Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
JuSSi Simpura<br />
nuorten Ja heidän<br />
vanhempienSa<br />
SuKupolvet Ja<br />
KäSityKSet mielipiteiden<br />
KeSKinäiSeStä<br />
SamanlaiSuudeSta<br />
Maaliskuussa <strong>2012</strong> julkaistiin Hyvinvointikatsaus<br />
-lehdessä Outi Sarpilan artikkeli ”Minun<br />
sukupolveni, sinun sukupolvesi”, jossa<br />
selvitettiin , minkä nimisiin sukupolviin<br />
eri-ikäiset suomalaisten katsovat kuuluvansa.<br />
Kevään <strong>2012</strong> Nuoriso barometrin nuoria<br />
vastaajia lähimmäksi osuvassa 1980-luvulla syntyneiden<br />
ikäryhmässä kolme yleisintä vastausta<br />
olivat tieto tek niik ka sukupolvi (30 %), hyvinvoinnin<br />
sukupolvi (18 % ) ja pullamössösukupolvi<br />
(9 %). Näissä on yhteensä yli puolet tuon<br />
ikäluokan vastaajista. 10 prosenttia ikäryhmästä<br />
ei osannut valita tarjolla olleista yli 10 vaihtoehtoisesta<br />
sukupolven nimestä yhtäkään, johon<br />
he katsoisivat kuuluvansa.<br />
Sukupolvikysymys oli esillä <strong>Nuorisobarometri</strong>ssa<br />
jo vuonna 2004, jolloin muun muassa<br />
Terhi-Anna Wilska (2004) perkasi nuorten<br />
omaa sukupolvitietoisuutta ja eri sukupolvista<br />
käytettyjä nimityksiä. Silloisten 15–29-vuotiaiden<br />
suosituin nimitys omalle sukupolvelleen<br />
oli ”tietotekniikkasukupolvi”, johon katsoi<br />
kuuluvansa lähes kolmannes miespuolisista ja<br />
viidennes naispuolisista vastaajista. Toiseksi<br />
suositun oman nuorisosukupolven nimityksistä<br />
oli ”kännykkäsukupolvi”. Nyt käsillä olevassa<br />
201<br />
kirjoituksessa ei ole tarkoitus selvittää, miten<br />
tämä tietoisuus ja sukupolvinimitykset ovat<br />
muuttuneet vajaan kymmenen vuoden aikana,<br />
kun aineisto ei anna siihen mahdollisuuksia.<br />
Lisäksi Outi Sarpila (<strong>2012</strong>) on artikkelissaan<br />
vastikään käsitellyt perusteellisesti juuri tätä<br />
kysymystä ja sen selvittelyyn liittyviä vaikeuksia.<br />
Sarpila muun muassa huomauttaa, että varsinkin<br />
nuorimpien syntymäikäluokkien ”mahdollinen<br />
sukupolvitietoisuus on vasta kehittymässä”<br />
ja voi vakiintua vasta myöhemmällä iällä. Siksi<br />
nuorimpien ikäluokkien käsityksiä koskeviin<br />
tuloksiin voi vaikuttaa paljonkin se, millaisia sukupolvien<br />
nimitys- ja ikärajoja heille tarjotaan,<br />
kun asiaa tutkitaan kyselyaineistoilla.<br />
Näistä tavanomaisista varoituksista huolimatta<br />
on kuitenkin uskallettava kysyä, mitä<br />
aikaisemmat tutkimusaineistot voisivat kertoa,<br />
kun tarkastellaan vuoden <strong>2012</strong> <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
nuoria vastaajia. Tässä tapauksessa on<br />
kiinnostavaa katsoa, minkälaisiin ikäluokkiin<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>in vastanneiden nuorten vanhemmat<br />
ovat katsoneet kuuluvansa. Nuorten,<br />
nyt 15–29-vuotiaiden vastaajien vanhemmat<br />
ovat pääosin syntyneet 1950- ja 1960-luvulla,<br />
osa tietysti jo 1940-luvulla ja osa vasta<br />
1970-luvulla. <strong>Nuorisobarometri</strong>n vuoden <strong>2012</strong><br />
aineistossa 80 prosenttia nuorten vastaajien<br />
vanhemmista on nyt 40–59-vuotiaita. Edellä<br />
mainituista Outi Sarpilan (<strong>2012</strong>) tuloksista voidaan<br />
katsoa, miten nuo 1950- ja 1960-luvulla<br />
syntyneet arvioivat omaa sukupolvijäsenyyttään.<br />
1950-luvulla syntyneistä yli 70 prosenttia katsoi<br />
kuuluvansa suurten ikäluokkien sukupolveen<br />
ja vain pari prosenttia ei osaa sanoa, mihin<br />
sukupolveen kuuluisi. 1960-luvulla syntyneillä<br />
oli jo enemmän vaikeuksia oman sukupolvensa<br />
nimeämisessä. Sarpilan tuloksissa kolme erinimistä<br />
sukupolvea saivat kukin noin 20 prosenttia<br />
1960-luvulla syntyneiden nimeämisistä:<br />
suuret ikäluokat, suuren murroksen sukupolvi<br />
ja hyvinvoinnin sukupolvi.
Change language