvollisuudentunteesta.<br />
Erityisesti heikompiosaisten auttaminen näkyy<br />
keskeisenä vapaaehtoisuuden motiivina. Toisaalta<br />
tähän sekoittuu yhteisöllisyyden tavoittelua:<br />
monet pitävät toimintaa myös mukavana<br />
243<br />
yhdessä tekemisenä. Mainittujen vapaaehtoistoimijoiden<br />
joukossa korostuvat isot järjestöt,<br />
vaikka ne usein ovatkin ammattimaisempia<br />
organisaatioita. Kriittisiä äänenpainoja aineistossa<br />
on vähänlaisesti, ja niissä näkyy vapaaehtoisuuden<br />
luonne oman uran edistäjänä tai<br />
hyväksikäyttönä. Vaikka kritiikki on kärjistettyä,<br />
sitä on syytä pitää myös vapaaehtoistoimintaa<br />
koskevien reaalisten uhkien ilmaisuna.<br />
SUKUpOlVieN VÄliSet SUHteet<br />
NUOReN teRVeYStOttUMUSteN<br />
SUUNtAAJiNA<br />
Antti Häkkinen, Anni Ojajärvi, Anne Puuronen<br />
& Mikko Salasuo<br />
Perheellä on tärkeä rooli lasten terveyttä koskevien<br />
käyttäytymismallien muodostumisessa.<br />
Lapsuuskodin olosuhteet luovat terveyteen liittyvän<br />
perustan. Perhe sosiaalisena instituutiona,<br />
jossa perheenjäsenten elämänkulut leikkaavat<br />
toisensa, toimii terveyttä koskevien kokemusten,<br />
käsitysten ja käytäntöjen kasvualustana.<br />
Artikkelissa tarkastellaan perheinstituution<br />
dynamiikassa tapahtuvaa terveystottumusten<br />
sosiaalista muokkautumista ylisukupolvisen elämänkulun<br />
näkökulmasta. Huomio kohdistetaan<br />
erityisesti perheenjäsenten yhdessä olemiseen<br />
ja tekemiseen, ateriointiin, liikkumiseen ja<br />
yleensä säännöllisistä elämänrytmeistä kiinnipitämiseen.<br />
Perheinstituution vaikutus tulee<br />
esille <strong>Nuorisobarometri</strong>n vastauksissa muun<br />
muassa siten, että ruokailua koskevat mielipiteet<br />
uusiintuvat jokseenkin samankaltaisina<br />
sukupolvelta toiselle. Nuoret arvioivat omat<br />
ruokailutottumuksensa vanhempiensa kaltaisiksi.<br />
Huomio kiinnittyy perheaterian ja kodin<br />
ilmapiirin kiireiseksi kokemiseen. Yhdessä oleminen,<br />
yhteiset ruokahetket ja terveelliseen ruokailuun<br />
ohjeistaminen olivat yhteydessä nuorten<br />
omaan arvioon lapsuudenkotinsa toimeentulosta.<br />
Perheinstituution vaikutus on nähtävissä<br />
myös niin, että vanhempien ja lasten yhteinen<br />
liikunnan harrastaminen on vahvasti yhteydessä<br />
lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Tulokset<br />
osoittavat myös perheen sosioekonomisen
Change language