Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
liikkumista maksut haittasivat melko tai erittäin<br />
paljon.<br />
Perhe ”lenkkipolulla”<br />
Kvantitatiiviset tutkimukset osoittavat vähäisen<br />
liikunta-aktiivisuuden ja liikkumattomuuden<br />
periytyvän ja kasautuvan. Silmiinpistävä on<br />
sosioekonomisten tekijöiden vaikutus. Markkinaliberalistisen<br />
ajattelun tunkeutuessa liikuntakulttuuriin<br />
alkaa polarisoituminen kiihtyä.<br />
Tilaaja–tuottaja-ajattelun myötä liikunnan tasaarvoisen<br />
saatavuuden periaatteet muuttuvat.<br />
Juha Heikkala (2009) kirjoittaa:<br />
Julkinen sektori näyttää vetäytyvän ainakin osin perinteisestä<br />
roolistaan kattavien ja tasa-arvoisten, koko väestölle<br />
tarjolla olevien liikunta- ja hyvinvointipalvelujen<br />
tuottamisesta. Tästä ovat merkkeinä liikuntapalvelujen<br />
ulkoistaminen, tilaaja–tuottaja-mallin käyttöönotto<br />
ja ostopalvelusopimukset sekä erilaiset kumppanuudet<br />
muun muassa seurojen kanssa liikuntapalvelujen<br />
tuottamisessa. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin<br />
suuria. Jos kansalaisten liikunnalliset tarpeet pysyvät<br />
ennallaan tai kasvavat, nousee kysymykseksi se, miten<br />
ne tyydytetään.<br />
Heikkala (2009) viittaa julkisen sektorin<br />
vastuuseen, mutta muutos on Kimmo Suomen<br />
(<strong>2012</strong>; ks. myös Mäkinen <strong>2012</strong>) mukaan<br />
tapahtunut ennen kaikkea kolmannen sektorin<br />
järjestöjen – urheiluliikkeen – piirissä. Urheiluseuraliikunnan<br />
hinta on karannut 1990-luvulta<br />
lähtien yhä useamman tavoittamattomiin (mm.<br />
Puronaho 2006; Junkkala & Lallukka <strong>2012</strong>;<br />
Suomi ym. <strong>2012</strong>). Kimmo Suomen (<strong>2012</strong>)<br />
tutkimuksessa kävi ilmi, että raha on urheiluseuratoimintaan<br />
osallistumisen esteenä peräti<br />
27 prosentille lapsista ja nuorista.<br />
Jarmo Mäkisen (<strong>2012</strong>) toimittamasta liikunnan<br />
Toimialaraportista käy ilmi, että urheiluliikkeessä<br />
panostus on viime vuosina kohdistunut<br />
lasten ja nuorten sijaan huippu-urheiluun. Kun<br />
lasten ja nuorten liikkumattomuus on laajemmin<br />
koko yhteiskuntaa huolestuttava kehityssuunta,<br />
herättävät toimet urheiluliikkeen sisällä<br />
hämmästystä. Lisäksi samasta selvityksestä käy<br />
196<br />
ilmi, että lajiliittojen kasvaneet kustannukset<br />
on pääosin katettu harrastajilta kerätyistä maksuista.<br />
Tämä on luonnollisesti vaikuttanut myös<br />
polarisaatiokehityksen kiihtymiseen hintojen<br />
nousun kautta.<br />
Kyse on myös sukupolvien välisen vaihdon<br />
mekanismeista, sillä perheen yhteisliikunta<br />
vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten<br />
liikunta-aktiivisuuteen. Liikuntaan vaikuttava<br />
sosiaalinen konfiguraatio saa muotonsa lasten<br />
ja vanhempien yhteisissä liikuntaharrasteissa.<br />
Sukupolvien kohdatessa yhteisellä ”lenkkipolulla”<br />
perheenjäsenet tuovat neuvoteltavaksi omat<br />
käsityksensä ja näkemyksensä, tietämyksensä<br />
ja taitonsa, sekä erilaiset käytäntönsä. Yhteisliikunnassa<br />
sukupolvelta toiselle siirtyy sellaisia<br />
käytäntöjä ja merkityksiä, jotka lapset ja nuoret<br />
ottavat mukaansa omalle elämänpolulleen.<br />
Mari Lehmuskallio (2011) on tarkastellut<br />
liikuntasosialisaatiota nykypäivän kontekstissa.<br />
Myös hänen tutkimuksessaan vanhempien<br />
vaikutus on tärkein konstruoitaessa lasten ja<br />
nuorten pysyväisluonteisia toimintatapoja.<br />
Sukupolvien yhteisellä lenkkipolulla muodostuu<br />
muun muassa liikuntamyönteinen perheilmapiiri,<br />
liikunnan ja penkkiurheilun asema<br />
perheenjäsenten arjessa ja vapaa-ajassa. Nämä<br />
liikuntakulttuuriset ajattelumallit näkyvät myöhemmin<br />
lasten valitsemissa liikuntamuodoissa.<br />
Aika vapaalla -tutkimuksen (Myllyniemi<br />
2009) tuloksissa näkyvät myös kiinnostavasti<br />
nuorten elämänkulun murrosvaiheet. Taloudelliset<br />
tekijät näyttäytyvät kasvavina esteinä<br />
harrastuksille sekä koulutuspolun murroskohdissa<br />
että kodista irtaantumisen aikaan. Rahaa<br />
pidetään kaikkein suurimpana esteenä harrastamiselle<br />
juuri siinä elämänvaiheessa, kun<br />
muutetaan pois lapsuudenkodista (ks. myös<br />
Nikander 2009).<br />
Tutkimusten valossa vaikuttaakin siltä, että<br />
jos sukupolvien välillä on jatkuva, pitkäkestoinen<br />
liikunnallinen yhteys, joka pitää sisällään<br />
esimerkkiä, opastusta, ohjeistusta, yhteistä<br />
liikkumista ja taloudellisia resursseja, liikuntaharrastus<br />
periytyy parhaiten.