Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
YliSUKUpOlViSUUS NUOReN<br />
teRVeYStOttUMUSteN<br />
MeNtAAliSeNA tAUStANA, ARJeN<br />
KÄYtÄNtöiNÄ JA MUUttAJANA<br />
Perhe on areena, jossa sekä vertikaaliset (biologiset)<br />
että horisontaaliset (sosiaaliset) sukupolvet<br />
leikkaavat toisensa. Asetelma, konfiguraatio, ei<br />
ole pysyvä, ja erilaiset elämänkulkukombinaatiot<br />
johtavat moniin erilaisiin variaatioihin.<br />
Kulttuuriset jatkuvuudet ja murrokset, kuten<br />
tässä artikkelissa yhdessä tekemistä, ruokailua,<br />
riittävää unta ja liikuntaa koskevat käsitykset,<br />
konkretisoituvat perheen areenalla. Perheen<br />
”pöydässä” erilaisista terveyteen liittyvistä merkityksistä,<br />
käsityksistä ja käytännöistä neuvotellaan,<br />
joskus myös taistellaan. Neuvottelujen ja<br />
käytäntöjen raameja rajaavat institutionaaliset<br />
tekijät, joiden vaikutus terveyden kannalta voi<br />
olla joko positiivinen tai negatiivinen.<br />
Ruokakulttuurin muutokset voidaan nähdä<br />
osaksi myös yleisempää terveyskulttuurin muutosta.<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n kysely toteutettiin<br />
alkuvuodesta <strong>2012</strong>. Samaan aikaan julkinen keskustelu<br />
karppauksesta eli vähähiilihydraattisesta<br />
ruokavaliosta kävi vilkkaimmillaan niin perinteisen<br />
kuin sosiaalisen median puolella. Nuorten<br />
arvioissa omien ja vanhempiensa ruokailua<br />
koskevista mielipiteistä ei näy erilaisten trendidieettien<br />
vaikutuksia. Sen sijaan vas tauksista on<br />
mahdollista löytää viitteitä eettis-moraalisten<br />
kannanottojen lisääntymisestä.<br />
Nuorten vastaukset peilaavat laajemman<br />
ruokatutkimuksen näkemyksiä siitä, miten<br />
vastuu omasta terveydestä, ympäristön hyvinvoinnista,<br />
eläinoikeuksista ja globaalista ruokataloudesta<br />
tulevat esille ruokaa koskevissa<br />
arvostuksissa (ks. esim. Ruokatieto 2009).<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>ssa nuoria pyydettiin arvioimaan<br />
eri kanteilta omia ja vanhempiensa<br />
ruokailua koskevia mielipiteitä. Vastausten kautta<br />
oli mahdollista karkeasti arvioida ruokailua<br />
yleisesti määrittävien kantojen vallitsevuutta<br />
ja siirtymistä perhearjessa yhden sukupolven<br />
aikana – vanhempien ja lasten välillä. Yhdessä<br />
oleminen, yhteiset ruokahetket ja terveelliseen<br />
197<br />
ruokailuun ohjeistaminen olivat yhteydessä<br />
nuorten arvioon lapsuudenkodin toimeentulosta.<br />
Nuoret itse arvioivat myös omat ruokailua<br />
koskevat tottumuksensa hyvin yleisesti<br />
vanhempiensa kaltaiseksi. Vaikuttaakin siltä,<br />
että ruokailua koskevat mielipiteet uusiintuvat<br />
jokseenkin samankaltaisina siirtyessään sukupolvelta<br />
toiselle. Yli puolet nuorista (58 prosenttia)<br />
arvioi omat ja vanhempien ruokailua<br />
koskevat mielipiteet jokseenkin samanlaisiksi,<br />
ja täysin samanlaisina niitä piti 28 prosenttia 3 .<br />
Erot nuorten terveystottumuksissa ennustavat<br />
myöhemmän aikuisiän terveyseroja (Kestilä<br />
2008).<br />
Myös muutosta perheen ruokailussa on<br />
tapahtunut. Perheiden ateriahetkien funktio<br />
on kuluneiden sadan vuoden aikana<br />
muuttunut ruokahuollosta myös yhteiseksi<br />
kommunikaatio hetkeksi (ks. Mäkelä 2000b).<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n vastausten pohjalta huomio<br />
kiinnittyy perheaterian ja kodin ilmapiirin<br />
kiireiseksi kokemiseen, laajempana taustanaan<br />
ruokakulttuurin gastro-anomia-ilmiö (Fischler<br />
1980). Perheenjäsenten eriaikaiset ja heitä myös<br />
erilleen johdattavat (työ-, opiskelu- sekä harrastus-<br />
ja vapaa-ajan) aikataulut ovat osa perhearjen<br />
sosiaalisia käytäntöjä. Gastro-anomiasta käsin<br />
katsoen voidaan esittää, että myös yhteiseen perheateriaan<br />
käytetyn ajan luonne vaikuttaa muuttuneen,<br />
”välipalaistuneen”. Konfiguroitumisen<br />
näkökulmasta voidaan esittää, että todennamme<br />
parhaillaan perheateriaa koskevaa muutosta.<br />
Sellaista muutosta, jossa perheaterian nykyinen<br />
asema kommunikaatiohetkenä on hakemassa<br />
seuraavaa, erityisesti perheenjäsenten eriaikaisiin<br />
sosiaalisiin ajankäyttöihin liittyvää muotoaan.<br />
Tarkastelimme artikkelissa myös lasten ja<br />
nuorten liikkumisen ja liikuntakulttuurin muuttumista.<br />
Liikunta on muuttunut päivittäisestä<br />
pihalla ja kodin lähialueilla leikkimisestä ja pelaamisesta<br />
määrättyinä aikoina tapahtuvaksi<br />
tiettyjen urheilulajien harrastamiseksi. Ilmiöön<br />
kuuluu olennaisesti ohjatun harrastamisen lisääntyminen.<br />
Tämä ei kuitenkaan riitä paikkaamaan<br />
liikunta-aktiivisuuden kokonaismäärän
Change language