Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KUVIO 3. “Mihin seuraavista vapaaehtoistoiminnan alueista olet osallistunut?”<br />
(Kyllä-vastausten %-osuus.)<br />
Lasten tai nuorten kasvatus<br />
Urheilu ja liikunta<br />
Koulun oppilaskunta- tai tukioppilastoiminta<br />
Kulttuuri ja taide<br />
Kansainvälisyys<br />
Uskonnollinen toiminta<br />
Asuinalueen toiminta<br />
Terveys- ja sosiaalipalvelut (esim. vanhusten ja vammaisten palvelut)<br />
Poliittinen tai yhteiskunnallinen toiminta<br />
Luonnonsuojelu<br />
6<br />
Ihmisoikeudet<br />
6<br />
Ympäristönsuojelu<br />
6<br />
Eläintensuojelu<br />
5<br />
Maanpuolustus<br />
5<br />
Pelastuspalvelut 4<br />
Monikulttuurisuus, maahanmuuttajatoiminta tai etniset yhdistykset 4<br />
Ammattiyhdistystoiminta 4<br />
osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin.<br />
Hyvin karkeasti hahmoteltuna nuoriso<br />
jakautuu siis kolmeen osaan: reilu kolmannes<br />
on mukana vapaaehtoistoiminnassa, vajaa kolmannes<br />
haluaisi olla mukana, ja reilu kolmannes<br />
ei toimi eikä haluakaan toimia. Verrattuna<br />
vuoden 2001 kyselyyn on halukkaiden osuus<br />
pienentynyt samalla kun mukana olevien osuus<br />
on kasvanut. Kysyntä ja tarjonta tavallaan kohtaavat<br />
aiempaa paremmin, kun käyttämätöntä<br />
potentiaalia on entistä vähemmän.<br />
Tyttöjen osallistuminen on aktiivisempaa,<br />
mutta myös halu olla mukana on yleisempää<br />
kuin pojilla. Iän myötä osallistumisessa ei tapahdu<br />
sanottavia muutoksia, mutta halukkuus sen<br />
sijaan kasvaa. Kuntatyypin mukaiset erot eivät<br />
tue käsityksiä auttamisen normien vahvuudesta<br />
pienemmillä paikkakunnilla. Kuntatyyppi ei<br />
tosin ole riittävän tarkka muuttuja erottelemaan<br />
varsinaisia asuinyhteisöjä, sillä suuressakin kaupungissa<br />
voi olla pienempiä tiiviin yhteisöllisyyden<br />
alueita. Myöskään toimintamahdollisuudet<br />
eivät tule tässä yhteydessä tarkastelluiksi. Kysyttäessä<br />
osallistumisen esteistä korostuu tarjonnan<br />
puute maaseudulla (22 prosenttia) verrattuna<br />
21<br />
9<br />
9<br />
9<br />
8<br />
8<br />
8<br />
kaupunkeihin (16 prosenttia) ja etenkin pääkaupunkiseutuun<br />
(9 prosenttia).<br />
Hyvä koulumenestys ja korkea koulutustaso<br />
ennustavat vapaaehtoistoimintaan osallistumista.<br />
12 Vasemmistolaisesti ajattelevilla halukkuus<br />
osallistua on muita suurempaa, mutta varsinainen<br />
osallistuminen on yhtä yleistä oikeistoon<br />
samastuvilla. Kiinnostavasti köyhemmistä lapsuudenkodeista<br />
tulleet nuoret ovat vauraampien<br />
perheiden jälkeläisiä aktiivisemmin mukana<br />
vapaaehtoistoiminnassa.<br />
Kuviossa 5 esiteltyjen vapaaehtoistoiminnan<br />
motiivien, kuten Pessin & Kuusiston ja Lundbomin<br />
& Eskelisen artikkeleissa analysoitujen<br />
avovastaustenkin perusteella, liittyy vapaaehtoistoiminta<br />
nuorten mielessä ennen<br />
kaikkea auttamiseen. Barometrissa selvitetyt<br />
yhteen kuuluvuuden tunteet (kuvio 11) liittyvät<br />
vuorovaikutukseen, empatiaan ja ihmiskuvaan<br />
liittyviin elementteihin, joiden<br />
oletetaan myönteisesti vaikuttavan auttamisen<br />
asenteisiin. Haastatteluaineiston mukaan<br />
vapaa ehtoistoiminnassa mukana olevat nuoret<br />
tuntevat muita enemmän yhteenkuuluvuutta<br />
yhdistyksiin, seuroihin tai kansalaisjärjestöihin,<br />
14<br />
19<br />
18
Change language