Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
artiKKeleiden<br />
tiiviStelmät<br />
NUORteN peRHetAUStA<br />
JA pOlitiSOitUMiNeN<br />
NUORiSObAROMetRiN VAlOSSA<br />
Tuukka Tomperi<br />
Artikkelissa käsitellään perheen vaikutusta<br />
nuorten poliittiseen sosialisaatioon eli heidän<br />
poliittisten asenteidensa ja mielipiteidensä<br />
muodostumiseen. Aiheesta on viime vuosina<br />
tehty lukuisia tutkimuksia muissa maissa,<br />
ja kiinnostus aihepiiriä kohtaan on herännyt<br />
myös Suomessa. Aiemmista tutkimuksista tiedetään,<br />
että perhetausta vaikuttaa poliittisesti.<br />
Vuoden <strong>2012</strong> <strong>Nuorisobarometri</strong>n aineiston<br />
valossa tarkastellaan erityisesti nuorten ilmaisemaa<br />
poliittista kiinnostusta ja sen mahdollisia<br />
taustatekijöitä lapsuudenperheessä ja nuorten<br />
suhteessa vanhempiinsa. Tarkastelun näkökulmina<br />
ovat nuorten ja heidän vanhempiensa<br />
asenne vastaavuudet, perheen keskustelutottumukset<br />
sekä perheen yhteiskunnalliset<br />
asemat ja resurssit. Viimeksi mainitut jaetaan<br />
taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan<br />
arvioiden näiden suhdetta nuorten ns.<br />
poliittiseen pääomaan. Aineistosta havaitaan,<br />
että etenkin perheiden tottumus keskustella<br />
politiikasta näyttää erittäin selvästi ennakoivan<br />
nuorten poliittisen kiinnostuksen vahvistumista.<br />
Merkitystä on myös nuorten tietoudella<br />
vanhempiensa poliittisesta kannasta, mikä sekin<br />
voi kertoa perheiden keskustelukulttuurista ja<br />
vanhempien poliittisesta avoimuudesta ja aktiivisuudesta.<br />
Myös vanhempien koulutustasolla<br />
242<br />
näyttää olevan yhteytensä nuorten poliittiseen<br />
kiinnostukseen, joskin edellä mainittuja tekijöitä<br />
vähäisempänä.<br />
MillÄ tAVOiN HUONO-OSAiSUUS<br />
peRiYtYY?<br />
Matti Kortteinen & Marko Elovainio<br />
Artikkelissa tarkastellaan kysymystä siitä, liittyykö<br />
huono-osaisuuden periytymiseen opittuja<br />
elementtejä, ja jos liittyy, mitä ne ovat. Näkökulmana<br />
on uudempi kansainvälinen, ns. köyhyyskulttuuria<br />
koskeva keskustelu (Small ym. 2010)<br />
ja aiempi suomalainen tutkimus (Kortteinen<br />
& Tuomikoski 1998, Kortteinen & Elovainio<br />
2005). Aineistona on ns. <strong>Nuorisobarometri</strong>,<br />
jossa on haastateltu 1902 nuorta sekä 597 heidän<br />
vanhempiensa joukosta. Analyysissa keskitytään<br />
tarkastelemaan sellaista indikaattoria,<br />
jonka tulkitaan kuvaavan käänteisesti nuoren<br />
sosiaalistumisen onnistuneisuutta, yhteisöllistä<br />
disintegraatiota – sitä, missä määrin nuori on<br />
oppinut luottamaan muihin ihmisiin ja siihen,<br />
että yhteisesti sovituilla säännöillä, moraalilla<br />
ja ystävyydellä on merkitystä. Analyysi osoittaa,<br />
että yhteisöllinen disintegraatio periytyy<br />
tilastollisesti merkitsevällä tavalla vanhemmilta<br />
lapsille ja selittää – kaikki muut tekijät vakioiden<br />
– nuorten alhaisia arvosanoja koulussa. Kyse ei<br />
kuitenkaan näyttäisi olevan ns. köyhyyskulttuurin<br />
periytymisestä vaan pikemminkin kaiken<br />
ryhmäkohtaisen, kollektiivisen ja vakiintuneen<br />
hajoamisesta. Tulos siis on, että tällainen sosiaalinen<br />
ja kulttuurinen hajoaminen näyttäisi periytyvän<br />
ylitse sukupolvien ja muodostavan<br />
osaltaan perustaa huono-osaisuuden ylisukupolvisuudelle.<br />
Lopuksi artikkelissa keskustellaan<br />
tuloksen sosiaalipoliittisesta merkityksestä.<br />
VApAAeHtOiStOiMiNtA NUORteN<br />
MieliKUViSSA JA MOtiiVeiSSA<br />
Elina Kuusisto & Anne Birgitta Pessi<br />
Tutkimus käsittelee vapaaehtoistoimintaa nuorten<br />
mielikuvissa ja motiiveissa. Tutkimukseen<br />
osallistui 15–29-vuotiaita 1902. Heistä 37 %<br />
(N=697) oli toiminut vapaaehtoisena parin
Change language