Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
syövät OECD-maista harvimmin yhdessä<br />
(UNICEF 2007). Kouluterveyskyselyn (2011)<br />
mukaan vain alle puolet peruskouluikäisistä<br />
lapsista syö yhteisen aterian perheen kanssa<br />
iltapäivällä tai illalla.<br />
Ruokatutkimuksen viimeaikaisen keskustelun<br />
kuuma peruna on ollut ruokailurytmi ja<br />
ateriajärjestämisen hajoaminen, niin sanottu<br />
gastro-anomia-ilmiö. Fischler (1980) viittaa<br />
gastro-anomialla syömisen sosiaalisuuden muutoksiin.<br />
Teknologisoituneessa ja aikapirstaloituneessa<br />
nyky-yhteiskunnassa ihmiset kokevat<br />
hämmennystä siitä, missä, milloin, kenen kanssa,<br />
kuinka paljon ja mitä tulisi syödä (Mäkelä<br />
2000a; Fischler 1980). Ateriarakenne on pirstoutunut,<br />
ja ravinto nautitaan koko perheen<br />
yhteisten ruokailuhetkien sijaan välipaloina<br />
pitkin päivää. Samalla ruokahetkiin sidottu<br />
sosiaalisuus häviää tai vähintäänkin muuttaa<br />
muotoaan (mm. Hoikkala 2009, 352). Gastroanomia-ilmiön<br />
yhtenä laajana taustanimittäjänä<br />
pidetään nykyisen elämäntyylin kiireisyyttä. Sillä<br />
nähdään olevan osuutta myös terveyden kannalta<br />
epäedullisten tapojen muotoutumiseen.<br />
190<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>in vastanneet nuoret ja<br />
nuoret aikuiset ovat syntyneet 1980-luvun puolivälissä<br />
ja 1990-luvulla. Heidän vanhempiensa<br />
ruokailua ja syömistä koskevien tottumusten<br />
taustamuovaajana voidaan nähdä kyseinen<br />
ruoka kulttuurin muutoksia kuvaava ilmiö.<br />
Yhdessä syöminen oli yhteydessä nuorten<br />
arvioon oman lapsuudenkodin toimeentulosta<br />
siten, että mitä paremmaksi lapsuuden kodin<br />
toimeentulo arvioitiin, sitä useammin oli<br />
syöty yhdessä. Yhdessä syöminen ei eronnut<br />
vanhempien koulutustason mukaan, mutta<br />
kiireisyys vaikutti yhdessä syömiseen. Kodin<br />
ilmapiirin kiireiseksi arvioineet söivät perheen<br />
kanssa selvästi muita harvemmin (ks. taulukko).<br />
Gastro-anomia -ilmiön lävitse asiaa tulkittaessa<br />
voidaan arvioida, että se on erityisen hyvin<br />
tunnistettavissa ilmapiiriltään ”erittäin paljon<br />
kiireisiksi” koetuissa ja muistetuissa kodeissa.<br />
Gastro-anomia-ilmiön yleistymisen puolesta<br />
puhuu myös se, että nuoremmat ikäluokat söivät<br />
vanhempia ikäluokkia harvemmin vanhempien<br />
kanssa.<br />
tAUlUKKO 1. Perheen yhdessä syöminen kodin ilmapiirin, ikäluokkien ja arvioidun toimeentulon<br />
mukaan (%).<br />
Kuinka usein perheessäsi syötiin yhdessä kotona<br />
hyvin<br />
usein<br />
melko<br />
usein<br />
melko<br />
harvoin<br />
hyvin<br />
harvoin<br />
ei koskaan<br />
Kodin ilmapiiri erittäin paljon (n=121) 40 31 21 5 4 ***<br />
melko paljon (n=673) 41 39 15 5 0<br />
melko vähän (n=741) 52 32 13 2 1<br />
erittäin vähän (n=235) 56 31 10 3 1<br />
ei ollenkaan (n=110) 59 26 7 7 0<br />
Ikäluokat 15–19 (n=633) 43 37 14 4 1 ***<br />
20–24 (n=627) 48 34 13 4 1<br />
25–29 (n=629) 55 30 13 2 0<br />
Arvioitu<br />
1–3 (n=122) 41 32 17 9 1 **<br />
toimeentulo<br />
1–10-asteikolla<br />
4–7 (n=1175)<br />
8–10 (n=584)<br />
48<br />
50<br />
33<br />
36<br />
14<br />
12<br />
4<br />
2<br />
1<br />
0<br />
p-arvo= ryhmien välisen eron merkitsevyys<br />
p-arvo