Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vähentymistä ja arjen passivoivaa elämäntyyliä.<br />
(Jussila & Oksanen 2011, 8.) Kouluterveyskyselyn<br />
(2011) mukaan alle puolet lapsista ja<br />
nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti.<br />
Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös<br />
vähenevän yläkouluun siirtymisen aikoihin:<br />
12–14-vuotiaista noin puolet liikkuu terveytensä<br />
kannalta riittävästi, 16–18-vuotiaista enää<br />
kolmasosa liikkuu riittävästi.<br />
Näkyvimmäksi lasten ja nuorten liikkumisen<br />
vähentyminen tulee, kun sitä tarkastellaan<br />
sekä sukupolvien välillä toteutuneena että nykyisenä<br />
ylisukupolvisesti toteutuvana muutoksena,<br />
joka on käynnissä lasten ja nuorten arkiliikkumisessa.<br />
Toisin sanoen, jos ateriarakenne on pirstoutunut,<br />
voidaan saman nähdä tapahtuneen<br />
myös päivän kulkua rutiininomaisesti rytmittäneen<br />
ja täyttäneen liikunnan kohdalla (Itkonen<br />
1996). Viime vuosikymmeninä olemme<br />
olleet osa kehityskulkua, jossa lasten ja nuorten<br />
päivittäinen arkiliikkuminen, kuten se, ettei<br />
jälkikasvua kyydittäisi kouluun ja harrastuksiin,<br />
on muuttunut oudoksi ilmiöksi. Liikunta ei<br />
enää samalla tavalla tai itsestään selvästi ”kuulu<br />
päivään jokaiseen” tai luontevasti lomitu päivän<br />
kulkuun. Tilalla on lasten ja nuorten liikunnalle<br />
päivän kulkuun erikseen segmentoitu, varattu<br />
ja rajattu aika- ja tekemisvyöhyke.<br />
Kasvatuksen näkökulmasta tulokset ovat<br />
kiinnostavia. Tulosten perusteella perinteinen<br />
yhdessäolo ja tekeminen ovat otollisia areenoita<br />
pääomien välittymiselle. Tämä viittaa<br />
siihen, ettei tärkeintä ole se mitä tekee, vaan<br />
yleensäkin yhdessäolo ja -tekeminen. Aikana,<br />
jona vanhemmuuden sanotaan olevan hukassa,<br />
saattaa lasten ja nuorten elämänkulun kannalta<br />
tärkeiden tapojen omaksuminen ja oppiminen<br />
olla lopulta helposti toteutettavissa. Perheiden<br />
tulisi kokoontua useammin yhteisen pöydän<br />
ääreen, jolloin positiiviset käyttäytymismallit<br />
voivat siirtyä ilman pedagogista kikkailua.<br />
Yhteys perheen sosioekonomiseen taustaan<br />
näkyy kuitenkin tuloksissa selvästi. Tätä tietoa<br />
tulisi hyödyntää terveysvalistuksen suunnittelussa<br />
ja toteuttamisessa.<br />
198<br />
Viitteet<br />
1 Yhdessä syöminen, tv:n katselu, kotityöt yhdessä, tietokonepelit,<br />
lauta- ja korttipelit, sienestys/marjastus,<br />
liikunta, kulttuuritapahtumat, shoppailu, ravintolassa<br />
syöminen, vierailu ystävien/sukulaisten luona.<br />
2 Aivan viime vuosina seuraliikunnan kasvu näyttää tasaantuneen<br />
ja poikien kohdalla kääntyneen jopa lievään<br />
laskuun (Husu ym. 2011). Myös nuorten järjestökiinnittyneisyydessä<br />
on nähtävissä selvää laskua vuosina<br />
1998–2009, mikä vaikuttaa olevan ristiriidassa Kansallisen<br />
liikuntatutkimuksen tulosten kanssa (Mylly niemi<br />
2009).<br />
3 Mainittavia mielipide-eroja ruokailusta ei synny iän<br />
eikä sukupuolen mukaan tarkasteltuna, eikä niitä valitse<br />
eri koulutustaustojen välillä.<br />
lÄHteet<br />
Bertaux, Daniel & Thompson, Paul (2007) Introduction.<br />
Teoksessa Daniel Bertaux & Paul Thompson (eds)<br />
Between Generations: Family Models, Myths & Memories.<br />
New Brunswick & Lontoo: Transaction Publishers,<br />
1–12.<br />
Billington, Rosamund & Hockey, Jenny & Strawbridge,<br />
Sheelagh (1998) Exploring Self and Society. Lontoo:<br />
MacMillan.<br />
Bourdieu, Pierre & Passeron, Jean-Claude (1977)<br />
Reproduction in Education, Society and Culture. Lontoo:<br />
Sage.<br />
Brener, Nancy D. & Kann, Laura & Garcia, Danyael &<br />
MacDonald, Goldie & Ramsey, Fred & Honeycutt,<br />
Sally & Hawkins, Joseph & Kinchen, Steve & Harris,<br />
William A. (2007) Youth risk behavior surveillance<br />
– selected steps communities, 2005. Morbidity and<br />
Mortality Weekly Report, 56(2), 1–16.<br />
Burnett, Judith (2010) Generations: The Time Machine in<br />
Theory and Practice. Padstow: Ashgate.<br />
Currie, Candace & Zanotti, Cara & Morgan, Antony &<br />
Currie, Dorothy & de Looze, Margaretha & Roberts,<br />
Chris & Samdal, Oddrun & Smith, Otto R.F. &<br />
Barnekow, Vivian (<strong>2012</strong>) (eds) Social determinants<br />
of health and well-being among young people. Health<br />
Behaviour in School-aged Children (HBSC) study:<br />
international report from the 2009/2010 survey. Copenhagen,<br />
WHO Regional Office for Europe, <strong>2012</strong>.<br />
Health Policy for Children and Adolescents. http://<br />
www.euro.who.int/en/what-we-publish/abstracts/<br />
social-determinants-of-health-and-well-being-amongyoung-people.-health-behaviour-in-school-agedchildren-hbsc-study<br />
(Viitattu 22.5.<strong>2012</strong>.)<br />
Elder Jr., Glen H. & Johnson, Monica K. & Crosnoe,<br />
Robert (2006) The Emergence and Development of<br />
Life Course Theory. Teoksessa Jeylan T. Mortimer &<br />
Michael J. Shanahan (eds) Handbook of the Life Course.
Change language